VIESTINTÄOIKEUS GLOBAALISSA VERKKOYHTEISKUNNASSA
|
|
- Tyyne Väänänen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIESTINTÄOIKEUS GLOBAALISSA VERKKOYHTEISKUNNASSA Päivi Korpisaari Viestintäoikeus on uusi oikeudenala 1, joka täytetyn viestintäoikeuden professuurin myötä sai ensimmäisen oppituolinsa Suomessa. Tässä kirjoituksessa pohdin, miten viestintäoikeus syntyi ja mihin sitä tarvitaan. Valotan myös viestintäoikeuden suhdetta muihin oikeudenaloihin sekä sitä, minkälaisena näen viestintäoikeuden nykytilan ja tulevaisuuden. 1 Viestintäoikeuden toimintaympäristö 1.1 Viestintävälineiden käyttäminen Joukkoviestinnällä on tärkeä rooli suomalaisten ihmisen arkipäiväisessä elämässä. Sen huomaa esimerkiksi siitä, että suomalaiset viettävät suuren osan valveillaoloajastaan erilaisten joukkoviestintävälineiden ja -palveluiden parissa. Lehtien lukemiseen käytetään aikaa keskimäärin lähes tunti, television katseluun kaksi ja puoli tuntia, radion kuunteluun tunti 40 minuuttia ja internetissä surffailuun melkein kaksi ja puoli tuntia vuorokaudessa. Suomalaiset vuotiaat ovat erilaisen joukkoviestinnän parissa kaiken kaikkiaan kahdeksan tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa eli noin puolet valveillaoloajastaan. 2 Lehtien lukemiseen ja television katseluun käytetään edelleen paljon aikaa, vaikka samaan aikaan internetin käyttö on kasvanut 1 Tarkoituksenani on myöhemmin tänä vuonna julkaistavassa kirjoituksessa pohtia enemmälti sitä, onko viestintäoikeus oma oikeudenala ja mitä tunnusmerkkejä sillä tulee olla, jotta sitä voidaan pitää omana oikeudenalanaan. Tässä kirjoituksessa tätä lähtökohtaa ei kyseenalaisteta. 2 TNS Atlas Intermedia ,
2 voimakkaasti. Internetin käytön lisääntymiseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien nopeutuminen ja halventunut hinta sekä se, että verkkoon pääsee helposti myös puhelimella. 3 Internetissä hankitaan tietoa erilaisista asioista, luetaan ja kommentoidaan uutisia, asioidaan verkkokaupoissa, pelataan pelejä ja osallistutaan erilaisiin sosiaalisen median yhteisöpalveluihin. 4 Internetin hakukoneet, kuten Google, saattavat tuoda parilla klikkauksella esiin yllättävää tietoa naapuristamme, työkaveristamme tai muista tutuista, jos innostumme googlaamaan heitä. Hakukoneiden avulla löydetty informaatio saattaa olla tarkoituksemme kannalta relevanttia ja paikkansa pitävää tai irrelevanttia, mutta kuitenkin paikkansa pitävää. Internetistä löytyy myös vanhentunutta, valheellista tai jopa herjaavaa tai solvaavaa sisältöä. Viimeksi mainituista tilanteista on kysymys esimerkiksi silloin, kun joku on vaikkapa kosto- tai pilailutarkoituksessa esittänyt toisesta perättömiä väitteitä keskustelupalstalla tai tehnyt hänen nimissään ja hänen kuvaansa käyttäen blogin, jossa on laitonta tai muuten epäasiallista sisältöä. 5 Internetin käytön lisääntyminen on tuonut esiin uudenlaisia viestintäoikeudellisia tutkimuskysymyksiä. Näitä ovat esimerkiksi henkilötietojen suojaan, verkkopalstojen ylläpitäjien vastuuseen sekä identiteettivarkauteen liittyvät kysymykset. 6 3 Älypuhelinta käytti 60 prosenttia suomalaisista vuonna Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2014, Tilastokeskus. 64 % vuotiaista suomalaisista käytti internetiä monta kertaa päivässä. 4 YLE Internetin15/30 Research -tutkimusyhtiöllä teettämä selvitys suomalaisten internetin käytöstä, Kyseessä voi tällöin olla esimerkiksi yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (RL 24:8 8a) tai kunnianloukkaus (RL 24:9 10). Identiteettivarkautta koskeva hallituksen esitys 232/2014 on tätä kirjoitettaessa eduskunnan lakivaliokunnan käsiteltävänä. 6 Identiteettivarkaudelle on ehdotettu seuraavanlaista tunnusmerkistöä (HE 232/2014 s. 57): Joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee, on tuomittava identiteettivarkaudesta sakkoon. 2
3 1.2 Kansalaisten lisääntyneet joukkoviestintämahdollisuudet Aikaisemmin joukkoviestintä oli vain harvojen lähinnä toimittajien, poliitikkojen ja julkisuuden henkilöiden ulottuvilla. Tavallinen ihminen saattoi päästä tai joutua tiedotusvälineisiin vain poikkeuksellisesti, kuten esimerkiksi silloin jos hän halusi kertoa lehdelle erikoisesta elämänkohtalostaan tai oli joutunut jonkin poikkeuksellisen, pelottavan tai hauskan tapahtumasarjan osalliseksi. Omia mielipiteitä ja kannanottoja pystyi julkaisemaan lähinnä mielipidekirjoituksina lehtien yleisönosastolla, jos kannanotot läpäisivät lehden toimituksen seulan, tai vaikkapa soittamalla kansanradioon. Nykyisin tilanne on aivan toisenlainen, kun teknologinen kehitys on tuonut joukkoviestinnän jokaisen kansalaisen ulottuville. On mahdollisuus kommentoida perinteisten viestinten julkaisemia uutisia verkkolehtien internetsivuilla, lausua mielipiteitään omassa tai toisen blogissa tai keskustelupalstalla taikka lähettää valokuvia ja videoklippejä joko tiedotusvälineisiin tai erilaisiin sosiaalisen median palveluihin. Suomalaisista jo 2,1 miljoonaa on Facebookin aktiivikäyttäjiä ja 1,7 miljoonaa on rekisteröitynyt Suomi24-portaaliin, jossa voi keskustella ja vaikkapa etsiä treffiseuraa. 7 Myös esimerkiksi Twitter, LinkedIn, IRC-galleria, Instagram, Pinterest, Flickr, Youtube, Ask, WhatsApp, SnapChat ja Slideshare vain muutamia mainitakseni, ovat suosittuja tavallisten ihmisten viestintäkanavia. Tiedonhankinnan ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen lisäksi erilaisia internetin mahdollistamia kanavia voidaan käyttää myös ammattitoiminnan esiintuomiseen ja oman itsensä brändäämiseen ilman, että kysymys olisi kuluttajansuojalain tarkoittamasta markkinoinnista. Myös yritykset, yhdistykset, viranomaiset ja monenlaiset aatteelliset liikkeet toimivat sosiaalisessa mediassa. 7 YLE uutiset : Täällä somelaiset elävät katso lista historiallisesta Facebookista juuri avattuun Pheediin, _elavat_-_katso_lista_historiallisesta_facebookista_juuri_avattuun_pheediin/ , luettu
4 1.3 Viestintämarkkinat ja raha Joukkoviestintämarkkinoiden arvo vuonna 2013 oli yli neljä miljardia euroa. 8 Viestintäalalla oli radio- ja televisiotoiminnassa, kustannustoiminnassa ja painotoiminnassa yli työntekijää. Viestintäalan kannalta huolestuttavaa on, että viestintämarkkinoiden arvo on pudonnut tilaus- ja ilmoitustuottojen vähetessä, kun verkosta saatavien tuottojen kasvu ei ole kattanut printtituottojen menetystä. Sosiaalisen median käytön ja monenlaisten verkossa toimivien ilmaista sisältöä jakavien uutis- ja ajankohtaispalveluiden käytön lisäännyttyä perinteinen media on joutunut kilpailemaan maksavista asiakkaista kovemmin kuin ennen. Kilpailussa asiakkaiden ajasta ja rahoista on journalismin uskottavuudella ja luotettavuudella iso merkitys: se voi olla tekijä, jonka vuoksi asiakas on valmis maksamaan sisällöstä. Mainostuottojen vähetessä tiedotusvälineet ovat kuitenkin ryhtyneet toteuttamaan myös uudenlaisia yhteistyön muotoja, kuten sponsorointia, kumppanuusblogeja ja tuotejournalismia. Tässä taloudellisessa paineessa journalistinen ja kaupallinen sisältö ovat joissakin tapauksissa sekoittuneet lain ja hyvän lehtimiestavan vastaisella tavalla. Julkisen sanan neuvosto onkin tämän vuoksi joutunut antamaan lukuisia huomautuksia piilomainonnasta. 9 8 Yhteensä noin 4,1 miljardia, mikä on lähes 150 miljoonaa euroa ja yli kolme prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannustoiminnan ja tallenneviestinnän osalta laskua oli 6 prosenttia, kun sähköinen viestintä puolestaan kasvoi kaksi prosenttia. Kustannustoiminnan osuus joukkoviestintämarkkinoista on laskenut 2000-luvun alusta melkein 15 prosenttiyksiköllä. Tiedot saatu: Suomen virallinen tilasto (SVT): Joukkoviestintä [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: _fi.html 9 Radiokanavat: 5459/R/14; 5360/R/13; 5357/R/13; 5327/R/13; lehdet ja televisio: 5623/SL/14; 5615/AL/14; 5610/AL/14; 5472/SL/14; 5345/SL/13; 5312/ SL/13; 5140/AL/13; 5107/AL/13; 5069/SL/12 ja 4988/SL/12; verkkolehti ja kumppanuusblogi 5499/SL/14. 4
5 1.4 Laissa turvattu sananvapaus Perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattu sananvapaus takaa yksilöille oikeuden julkaista, levittää ja vastaanottaa erilaisia tietoja, mielipiteitä ja viestejä. Suomalaiseen sananvapauteen kuuluu myös julkisuusperiaate eli se, että viranomaisten toiminta ja asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. 10 Sananvapaus on tuskin koskaan ollut niin laaja kuin se on nyt. Tarjolla on monenlaisia kanavia ja monenlaista sisältöä sekä ilmaiseksi että kerta- tai kestotilausmaksua vastaan. Suomalaisilla on verkon kautta mahdollisuus vastaanottaa ja levittää viestejä ja kuvia myös ulkomailta ja ulkomaille. Joukkoviestintä ei ole enää yksisuuntaista lähettäjältä vastaanottajalle tapahtuvaa viestintää kuten ennen, vaan reaktiivista ja monenkeskeistä. Tästä on kysymys esimerkiksi silloin, kun verkossa julkaistua uutista kommentoiva lukija näkee myös muiden keskusteluun osallistuvien kommentit ja voi kommentoida niitä. Digitalisaation johdosta kuvien ja muiden viestien kopioiminen ja levittäminen on nopeaa ja halpaa. Kerran nettiin vapaasti saataville laitettua kuvaa tai viestiä voi olla mahdotonta poistaa, jos joku on jo ehtinyt kopioida tai edelleen levittää sen. Viestien tai kuvien alasottoyritykset voivat johtaa ns. Streisandin efektiin: oikeustoimista tai poistopyynnöistä harmistuneet netin käyttäjät levittävät poistettavaksi haluttavaa tietoa tai kuvaa entistä aktiivisemmin. Näin kävi laulaja Barbara Streisandille, kun tämä hankki kotiaan koskevan valokuvan levittämistä koskevan kieltotuomion. Tapaus osoittaakin sen, että oikeusjärjestelmä ei käytännössä pysty suojaamaan epätoivotun viestinnän kohdetta kaikissa tilanteissa. Vastaava ongelma ilmenee myös silloin, kun esimerkiksi törkeän kunnianloukkausrikoksen vuoksi poistettavaksi määrätty aineisto on julkaistu ulkomailla sijaitsevalta palvelimelta eikä ulkomainen lainsäädäntö mahdollista poistamista, tai vieraan maan lainsäädännön soveltaminen ja kaksoisrangaistavuuden vaatimus tekee poistamisesta hidasta, hankalaa ja kallista. Olen kuitenkin sitä mieltä, että vastuun toteuttamiseen liittyvät käytännön hankaluudet, kuten esimerkiksi anonyymisti nettiin kirjoittavan henkilön henkilöllisyyden selvittämisen vaikeus, eivät saa 10 Toki julkisuuslaissa ja erityislainsäädännössä on useita salassapitosäännöksiä. 5
6 olla syy siihen, etteikö edes yritettäisi turvata lainsäädännöllä tärkeitä perusoikeuksia, kuten yksityiselämän suojaa. 1.5 Tietosuoja ja tietoturva riskiyhteiskunnassa Teknologinen kehitys ja monenlaiset sen mukanaan tuomat liiketoiminnat ovat luoneet myös uusia riskejä. Kysymys voi olla riskialttiista toiminnasta tai toiminnasta, jossa vahinkoriski on pieni, mutta mahdollisen vahingon tapahtuessa vahinko on suuri tai jopa peruuttamaton. Kysymys voi olla esimerkiksi tietosuojariskeistä, ympäristöriskeistä (Talvivaara, Tsernobyl) tai vaikkapa kemikaalien ihmisen terveydelle aiheuttamista riskeistä 11, joiden toteutumista ei aina pystytä täysin kontrolloimaan. Teknologinen kehitys ja tietojen keräämisen ja tallettamisen alentuneet kustannukset ovat johtaneet monenlaisen datan keräämiseen, käsittelyyn ja taloudelliseen hyödyntämiseen. Yksittäisen asiakkaan mahdollisuudet selvittää rekisterinpitäjän tai palvelua hoitavan tahon tietoturvan tasoa ovat kuitenkin usein valitettavan heikot. Asiakkaalla ei ole takeita siitä, ulkoistaako palveluntarjoaja eli rekisterinpitäjä tietojen käsittelyn toisaalle ja jos ulkoistaa, toimiiko rekisterinpitäjän sopimuskumppani huolellisesti ja tietosuojasääntelyä noudattaen. Asia kas voi arvioida palveluntarjoajan vastuukyvyn, mutta ei välttämättä ulkoistuksen seurauksena palvelua hoitavan tahon luotettavuutta tai vastuunkantokykyä. Kysymys voi olla esimerkiksi asiakkaan käyttämästä pilvipalvelusta tai vaikkapa kanta-asiakasjärjestelmän ylläpidosta. Ihmisistä voidaan heidän suostumuksellaan kerätä esimerkiksi kanta-asiakasohjelmien ja internetissä toimivien sosiaalisen median palveluiden avulla suuria määriä tietoja. Monet internetissä toimivat yritykset keräävät evästeiden avulla tietoja esimerkiksi siitä, millä sivustoilla yksittäinen internetin käyttäjä vierailee ja missä hän on mihinkin kellonaikaan sijainnut. Tavallinen läppärin, tabletin tai älypuhelimen käyttäjä ei välttämättä ymmärrä tätä tai ei ole ainakaan tietoisesti suostunut tällaiseen tietojensa keräämiseen. Kuluttajalla ei aina ole edes vaihtoehtoja, jos hän haluaa käyttää kyseistä sivustoa. 11 Riskiyhteiskunnasta esimerkiksi Kimmo Nuotio: Globaalin riskiyhteiskunnan rikosoikeus, Lakimies 2002, s (Nuotio 2002b). 6
7 Internetin käyttötietoja yhdistelemällä voidaan tehdä päätelmiä esimerkiksi internetissä surffailevan henkilön terveydentilasta, ihmissuhteista, iästä, ammatista, harrastuksista, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta ja parisuhdestatuksesta. Tiedot voivat olla henkilötietolaissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja. Moni ihminen ei kuitenkaan ole tippaakaan huolestunut tietojensa keräämisestä. Ihmisten keskuudessa vallitsee melko yleisesti ajatus, että tietojen keräämisestä ja käsittelystä ei ole mitään haittaa, jos minulla ei ole mitään salattavaa. Yksityisyydensuojan ja henkilötietojen suojan todellisia uhkia ja riskejä havahdutaankin monesti miettimään vasta sitten, kun tietoturvaloukkaus tai sen konkreettinen uhka on käsillä. Ääritapauksessa tietojen väärinkäyttö voisi johtaa esimerkiksi vakuutusturvan epäämiseen tai työpaikan taikka vuokra-asunnon saamatta jäämiseen. Toisaalta myös esimerkiksi älypuhelimen kadottaminen voi johtaa sekä puhelimen omistajan että hänen ystäviensä arkaluonteisten tietojen väärinkäyttöön ja tästä huolimatta ihmiset lähettävät myös arkaluonteisia viestejä ja kuvia toisilleen. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta yksilön suojan kannalta myös haasteita, tuo MyData-konsepti, jonka ideana on se, että asiakkaista tietoja keräävät yritykset antaisivat asiakkaille koneluettavassa muodossa teknisesti helpon pääsyn omiin tietoihinsa sekä mahdollisuuden yhdistää tai vaikka myydä kolmansille tahoille eri palveluntarjoajien heistä keräämää tietoa. Jos tämä omadata annettaisiin helposti hyödynnettävässä muodossa se voisi edesauttaa uusien liiketoimintamallien ja sovellusten käyttöönottoa. Toisaalta useiden tietokantojen yhdistämiseen ja helppokäyttöisyyteen liittyy myös tietoturva- ja tietosuojariskejä. 12 MyDatan rinnakkaisilmiönä on BigData, jolla tarkoitetaan suuria tietomassoja, jotka syntyvät pääosin verkkoon kytketyistä laitteista sensorijärjestelmineen, sosiaalisesta median sisällöistä, verkossa 12 Antti Poikolan, Kai Kuikkaniemen ja Ossi Kuittisen Liikenne- ja viestintäministeriölle laatimassa MyData-selvityksessä (2014, s. 9) MyData määritellään ihmiskeskeiseksi lähestymistavaksi henkilötiedon hallintaan ja käsittelyyn. Siinä ihmisille annetaan oikeus ja pääsy heistä kerättyyn dataan kuten ostotietoihin, liikennetietoihin, teletietoihin, terveystietoihin, taloustietoihin ja eri verkkopalveluihin kertyvään dataan. Keskeistä on ihmisten mahdollisuus siirtää tietojaan nykyistä uudelleenkäytettävämmässä muodossa itselleen tai valtuuttamaansa palveluun hyödynnettäväksi. 7
8 tehtävistä transaktioista, tietojärjestelmistä, yritysten liiketoimintaan liittyvistä ohjaus- ja raportointijärjestelmistä, erilaisista digitaalisista arkistoista ja rekistereistä sekä perinteisten medioiden sisällöistä. Isoa dataa eli massadataa syntyy kiihtyvällä vauhdilla lähes kaikesta internetiin jollakin tavalla liitetystä asiasta ja järjestelmästä. 13 Massadatan hyödyntäminen tarkoittaa erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen. Tähän liittyy isoja liiketoimintamahdollisuuksia, mutta myös riskejä ihmisten yksityisyydensuojalle. Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta laaditussa Big- Datan hyödyntämistä koskevassa strategiaselvityksessä pidettiin tavoitteena isojen datamassojen ja uusien big data -menetelmien laajempaa hyödyntämistä seuraavilla tavoilla: yritysten liiketoiminnan kasvattamisessa, kilpailukyvyn parantamisessa sekä uuden liiketoiminnan synnyttämisessä julkisen hallinnon ja sen palvelujen kehittämisessä tutkimuksen laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamisessa sekä lisäämällä yksilön mahdollisuuksia hyödyntää omia tietojaan. 14 Avoimella datalla puolestaan tarkoitetaan digitaalisessa muodossa olevia sisältöjä ja dataa, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta käyttää, muokata ja uudelleenjakaa mihin tahansa käyttötarkoitukseen. Avoimen datan ominaisuuksiin kuuluvat keskeisesti : Julkisuus: vain julkiset tiedot voidaan avata. Dataa avattaessa ei saa vaarantaa yksityisyydensuojaa, liikesalaisuuksia tai yleistä turvallisuutta. Tekninen saatavuus: data avataan sellaisessa muodossa, että sitä on helppo käsitellä koneellisesti tietokoneohjelmistoilla. 13 Tästä Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu X/2013 nimeltään Big data -strategia. 14 Big Datan hyödyntäminen; Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 20/2014, s. 3. 8
9 Maksuttomuus: datan hyödyntämismahdollisuudet parantuvat, kun raaka-aine on ilmaista. Uudelleenkäytön sallivat käyttöehdot: aineiston uudelleenkäyttö on sallittua ja se kerrotaan selkeästi datan yhteydessä. Datan rakenne ja merkitys (metadata) kuvataan käyttäjille ymmärrettävästi. Datan olemassaolo ja sijainti on yleisesti tunnettu. 15 Julkisten tietoaineistojen avaaminen uudelleenkäyttöön on ollut vuoden 2011 hallitusohjelman kärkihankkeita. Viestintäpolitiikan teemoina ovat olleet muun muassa avoin Suomi ja avoin data. KIDEohjelmalla on edistetty avoimen datan pilotointia ja sen käyttöön ottamista. 16 Avointa dataa on käsitelty enemmälti tässä vuosikirjassa julkaistussa Tanja Jaatisen kirjoituksessa sivulta 17 alkaen Yhteenveto viestintäoikeuden toimintaympäristöstä Voidaan perustellusti sanoa, että elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa informaatiolla ja sen käsittelyllä on tärkeä merkitys miltei kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. 18 On vaikea kuvitella esimerkiksi ammattia, jossa ei lainkaan tarvittaisi informaatiota. Informaatiolla on paitsi huomattava taloudellinen merkitys, myös suuri sivistyksellinen ja kulttuurinen merkitys. Informaation saaminen ja mahdollisuus sen levittämiseen antaa ihmisille mahdol- 15 Helsinki Region Infoshare: Mitä on avoin data, luettu Tietoaineistojen avaaminen on ollut keskeinen osa Liikenne- ja viestintäministeriön strategiatyötä. Tästä ja yllä mainitusta: Liikenteen ja viestinnän avoimuudesta. Työryhmän raportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 10/2013, s. 5. Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö on myös Julkisen hallinnon ICT-strategian (JulkICT) keskeinen linjausalue, ks. hankkeet/0110_julkictstrategia/index.jsp, luettu Tanja Jaatinen: Muokkaako avoin data kansallista julkisuusperiaatetta?; tässä teoksessa s Informaatioyhteiskunnasta Frank Webster: Theories of the Information Society (2014, 4. p.). Webster (s ) on tarkastellut informaatioyhteiskuntaa muun muassa teknologisesta, taloudellisesta, ammattirakenteellisesta, tilaan ja verkostoitumiseen liittyvästä sekä kulttuurisesta näkökulmasta. 9
10 lisuuksia erilaisiin itseilmaisun muotoihin. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä oikeutta tietojen saamiseen julkisista asiakirjoista on perusteltu myös yksityisyydensuojalla. Näin on ollut esimerkiksi tapauksessa, jossa viranomaisten hallussa oli informaatiota asianomaisten asuinalueen mahdollisesta saastumisesta, mikä vaikutti heidän asuinpaikkaansa koskevaan päätöksentekoon sekä tapauksessa, jossa asianomaisen mahdollisuus ymmärtää itseään edellytti hänen lapsuuttaan koskevien tietojen saamista. 19 Tiedon saantia on oikeutettu myös EIS 2 artiklan mukaisella oikeudella elämään ja EIS 6 artiklan mukaisella oikeudella oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Tietojen saamista koskeva oikeus voi siis perustua myös muuhun oikeuteen kuin PL 12 :n ja EIS 10 artiklan turvaamaan sananvapauteen ja siihen kuuluvaan tiedonsaantioikeuteen Viestintäoikeus tutkimus- ja oikeudenalana 2.1 Oikeudenalajaotus Suomalaisen oikeustieteen opetuksessa ja tutkimuksessa on ollut tapana jäsentää oikeudellinen normiaineisto erillisiksi oikeudenaloiksi, jotka muodostavat systemaattisen kokonaisuuden. Tässä luvussa tarkastelen sitä, miten viestintäoikeus on syntynyt ja miten se asemoituu suhteessa muihin oikeudenaloihin. Oikeudenalajaotus auttaa oikeudellisen normiaineiston systematisoimisessa 21 ja tukee ajatusta oikeusjärjestyksen systemaattisuudesta, mikä liitetään myös oikeusvarmuuteen ja lainkäytön ennakoitavuuteen. Oikeudenalajaotuksella on myös pedagoginen merkitys oikeustieteen opetuksessa Guerra and others v Italy Reports 1998 I, no 64 ja Gaskin v UK (1989 GC) Series A no 160. EIT:n käytännöstä informaation saamisen osalta Päivi Tiilikka: Access to Information as a Human Right in the Practise of the ECtHR, Journal of Media Law (1), s Tästä Tiilikka Viimeksi mainitusta Kaarlo Tuori: Oikeudenalajaotus strategista valtapeliä ja normatiivista argumentaatiota. Lakimies 2004, s , s Tuori 2004, s
11 Oikeudenalajaotusta voidaan pitää myös osana sitä oikeuskulttuurista esiymmärrystä, jonka varassa tuomarit, asianajajat ja lainoppineet lähestyvät oikeudellisia ongelmia. Sen avulla aloitetaan oikeudellisten ongelmien määritteleminen ja paikantaminen, ja näin tapahtuneen paikannuksen jälkeen ryhdytään tarkastelemaan tapaukseen sovellettavia lainsäännöksiä ja yleisiä oikeusperiaatteita. 23 Erilliset oikeudenalat on jaettu karkeasti kahteen pääkategoriaan, yksityis- ja julkisoikeuteen. Julkisoikeuden alle kuuluvat esimerkiksi valtiosääntöoikeus, hallinto-oikeus, vero-oikeus ja eurooppa oikeus. Yksityisoikeuden alaan puolestaan kuuluvat esimerkiksi siviili-, kauppa-, perhe- ja työoikeus. Perinteisessä oikeudenalajaotuksessa ei tunneta sellaisia oikeudenaloja tai oikeudenalakandidaatteja kuin viestintäoikeus, sosiaalioikeus, bio- ja lääkintäoikeus, urheiluoikeus tai arvopaperimarkkinaoikeus. Niinpä herääkin kysymys, miksi ja miten viestintäoikeus on syntynyt ja mikä on sen suhde ns. perinteisiin oikeudenaloihin. Lisäksi voidaan pohtia, onko perinteinen oikeudenalajaotus jäänyt ajasta jälkeen tai tullut peräti tarpeettomaksi, koska viime aikainen kehitys on osoittanut, että yhä useammin oikeudellisesti merkitykselliset tulkintaongelmat ja tutkimuskysymykset jäsentyvät monien perinteisten oikeudenalojen leikkauspisteisiin eivätkä vain yhden perinteisen oikeudenalan piiriin. Esimerkiksi lehdessä tai internetissä julkaistun viestin aiheuttaman kärsimyksen korvaamista on harkittava tulkitsemalla ja soveltamalla vahingonkorvausoikeudellista, rikos oikeudellista ja valtiosääntöoikeudellista normistoa, koska kärsimyksen korvaaminen on pitkälti kytketty teon rangaistavuuteen ja perus- ja ihmisoikeudet puolestaan ovat sananvapaus- ja yksityisyydensuojakysymyksissä aina läsnä. Soveltamistilanteessa on myös harkittava, mikä painoarvo eri oikeudenaloille sijoittuville säännöille ja periaatteille kulloinkin annetaan. Tällaisessa soveltamistilanteessa oikeudellisen ratkaisun perusteita ei voida saada vain yhden oikeudenalan normeja soveltamalla vaan oikeaan ja kaikki relevantit seikat huomioon ottavaan tulkintaan päästään vain soveltamalla usean oikeudenalan normistoa yhtä aikaa. Usean eri oikeudenaloille kuuluvan normiston yhtäaikaisen soveltamisen lisäksi vanhan systematiikan murtumista osoittaa se, että sama 23 Tuori 2004, s
12 normisto voidaan liittää useaan eri oikeudenalaan. 24 Esimerkiksi sananvapausrikosten sääntely rikoslaissa voidaan näkökulmasta riippuen jäsentää rikosoikeuden tai viestintäoikeuden alaan. En ehdota perinteisen oikeudenalasystematiikan hylkäämistä, koska sillä on edelleen systemaattisia ja pedagogisia etuja ja se voi toimia hyvänä pohjana kudos- tai verkostomaisesti hahmottuvalle viestintäoikeuden oikeudenalalle. On kuitenkin tärkeää tiedostaa oikeudenalojen ja oikeusongelmien jäykän lokeroinnin vaarat ja olla perinteistenkin oikeudenalojen piirissä avoin ja vastaanottavainen myös uusilta oikeudenaloilta tuleville impulsseille ja niiden soveltamiselle perinteisen oikeudenalan piiriin kuuluvassa soveltamistilanteessa. 2.2 Uusien oikeudenalojen ja viestintäoikeuden syntyminen Vanhan oikeudenalajaottelun murtumiseen ja oikeudelliseen fragmentaatioon on monia syitä. Viestintäoikeuden ja muidenkin uusien oikeudenalojen syntymiseen on vaikuttanut ensinnäkin yhteiskunnan oikeudellistumiskehitys. Tällä tarkoitetaan yhteiskunnassa tapahtunutta oikeudellisen sääntelyn lisääntymistä ja sen merkityksen vahvistumista. Toisin sanoen samaa asiaa säännellään yhä useammilla säännöksillä ja toisaalta myös yhä useampi asia on alistettu oikeudellisen sääntelyn piiriin. 25 Lisäksi ristiriita- ja ongelmatilanteita ryhdyttiin ainakin 2000-luvun taitteessa ratkaisemaan aikaisempaa useammin oikeudellisin ratkaisuperustein. 26 Tästä esimerkkinä on urheiluoikeus, jonka syntyyn on vaikuttanut esimerkiksi alan oman järjestöautonomian piirissä langetettujen kilpailukieltojen riitauttaminen oikeudessa. Kehitykseen liittyy myös huippu- ja kilpaurheilun kaupallistuminen ja arvomaail- 24 Viimeksi mainitusta Tuori 2004, s Sääntelyn määrän kasvamisesta ja sen seurausilmiöistä Jyrki Tala: Lainsäädännön maailma muuttuu sääntelyn kasvu jatkuu. Teoksessa Lakimies 2012, s Lauri Tarasti: Yhteiskunnan oikeudellistuminen, Defensor Legis 2002, s , s Trendi saattaa olla nykyään päinvastainen. Ainakin toimittajien rikos- ja korvausvastuuta koskevien oikeusjuttujen määrä on usean asianajajan mukaan vähentynyt huomattavasti viime vuosina. 12
13 man muutos 27 sekä urheilun viihteellistyminen ja ammatillistuminen. 28 Lääkintäoikeutta puolestaan on kuvattu oikeudellistumisprosessin sivutuotteeksi: kun potilaan oikeusasema on yhä tarkemmin määritelty, lääkintätoiminnan juridiikasta on tullut oma oikeudenala. 29 Oikeudellistumiskehitykseen on vaikuttanut myös yhteiskunnallinen ilmapiiri sekä perus- ja ihmisoikeuksien merkityksen kasvamisesta johtunut yksilön oikeuksien lisääntyminen. 30 Tämän seurauksena tuomarit ovat joutuneet ottamaan kantaa yhteiskunnan perusarvoihin sellaisissa tapauksissa, joissa esimerkiksi tarkemman sääntelyn puuttuessa perusja ihmisoikeuksien toteuttaminen on jäänyt tuomioistuinten vastuulle. 31 Uusien oikeudenalojen syntymiseen on vaikuttanut myös oikeuslähteiden monipuolistuminen kansainvälistymis- ja eurooppalaistumiskehityksen myötä. 32 Uusi kansallinen tai kansainvälinen sääntely ei aina lokeroidu selkeästi yhden perinteisen oikeudenalan piiriin. Kansainvälisen sääntelyn myötä voi myös tulla esiin sellaisia laintulkintatilanteita, joita ei ole perinteisten oikeudenalojen piirissä ratkottu. Yhteiskunnan toimintojen monimutkaistuessa, teknologisen kehityksen luodessa uusia toimintamahdollisuuksia ja toisaalta myös riskejä, tarvitaan myös uudenlaisia tapoja jäsentää oikeudellisia ongelmia. Uusien oikeudenalojen tai oikeudenalakandidaattien syntymiseen onkin vaikuttanut myös se, että oikeudelliset ongelmat eivät aina jäsenny perinteisten oikeudenalojen systematiikan mukaisesti, vaan niiden ratkaiseminen saattaa edellyttää poikkitieteellistä, eri oikeudenalarajat ylittävää sekä ongelmalähtöistä että kokonaisvaltaista tarkas- 27 Pekka Timonen: Urheilun oikeudellistumisesta urheiluun oikeudenalana. Teoksessa, Urheilu ja oikeus (2004), s , s Urheilun kaupallistumisesta ja ammattimaistumisesta myös Kari-Pekka Tiitinen: Urheilijan oikeussuhteista. Kuvauksia ja mietteitä. Lakimies 1998, s. 211 ja Heikki Halila: Idrottsrätten som specifikt rättsområde. Virkaanastujaisesitelmä JFT 2002, s , s Urheilun oikeudellistumisesta myös Heikki Halila: Urheilun oikeus tutkimuskohteena Suomessa. Urheilu ja oikeus 2005, s , s ja sama: Oikeudellistuva urheilu ( 2006), s Tiitinen 1998, s ja Kimmo Nuotio: Onko oikeusjärjestyksen pirstoutuminen väistämätöntä? Teoksessa Viljanen, Veli-Pekka: Oikeudenalojen rajat ja rajattomuus (2002), s. 3 24, s. 4 (Nuotio 2002a). 29 Nuotio 2002a, s Tarasti 2002, s. 581, joka tosin viittaa vain perusoikeuksiin. 31 Tarasti 2002, s. 583, joka tosin puhuu vain perusoikeuksista. 32 Viljanen V-P 2002, s. III. 13
14 telutapaa. Ilman viestintäoikeudellista näkökulmaa monet oikeudelliset ongelmat saattaisivat jäädä perinteisten oikeudenalojen reuna-alueille ja vain marginaalisesti tai pintapuolisesti 33 käsiteltäviksi. Ei sovi unohtaa myöskään oikeustieteen merkitystä oikeudenalajaotuksen kehityksessä. Kuten Tuori on todennut, muutokseen sysäävät impulssit syntyvät usein oikeustieteessä keskustelussa. Muutokset vakiintuvat, kun ne saavat tukea aluksi oikeustieteen sisältä ja sittemmin myös muilta oikeudellisilta toimijoilta, kuten esimerkiksi tuomioistuimilta tai lainsäätäjältä. 34 Myös viestintäoikeuden osalta viestintäoikeudellisella tutkimuksella on ollut iso merkitys oikeudenalan tunnetuksi tekemisessä ja viestintäoikeus-käsitteen vakiinnuttamisessa. Viestintäoikeuden alalla annettu opetus puolestaan on kasvattanut uutta viestintäoikeuteen erikoistunutta tutkijasukupolvea. 35 Edellä kuvattu oikeudellistumiskehitys ja oikeuslähteiden monipuolistuminen ovat näkyneet myös joukkoviestinten toimintaympäristössä, jota koskevaa sääntelyä on viime vuosina melko taajaan muutettu ja päivitetty Viestintäoikeuden suhde muihin oikeudenaloihin Viestintäoikeuden tutkimuskohteena ovat viestinnän alaan tavalla tai toisella liittyvät oikeudelliset ongelmat. 37 Viestintäoikeuden ala on oikeuden- 33 Samantapaisesti Raimo Lahti: Lääkintäoikeuden kehitys Suomessa, Lakimies 2003, s , s Tuori 2004, s Kirjoituksensa lopussa Tuori kuitenkin toteaa, että tulevaisuudessa ei kenties voida enää puhua oikeuskulttuurin hitaista, vuosikymmeniä tai vuosisatoja kestävistä muutosprosesseista. 35 Viestintäoikeuden opetuksesta enemmälti Päivi Korpisaari Anette Alén- Savikko: Tiedonsiirrosta aktiiviseen opiskeluun tähtäimessä laadukas viestintäoikeuden opetus. Teoksessa (toim.) Olli Mäenpää Dan Frände Päivi Korpisaari: Oikeuden historiasta tulevaisuuden Eurooppaan, s Esimerkiksi Laki Yleisradiolain muuttamisesta(474/2012); viestintärauhan rikkomista koskeva uusi kriminalisointi sekä yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä ja kunnianloukkausta koskeva lainmuutos (879/2013) ja tietoyhteiskuntakaari (917/2014). 37 Ks. esim. Päivi Tiilikka: Sananvapaus ja yksilön suoja: lehtiartikkelin aiheuttaman kärsimyksen korvaaminen. WSOYpro, Helsinki 2007, s. 77 ja Anette Alén-Savikko: Yhteisillä taajuuksilla?: Ajatuksia viestintäoikeuden tutkimuksesta, sen kehityksestä sekä suhteesta viestinnän ja viestintäpolitiikan tutkimukseen. Teoksessa Sananvapaus 14
15 alana pikemminkin perinteisten oikeudenalojen päälle rakentuva eräänlainen kudosrakenne kuin oma sektorinsa perinteisten oikeudenalojen rinnalla. 38 Viestintäoikeus tutkimusalana onkin luonteeltaan ulospäin avautuva ja kiinteässä vuorovaikutussuhteessa muihin oikeuden aloihin. 39 Alla on kuvattu viestintäoikeutta ns. perinteisten oikeudenalojen leikkauspisteisiin sijoittuvana oikeudenalana siten kun kuvasin sitä professorin juhlaluennossani : Kuten kuviosta näkyy, viestintäoikeudellisten oikeusongelmien tulkinta tapahtuu usein perinteisten oikeudenalojen leikkauspisteissä. Leikkauspisteissä olevat solmukohdat muodostavat viestintäoikeudellisen kudosrakenteen perinteisten lokeromaisten oikeudenalojen päälle. puntarissa. Viestintäoikeuden vuosikirja 2013 (2014) s , s Nuotio (2002a, s. 13) kuvaa osuvalla kudosrakenne-termillä oikeusjärjestystä ja oikeusjärjestelmää. 39 Ns. suppeasta, sisäänpäin kääntyvästä ja ulospäin avautuvasta, vuorovaikutussuhteisesta oikeudenalan tarkastelusta ks. Juha Pöyhönen: Kohti uutta varallisuusoikeutta. Lakimies 1997 s varallisuusoikeudellisen järjestelmän osalta ja Tapio Määttä: Monitieteisyys ympäristöoikeudessa oikeustieteen sisäiset ja ulkoiset yhteydet oikeustieteellisen tutkimuksen haasteena. Oikeus 2000 s , s ympäristöoikeuden osalta. 15
16 3 Viestintäoikeuden nykytila ja tulevaisuus Jo tämän järjestyksessään kahdennentoista Viestintäoikeuden vuosikirjan monipuolinen sisältö ja kirjoittajakunnan runsaus osoittaa, että suomalainen viestintäoikeus voi hyvin ja kukoistaa. Oikeudenalarajojen limittäisyyttä kuvaa se, että moni kirjoitus olisi voitu julkaista myös jonkin muun oikeudenalan vuosikirjassa. Viestintäoikeuden kannalta merkityksellisempää kuin nimilappukeskustelu onkin se, että viestintäoikeuden alalla sekä sitä leikkaavilla lähioikeudenaloilla tehdään paljon viestinnän eri lohkoihin kohdistuvaa oikeudellista tutkimusta. Perinteisten, viestin julkaisijoiden vastuukysymyksiin sekä ihmis- ja perusoikeuspunnintoihin keskittyvien teemojen parista on edetty viestintäoikeuden ja tekijänoikeuden rajapintoihin, merkittäviin yleisötapahtumiin sananvapauden ilmentyminä, henkilötietojen suojaan, julkisuuskysymyksiin (m. tietoyhteiskuntakehityksen mukanaan tuomat ilmiöt, kuten oma data, massadata ja avoin data) ja tietoturvarikoksiin. Monet näistä teemoista voitaisiin jäsentää myös jonkin perinteisen oikeudenalan piiriin. Olennaista ei kuitenkaan ole se, minkä oikeudenalan piiriin jokin oikeusongelma jäsennetään vaan se, että kaikki oikeusongelman systematisointiin ja analyyttiseen ratkaisemiseen vaikuttavat oikeudellisesti relevantit näkökohdat tulevat huomioon otetuiksi ja että tutkimuskysymys saadaan oikeustieteellisesti pätevällä tavalla ratkaistuksi. Viestintäoikeus ulospäin avautuvana kudosrakennemaisena oikeudenalana tarjoaa lähtökohtaisesti positiivisen alustan eri oikeudenalojen normien soveltamiselle, kun taas perinteisten oikeudenalojen tarkastelukulmat ovat olleet tiukemmin oman oikeuden alan juurissa eli käsitteissä ja periaatteissa kiinni. Viestintäoikeus on hyödyntänyt muiden oikeudenalojen parissa muodostettuja käsitteitä ja periaatteita, vaikka niitä onkin viestintäoikeudellisessa käyttöyhteydessä saatettu tulkita hieman toisin kuin miten niitä on alkuperäisen oikeudenalan piirissä tulkittu. Tutkijalle uudehkon oikeudenalan parissa työskentely on innostavaa, koska alalla riittää tutkimuskysymyksiä sekä yksittäisten oikeusongelmien että systematisoinnin ja yleisten oppien parissa. 16
Sosiaaliset mediat ja tietosuoja. Juha Kontturi IT -suunnittelija Turun ammattikorkeakoulu
Sosiaaliset mediat ja tietosuoja Juha Kontturi IT -suunnittelija Turun ammattikorkeakoulu Päivän ohjelma - yleistä sosiaalista medioista, tiedon hausta - tietojen julkaisu: mitä kenelle - tiedon omistajuus
LisätiedotLausunto Yleiset kommentit erityisiä henkilötietoryhmiä koskevasta 5 :stä ja rikostuomioita ja rikkomuksia koskevasta 6 :stä.
Liikenne ja viestintäministeriö Lausunto 08.09.2017 Asia: 1/41/2016 Lausuntopyyntö yleisen tietosuojaasetuksen täytäntöönpanotyöryhmän (TATTI) mietinnöstä ja työryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi
LisätiedotDatan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat
Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan
LisätiedotLAKI SOTE- TIETOJEN TOISSIJAISESTA KÄYTÖSTÄ
LAKI SOTE- TIETOJEN TOISSIJAISESTA KÄYTÖSTÄ Mitä se tarkoittaa? Mikä muuttuu? Mikä mahdollistuu? Dobit seminaari 29.8.2018 23.8.2018 1 MIKÄ ON HENKILÖTIETO? Luonnollista henkilöä koskeva tieto Nimi, henkilötunnus
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotYksityisyyden suoja sosiaalihuollossa
Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa
LisätiedotData käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014
Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?
LisätiedotMITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?
EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotLyhenteet Lukijalle Sananvapaus...17
Lyhenteet.....................................11 Lukijalle.......................................13 I JOHDANTO 1. Sananvapaus..................................17 1.1 Sananvapaus Suomen perustuslaissa..............
LisätiedotDATAN AVAAJAN PIKAOPAS
LOUNAIS-SUOMEN DATAN AVAAJAN PIKAOPAS Miksi avata? Toiminnalle läpinäkyvyyttä Datan arvo kasvaa, kun sitä voidaan hyödyntää Tietoon perustuvaa päätöksentekoa Hyötyä yksilöille, yhteisöille, yrityksille
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se, että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotEurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011
Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotSOME. Sosiaalisen median hyödyntäminen kuluttajamarkkinoinnissa. S.E.V.I. Consulting Group Oy
SOME Sosiaalisen median hyödyntäminen kuluttajamarkkinoinnissa TIEDONLÄHDE Facebookista on tullut uusi Google: kuluttajien ensisijainen tiedonlähde on monesti sosiaalinen media Kuluttajat muodostavat mielipiteensä
LisätiedotKouvolan nuorisopalvelut Niina Soisalo
Vaikka voisi näyttää siltä, että lapset istuvat yksin medialaitteidensa parissa, on vuorovaikutus ja kommunikaatio muiden kanssa keskeistä lasten verkon ja median käytössä (Rahja, 2013, 11). Verkko mahdollistaa
LisätiedotTietotunti klo 12 ja 17. Aiheena sosiaalisen median sovellukset: Instagram, Twitter, WhatsApp ja Facebook
Tietotunti 7.11. klo 12 ja 17 Aiheena sosiaalisen median sovellukset: Instagram, Twitter, WhatsApp ja Facebook Sosiaalinen media Sosiaalinen media (lyhennetään arkikielessä some) tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä,
LisätiedotKäsitteitä ja määritelmiä
Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi
LisätiedotSISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15
7 I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 2 VIHAPUHE SUOMEN RIKOSOIKEUDESSA 19 2.1 Vihapuheen sääntelyn perusta 19 2.2 Vihapuheen määritelmä 21 2.3 Rangaistava vihapuhe 23 2.4 Vihapuhe ja sananvapaus 24 2.4.1 Sananvapaus
LisätiedotTietosuojaseloste. Tietojen kerääminen
Tietosuojaseloste Pyrimme ymmärtämään palveluidemme käyttäjien tarpeita ja sen vuoksi keräämme palveluidemme käyttäjiin liittyviä tietoja, kuten heidän käyttäytymisestään verkkopalvelussamme. Verkkopalvelu
LisätiedotAvoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies
Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut
LisätiedotSote-asiakastietojen käsittely
Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset
LisätiedotDATAN AVAAJAN PIKAOPAS
Miksi avata? Oma toiminta tehostuu Yrityksille raaka-ainetta Kansalaisille mahdollisuus osallistua LOUNAIS-SUOMEN DATAN AVAAJAN PIKAOPAS Avoin data on enemmän Avoin data sekoittuu usein julkiseen tietoon.
LisätiedotLausunto NÄKEMYKSIÄ EU:N YLEISEN TIETOSUOJA-ASETUKSEN KANSALLISEEN SOVELTAMISEEN YLEISESTI
Suomen tieteellinen kirjastoseura Lausunto 08.09.2017 Asia: 1/41/2016 Lausuntopyyntö yleisen tietosuojaasetuksen täytäntöönpanotyöryhmän (TATTI) mietinnöstä ja työryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi
LisätiedotKansallinen tietosuojalaki
Kansallinen tietosuojalaki Juhta/VAHTI -työpaja 18.5.2018 Tanja Jaatinen, OM 1 NYKYTILA Perustuslain 10 :n 1 mom. Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään
LisätiedotJoroisten kunnan sosiaalisen median ohje
Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Tämän ohjeen tarkoituksena on opastaa sosiaalisen median käyttöä Joroisten kunnan eri toiminnoissa sekä ohjata henkilöstöä toimimaan sosiaalisessa mediassa vastuullisesti
LisätiedotSosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry
Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat
LisätiedotTOIMINTAOHJEET ULKOISEN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÖN
TOIMINTAOHJEET ULKOISEN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÖN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Julkaisuvuosi 2015 www.epliitto.fi 1. YLEISOHJEET... 3 2. ESIINNY OMANA ITSENÄSI... 3 3. HENKILÖKOHTAISEN MIELIPITEEN ILMAISEMINEN...
LisätiedotJulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut
JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden
LisätiedotDatapolitiikka Mitä ja miksi?
Datapolitiikka Mitä ja miksi? 16.3.2016 1 Oikeudellinen raami Miten tutkimusdatasta säädetään? 16.3.2016 2 Oikeus tutkimusdataan? Käytännön kontrollin ja laillisten yksinoikeuksien ero? Käytännön kontrollia
LisätiedotLiiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille
Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille AKVAn Syysseminaari Pia Ek, Counsel Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 26.9.2012 Castrén & Snellman Rakenne Taustatietoja Markkinointi uusien kanavien
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotHostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren
Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj
LisätiedotImprobaturin vastaanottajarekisterin TIETOSUOJASELOSTE
Improbaturin vastaanottajarekisterin TIETOSUOJASELOSTE 1. Rekisterin nimi 2. Rekisterinpitäjä ja yhteyshenkilö 3. Rekisteröidyt 4. Tietojen käsittelyn tarkoitus ja oikeusperusteet 5. Käsiteltävät/rekisteriin
LisätiedotAivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015
Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma
LisätiedotAsukkaan oikeus omaan dataan ja GDPR asuntoosakeyhtiössä. Ilmastoviisaat taloyhtiöt työpaja 1 Asukkaan MyData
Asukkaan oikeus omaan dataan ja GDPR asuntoosakeyhtiössä Ilmastoviisaat taloyhtiöt työpaja 1 Asukkaan MyData 12.3.2019 EU:n tietosuoja-asetus eli GDPR Tietosuoja-asetuksen tavoitteena on, että kansalaiset
LisätiedotSÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA
TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin
LisätiedotTiedollinen itsemääräämisoikeus ja MyData
Tiedollinen itsemääräämisoikeus ja MyData Erityisasiantuntija Tomi Voutilainen JulkICT-osasto Absoluuttisen tiedollisen itsemääräämisoikeuden sisällön hahmottaminen Tiedollinen itsemääräämisoikeus Oikeus
LisätiedotPäivitämme materiaalia säännöllisesti kesän ja syksyn 2017 aikana.
1(28) Oppimateriaali videokoulutuksen ja nettitestin tueksi. Versio 1.0 julkaistu 22.6.2017 Päivitämme materiaalia säännöllisesti kesän ja syksyn 2017 aikana. Toivotamme antoisaa opiskeluhetkeä! Palaute
LisätiedotMiten tietoa voisi kysyä vain kerran?
Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? JUHTA 13.9.2016 JulkICT/ Yhteinen tiedon palvelumalli (YTI) -hanke Ymmärrämmekö asiakasta? Tarvitseeko tietoa hallita? Kunta Tietolupa Usean luukun nykytila Miksi
LisätiedotTIETOSUOJASELOSTE. Yleistä. Mihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään? Mitä henkilötietoja minusta kerätään ja mistä lähteistä?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se, että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotHaaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy:n tietosuojaseloste koskien opinnäytetöiden sähköisen järjestelmän henkilörekisteriä.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy:n tietosuojaseloste koskien opinnäytetöiden sähköisen järjestelmän henkilörekisteriä. Sisältää EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiset vaatimukset (artiklat 13, 14 ja 30) Laadittu:
LisätiedotValmennuskurssi oikeustieteellisen alan valintakokeisiin 2019
Oikeusteoria Valmennuskurssi oikeustieteellisen alan valintakokeisiin 2019 Luento käsittelee valintakoekirjallisuuden Tapio Määttä & Mirjami Paso: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan 1 lukua. Oikeudellinen
LisätiedotKilpailuja sopimus. Antti Aine
Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina
Lisätiedot10 Yksityiselämän suoja
SUOMEN PERUSTUSLAKI (731/1999) 10 Yksityiselämän suoja Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen
LisätiedotSähköisen viestinnän tietosuojalain muutos
Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää
LisätiedotVAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto
VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT Professori Juha Karhu Lapin yliopisto 10.9.2005 Vahinko ja perustellut odotukset perustellut odotukset kaikessa modernissa oikeudessa tärkeitä > luottamuksensuoja
LisätiedotEU TIETOSUOJA- ASETUS
EU TIETOSUOJA- ASETUS BMF Kevätseminaari 18.4.2018 19.4.2018 EU tietosuoja-asetus / BMF kevätseminaari 1 MIKÄ ON HENKILÖTIETO? Luonnollista henkilöä koskeva tieto Nimi, henkilötunnus (suorat tunnisteet)
LisätiedotHaaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy:n tietosuojaseloste koskien Urkundplagioinnintunnistusohjelmaa
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy:n tietosuojaseloste koskien Urkundplagioinnintunnistusohjelmaa Sisältää EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiset vaatimukset (artiklat 13, 14 ja 30) Laadittu: 14.05.2018 1.
Lisätiedot5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)
1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston
LisätiedotTiedon hallinnan ajankohtaispäivä 11.4 Ylitarkastaja, Tomi Kytölä
Tiedon hallinnan ajankohtaispäivä 11.4 Ylitarkastaja, Tomi Kytölä Uudistus voimaan 1.1.2018 Hallituksen esitys eduskunnalle huhtikuussa 2017 Eduskuntakäsittely keväällä ja kesällä 2017 Työpajat asetusluonnoksista
LisätiedotInformaatiovelvoite ja tietosuojaperiaate
SISÄLLYSLUETTELO Informaatiovelvoite ja tietosuojaperiaate 7.5.2018 SISÄLLYSLUETTELO 1. EU:N TIETOSUOJA-ASETUS... 4 1.2 REKISTERÖIDYN OIKEUDET... 4 1.3 TIETOSUOJA-ASETUKSEEN VALMISTAUTUMINEN... 4 2. INFORMAATIOVELVOITE...
LisätiedotKuvien käyttö opetuksessa
Kuvien käyttö opetuksessa Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: teoskynnys, CC, kuvaruutukaappaus, kartat, kuvauslupa Creative Commons, kuva, Google, YouTube, Flickr, jakaminen,
LisätiedotTiedottaminen, mediayhteydet ja sosiaalisen median hyödyntäminen
Tiedottaminen, mediayhteydet ja sosiaalisen median hyödyntäminen Jan Södersved, BirdLife Suomi ry Viestintätyöpaja 14.11.2015 Viestintää Verkkosivut Esitteet Lehdet ja muut julkaisut Sähköpostilistat Mediatiedotus
Lisätiedot1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.
1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät
LisätiedotTampereen Aikidoseura Nozomi ry
Tietosuojaseloste. c/o Heidi Ihanamäki Petäjässuonkatu 4 B 28 33580 Tampere www.nozomi.fi Y-tunnus 1456802-7 Tietosuojaseloste Sisällysluettelo 1. Rekisterinpitäjä ja yhteyshenkilö... 1 2. Rekisteröidyt...
LisätiedotViranomaisten tietoaineistojen hyödyntämisen edistäminen tutkimuskäytössä
Viranomaisten tietoaineistojen hyödyntämisen edistäminen tutkimuskäytössä Hannele Kerola JulkICT - osasto 19.4.2017 Tiedonhallinta ja tutkijoiden tarpeet (työryhmän asettamiskirje) Tiedonhallinnan kehittämisen
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotTietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö , Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus
Tietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö 2.10.2018, Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus Tiedon käyttö asiakaslähtöisen toiminnan perustana Lait, Linjaukset Toimintatavat Tiedonhallinta Palvelussa
LisätiedotPSI-direktiivin arviointi. Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM JulkICT Huotari Maarit(VM) JULKINEN
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM201700684 JulkICT Huotari Maarit(VM) 28.11.2017 JULKINEN Asia Komission julkinen kuuleminen julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin
Lisätiedot3) rekisterissä olevia henkilötietoja käytetään yksinomaan historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten; tai
LIITE (Tieteellinen tutkimus) Artikla 15 artikla - Rekisteröidyn oikeus saada pääsy tietoihin 1. Rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjältä vahvistus siitä, että häntä koskevia henkilötietoja
LisätiedotTietosuojaasiat. yhdistysten näkökulmasta
Tietosuojaasiat yhdistysten näkökulmasta 2018 Pähkinänkuoressa Tietosuoja-asetus tullut voimaan 25.5.2016 Asetusta sovellettava viimeistään 25.5.2018 Pitkä siirtymäkausi: kansallinen lainsäädäntö tekeillä
LisätiedotLausunto Kuntayhtymien tehtävät puolestaan perustuvat kuntalain lisäksi kuntayhtymän perussopimukseen (kuntalaki 55 ja 56 ).
Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä Lausunto 08.09.2017 Asia: 1/41/2016 Lausuntopyyntö yleisen tietosuojaasetuksen täytäntöönpanotyöryhmän (TATTI) mietinnöstä ja työryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi
LisätiedotAvoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA
Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 2016 1 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 9.2.2016 Turun yliopiston datapolitiikassa kuvataan tutkimusdatan keräämiseen, käyttöön
LisätiedotSuomen kannan muodostaminen
Suomen kannan muodostaminen 1 2 3 Tästä on kyse Suomen tavoitteen tulisi olla U-kirjelmä kuvastaa Suomen kantaa komission direktiiviehdotukseen tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla. - Kenen
LisätiedotSisällönhallinta, esteettämyys, henkilötiedot,
CT30A3201 - WWW-sovellukset Sisällönhallinta, esteettämyys, henkilötiedot, Jouni.Ikonen lut.fi 12.11.13 1 Jouni Ikonen Sisällönhallintajärjestelmät content management system (CMS) Mahdollistaa joukon ihmisiä
LisätiedotMiten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus
VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?
LisätiedotKansalaisyhteiskunta ja julkisuus
Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä
LisätiedotValokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta
Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,
LisätiedotAvoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014
Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten
Lisätiedotvoimen tiedon ohjelma
Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota
LisätiedotCase: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi
Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja
Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 19.1.2017 Liisa Murto Kynnys ry Itsemääräämisoikeus Perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen
LisätiedotTietosuoja-asetus Miten julkinen hallinto valmistautuu?
Tietosuoja-asetus Miten julkinen hallinto valmistautuu? 10.5.2017 Sami Kivivasara ValtioExpo Valtiovarainministeriö, Julkisen hallinnon ICT-osasto Tiedon hallinnan muutos Yhteentoimivuus Toimijakohtainen
LisätiedotHE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain
HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotJoukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui
Kulttuuri ja viestintä 201 Joukkoviestintä Joukkoviestintämarkkinat Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui Joukkoviestintämarkkinoiden arvo vuonna oli yhteensä noin,1 miljardia euroa. Se oli lähes
LisätiedotViestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:
1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin
LisätiedotTietosuojaseloste. Trimedia Oy
Tietosuojaseloste Trimedia Oy www.trimedia.fi info@trimedia.fi +358 44 535 7215 1 Tietosuojaseloste 1. Rekisterin pitäjä Yritys valvoo antamiasi tietoja ja on vastuussa henkilötiedoista tietosuojalain
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO 1(5) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta vastaajan nimi
LAPIN YLIOPISTO 1(5) JULKISOIKEUDEN VALINTAKOE 13.6.2005 Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Tehtävissä julkisuuslailla tarkoitetaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja potilaslailla lakia
LisätiedotLuottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää
Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu
LisätiedotOikotie.fi. Case: Elämäni Talot
Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita
Lisätiedotilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille
Avoin tieto pohjana ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille Hanna Niemi-Hugaerts Forum Virium Helsinki Uusia palveluinnovaatioita yritysten, julkisten toimijoiden ja kaupunkilaisten
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotKILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA
KILOMETRIVERO JA TIETOSUOJA Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu EUROBAROMETRI V.2008 / LUOTTAMUSINDIKAATTORI 100 90 PROSENTTIA 80 70 60 50 40 30 20 SUOMI EU-ka 10 0 Terveydenhuolto Sosiaaliturva Vakuutusyhtiöt
LisätiedotAvoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan
Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut
LisätiedotLUKIJALLE... LYHENTEET... 1 JOHDANTO... 1
LUKIJALLE... LYHENTEET... V XIII 1 JOHDANTO... 1 2 VALOKUVAUS JA SEN OIKEUSSUHTEET... 5 2.1 Yleistä... 5 2.2 Ennen kuvaamista... 6 2.2.1 Kuvaidea... 6 2.2.2 Kuvatyypit... 7 2.2.3 Kuvauspaikan ja kuvaustavan
LisätiedotSisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.
LisätiedotHaaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy:n tietosuojaseloste koskien Helpdesk-palveluita
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy:n tietosuojaseloste koskien Helpdesk-palveluita Sisältää EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiset vaatimukset (artiklat 13, 14 ja 30) Laadittu: 14.5.2018 1. Rekisterinpitäjä
LisätiedotMitä henkilötietoja minusta kerätään ja mistä lähteistä?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä RecRight videorekrytointipalvelu on työkalu, jonka avulla asiakkaamme rekisterinpitäjänä keräävät ja käsittelevät antamiasi tietoja. Pääsääntöisesti tiedonkeruun tarkoitus on
LisätiedotData liiketoiminnan moottorina tietosuoja kilpailukyvyn vauhdittajana VTT:n media-aamiainen
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Data liiketoiminnan moottorina tietosuoja kilpailukyvyn vauhdittajana VTT:n media-aamiainen 1.11.2017 Data liiketoiminnan moottorina - miksi nyt? Lainsäädäntö on osa EU:n
LisätiedotNimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)
Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli
LisätiedotSISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila
SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä
LisätiedotTietopaketti tietosuojasta ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten jäsenyhdistyksille
Tietopaketti tietosuojasta ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten jäsenyhdistyksille 1 Tietosuoja-asetuksesta Asetus astui voimaan 24.5.2016 ja sitä ryhdytään soveltamaan alkaen. Asetuksen sisältö on suoraan
LisätiedotIlma-alusrekisteri ja tiedonluovutus
Ilma-alusrekisteri ja tiedonluovutus 19.11.2015 Päivi Karkkola Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Ilmailulaki (864/2014) Voimaan 7.11.2014 Ilmailulain 2 luku käsittelee ilma-alus- ja lupakirjarekisteriä
Lisätiedot2) tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille;
Artikla 15 artikla - Rekisteröidyn oikeus saada pääsy tietoihin 1. Rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjältä vahvistus siitä, että häntä koskevia henkilötietoja käsitellään tai että niitä ei
LisätiedotMedian sääntely ja sananvapaus. Anna Alatalo
Median sääntely ja sananvapaus Anna Alatalo Median toiminnan rajat Median toimintaan vaikuttavien yhteiskunnallisten ehtojen yhteensovittaminen toteutuu median yhteiskunnallisena sääntelynä eli regulaationa.
LisätiedotRound table -neuvottelu eduskunnassa
1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta
Lisätiedot