NEUVOLAN JA MUIDEN PERHEPALVELUIDEN TUKI -PAKOLAISUUDEN KUORMITTAMILLE PERHEILLE
|
|
- Minna Niemelä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NEUVOLAN JA MUIDEN PERHEPALVELUIDEN TUKI -PAKOLAISUUDEN KUORMITTAMILLE PERHEILLE Satu Jokela projektipäällikkö, FinMONIKtutkimus Satu Jokela 1
2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustaa Pakolaisuuteen liittyvät kuormittavat tekijät Miten neuvola- ja muissa perhepalveluissa voidaan tukea pakolaistaustaisia lapsia ja perheitä? Tietoa ja työkaluja työn tueksi Satu Jokela 2
3 TURVAPAIKANHAKIJAT, -PÄÄTÖKSET HAKIJARYHMITTÄIN (12 KK AJALTA) Satu Jokela 3
4 TURVAPAIKANHAKIJAT PÄÄTÖKSET KANSALAISUUSRYHMITTÄIN (12 KK AJALTA) Satu Jokela 4
5 ULKOMAALAISTAUSTAISTEN TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT MONET TEKIJÄT Maahanmuuttoon liittyvät tekijät Lähtömaa Yksilölliset tekijät Koulutustausta ja osaaminen Maahanmuuton syyt Maahanmuuttoprosessi Olosuhteet ja elinympäristö Suomessa Työllisyysaste ja tulotaso Elintavat (ml. suojaavat ja riskitekijät) Suomessa asuttu aika Johanna Mäki-Opas 5
6 JÄRKYTTÄVÄT TAPAHTUMAT ENTISESSÄ KOTIMAASSA Satu Jokela 6
7 AJANKOHTAISET VAKAVAT MASENNUS JA AHDISTUNEISUUSOIREET Satu Jokela 7
8 ULKOMAALAISTAUSTAISET NAISET SUOMESSA Suurimmat ulkomaalaistaustaisten naisten taustamaaryhmät EU:n ulkopuolelta ovat: Venäjä (ent NL) Somalia ja Irak EU:n sisältä Viro Erityisesti pakolaisina ja turvapaikanhakijoina maahan tulleiden määrän voimakas kasvu on huomioitava jatkossa terveydenhuollossa, sillä suurin osa heistä on lisääntymisiässä Esityksen nimi / Tekijä 8
9 ULKOMAALAISTAUSTAISET NEUVOLA- JA PERHEPALVELUISSA Ulkomaalaistaustaisten synnyttäneiden osuus on kokonaishedelmällisyydestä hitaasti suurentunut välisenä aikana ja vastaa nykyisin lähes 13 % koko maan synnytyksistä (vuonna 2011 alle 5 %). Osalla ulkomaalaistaustaisista naisista on kohonnut riski raskauteen ja synnytykseen liittyviin ongelmiin (korkeampi äitikuolleisuus, enemmän varhaisia keskenmenoja ja enemmän myös sikiökuolemia). Joillakin Suomeen tulevilla naisilla on riski seksuaali- ja lisääntymisterveyttä vaarantaviin tapahtumiin lähtömaassa: Erilaiset traumat (esim. FGM) ja muu väkivalta (esim. kunnia väkivalta) Esityksen nimi / Tekijä 9
10 TYTTÖJEN JA NAISTEN YMPÄRILEIKKAUS (FGM) FGM:llä tarkoitetaan kaikkia niitä kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisten ulkoisten sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla. Perinnettä harjoitetaan: Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa Useimmiten tyttö leikataan 4-10-vuotiaana Suomen lain mukaan rangaistava teko Satu Jokela 10
11 TYTTÖJEN JA NAISTEN YMPÄRILEIKKAUKSEN EHKÄISYÄ TUKEVAT MONET TEKIJÄT Mikään uskonto ei velvoita Ei ole mitään terveydellistä hyötyä Aiheuttaa monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä terveysongelmia: välittömät: kipu, verenvuoto, virtsaamisvaikeudet, tulehdukset, psykologiset ongelmat jne.. pitkäaikaiset: kipu, virtsaamisvaikeudet, arpeutumista aiheutuvat ongelmat, ongelmat seksuaali- ja lisääntymisterveydessä, psykologiset ongelmat Satu Jokela 11
12 FGM VASTAINEN TYÖ KUULUU KAIKILLE AMMATTILAISILLE FGM vastainen työ kuuluu kaikille ammattilaisille: vastaanottokeskuksissa, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja myös lastenneuvoloissa, päivähoidossa, kouluissa, oppilaitoksissa ja sosiaalityössä. Puheeksi ottamisen paikkoja ennen raskautta, raskauden-, syntymän ja synnytyksen jälkeisenä aikana ovat: terveystarkastukset, perhesuunnittelupalvelut, raskauden aikana neuvola, valmennukset, äitiyspoliklinikkakäynnit, synnytyksen yhteydessä ja kotikäynnit Tärkeä osa kaikkien ammattilaisten koulutusta ja perehdytystä työssä! Polku ympärileikkausten ehkäisystä: -c7a1-4d4b-9493-a2b64e4ce94e Satu Jokela 12
13 FGM, EHKÄISEVÄ TYÖ Ota rohkeasti puheeksi! Kulttuurisensitiivinen lähestymistapa: kunnioitetaan eri maiden tapoja ja kulttuureja, ei tuomita Ehkäisevä työ on tärkeää: Otetaan puheeksi naisten sekä tyttölasten vanhempien kanssa Annetaan asianmukaista tietoa asiasta Muistetaan Ihmisoikeusnäkökulma: YK:n julistukset ja sopimukset Muistetaan terveydellinen näkökulma Muistetaan laillinen näkökulma: rangaistava teko, ilmoitusvelvollisuus Muitetaan Lastensuojelunäkökulma:ilmoitusvelvollisuus Yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa on tärkeää Tyttöjen ja naisten ympärileikkausten (FGM) ehkäisy THL Tiedä ja toimi: Tyttöjen ja naisten ympärileikkausten ehkäisy Satu Jokela 13
14 FGM HOITO Hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa Raskaana olevat turvapaikanhakijat ovat kiireellisen hoidon piirissä Alle 18vuotiailla on kuntalaisten oikeudet Ympärileikattujen raskaana olevien tilanne kartoitetaan äitiyspoliklinikalla, ja mahdollinen avaustoimenpide tehdään raskauden aikana tai synnytyksen aikana Ammattilaisten koulutus ja tiedotus tärkeää. Esimerkiksi vauvan kotiinlähtötarkistuksessa puhuttava asiasta ja korostettava tytön normaalia anatomiaa (lähde: Maija Jakobsson LT, Dos, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, HYKS esitys FGM työkokouksessa11/2017) Satu Jokela 14
15 FGM -ILMOITUSVELVOLLISUUS On tärkeää että ammattilaiset tiedostavat ilmoitusvelvollisuutensa. Jos herää epäily, että tyttö on ympärileikattu Suomessa tai hänen ympärileikkaustaan suunnitellaan, tehdään ilmoitus poliisille Lastensuojelulain perusteella lasten parissa työskentelevillä henkilöillä ilmoitusvelvollisuus jos epäilys ympärileikkauksesta tai sen suunnittelusta Lisätietoa saa THL:n lastensuojelun käsikirjasta ja Maahanmuuttoviraston sekä STM:n sivuilta Satu Jokela 15
16 TURVAPAIKANHAKIJOIDEN JA PAKOLAISTEN PERHESUUNNITTELU-, ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUT Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ovat lakisääteisiä palveluja. Niihin ovat oikeutettuja kaikki raskaana olevat ja alle kouluikäistä lasta kasvattavat perheet. Ehkäisypalvelut kuuluvat kaikille sillä niiden katsotaan olevan välttämättömiä terveydenhuollon palveluja. Turvapaikanhakija- ja pakolaislapsilla on oikeus samoihin terveys- ja sosiaalipalveluihin kuin muilla kunnassa asuvilla lapsilla. Paperittomilla on oikeus kiireelliseen hoitoon, johon synnytys katsotaan kuuluvaksi. Kunnilla on myös mahdollisuus omalla päätöksellään tarjota paperittomille laajempia palveluita Satu Jokela 16
17 PAKOLAISUUDEN AIHEUTTAMA KUORMITUS TULEE HUOMIOIDA PALVELUISSA Turvapaikanhakuprosessi, pakolaisuus ja paperittomuus tuovat monia riskitekijöitä vanhemmuuteen lapsilla ja perheillä voi olla myös paljon voimavaroja ja selviytymiskykyä. Lapsen, äidin ja perheen tilanteeseen vaikuttavat monet taustatekijät, elinolot, tapahtumat lähtömaassa ja pakomatkalla ja tilanne Suomessa. Pakolaisasiakkailla voi olla taustallaan monia traumaattisia tapahtumia: seksuaaliväkivallan kohtaamista, joutumista seksityöhön tai ihmiskaupan uhriksi, seksuaalinen suuntautuminen vuoksi vaaraan joutuminen ja pakoon lähtö Satu Jokela 17
18 PAKOLAISUUDEN AIHEUTTAMA KUORMITUS TULEE HUOMIOIDA PALVELUISSA Erityisesti joidenkin maahanmuuttajataustaisten naisten lisääntymisterveyteen liittyy tutkimusten mukaan riskejä: kohonnut riski raskauteen ja synnytykseen liittyviin ongelmiin (esim. korkeampi äitikuolleisuus, enemmän varhaisia keskenmenoja ja sikiökuolemia). paperittomilla on suunnittelemattomia raskauksia, ja he kokevat usein väkivaltaa myös raskauden aikana pakolais-, turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajaäidit ovat muuta väestöä suuremmassa riskissä synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja posttraumaattiseen stressireaktioon Satu Jokela 18
19 EHKÄISY- PERHESUUNNITTELUPALVELUT Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen voi liittyä uskomuksia ja tapoja Naisilla ei välttämättä ole tietoa lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista Tarve saada tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -palveluista. Erityisenä huomioitavana kysymyksenä tietyistä kulttuureista tulevien kohdalla on tyttöjen ja naisten ympärileikkausperinne poikien kodalla ei lääketieteellinen ympärileikkausperinne Satu Jokela 19
20 PALVELUISSA HUOMIOITAVIA ERI KULTTUUREIHIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Kielteinen suhtautuminen ehkäisyyn Tyttöjen ja naisten ympärileikkausperinne Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkausperinne Tytöillä ei ole välttämättä tietoa omaan kehoon liittyvästä itsemääräämisoikeudesta Puutteita seksuaaliterveyttä koskevissa tiedoissa Lisäksi palveluissa tulee tunnistaa traumaattisten kokemusten uhrit, kuten seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen kaltoin kohtelun, kidutuksen ja ihmiskaupan uhrit, tarjota heille alkuapu ja ohjata tarvittavaan jatkopalveluun Satu Jokela 20
21 NEUVONNASSA JA OHJAUKSESSA ON HYVÄ KÄYTTÄÄ ERI KIELILLE KÄÄNNETTYJÄ MATERIAALEJA: Tietoa seksuaaliterveydestä: Erikielisiä videoita muun muassa seksuaalioikeuksista: vaestoliitto.fisivustolla. Perhekysymyksiin liittyvää neuvontaa eri kielillä sekä konsultaatiota ammattilaisille, saatavilla: vaestoliitto.fi-sivustolla. Global Clinic PAPETE -hankkeen neuvontapuhelin sote-ammattilaisille, lisätietoa: Suomen laeista ja käytännöistä: Satu Jokela 21
22 ÄITIYSNEUVOLAPALVELUT: ENSIKÄYNTI Kerrotaan äitiysneuvolapalvelujen tavoitteet ja tarkoitus sekä keskeiset toimintamuodot Huomioidaan, että eri kulttuureista tulevilla naisilla voi olla puutteellisesti tietoa raskauteen ja synnytykseen liittyvistä asioista Kutsutaan myös mahdollinen puoliso tai muu läheinen henkilö neuvolaan. Selvitetään pakolaistaustaisten naisten, myös paperittomien, aikaisemmat raskaudet ja synnytykset sekä muu seksuaali- ja lisääntymisterveyshistoria ja kokonaisvaltainen nykytilanne. Otetaan huomioon asiakkaan sosiaalinen tilanne ja psyykkinen hyvinvointi, esimerkiksi mahdolliset väkivaltakokemukset Tunnistetaan äidin masennus ja antaa apua paikallisen työnjaon mukaan Satu Jokela 22
23 TYÖN TUKENA KÄYTETÄÄN ERI KIELILLE KÄÄNNETTYJÄ OPPAITA JA MENETELMIÄ: Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Opas saatavilla julkari.fijulkaisuarkistossa. EPDS (Edinburgh Postnatal Depression Scale) saatavilla eri kielillä perinatalserviceabc.ca-sivustolla. RBDI (Raitasalo s modification of the short form of the Beck Depression Inventory), käytetään soveltuvin keinoin Satu Jokela 23
24 ÄITIYSNEUVOLAPALVELUT Haavoittuvassa asemassa olevat naiset tulee pystyä tunnistamaan. Riskiryhmään kuuluvat esimerkiksi seksuaaliväkivallan, kunniaan liittyvän väkivallan, kidutuksen, ihmiskaupan, ja lähisuhdeväkivallan uhrit Työn tukena on hyvä käyttää eri kielille käännettyjä materiaaleja: Meille tulee vauva -opas, joka on olemassa myös ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi (tulossa myös somaliksi), saatavilla thl.fisivustolla. Kun odotat lasta tietoa raskaudesta eri kielillä, saatavilla infopankki.fi-sivustolla. Ammattilaiset kutsuvat lasta odottavan perhe perhevalmennukseen Satu Jokela 24
25 ÄITIYSNEUVOLAPALVELUT - PERHEVALMENNUS Perhevalmennuksissa tulee huomioida eri lähtökohdista tulevien mahdollisuudet osallistua valmennukseen ja tiedon tarpeet. Perhevalmennukseen sisältyy: Tietoa raskauden seurannasta ja mahdollistetaan vierailu synnytysyksikköön. Video synnytystapahtumasta Selkeästi annettu tieto siitä, missä lähin synnytyssairaala sijaitsee ja miten sairaalaan konkreettisesti mennään. Tietoa synnytyssairaalaan lähtemisestä: kerrotaan synnytyksen käynnistymisen merkeistä ja annetaan puhelinnumero, johon voi soittaa Naistentalon materiaalia raskaudesta ja synnytyksestä saatavilla Satu Jokela 25
26 NEUVOLAPALVELUT -KOTIKÄYNNNIT Kotikäynnin synnyttäneen perheen luo on tärkeä etenkin silloin, jos sitä ei ole tehty äitiysneuvolasta käsin. Kotikäynnillä: Selvitetään äidin vointi, synnytyksestä toipuminen, vauvan vointi, imetys, vauvan hoitamiseen liittyvät asiat ja kodin turvallisuus. Varmistetaan, että perhe on saanut THL:n Meille tulee vauva oppaan Esitellään lastenneuvolan ensikäynnillä lastenneuvolapalvelujen tavoitteet ja tarkoitus sekä keskeiset toimintamuodot Kutsutaan myös mahdollinen puoliso tai muu lapsen elämässä läheinen henkilö lastenneuvolaan. Selvitetään pakolaistaustaisten naisten, myös paperittomien, seksuaali- ja lisääntymisterveyshistoria raskauksineen ja synnytyksineen sekä kokonaisvaltainen nykytilanne ja otetaan huomioon myös sosiaalinen tilanne ja psyykkinen hyvinvointi Satu Jokela 26
27 PAKOLAISTAUSTAISILLA PERHEILLÄ ON TARVE MONENLAISEEN TUKEEN NEUVOLASSA Lastenneuvolasta vanhemmat tarvitsevat usein konkreettisia neuvoja arkielämään sekä tukea lasten kasvatukseen ja huolenpitoon. Avun tarve kohdistuu usein vanhemmuuden tukemiseen ja vanhempien omaan jaksamiseen. Eri taustoista tulevien lasten kohdalla huomioidaan samat asiat lapsen terveyden ja kehityksen edistämisessä kuin muissakin lapsiperheissä: rutiinit, rajoitettu ruutuaika, terveellinen ruoka. Perheet tarvitsevat usein laajasti tietoa omaan ja lasten terveyteen liittyvistä asioista, sairauksista ja sairauksien hoidosta sekä konkreettista apua lasten- ja kodinhoitoon. Tietoa eri kielillä siitä, kuinka toimia kun lapsi sairastuu: Satu Jokela 27
28 LAPSET VOIVAT TARVITA SOSIAALISTAMISTA SUOMALAISEEN KOULUKULTTUURIIN Vanhempia kannustetaan lukemaan lapselle omalla kielellä. Leikeiksi ehdotetaan legoja, palapelejä ja muita vastaavia kehitystä tukevia leikkejä. Ohjataan mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan esimerkiksi FHille-toimintaan, joka tukee kouluvalmiuksia. FHille-toiminnasta lisätietoa kasvuntuki.fi-sivustolla Satu Jokela 28
29 NEUVOLAPALVELUISSA VOIDAAN TUKEA ERI TAVOIN PALVELUIHIN PÄÄSYÄ JA NIIDEN KÄYTTÖÄ avoimet neuvolat ilman ajanvarausta toimivat neuvolapalvelut pidemmät vastaanottoajat kotikäynnit lisäkäynnit neuvolaan tai kotiin perhetyöntekijän apu kotiin vanhempainryhmätoiminta moniammatillisen työryhmän ja perheen tapaaminen tarvittaessa lapsen ja perheen lähettäminen jatkohoitoon Satu Jokela 29
30 LAPSEN ERITYISEN TUEN TARPEET TULEE TUNNISTAA Lapsi tulee ohjata viiveettä fysioterapeutin, toimintaterapeutin, puheterapeutin tai psykologin arvioon tai paikallisen käytännön mukaan lastenneurologin arvioon, mikäli lapsella epäillään kehitysviivettä. Lastenneuvolassa kiinnitetään huomiota lapsen käyttäytymisen ja tunneelämän oireisiin: Käytetään tarvittaessa SDQ-lomaketta (Strengths and Difficulties Questionnaire), joka on saatavilla lukuisilla kielillä sdqinfo.com-sivustolla Käytetään paikallisen käytännön mukaan Laps-lomaketta (lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä) Satu Jokela 30
31 NEUVOLA Yhteistyötä muiden keskeisten toimijoiden kanssa on tärkeää (esimerkiksi neuvolapsykologi, kasvatus- ja perheneuvola, kotipalvelu, lapsiperheiden perhetyöntekijä ja varhaiskasvatus). Vanhemmat ohjataan paikallisen käytännön mukaan vanhemmuusohjantaan, kun lapsella on käytösvaikeuksia, jotka eivät mene ohi terveydenhoitajan tuella. Voimaperheet-työmenetelmästä ja Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmistä, lisätietoa kasvuntuki.fi-sivustolla. Tuen tarpeen tunnistamisesta on tietoa vanhemmille On tärkeää huomioida, että turvapaikanhakijalasten ongelmat liittyvät usein heidän senhetkiseen elämäänsä eikä kulttuuriin ja aikaisempiin traumoihin Satu Jokela 31
32 LAPSEN OIKEUKSIIN SUOMESSA KIINNITETÄÄN HUOMIOTA Vanhemmille on hyvä kertoa Suomessa hyväksytyistä kasvatuskäytännöistä. Lastenkasvatusvihkoset on saatavilla eri kielillä: vaestoliitto.fi-sivustolla Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus tulee ottaa puheeksi ja antaa ohjausta niille vanhemmille, jotka tulevat maista, joissa ympärileikkausperinnettä harjoitetaan. Myös Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus tulee ottaa puheeksi ja antaa ohjausta vanhemmille, jotka tulevat kulttuureista, joissa perinnettä harjoitetaan. On tärkeää että myös lapsi tulee kuulluksi palveluissa (lapsen ikätaso huomioiden). Tulkkiavusteisesta työskentelystä tietoa PALOMA käsikirjassa Satu Jokela 32
33 VANHEMMAN MIELENTERVEYSONGELMAT TUNNISTETAAN JA HUOMIOIDAAN LAPSET Lapsen vanhempien mielenterveysongelman tunnistaminen ja tarvittavan avun piiriin ohjaaminen on tärkeää, mikäli ongelma ei hoidu terveydenhoitajan tuella. Kun vanhemmalla on mielenterveysongelmia, huomioidaan myös lapsen tuen tarve. Tietoa aiheesta: Satu Jokela 33
34 MIELENTERVEYSONGELMIEN TUNNISTAMINEN Mielenterveys ei ole tuttu käsitteenä kaikissa kulttuureissa / käsitetään eri tavoin oireiden tunnistaminen / tulkinta (mm. somaattiset oireet) Länsimaisilla menetelmillä ei pystytä aina tunnistamaan mt-ongelmia arviointiasteikkoja ja mittareita voidaan käyttää työn tukena Tilannetta arvioitava aina laajasti ja yksilöllisesti tilanne lähtömaassa, traumat, pakomatka, turvapaikkaprosessi) Kulttuurinen haastattelu, täydentää psykiatrista arviota, voidaan käyttää arvion/hoidon eri vaiheissa Esityksen nimi / Tekijä 34
35 PALOMA-KÄSIKIRJA, LADATTAVISSA JULKARISSA Tietoa mm. Pakolaisuudesta, kotoutumisesta sekä seksuaali-, ja kunniaan liittyvästä vakivallasta. Suosituksia, keinoja ja työkaluja päättäjille, esihenkilöille ja ammattilaisille mm. pakolaisasiakkaiden kohtaamiseen (kulttuurisensitiivisyys..), ammattilaisten työn tukemiseen (koulutus, työnohjaus..), lastensuojeluun, perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin jne. Tietoa haavoittuvien ryhmien mielenterveyttä edistävästä ja tukevasta hoidosta mm. kidutuksen-, ihmiskaupan-, lähisuhdeväkivallan uhrit, seksuaalija sukupuolivähemmistöt ja paperittomat Esityksen nimi / Tekijä 35
36 NEUVOLAAN OPPAITA JA TYÖKALUJA THL:n ja STM:n sähköiset käsikirjat ja oppaat koottuna THL:n Lastenneuvolakäsikirjaan thl.fi-sivustolla. Äitiys- ja lastenneuvolaa koskevat lait ja oppaat THL:n Lapset, nuoret ja perheet - sivuilla thl.fi-sivustolla. Lisää tietoa STM:n julkaisussa Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita (2004). Ladattavissa valtioneuvoston julkaisuarkistosta, julkaisut.valtioneuvosto.fi-sivustolla Satu Jokela 36
37 TIETOA JA TYÖKALUJA Paljon tietoa maahanmuuttajien terveydestä ja hyvinvoinnista (ml seli-terveys) Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus aihesivut THL:n FGM tietopaketti liittyy sosiaali- ja terveysministeriön Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelmaan (FGM) Social- och hälsovårdsministeriet Verksamhetsplan för att förebygga omskärelse av flickor och kvinnor (FGM) (pdf 419 kt). Ministry of Social Affairs and Health Action Plan for the prevention of circumcision of girls and women (FGM) (pdf 414 kt). FGM verkkokoulutus ammattilaisille Turvapaikanhakijoiden neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalveluiden toteutuminen vuonna THL, Tutkimuksesta tiiviisti, luettavissa: Satu Jokela 37
38 TIETOA JA TYÖKALUJA Tyttöjen ja naisten ympärileikkausten (FGM) ehkäisy, thl.fi sivuilla: Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus sivuilla THL Tiedä ja toimi esite: Tyttöjen ja naisten ympärileikkausten ehkäisy thl.fi sivuilla Turvakoti Mona on maahanmuuttajataustaisille naisille ja heidän lapsille tarkoitettu turvakoti, lisätietoa; HYKS Naistenklinikalla toimii Seksuaaliväkivallan uhrien tukikeskus, Seri, lisätietoa sivuilla THL:n tidä ja toimi kortti raiskauksen uhrien palvelujen kehittämiseen, ladattavissa julkari.fi julkaisuarkistosta Tietoa ja apua kunniaan kunniaan liittyvän väkivallan tao sen uhan alla oleville asiakkaille sekä ammattilaisille, Satu Jokela 38
39 TUTUSTU THL:N MONIKULTTUURISUUSTYÖHÖN Nettisivuillamme tietoa ajankohtaisia tapahtumista, uusista julkaisuista ja materiaaleista sekä kootusti tutkimustuloksia ja kehittämishankkeita Seuraa meitä myös Facebookissa ja
40 LÄHTEITÄ Jokela, S., Lilja, E., Kinnunen, T.I., Gissler, M., Castaneda, A.E. & Koponen, P. Births and induced abortions among women of Russian, Somali and Kurdish origin, and the general population in Finland comparison of self-reported and register data. BMC Pregnancy and Childbirth (2018) 18, 296. Castaneda, A.E. ym. (2012). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Raportti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mikkonen, N & Vesa, J (2016). Maahanmuuttajaäitien kokemuksia synnytyksestä Suomessa ja kotimaassaan. Opinnäytetyö. Hoitotyön koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu Jäntti, S (2016) Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeuden monet ulottu-vuudet. Pro gradu-tutkielma.itä- Suomen yliopisto. Ryttyläinen, K. & Valkama, S Seksuaalisuus hoitotyössä. Edita. Lepola, S. (2017). Monikulttuurinen perhevalmennus ammattilaisten kokemana. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto Tiilikainen, M. (2011). Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus Suomessa. Asiantuntijatyöryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Helsinki: Ihmisoikeusliitto ry. WHO (2016). WHO guidelines on the management of health complications from female genital mutilation. WHO, Geneva. Castaneda A.E. (2015). Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus. Työpaperi 18. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Satu Jokela 40
41 Bollini, P., Pampallona, S., Wanner, P. & Kupelnick B. (2009). Pregnancy outcome of migrant women and integration policy: a systematic review of international literature. Soc Sci Med., 68(3): Dunkel Schetter C. (2011). Psychological science on pregnancy: Stress processes, biopsychosocial models, and emerging research issues. Annu Rev Psychol, 62: Malin & Gissler 2009 Sørbye I.K. (2014). Length of residence and pregnancy outcomes in women of migrant origin. Risks of stillbirth, infant death, caesarean section and preterm delivery. [dissertation] Norwegian Resource Centre for Women s Health. Oslo University Hospita. Oslo: Faculty of Medicine University of Oslo. Toffol E. (2013). Mental health and reproductive health in women. [dissertation] Helsinki: National Institute for Health and Welfare. Paradies Y. (2006). A systematic review of empirical research on self-reported racism and health. International Journal of Epidemiology, 35(4): Villadsen, SF., Mortensen, IH., & Andersen, AM. (2009). Ethnic disaparity in stillbirth and infant mortality in Denmark Journal of Epidemiology and Community Health, 63(2): Klemetti, R. & Raussi-Lehto (toim.) E. (2014). Edistä, ehkäise, vaikuta seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,opas 33, Helsinki. Koukkula, M., Keskimäki, I., Koponen, P., Mölsä, M. & Klemetti, R. (2015). Female Genital Mutilation/Cutting among Women of Somali and Kurdish Origin in Finland. Birth Issues in Perinatal Care. [Online 9 May 2015] DOI: /birt ISSN: X5/ Esityksen nimi / Tekijä 41
Pakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela
Pakolaisten mielenterveyden tukeminen PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela 11.10.2018 Satu Jokela 1 Ulkomaalaistaustaiset ovat moninainen ryhmä ja harvat ilmiöt voi yleistää kaikkiin emn.fi Kuva: Euroopan
LisätiedotNeuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL
Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa
Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa 1 Esittely & sidonnaisuudet Kuka minä olen? Psykologian dosentti, psykologi Valtiotieteiden maisteri (sosiaalipsykologia, etniset suhteet) Psykoterapeutti,
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton
LisätiedotRaportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö
Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
LisätiedotMonikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa
Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa Oulu 10.2.2016 Seija Parekh, Vieraileva tutkija, THL Suomen perinteiset kulttuuriset vähemmistöt Romanit, arviolta 10 000-12 000
LisätiedotLaaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
LisätiedotPerheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa
Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa Kotona Euroopassa? - Lapsen oikeudet ja arki turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten elämässä 28.10.2016 28.10.2016 Päivikki Koponen
LisätiedotSeksuaalisuutta loukkaava väkivalta
Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta EDISTÄ, EHKÄISE, VAIKUTA Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Suvi Nipuli, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotPALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela
PALOMA Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke 26.10.2016 PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela 1 PALOMAN päämäärä Pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulevien mielenterveysongelmien
LisätiedotPainopistealueet. Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma
Painopistealueet Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-174-7 Eija Raussi-Lehto, Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia
LisätiedotMielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL
Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen
LisätiedotErityiskysymyksiä monikulttuuristen perheiden kohtaamiseen ja tukemiseen
Erityiskysymyksiä monikulttuuristen perheiden kohtaamiseen ja tukemiseen Osastonhoitaja Raija Saavalainen-Kourula Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Neuvola- ja perhetyö 10.10.2013 Tilastotietoa Vuonna
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotTerveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!
Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen! Vastaa kyselyyn tiedossasi olevien tai terveystarkastuksessa esiin tulleiden tietojen pohjalta.
LisätiedotMonikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous
Pöytäkirja 1 (6) Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous Aika 11.10.2018 klo 17:01-18:40 Paikka Vihreän liiton ryhmähuone, Valtuustotalo, Espoonkatu 4 Osallistujat Luottamushenkilöjäsenet: Rauli Virtanen,
LisätiedotAJANKOHTAISTA VÄKIVALTATYÖSSÄ
AJANKOHTAISTA VÄKIVALTATYÖSSÄ Poimintoja THL:n näkökulmasta. Väkivaltafoorumi 2019, Tampere 23.8.2019 johanna.hietamaki@thl.fi, joonas.peltonen@thl.fi 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Turvakodit 2. Nollalinja puhelinpalvelu
LisätiedotTietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi
Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi Tuovi Hakulinen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 31.5.2017 Tuovi Hakulinen Työpaja 6. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen
LisätiedotTerveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL
Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon
LisätiedotMAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista
MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,
LisätiedotSeksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys
Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-
LisätiedotKainuun sote. Perhekeskus
Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
LisätiedotUlkomaalaistaustaisten seksuaali- ja lisääntymisterveys (SELI) ja -palvelut
Ulkomaalaistaustaisten seksuaali- ja lisääntymisterveys (SELI) ja -palvelut Naistentautien alueellinen koulutus 6.11.2017 Reija Klemetti Tutkimuspäällikkö, THL 8.11.17 Esityksen nimi / Tekijä 1 Ulkomaalaistaustaiset
LisätiedotÄitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-
LisätiedotPäihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)
Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat
LisätiedotAikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus
e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotLataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä. Lataa
Lataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä Lataa Kirjailija: Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä ISBN: 9789522459718 Sivumäärä: 354 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.20
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotHyvinvointiareena
Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella
LisätiedotTurvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano
Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen
LisätiedotPalvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe
Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa Lanupe 27.9.2018 Työryhmän jäsenet Pj Eliisa Roine, palvelupäällikkö, Porvoo Jarna Elomaa, terveyden edistämisen esimies, Hyvinkää Tiina Hyppänen,
LisätiedotNeuvolat lapsen ja perheen tukena
Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
LisätiedotÄitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla
Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä
LisätiedotLINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES
LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES VAUVA- JA RASKAUSAIHEISIA YLEISIÄ NETTISIVUJA JA FOORUMEITA GENERAL WEBSITES AND FORUMS ABOUT BABIES AND PREGNANCY Babyidea
LisätiedotMaahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala
Maahanmuuttajan vulvaongelmat Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala WHO:n arvio 100-140 miljoonaa ympärileikattua naista 2 miljoonaa tyttöä tai naista leikataan vuosittain kehittyneissä
LisätiedotTerveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotValtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi
Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
LisätiedotEsityksen aihe 9.10.2014
Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun
LisätiedotAjankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kanta- ja Päijät-Hämeen toimijoille Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta
LisätiedotHelsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016
Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotRovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
LisätiedotHANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi
PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä
ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä Seppo Koskinen ja työryhmä Mikä on Roosa? Roosa on Romanien hyvinvointitutkimus. Se on osa laajempaa DIAKin (Diakonia ammattikorkeakoulun)
LisätiedotRovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus
LisätiedotSisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä
AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi
LisätiedotSeksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma ja synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin
Seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma ja synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Eija Raussi-Lehto Lehtori, Metropolia AMK (eija.raussi-lehto@metropolia.fi) Vieraileva tutkija,
LisätiedotHyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala
Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta
LisätiedotVALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015
VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys
LisätiedotTurvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola
Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola Vastaanottolain mukaiset palvelut Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupanuhrin
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotKOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotSeksuaalineuvonnan mahdollisuudet
Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Naistentaudit ja synnytykset Naistentautien poliklinikka Noora Puhakka, kätilö AMK, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti Seksuaalineuvonta ja RAISEK - palvelun mahdollisuudet
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotUuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October
Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin
LisätiedotLasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi
Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi Hammaslääkäri Rosa Korhonen Käsiteltävät teemat esityksessä Omaolo-palvelu Omahoidon vastaanotto Tulevaisuuden visiot
LisätiedotLasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tiedonkeruu
Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tiedonkeruu 1. LTH-TIEDONKERUUN TAUSTA Alle kouluikäisistä lapsista ja heidän perheistään ei säännöllistä ja kattavaa seurantatietoa STM:n toimeksianto THL:lle:
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Uudenmaan maakunnan toimijoille 12.10.2017 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 9.11.2017 1 Lasten, nuorten ja perheiden kansalliset, säännölliset
LisätiedotHyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotHyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK
Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:
LisätiedotLasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus. Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL
Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL Tutkimuksen kohderyhmät ja aikataulu 1. Kolmi-nelikuiset vauvat perheineen, jotka osallistuvat
LisätiedotLataa Odottavan äidin käsikirja. Lataa
Lataa Odottavan äidin käsikirja Lataa ISBN: 9789516563285 Sivumäärä: 434 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.63 Mb Odottavan äidin käsikirja on lapsen hankkimista suunnitteleville ja raskaana oleville tarkoitettu
LisätiedotPääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012
1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.
LisätiedotValtakunnallinen HIV-koulutustilaisuus Maahanmuuttajat ja HIV / Tiittala
Maahanmuuttajat ja HIV Paula Tiittala Valtakunnallinen HIV-koulutustilaisuus 2.2.2017 1 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Terveydenhuollon EL, väitöskirjatutkija, asiantuntijalääkäri Päätoimi Sivutoimi
LisätiedotMaahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012
Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista
LisätiedotTIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja
TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotNeuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla
Neuvolan laajoihin terveystarkastuksiin valmistautuminen esitietolomakkeiden avulla Tuovi Hakulinen Tutkimuspäällikkö, Dosentti (Terveyden edistäminen) 9.11.2017 Tuovi Hakulinen 1 Laajat terveystarkastukset
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotVarhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa
Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotYHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija
YHDESSÄ!-ohjelma Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus 1.3.2018 Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen
LisätiedotHyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
LisätiedotSeksuaalisuutta loukkaava väkivalta
Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 2020 ohjelmasta käytäntöön Etelä-Suomessa Suvi Nipuli, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL Esityksen rakenne
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotMITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki
MITÄ VAUVA TOIVOO Äitiysneuvolan laaja terveystarkastus ja varhainen tuki Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet osasto Asetuksen mukainen neuvolatoiminta Lapsen syntymä Määräaikainen
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä
Lisätiedot