Matinmetsän KTYS Liikenteellinen vaikutusarvio

Transkriptio

1 Matinmetsän KTYS Liikenteellinen vaikutusarvio Päivitys: J. Järvinen Sito Parhaan ympäristön tekijät

2 Yleistä Liikenteellinen vaikutusarvio on osa Matinmetsän (alue asemakaavoitukseen liittyvää kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatimista. Matinmetsän tarkastelualueella sijaitsee nykytilassa ostoskeskus, joka tullaan purkamaan. Ostoskeskuksen tilalle rakennetaan kolme kerrostaloa, joiden yhteyteen tulee tilat mm. päivittäistavarakaupalle. Nykytilanteessa Matinkatu 22:ssa sijaitsee ostoskeskus 5000 k-m2. Matinkadun uudisrakennuksen suunnitellut kerrosalat jakautuvat seuraavasti: Asunnot n k-m2 Liiketilat n. 650 k-m2 Autopaikkoja Matinmetsän uudisrakennuksen käyttöön tulee yhteensä 115 kpl. Näiden lisäksi tontilla on viereisten tonttien rasiteautopaikkoja, joiden määrä vähenee 134 autopaikasta 129 autopaikkaan. Autopaikkojen kokonaismäärä 244 ap. Liikenteellisen vaikutusarvion tuotoslaskemissa on hyödynnetty Ympäristöministeriön ohjetta Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (2008. Laskennan lähtötietoina on käytetty Matinmetsän osalta SARCin alustavaa korttelisuunnitelmaa (

3 Nykyliikennemäärät 2016 Kuvassa esitetty pyöristetty KAVL ja raskaan liikenteen prosenttimäärä sekä IHT liikennemäärät suunnittain. Matinkatu liikennemäärät 10/2016 KAVL: 7015 ajon. (raskas 1,4% AHT Länteen: 117 ajon. Itään: 351 ajon. Raskas: 2,4% IHT Länteen: 330 ajon. Itään: 275 ajon. Raskas: 0,8% Nykytilan liikennetuotos Matinkatu 22 Ajoneuvoa / IHT Liiketilat Saapuvat 46 Liiketilat Lähtevät 44 Asukas (rasite Saapuvat 24 Asukas (rasite Lähtevät 12 Saapuvat yhteensä 70 Lähtevät yhteensä 56 Nykytilan liikennetuotosarvio perustuu liiketilan kerrosneliömäärään sekä asukaskäytön autopaikkamäärään. Liikennetuotoksen laskennassa on hyödynnetty Ympäristöministeriön julkaisua Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa ; Espoo, jalankulkuvyöhyke. 3

4 Liikenne-ennuste 2035 IHT2035 KAVL Ennusteliikennemäärät ovat Matinkylä Olari välialueen kehittäminen (Ramboll 2012 selvityksen vaihtoehdosta VE3. Liikenne-ennustetta ei ole tarkennettu Matinmetsä ja Satukujan KTYS:n yhteydessä. 4

5 Liikennesuunnitelma Pysäkki (jättö Pysäkki (lähtö Ajantasauspysäkki Poikkeustilanteen pikapysäköintipaikka Kuvassa on esitetty Matinkadulle suunnitellut bussipysäkit. Normaalitilanteessa metron avauduttua (1. vaihe Matinkadulla liikennöi kaksi bussilinjaa (532 ja 533. Linjojen päätepysäkki on Matinkadun länsipäässä ja lähtöpysäkit itäpäässä bussipysäkillä. Ajantasauspysäkit ovat Matinkadun eteläreunalla, välittömästi jättöpysäkin jälkeen. Metron 2. vaiheen aikaiset linjastosuunnitelmat ovat avoinna. Poikkeustilanteita varten Matinkadun pohjoislaidalle on esitetty kahdelle bussille pikapysäköintipaikat. 5

6 Liikennetuotosarviointi Asumisen liikennetuotosarvioinnissa on oletettu kevyen liikenteen osuudeksi 49% ja ajoneuvoliikenteen osuudeksi 21%. Jäljelle jäävä 30% on joukkoliikenteen käyttäjiä. Liiketilan tuotosarvioinnissa ajoneuvoliikenteen osuudeksi on arvioitu maltillinen 19%. Oletuksena on, että suurin osa kaupan asiakkaista saapuu lähialueelta jalan tai polkupyörällä. Rasiteautopaikkojen tuottama liikenne on arvioitu toimivan samalla jakaumalla kuin uudisrakennuksissa. Rasiteautopaikkoja on 16% enemmän kuin uudisrakennuksien käytössä, joten niiden tuottaman liikennemäärän on arvioitu olevan tämän verran suurempi. Matinmetsän liikennetuotosarviointi Asuminen Kerrosneliömetrit k-m2 Autopaikat 111 ap Matkaa / vrk 902 Ajoneuvoa / vrk 121 ajon. Liiketilat Kerrosneliömetrit 725 k-m2 Autopaikat 4 ap Käyntiä / vrk 1269 hlö Ajoneuvoa / vrk 139 ajon. Huoltoajo / vrk 7 ajon. Rasite Autopaikat 129 Liikennemäärät (Iltahuipputunti 16:00-17:00 Matinkatu 22 Ajoneuvoa Liiketilat Saapuvat 15 Liiketilat Lähtevät 14 Asukas Saapuvat 16 Asukas Lähtevät 6 Asukas (rasite Saapuvat 19 Asukas (rasite Lähtevät 7 Saapuvat yhteensä 50 Lähtevät yhteensä 27 6

7 Johtopäätökset Matinkatu 22:n ja rasiteautopaikkojen liikennetuotos vähentää laskemien perusteella ajoneuvoliikenteen määrää noin puoleen nykytilasta. Asuinrakennusten liikennemäärän tuotos on pienempi kuin nykytilanteessa olevan ostoskeskuksen. Lokakuussa 2016 tehtyjen liikennelaskentojen perusteella Matinkadun keskiarkivuorokausiliikenne (KAVL on n ajoneuvoa/vrk. Matinkylä - Olari välialueen kehittäminen selvityksessä tehdyn liikenne-ennusteen perusteella Matinkadun KAVL tulisi laskemaan keskimäärin noin 5200 ajoneuvoon/vrk. Liikennetuotoslaskelman ja aikaisemman liikenne-ennusteen perusteella kaavahankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia Matinkadun ja Tiistiläntien liikenteelliseen toimivuuteen. Matinkatu 22 tuottamat iltahuipputunnin liikennemäärät nykytilassa ja ennustetilanteessa on esitetty oheisessa taulukossa: Nykytilanne IHT 16:00-17:00 Saapuvat yhteensä 70 Lähtevät yhteensä 56 Ennustetilanne (uudisrakennus IHT 16:00-17:00 Saapuvat yhteensä 50 Lähtevät yhteensä 27 7

8 Matinmetsän yleisen pysäköinnin tarkastelu Matinmetsän kaavahankkeen suunnittelun yhteydessä Matinkadulta poistuu yleisen pysäköinnin autopaikkoja. Tämän vuoksi on tutkittu, saataisiinko Tiistiläntielle osoitettua korvaavia paikkoja. Alla olevassa taulukossa on esitetty: Nykytilanne: nykyiset yleisenpysäköinnin paikat Matinkadulla, Satukujan ja Anjankujan LP alueella. Uusi tilanne KTYS: nykyiset paikat Satukujan ja Anjankujan LP alueella, uudet Matinkadun eteläreunan ja pohjoisreunan autopaikat Erillistarkastelu: nykyiset paikat Satukujan ja Anjankujan LP alueella, uudet Matinkadun eteläreunan ja Tiistiläntien autopaikat Tämän hetkisessä KTYS :ssä autopaikkoja poistuu alueen nykytilanteeseen verrattuna 14 kpl. Tiistiläntien erillistarkastelussa autopaikkoja pystytään osoittamaan lisää, jolloin nykytilanteeseen verrattuna autopaikkoja poistuu 6 kpl. Anjankujan LP alueelle voitaisiin osoittaa noin 6 ap lisää, jos taksiasema poistuisi. Toistaiseksi taksiasema tarvitaan nykyisellä paikallaan. Nykytilanne KTYS Erillistarkastelu Satukujan ja Anjankujan LP alueet 57 ap 57 ap 57 ap Matinkatu 24 ap 10 ap 6 ap Tiistiläntie 12 ap Yhteensä 81 ap 67 ap 75 ap

9 Tiistiläntie Distbyvägen Matinkyläntie Pp.tie VSS Pyyntitie Kala-Matti Kala-Maija Nykyiset yleisen pysäköinnin autopaikat, VSS V VI VII IV V VII V VI ar VI VI V V V VI Matinkatu Mattsgatan 10 ap 14 ap yht 24 ap Mattsgatan kki V V Ostoskeskus Kala-Maijanpolku IX V Satukuja 15 ap ruutujen leveys 2,5 m 11 ap 2+9 ap Sagasgr. Kaisankuja yht 37 ap Kaisasgr. Liikerakennus VSS Ostoskeskus XV VSS II Liikerakennus XV 1+6 ap Anjankuja 13 ap ruutujen leveys 2,5 m taksiasema yht 20 ap Anjankuja Distbybrinken Kala-Matin raitti Monitoimitalo Matinkyläntie o Tiistilänraitti Matinraitti Mattstråket M

10 VSS Matinkyläntie Ma Kala-Maija Mattsgatan Kala-Maijanpolku Anjankuja VSS Kala-Matti Pyyntitie Tiistiläntie Matinrait Pp.tie Mattstråket Matinkyläntie Kala-Matin raitti Kaisasgr. Matinraitti Anjankuja VSS VSS Distbyvägen Mattsgatan Kaisankuja raitti Sagasgr. Satukuja rinken Matinkatu VII VI VI VI V V V IX Ostoskeskus II V V V VI IV V VII Ostoskeskus Monitoimitalo V Liikerakennus XV XV Liikerakennus V ar VI leikki peli lumitila pp autohalliin autohalliin pp lumitila oleskelu oleskelu kunto lumitila pp AUTOHALLI KANNEN ALLA V V XVI AKL AKL AK köynnösseinä avokallio nurmi nurmi nurmi nurmi / niitty nurmi nurmi nurmi 15 ap 11 ap 2+9 ap 13 ap 1+6 ap 7 ap 5 ap taksiasema ruutujen leveys 2,5 m ruutujen leveys 2,5 m 4 ap yht 37 ap yht 20 ap yht 12 ap 2 ap yht 6 ap 15 ap 11 ap 2+9 ap 13 ap 1+6 ap 7 ap 5 ap taksiasema ruutujen leveys 2,5 m ruutujen leveys 2,5 m 4 ap yht 37 ap yht 20 ap yht 12 ap 2 ap yht 6 ap Uudet yleisen pysäköinnin autopaikat Nykyiset yleisen pysäköinnin autopaikat Uudet yleisen pysäköinnin autopaikat Nykyiset yleisen pysäköinnin autopaikat

11 Matinkadun hulevesiselvitys Matinmetsän asemakaava-alueen vaikutukset hulevesien hallintaan ja niihin varautuminen Laura Viitanen Lauri Harilainen Adam Lunden-Morrison

12 Matinkadun hulevesiselvitys (6 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO AIEMMAT SELVITYKSET VALUMA-ALUE JA VIRTAAMAT HULEVESIVERKOSTO JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 Liite 1 Valuma-aluekartta 1:1500 Liite 2 Korkeus ja pintavaluntareitit 1:2000

13 Matinkadun hulevesiselvitys (6 1 Johdanto Tässä hulevesiselvityksessä arvioitiin Matinmetsän asemakaavahankkeen vaikutukset hulevesien muodostumiseen ja esitetään hallintaratkaisut vaikutuksiin varautumiseen. Hallintaratkaisujen tavoitteena oli mitoittaa Matinkadulta Suomenlahdentielle suunniteltu hulevesiviemäri niin, että Matinkadulla ei esiinny hulevesitulvaa edes kerran sadassa vuodessa toistuvalla rankkasateella. Matinkadun Tiistiläntie-Piispansilta-välillä ei ole maanpäällistä tulvareittiä. Matinkylän vanhan ostoskeskuksen kaavahankkeen pysäköintihallin ajoluiskien alin taso on esitetty korttelisuunnitelmassa Matinkadulle tasossa noin +10,3. Matinkadun alin kohta on suunniteltu tasolle ~+9,9. Katu nousee tästä korosta länsi- ja itäpäähän. Suunnittelualueelle on laadittu aiemmin selvityksiä Matinkadun tulvimisesta 1 ja kunnallistekninen yleissuunnitelma Piispanportin asemaakaava-alueesta 2. Tässä hulevesiselvityksessä tarkennettiin ja varmistettiin aiempien selvitysten tuloksia ja suunnitelmia. 2 Aiemmat selvitykset Infrakonsultointi Henry Lindgrenin laatiman Matinkadun tulvaselvityksen (2010 mukaan Matinkadun (välillä Tiistiläntie-Piispansilta hulevesiviemärin kapasiteetti 175 l/s ei ole riittävä kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvatilanteen virtaamalle 244 l/s. Selvityksen mukaan tulvimista esiintyy hulevesiviemärin alajuoksulla puistossa ja Matinkadulla. Katualueella vedenpinnan korkeuden on arvioitu jäävän 11 cm pysäköinnin alatason liittymän koron alapuolelle. Arviot perustuvat selvitykseen, jonka lähtöaineistossa oli puutteita mm. johtokartan korkotiedoissa. Arviot hulevesiverkoston kapasiteetista perustuvat täyden putken välityskykyyn. 1 Matinkadun pohjoispuolella on Piispanportin asemakaava-alue, jonka läpi etelä-pohjoissuunnassa kulkeva hulevesiviemäri jää pois käytöstä, koska se jää rakennettavan kiinteistön alle. Hulevesiviemäri korvataan kaava-alueen itäreunaan suunnitellulla uudella hulevesiviemärillä (BET 500 ja se liittyy uudelleen linjatulle Suomenlahdentielle rakennettuun tulvaviemäriin (1000 mm. Uusi hulevesiviemäri on mitoitettu kerran kolmessa vuodessa toistuvalle sateelle (BET 500. Alueelle rakennetaan myös uusi BET 300 hulevesiviemäri kaava-alueen viivytysrakenteiden ja eteläreunan puistoraitin kuivattamiseksi. Alueen pohjoisosassa tulvareittinä toiminut länsi-itäsuuntainen avo-oja poistuu ja Suomenlahdentien tulvareitti katkeaa. Suomenlahdentien reunaan rakennetaan uusi tulvaviemäri ja kadun ritiläkaivoja lisätään. Uusi tulvaviemäri (BET on mitoitettu kerran 100 vuodessa toistuvalle intensiteetiltään 300 l/s/ha sateelle. 2 3 Valuma-alue ja virtaamat Matinkadulla on välillä Tiistiläntie-Piispansilta painanne, jonka yläpuolinen valuma-alue (2,5 ha määritettiin tässä selvityksessä kartta- ja johtotietoaineistojen perusteella. Valuma-aluekartta on kuvassa 1 ja liitteessä 1. 1 Infrakonsultointi Henry Lindgren. Matinkadun tulvimisen arviointi Espoo. WSP. Piispanportti (Kalapuisto, Kannallistekninen yleissuunnitelma

14 Matinkadun hulevesiselvitys (6 Kuva 1 Ote valuma-aluekartasta. Selitetekstejä ja korkomerkintöjä sisältävä valuma-aluekartta on liitteenä 1. Tarkastelualue ulottuu Suomenlahdentielle asti kohtaan, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 4,8 ha. Valuma-alueen reuna-alueiden tonttien liittymistä valuma-alueen hulevesiverkostoon ei voida varmistaa käytettävissä olevien lähtötietojen perusteella. Valuma-alueen määrittelyssä on oletettu, että reuna-alueiden tontit liittyvät nyt mitoitettavaan tulvaviemäriin, jolloin mitoitus on varman puolella. Alueesta luotiin myös korkeus- ja pintavaluntamalli (Liite 2 laserkeilausaineiston (MML perusteella. Valuma-alue jaettiin osavaluma-alueisiin virtaamatarkastelua varten. Osavaluma-alueille arvioitiin valuntakertoimet maankäyttötyypin (kortteli, katu, puisto mukaan. Osavaluma-aluekohtaiset valuntakertoimet ja alueelta muodostuva virtaama sekä kokonaisvesimäärä kerran kolmessa vuodessa toistuvalla mitoitussateella (kesto 10 min, intensiteetti 150 l/s/ha ja kerran 100 vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa (kesto 10 min, intensiteetti 300 l/s/ha on esitetty valuma-aluekartassa (liite 1. Mitoitussateet perustuvat HSY:n mitoitusohjeeseen 3. Koko tarkastelualueelta muodostuu kerran kolmessa vuodessa toistuvalla 10 minuutin sateella 410 l/s virtaama, jolloin kokonaisvesimäärä on 250 m 3. Kerran sadassa vuodessa toistuvalla 10 minuutin sateella virtaama on 670 l/s ja kokonaisvesimäärä 400 m 3. Matinmetsän asemakaava ei muuta merkittävästi alueen maankäyttötyyppiä, joten hulevesivirtaamat pysyvät ennallaan tai pienenevät, koska alueelta edellytetään viivytystä. Rakennettu hulevesiviemäri on hulevesimallinnuksen mukaan kapasiteetiltään riittämätön välittämään Matinkadun ja osan Piispanportin (Kalapuisto asemakaava-alueen (osavaluma-alueet PU1, KO10, KT1, KO6 hulevesistä ilman padotusta ja mahdollisia hulevesitulvia. Nykyinen hulevesiviemäri jäänee pois käytöstä Piispanportin asemakaava-alueen rakennusten alla. Matinkadun valuma-alue voi laajentua kerran sadassa vuodessa toistuvalla rankkasateella. Tässä hulevesiselvityksessä laaditun pintavaluntatarkastelun perusteella valuma-alue ei kuitenkaan laajene merkittävästi (Liite 2. Valuma-alueen laajentumisen tarkka arviointi edellyttää Tiistiläntien pituusleikkaukseen perehtymistä ja maastokäyntiä. Hulevesien hallinnan kan- 3 Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Verkostosuunnittelukäytännöt

15 Matinkadun hulevesiselvitys (6 4 Hulevesiverkosto nalta on oleellista estää hulevesien mahdollinen maanpäällinen virtaus Tiistiläntieltä Matinkadulle ja varmistaa, ettei pintavaluntareittejä muodostu Tiistiläntieltä tai Matinkylän suunnasta Matinkadun suuntaan mahdollisten tulevien katusaneerausten yhteydessä. Matinkadulla on hulevesiverkosto (BET 300, joka kokoaa hulevedet kadun alimpaan kohtaan (~+9,9. Matinkadulta hulevesiviemäri kääntyy pohjoiseen ja johtaa vedet Suomenlahdentien tulvaviemäriin (1000 mm. Tämän hulevesiselvityksen yhteydessä tarkistettiin WSP:n KTYS:n mukainen suunnitelma rakennetun hulevesiviemärin siirrosta. Siirrettävä hulevesiviemäri kulkee Matinkadulta pohjoiseen ja liittyy Suomenlahdentien tulvaviemäriin. Tarkistetun suunnitelman mukaan Matinkadulta hulevedet johdetaan DN 500 mm hulevesiviemäriin, joka kulkee Matinkadulla länteen ja kääntyy Matinkatu 9 länsipuolella pohjoiseen. Kiinteistön pohjoispuolella DN 500 hulevesiviemäri kulkee Kalapuiston ali puiston kaakkoiskulmaan ja loppuosuuden Kala-Maijanpolun länsipuolta liittyen lopulta Suomenlahdentien tulvaviemäriin. Uuden hulevesiviemärin viimeinen putkiosuus (~58 m on kooltaan DN 600. Matinkadulle on asennettava riittävästi kitakaivoja, jotta rankkasateen aiheuttama virtaama kulkeutuu hulevesiviemäriin aiheuttamatta veden kertymistä kadulle. Kaivojen säännöllinen puhdistaminen kiintoaineksesta on tärkeää, jotta tulvariski saadaan minimoitua. ja Suunniteltu hulevesiviemäri on kuvattu tarkasti Matinmetsän asemakaavahankkeen kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa (Sito Kerran sadassa vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa Matinkadun ja sen reunoilla olevien osavaluma-alueiden (KT4, KO7-9, TA1-2, KT3, KO5, KO1, KO3 ja KT2 hulevesivirtaama on 520 l/s. Valuma-alueen pohjoisempien osavaluma-alueiden tulvavirtaama on uuden hulevesiviemärin suunnittelussa oletettu kulkevan WSP:n suunnitelmassa 2 esitettyjä maanpäällisiä tulvareittejä pitkin. Hulevesiverkoston toimivuus eri olosuhteissa arvioitiin hulevesimallin avulla. Malliin rakennettiin suunniteltu hulevesiverkosto, johon syötettiin valumakertoimien avulla laskettu virtaama eri mitoitussateilla (150 l/s/ha ja 300 l/s/ha. Alla (kuva 2 on esitetty pituusleikkaukset suunnitellusta hulevesiviemäristä Matinkadun alimmasta kohdasta Suomenlahdentielle. Ensimmäinen pituusleikkaus kuvaa tilannetta kerran kolmessa vuodessa toistuvalla 10 minuutin sateella (150 l/s/ha olettaen, ettei vastanottavasta Suomenlahdentien hulevesiviemäristä aiheudu virtausvastusta. Toinen pituusleikkaus kuvaa vastaavaa tilannetta kerran sadassa vuodessa toistuvalla 10 minuutin sateella (intensiteetti 300 l/s/ha.

16 Matinkadun hulevesiselvitys (6 Kuva 2 Pituusleikkaukset suunnitellusta hulevesiviemäristä (katkoviiva tilanteessa, jossa vastaanottavan hulevesiviemärin oletetaan olevan tyhjä. Kuvan 3 pituusleikkauksista nähdään, että hulevesiviemäri ei tulvi edes kerran sadassa vuodessa toistuvalla 10 minuutin sateella, vaikka Suomenlahdentien tulvaviemärin 1000 mm putki (kuva 3 ylempi pituusleikkaus tai putki ja liitoskaivo (kuva 3 alempi pituusleikkaus ovat täynnä vettä. Suomenlahdentiellä on uuden hulevesiviemärin liitoskohdan itäpuolella maanpäällinen tulvareitti, joka johtaa hulevedet kohti Matinniittyä ja Gräsanojaa. Kuva 3 Pituusleikkaukset suunnitellusta hulevesiviemäristä (katkoviiva tilanteessa, jossa vastaanottavan hulevesiviemärin oletetaan olevan täynnä.

17 Matinkadun hulevesiselvitys (6 5 Johtopäätökset Tässä hulevesiselvityksessä varmistettiin, että Matinkadulta Suomenlahdentielle suunniteltu hulevesiviemäri (DN mm on kapasiteetiltään riittävä, jotta Matinkadulla välillä Tiistiläntie-Piispansilta ei muodostu hulevesitulvaa edes kerran 100 vuodessa toistuvalla 10 minuutin mitoitussateella (300 l/s/ha. Matinkadulta väliltä Tiistiläntie Piispansilta suositellaan rakennettavan uusi hulevesiviemäri DN , joka liittyy Suomenlahdentien hulevesiviemäriin (1000 mm Kala-Maijanpolun pohjoispäässä. Suunniteltu hulevesiverkosto pystyy välittämään valuma-alueen hulevedet kerran sadassa vuodessa toistuvalla 10 minuutin sateella, vaikka Suomenlahdentien hulevesiviemäri olisi täynnä. Mitoituksen tarkastelussa oletettiin, ettei Tiistiläntieltä virtaa hulevesiä Matinkadulle edes kerran sadassa vuodessa toistuvalla 10 minuutin sateella. Korttelisuunnitelman mukaan alin ajoluiskan korkeustaso pysäköintihalliin Matinkadulta on tasolla +10,3. Matinkadun alin korkeusasema on koko katuosuudella suunniteltu tasolle +9,9, jossa on nykyisinkin matalin kohta. Kadun korkeusasemaa ei pysty juurikaan muuttamaan pysäköintihallin sisäänajojen, kadun pituuskaltevuuden ja Kala-Maijan sillan vaatiman korkeustavoitteen vuoksi. Yleisesti voidaan todeta tämän suunnitteluvaiheen osalta, että kaikkien sisäänkäyntien Matinkadulta uudiskortteliin tulee olla vähintään tasolla +10,2. Veden pääsy tulvatilanteissa Matinkadulta tai Matinkadun hulevesiviemäristä uudiskorttelin maanalaisiin tiloihin (pysäköintihallit, mahdolliset väestönsuojat yms. tulee estää. Jatkosuunnittelussa tulee pintavaluntareittien lisäksi varmistaa, ettei kiinteistön suuntaan johdu hulevettä ko. padotuskorkeudella +10,2 esimerkiksi peruskuivatuksen tai pysäköintihallin viemärien kautta. Jatkosuunnittelussa tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja pohtia ratkaisuja hulevesien hallintaan ja tulvasuojeluun riittävässä määrin. Tulvariskin minimoimiseksi on säännöllinen kaivojen puhdistaminen kiintoaineksesta ja ritilä- ja kitakansien puhtaana pitäminen keskeisen tärkeää.

18

19

20 Matinmetsä (Matinkylän vanha ostoskeskus KTYS Meluselvitys Pohjola Rakennus Oy Uusimaa Tiina Kumpula, Jussi Kurikka-Oja KAU

21 Matinmetsä (Matinkylän vanha ostoskeskus KTYSMeluselvitys (13 1 Taustatiedot Espoon Matinkylässä on meneillään asemakaavan muutoshanke, joka koskee kaavahanketta Matinmetsä; alue Tässä työssä on selvitetty Pohjola Rakennus Oy Uusimaan toimeksiannosta suunnittelualueelle kohdistuvat melutasot. Melulaskennat on tehty vuoden 2035 liikennetilanteesta. Laskennoissa osoitteen Matinkatu 22 maankäyttö on suunniteltujen uusien rakennusmassatietojen mukainen. Julkisivumelulaskentojen perusteella rakennusten julkisivulle on määritetty äänitasoerovaatimukset sekä tutkittu parvekkeiden toteuttamismahdollisuutta. Sito Oy:ssä meluselvityksestä on vastannut Ins. AMK Tiina Kumpula. Laadunvarmistajana on toiminut DI Jussi Kurikka-Oja. 2 Menetelmät ja lähtötiedot 2.1 Melutason ohjearvot Melulaskennan tuloksena saatuja melutasoja on verrattu valtioneuvoston päätöksessä (993/1992 annettuihin melutason ohjearvoihin. Ohjearvot on annettu erikseen päivä- (klo 7 22 ja yöajan (klo 22 7 melutasoille. Nyt tarkasteltava alue tulkittaneen täydennysrakennusalueeksi, joten oleskelualueilla sovelletaan päiväajan 55 db ja yöajan 50 db ohjearvoa. Taulukko 1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä, loma-asumiseen käytettävät alueet taajamissa sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistyalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso, Laeq, enimmäisarvo Päivällä Yöllä klo 7-22 klo db 50 db 1,2 45 db 40 db 3 SISÄLLÄ Asuin-, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneistot 45 db - 1 Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db 2 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoja 3 Yöohjearvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä

22 Matinmetsä (Matinkylän vanha ostoskeskus KTYSMeluselvitys ( Maasto- ja laskentamalli Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluesteet, maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Maastomalli ulottuu yli 3000 metrin etäisyydelle selvitysalueesta ja sisältää kaikki merkittävät melulähteet. Kuvassa 1 on havainnollistettu melumallin kattavuutta. Selvitysalue Kuva 1. Melulaskentaohjelman melumallin laajuus ja selvitysalueen sijainti Maastomallina on käytetty Espoon kaupungin EU-meluselvityksen maastomallia 2011, jota on täydennetty osoitteen Matinkatu 22 osalta suunnitellulla maankäytöllä. Suunniteltu maankäyttö on esitetty kuvassa 2.

23 Matinmetsä (Matinkylän vanha ostoskeskus KTYSMeluselvitys (13 Kuva 2. Ote Matinkatu 22 maankäyttöluonnoksesta (SARC Arkkitehtitoimisto, Vesistöt, laajat asfalttialueet, kadut sekä rakennukset on mallinnettu akustisesti kovina (absorptio 0. Melun leviämislaskennat on tehty CadnaA -melulaskentaohjelmistolla pohjoismaisella tieliikennemelun laskentamallilla [1]. Laskentamallin tarkkuus on tien lähietäisyydellä tyypillisesti ±2 db. Selvityksessä on laskettu päivä- ja yöajan keskiäänitasot (L Aeq suunnittelualueelle. Tärkeimmät laskenta-asetukset melulaskennassa: Laskentaruudukon koko 5 x 5 metriä Laskentakorkeus 2 metriä maanpinnan/pihakansien tasosta Laskentasäde 1500 metriä Laskennassa mukana 2. kertaluvun heijastukset Rakennukset heijastavia 1 db heijastusvaimennuksella Kukin melulähde yksittäisenä emissiolähteenä Heijastustason määrittelyssä suurin sallittu poikkeama on 1 metri Julkisivujen melutasot on laskettu korkeussuunnassa 3 metrin välein alkaen 2 metriä maanpinnasta 2.3 Liikennetiedot Melulaskennat on tehty vuoden 2035 liikennetilanteesta. Nykytilanteen tilannekuvana on hyödynnetty Espoon kaupungin EU-meluselvitystä (2011. Tie- ja katuliikenteen liikennetiedot ennustevuodelle 2035 perustuvat Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksesta saatuihin tietoihin (Salla Karvinen ja Samuel Tuovinen Laskennoissa käytetyt liikennemäärätiedot on vuoden 2011 osalta esitetty taulukossa 2 ja vuoden 2035 osalta taulukossa 3.

24 Matinmetsä (Matinkylän vanha ostoskeskus KTYSMeluselvitys (13 Taulukko 2. Liikennetiedot 2011 Tie/katu Nopeus Raskaan liik. Liikenteen osuus Liikennemäärä km/h osuus, % klo 7-22, % KAVL 2011 Länsiväylä Piispansillalta länteen Länsiväylä Piispansillalta Itään Piispansilta Länsiväylä-Nelikkotie Piispansilta Nelikkotie-Suomenlahdentie Piispansilta Suomenlahdentie-Matinkatu Matinkyläntie Matinkatu-Aapelinkatu Matinkatu Tiistiläntie-Matinkyläntie Matinkatu Matikyläntie-Matinkartanontie Tiistiläntie Suomenlahdentie-Matinkatu Tiistiläntie Matinkatu-Tiistilänkuja Suomenlahdentie Kalastajantie-Tiistiläntie Suomenlahdentie Tiistiläntie-Markkinakatu Suomenlahdentie Markkinakatu-Piispansilta Taulukko 3. Liikennetiedot 2035 Tie/katu Nopeus Raskaan liik. Liikenteen osuus Liikennemäärä km/h osuus, % klo 7-22, % KAVL 2035 Länsiväylä Piispansillalta länteen Länsiväylä Piispansillalta Itään Piispansilta Länsiväylä-Nelikkotie Piispansilta Nelikkotie-Suomenlahdentie Piispansilta Suomenlahdentie-Matinkatu Matinkyläntie Matinkatu-Aapelinkatu Matinkatu Tiistiläntie-Matinkyläntie Matinkatu Matikyläntie-Matinkartanontie Tiistiläntie Suomenlahdentie-Matinkatu Tiistiläntie Matinkatu-Tiistilänkuja Suomenlahdentie Kalastajantie-Tiistiläntie Suomenlahdentie Tiistiläntie-Markkinakatu Suomenlahdentie Markkinakatu-Piispansilta Nykytilanne Nykytilanteessa osoitteessa Matinkatu 22 sijaitsee Matinkylän ostoskeskus. Osoitteen Matinkatu 22 tontti on esitetty kuvassa 4 violetilla viivalla (rajaus viitteellinen. Osoitteissa Matinkatu 16, 20, 24 ja 28 sekä Anjankuja 3 sijaitsee asuinkerrostaloja. Espoon kaupungin EU-meluselvityksen (2011 mukaan selvitysalueen keskiäänitasot ovat nykytilanteessa noin db (kuva 3.

25 Matinmetsä (Matinkylän vanha ostoskeskus KTYSMeluselvitys (13 Kuva 3. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq Tulokset ja johtopäätökset Melulaskennalla selvitettiin päivä- ja yöajan keskiäänitasot L Aeq, 7 22 ja L Aeq, 22 7 ennustevuodelle Laskentojen tulokset on esitetty liitteissä Liitteessä 1.1 on esitetty päiväajan keskiäänitasot L Aeq7-22 vuoden 2035 ennustetilanteessa suunnittelulla maankäytöllä. Liitteessä 1.2 on esitetty vastaavat yöajan keskiäänitasot L Aeq22-7. Julkisivuihin kohdistuvat korkeimmat keskiäänitasot on esitetty kuvissa 4-11 ja parvekkeisiin kohdistuvat korkeimmat keskiäänitasot kuvissa Oleskelualueet Osoitteiseen Matinkatu 22 suunnitelluilla leikki- ja oleskelualueilla keskiäänitasot alittavat päivä- ja yöajalle sovellettavat ohjearvot 55 db 7-22 ja 50 db Osoitteissa Matinkatu 16, 20, 24 ja 28 sekä Anjankuja 3 piha-alueilla on osoitettavissa leikkiin ja oleskeluun soveltuvia alueita, joilla keskiäänitasot alittavat päivä- ja yöajalle sovellettavat ohjearvot 55 db 7-22 ja 50 db Kahden metrin korkeudelle lasketut pihamelutasot vuoden 2035 ennustetilanteessa on esitetty päiväajalle liitekuvassa 1.1 ja yöajalle liitekuvassa 1.2. Julkisivumelutasot Julkisivuihin kohdistuvat suurimmat keskiäänitasot vuoden 2035 ennustetilanteessa ovat osoitteen Matinkatu 22 Matinkadun puoleisilla julkisivuilla, joihin kohdistuu enimmillään 65 db päivä- ja 57 db yöaikainen keskiäänitaso (kuva 4.

26 Matinmetsä (Matinkylän vanha ostoskeskus KTYSMeluselvitys (13 Kuva 4. Julkisivuihin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot (värikoodatuissa symboleissa päiväajan keskiäänitasot, suuressa valkoisessa symbolissa rakennuksen julkisivuihin kohdistuva suurin keskiäänitaso päivä/yö, Matinkatu 16 ja 20 Kuva 5. Julkisivuihin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot (värikoodatuissa symboleissa päiväajan keskiäänitasot, suuressa valkoisessa symbolissa rakennuksen julkisivuihin kohdistuva suurin keskiäänitaso päivä/yö, Matinkatu 20, 22, 24 ja Anjankuja 3

27 Matinmetsä (Matinkylän vanha ostoskeskus KTYSMeluselvitys (13 Kuva 6. Julkisivuihin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot (värikoodatuissa symboleissa päiväajan keskiäänitasot, suuressa valkoisessa symbolissa rakennuksen julkisivuihin kohdistuva suurin keskiäänitaso päivä/yö, Matinkatu 26 Tehtyjen kerrostasotarkastelujen mukaan Matinkadun, Tiistiläntien ja Matinkyläntien suuntiin avutuville julkisivuille kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot on esitetty kuvissa Kuva 7. Julkisivuihin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot vuoden 2035 ennustetilanteessa, Matinkatu 26

28 Matinmetsä (Matinkylän vanha ostoskeskus KTYSMeluselvitys Kuva 8. Julkisivuihin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot vuoden 2035 ennustetilanteessa, Matinkatu Kuva 9. Julkisivuihin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot vuoden 2035 ennustetilanteessa, Matinkatu (13

29 Matinmetsä (Matinkylän vanha ostoskeskus KTYSMeluselvitys (13 Kuva 10. Julkisivuihin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot vuoden 2035 ennustetilanteessa, Matinkatu 18 Kuva 11. Julkisivuihin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot vuoden 2035 ennustetilanteessa, Matinkatu 9

30 Matinmetsä (Matinkylän vanha ostoskeskus KTYSMeluselvitys (13 Osoitteessa Matinkatu 22 lähinnä Matinkatua olevien uusien rakennusmassojen Matinkadun puoleisille julkisivuille on suositeltavaa asettaa 32 db äänitasoerovaatimus sisämelun ohjearvojen täyttymisen varmistamiseksi siltä osin kuin rakennuksiin tulee asumista tai ohjearvojen kannalta siihen verrattavaa toimintaa. Muiden julkisivujen osalta sisämelun ohjearvojen mukaiset ääniolosuhteet saavutetaan tavanomaisin julkisivurakentein, eikä julkisivuille ole tarpeen esittää äänitasoerovaatimuksia (ns. db-vaatimus. Nykyisten asuinrakennusten osalta osoitteen Matinkatu 16 koilliskulmaan (Matinkadun ja Matinkyläntien risteysalueen suuntainen kulma ja pohjoispäätyyn kohdistuu vuoden 2035 ennustetussa liikennetilanteessa noin db päiväajan keskiäänitaso ja kaavassa on suositeltavaa asettaa rakennuksen Matinkadun puoleiselle julkisivulle 32 db äänitasoerovaatimus sisämelun ohjearvon täyttymisen varmistamiseksi. Parvekemelutasot Kuvissa12-14 on esitetty parvekkeisiin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot vuoden 2035 ennustetilanteessa. Kuva 12. Parvekkeisiin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot (värikoodatuissa symboleissa päiväajan keskiäänitasot, suuressa valkoisessa symbolissa rakennuksen julkisivuihin kohdistuva suurin keskiäänitaso päivä/yö, Matinkatu 16 ja 20

31 Matinmetsä (Matinkylän vanha ostoskeskus KTYSMeluselvitys (13 Kuva 13. Parvekkeisiin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot (värikoodatuissa symboleissa päiväajan keskiäänitasot, suuressa valkoisessa symbolissa parvekkeisiin kohdistuva suurin keskiäänitaso päivä/yö, Matinkatu 20,22 ja 24 ja Anjankuja 3 Kuva 14. Parvekkeisiin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot (värikoodatuissa symboleissa päiväajan keskiäänitasot, suuressa valkoisessa symbolissa rakennuksen julkisivuihin kohdistuva suurin keskiäänitaso päivä/yö, Matinkatu 26 Parvekkeet tulee lasittaa päiväajan ohjearvotasoon 55 db pääsemiseksi. Osoitteeseen Matinkatu 22 suunniteltujen uudisrakennusten Matinkadun puoleisilla julkisivuilla parvekelasit tulee varustaa välilistoin äänieristyksen tehostamiseksi.

32 Matinmetsä (Matinkylän vanha ostoskeskus KTYSMeluselvitys (13 5 Virhelähteet Matinkatu on varsin lähellä reunimmaisia taloja. Hyvin lähellä melulähdettä laskentamalli voi antaa hiukan liian pieniä arvoja [2]. Em. seikasta johtuen johtopäätöksissä on käytetty 2 db turvamarginaalia julkisivuille annettavan äänitasoerovaatimuksen määrittelyssä. 6 Liitteet Liite 1.1 Päiväajan keskiäänitaso L Aeq7-22, 2035 Liite 1.2 Yöajan keskiäänitaso L Aeq22-7, Viitteet [1] Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525, Nordic Council of Ministers, Kööpenhamina, [2] Kokkonen, J Rengasmelun emissio ja leviäminen. Espoo, Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos

33 Liite 1.1 Matinmetsä Matinkylän vanha ostoskeskus Meluselvitys Ulko-oleskelualueiden päiväajan keskiäänitasot ennustetilanteessa 2035 Selitteet Päiväajan keskiäänitaso L Aeq, 7-22 > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db Mittakaava 1:1000 (A3 Päivämäärä: CadnaA 4.6 -melulaskentaohjelma Nordic Prediction Method Laatinut: Tiina Kumpula (Sito Oy

34 Liite 1.2 Matinmetsä Matinkylän vanha ostoskeskus Meluselvitys Ulko-oleskelualueiden yöajan keskiäänitasot ennustetilanteessa 2035 Selitteet Yöajan keskiäänitaso L Aeq, 22-7 > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db Mittakaava 1:1000 (A3 Päivämäärä: CadnaA 4.6 -melulaskentaohjelma Nordic Prediction Method Laatinut: Tiina Kumpula (Sito Oy