Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen"

Transkriptio

1 OPAS Mielenterveys- ja päihdeongelmien Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille 5

2 Kirjoittajat Mauri Aalto Heli Bäckmand Henna Haravuori Jouko Lönnqvist Mauri Marttunen Tarja Melartin Airi Partanen Timo Partonen Kaija Seppä Laura Suomalainen Jaana Suokas Jaana Suvisaari Satu Viertiö Maria Vuorilehto Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taitto: Christine Strid ISBN (painettu) ISSN (painettu) ISBN (pdf) ISSN (pdf) Yliopistopaino Helsinki 2009

3 Saatteeksi Terveyden edistäminen, ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat nousseet avainasemaan monissa valtakunnallisissa ohjelmissa muutaman viime vuoden aikana. Valmisteilla olevan Terveydenhuoltolain luonnoksessa terveyden edistäminen esitetään toteutettavaksi laajasti osana kaikkia erikoissairaanhoidon hoitoprosesseja. Lisäksi uudessa Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa, joka linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen 2015, painotetaan erityisesti mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä ja ongelmien ja haittojen ehkäisyä. Tämä asiantuntijoiden laatima opas on syntynyt asiakastyötä tekevien terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten ajankohtaisten tarpeiden pohjalta. Oppaan tavoitteena on helpottaa nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tunnistamista ja seulomista. Se tarjoaa mittareita erilaisten riskien arviointiin sekä käytännönläheisiä neuvoja ehkäisytyöhön. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisille väestötasoisen ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen avuksi, mutta se soveltuu myös muille mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyn parissa työskenteleville. Oppaassa ei käsitellä hoitoon liittyviä asioita, koska ne löytyvät hyvin dokumentoituina muun muassa Käypä hoito -suosituksista. Oppaassa kuvataan lyhyesti tavallisimpia terveydenhuollon ja sosiaalialan asiakastyössä esiintyviä nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmia, joihin voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisyn ja seulonnan keinoin sekä varhaisella puuttumisella. Oppaassa on käsitelty päihdeongelmista alkoholin liikakäyttöä ja huumausaineiden käyttöä sekä niiden varhaista tunnistamista, seulontaa ja varhaista puuttumisen mahdollisuuksia. Mielenterveysongelmista on kuvattu masennuksen, ahdistuneisuushäiriöiden, unihäiriöiden, itsetuhokäyttäytymisen ja syömishäiriöiden yleisyyttä, tunnistamista, seulontaa ja varhaista puuttumista toimenpiteineen. Psyykkiset kriisit ja stressireaktiot ovat arkipäivää monessa eri terveydenhuollon ja sosiaalialan asiakastilanteissa. Tämän vuoksi opas sisältää myös tähän teeman liittyen asiantuntijan ajankohtaiset suositukset. Lisäksi oppaan loppuosaan on koottu tiivistetysti nykyiset mielenterveys- ja päihdeohjelmat ja niiden toimenpidesuositukset. Opas on syntynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa mielenterveys- ja päihdetyöntyön asiantuntijoiden yhteistyön tuloksena. Helsingissä elokuussa 2009 Kirjoittajat 3

4 Sisällys Saatteeksi 1 Johdanto Alkoholin liikakäyttö Alkoholin liikakäytön luokittelu Alkoholin liikakäytön yleisyys Alkoholin käytön selvittäminen AUDIT-kysely Miten mini-interventiota toteutetaan? Huumausaineet Huumausaineiden käytön yleisyys ja huumehaitat Huumeongelman tunnistaminen ja motivoiva puheeksi ottaminen Huumausaineiden käytön ongelmallisuus Huumausaineiden käytön haittojen vähentäminen Masennus Masennustilan oireet Masennuksen ennaltaehkäisy Masennuksen tunnistaminen ja seulonta BDI 21 -masennuskysely Muut häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Sosiaalisten tilanteiden pelko Mini-SPIN-kysely Paniikkihäiriö ja julkisten paikkojen pelko Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö Unihäiriöt Unettomuus Liikaunisuus Tunnistaminen ja seulonta Uni-valvepäiväkirja Itsetuho Tunnistaminen Ennaltaehkäisy

5 8 Psyykkiset kriisit sekä stressi- ja traumareaktiot Traumareaktiot Syntyyn vaikuttavia tekijöitä Riskitekijät Taudinkulku Arviointi ja tuki Syömishäiriöt Laihuushäiriö Ahmimishäiriö Syömishäiriöille altistavat ja niitä laukaisevat tekijät Syömishäiriön SCOFF-seula Mielenterveys- ja päihdetyön ohjelmat Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuoteen Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Alkoholiohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepoliittisesta yhteistyöstä vuosille

6 Heli Bäckmand ja Jouko Lönnqvist 1 Johdanto Mielenterveys- ja päihdeongelmilla on suuri kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys. Tällä vuosituhannella väestön mielenterveys- ja päihdehäiriöt muodostavat keskeisen ihmisten elämänlaatua, terveyttä ja toimintakykyä rajoittavan terveyshaasteen. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden aiheuttamat vaikutukset näkyvät lisääntyvässä määrin asiakastyötä tekevien ammattilaisten vastaanotoilla niin terveydenhuollon eri tasoilla kuin muillakin kunnan palvelusektorilla, kuten sosiaali- ja sivistystoimen alueilla. Mielenterveys on oleellinen osa terveyttä. Mielenterveyttä määrittävät monet tekijät: biologiset (esim. perintötekijät, terveydentila), psykologiset (esim. kasvatus, itsetunto) sekä sosiaaliset (esim. vuorovaikutussuhteet, sosiaalinen verkosto, tunne- ja sosiaaliset taidot) ja niiden välillä vallitsee myös vuorovaikutteisia yhteyksiä. Laajasti määriteltynä mielenterveyden edistämistä on mikä tahansa sellainen toiminta, joka vahvistaa mielenterveyttä tai vähentää sitä vahingoittavia tekijöitä. Mielenterveyttä suojaavia ja haavoittavia yksilöä koskevia ja yhteiskunnallisia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä on esitelty sivulla 8 olevassa taulukossa. Ehkäisevän mielenterveystyön (primaaripreventio) lähtökohtana on mielenterveyden häiriöiden synnyn ehkäiseminen, ja keinovalikoima perustuu biologiseen, psykologiseen ja sosiaaliseen tietoon mielenterveydestä ja sen häiriöistä. Esimerkkinä mainittakoon äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, jossa on pyritty luomaan parhaat mahdolliset lähtökohdat lapsen kehitykselle. Ehkäisevän mielenterveystyön piiriin kuuluvat myös sairauksien mahdollisimman varhainen havaitseminen niin väestö- kuin riskiryhmätasolla ja hyvä hoito (sekundaaripreventio). Useimmat mielenterveysongelmat tulevat esiin jo nuorena, mutta hoitoon hakeutuminen tapahtuu vasta aikuisena. Ainakin mielenterveysongelmien osalta viive tunnistamisessa, ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on liian pitkä, lähes kymmenen vuotta. Sekä mielenterveys- että päihdeongelmien ehkäiseminen ja varhainen ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen nousevat korostetusti esille kaikissa ajankohtaisissa mielenterveys ja päihdetyön ohjelmissa. Ongelmien ehkäiseminen ja ja niihin puuttuminen ovatkin tulevaisuudessa avainasemassa kaikissa palvelu- ja hoitoketjuissa. Päihdeongelmista tärkein on alkoholin haitallinen käyttö ja alkoholiriippuvuus, mutta huumeongelmiakin esiintyy yhä enemmän. Alkoholin kokonaiskulu- 7

7 1 Johdanto TAULUKKO 1. Mielenterveyttä suojaavia ja haavoittavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Yksilölliset ja sisäiset suojaavat tekijät Hyvä fyysinen terveys ja perimä Myönteiset varhaiset ihmissuhteet Hyvä itsetunto Hyväksytyksi tulemisen kokemukset Hyvä oppimiskyky Ongelmanratkaisutaito Ristiriitojen käsittelytaito Kehittyneet vuorovaikutustaidot Kyky ihmissuhteiden luomiseen, ylläpitoon ja purkamiseen Yksilölliset ja sisäiset haavoittavat tekijät Synnynnäinen tai hankittu sairaus tai vamma Itsetunnon haavoittuvuus Avuttomuuden tunne Huonot ihmissuhdetaidot Seksuaaliset ongelmat Huono sosiaalinen asema Eristäytyneisyys Vieraantuneisuus Laitostuminen Yhteiskunnalliset ja ulkoiset suojaavat tekijät Ruoka Suoja Sosiaalinen tuki Työllisyys Myönteiset mallit Koulutusmahdollisuudet Turvallinen ympäristö Toimiva yhteiskuntarakenne Yhteiskunnalliset ja ulkoiset haavoittavat tekijät Nälkä ja puute Suojattomuus ja kodittomuus Erot ja menetykset Hyväksikäyttö ja väkivalta Traumat, kriisit, sota Psyykkiset häiriöt perheessä Päihteet Kulttuuriset ristiriidat Diskriminointi Leimaaminen Autonomian puute Kiusaaminen vertaisryhmässä Työttömyys Köyhyys Haitallinen ympäristö tus on kasvanut edelleen, ja siitä on tullut vakava uhka kansanterveydelle. Vuonna 2007 alkoholin kokonaiskulutus Suomessa oli ennätysmäisen korkea: 10,5 litraa 100 prosentin alkoholia asukasta kohden. Lisääntynyt alkoholin kokonaiskulutus ennakoi tulevia terveyshaittoja myös mielenterveyden osalta. Suomessa mini-interventioita on toteutettu yli 20 vuotta, mutta huolimatta tästä pitkästä historiasta ja monista hankkeista mini-interventio ei ole vielä juurtunut terveydenhuollon pysyväksi arkirutiiniksi. Päihteiden käyttö nuoruusiässä voi altistaa mielenterveyden ongelmille ja haitata normaalia kasvua ja kehitystä. Siksi on tärkeää kartoittaa toistuvasti eri ikävaiheissa nuorten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä ja niihin liittyvää riskikäyttäytymistä toimipaikasta ja organisaa tiosta riippumatta: koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lisäksi myös muissa tervey denhuollon toimipaikoissa sekä oikeus-, sosiaali- ja työvoimapalvelujen piirissä. Hyödyllistä lisätietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille löytyy muun muassa julkaisusta Nuorten päihdehäiriöiden varhaistunnistaminen (Aalto-Setälä ym. 2003), jossa käsitellään tätä opasta laajemmin muun muassa standardisoituja 8

8 1 Johdanto instrumentteja erityisesti nuorten alkoholin käytön (AUDIT) sekä muiden päihteiden käytön kartoittamiseen (CRAFFT). Mielenterveyden häiriöt ovat nuorena noin kaksi kertaa yleisempiä kuin lapsuudessa. Nuorten mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen ja niiden hoito ovat tärkeitä sekundaariprevention muotoja, joiden mahdollisuuksia Suomessa ei ole käytetty täysimittaisesti. Masennus on kansanterveydellisesti keskeisin mielenterveyden häiriöiden ryhmä. Esimerkiksi WHO on arvellut elämänlaadulla painotetuilla elinvuosilla mitattuna Global Burden of Disease -projektissa masennuksen tuoman taakan nousevan yksittäiseksi terveyshaasteeksi vuoteen 2020 mennessä. Siitä kärsii elämänsä aikana huomattava osa väestöstä, ja se on merkittävin psykiatrinen työja toimintakyvyttömyyden aiheuttaja. Masennus on myös keskeinen itsetuhokäyttäytymisen riskitekijä. Erityisesti nuorten itsemurhayrityksiin ei suhtauduta niiden oirearvon edellyttämällä vakavuudella. Sekä masennuksen että itsetuhokäyttäytymisen tunnistaminen ja varhainen puuttuminen ovat oleellisia ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä. Yleisestä terveystilanteen paranemisesta huolimatta myös muihin mielenterveyshäiriöihin, kuten ahdistuneisuuteen, univaikeuksiin, väsymykseen ja syömishäiriöihin liittyvät oireet ja ongelmat eivät ole vähentyneet. Ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat pitkäkestoista, tilanteeseen nähden liiallista ja selvästi normaalia elämää haittaavaa ahdistusta. Perusterveydenhuollon asiakkailla esimerkiksi yleistynyttä ahdistuneisuutta todetaan noin 10 prosentilla, mutta se on usein huonosti tunnistettu ja diagnosoitu. Viime aikoina on myös puhuttu paljon univaikeuksista, muun muassa opiskelijoiden uniongelmat ovat lisääntyneet. Ylivoimaisesti yleisin unihäiriö on unen puute. Unihäiriöiden tunnistaminen ja ennalta ehkäisy on tärkeää, koska hyvä uni edistää myös mielenterveyttä. Syömishäiriöt ovat ajallemme ominaisia mielenterveyden häiriöitä erityisesti murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla. Varhainen puuttuminen ja asian puheeksi ottaminen voivat joskus riittää, ja lievät häiriöt voivat korjaantua muutaman neuvonta- ja seurantakäynnin aikana. Ihmisen tavanomaiseen elämään liittyy monenlaisia arjen tapahtumia ja muutoksia, jotka muodostavat ihmisille jatkuvasti uusia sopeutumishaasteita. Yleensä ne voitetaan tutuilla yksilöllisillä sopeutumis- ja hallintakeinoilla. Kriisitilanne voi johtua kehitys- tai elämänkriisistä tai äkillisestä ja odottamattomasta ulkoisesta tilanteesta eli traumaattisesta kriisistä. Traumaattiset kriisit voivat aiheuttaa voimakkaita ja pitkäaikaisia reaktioita. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa keskeiset traumareaktion vaiheet, riskitekijät sekä taudinkulkuun liittyvät asiat. Varhaisen tunnistamisen avulla voidaan riittävän ajoissa tarvittaessa ohjata hakemaan ulkopuolista apua, jos traumaoireet eivät vähitellen lievene. Ennalta ehkäiseminen ja ovat korostetussa asemassa kaikissa ajankohtaisissa mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvissä valtakunnallisissa ohjelmissa ja hankkeissa. Lisäksi uudessa Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa, jossa linjataan mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden 9

9 1 Johdanto keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen 2015, korostuu myös kunnan ylisektoriaalinen mielenterveys- ja päihdetyö. Vaikka ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen merkitystä ohjelmissa ja hankkeissa korostetaankin, sekä tutkimukset että kokemus osoittavat, että ne jäävät niin nuorten kuin aikuistenkin osalta monesti asiakastyössä liian vähäiselle huomiolle tai kokonaan havaitsematta. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat osittain alitunnistettuja eikä niiden seulonta ole systemaattista, vaikka käytettävissä onkin jo varsin mittava määrä standardisoituja ja epidemiologisesti tutkittuja mittareita. Tähän asiantuntijoiden laatimaan oppaaseen on koottu keskeisiä mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ennaltaehkäisyyn liittyviä standardisoituja ja epidemiologisesti tutkittuja mittareita, jotka ovat helppokäyttöisiä asiakastyössä. Esitetyt seulontamittarit tarjoavat myös osaltaan luontevan tavan riskinarviointiin sekä mahdollisen ongelman puheeksi ottamiseen. Lisäksi jokaiseen teemaan liittyen on koottu asiantuntijan käytännönläheisiä neuvoja sekä toimenpiteitä ehkäisytyöhön, joita voi hyödyntää asiakastyössä. Tietoja aiheeseen liittyvistä julkaisuista sekä muista lisätiedon lähteistä on koottu kunkin artikkelin loppuun. Kirjallisuutta Aalto-Setälä T, Pelkonen M, Marttunen M. Nuorten päihdehäiriöiden varhaistunnistaminen. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto ja HYKS, Peijaksen sairaala, nuorisopsykiatrian vastuualue, Lehtonen J, Lönnqvist J. Mielenterveys. Kirjassa Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.) Psykiatria. 6. painos. Helsinki, Kustannus Oy Duodecim 2008, Lehtinen V. Building up good mental health. Guidelines based on existing knowledge. Monitoring Positive Mental Health Environments Project. Helsinki, STAKES, Murray CJ, Lopez AD. Alternative projections of mortality and disability by cause : Global Burden of Disease Study. Lancet 1997; 349: Niemelä S, Poikolainen K, Sourander A. Miten nuorten päihteiden käyttöön voi puuttua? Suomen Lääkärilehti 40/2008, THL, Tilastot aiheittain: Alkoholijuomien kulutus

10 2 Alkoholin liikakäyttö Mauri Aalto ja Kaija Seppä 2 Alkoholin liikakäyttö Alkoholin liikakäyttö on yksi tärkeimmistä terveyteemme haitallisesti vaikuttavista tekijöistä. Alkoholin tiedetään liittyvän ainakin yli 60 erilaiseen terveysongelmaan, ja liiallisesti alkoholia käyttävillä kuoleman vaara on kaksin- tai kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna. Sekä suomalaisilla työikäisillä miehillä että naisilla alkoholin aiheuttama tauti tai alkoholimyrkytys on yleisin kuolemansyy. Kaiken kaikkiaan vuonna 2007 työikäisenä (15 64-vuotias) kuoli miestä ja naista. Heistä alkoholin käytön suoranaisiin seurauksiin kuoli miestä (19 %) ja 371 naista (12 %). Yli 64-vuotiaista kuoli samana vuonna alkoholiin 371 henkilöä. Lähes 40 prosenttia on tapaturmiin kuollessaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Itsemurhan tehneistä noin 30 prosenttia on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. Keskeisin yksilön terveyteen ja muuhun hyvinvointiin vaikuttava alkoholin aiheuttama sairaus on alkoholiriippuvuus. Usein muut alkoholisairaudet kehittyvät riippuvuuden seurauksena, ja riippuvuuden kehittymisen myötä alkoholi usein aiheuttaa vuosikausia kestävän terveyden heikkenemisen. Alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja voi kuitenkin tulla ja usein tuleekin ilman, että olisi kehittynyt alkoholiriippuvuutta. Näitä tiloja, joihin mini-interventio eli alkoholin käyttöön liittyvä lyhyt neuvonta tulisi kohdistaa, kutsutaan alkoholin riski- ja haitalliseksi käytöksi. Tässä luvussa esitetään liikakäyttöön liittyvät käsitteet, joiden tunteminen on välttämätöntä mini-intervention toteuttamiselle. Lisäksi käsitellään niitä menetelmiä, joita käyttämällä terveydenhuollon ammattilaiset voivat tehokkaasti tunnistaa alkoholin liikakäytön ja antaa siihen liittyvää neuvontaa. Alkoholin liikakäytön luokittelu Alkoholin liikakäytöstä on kysymys silloin, jos juomiseen liittyy jokin haitta tai huomattava riski sellaisesta. Alkoholin käyttö voi siten olla liiallista, vaikka siihen ei liittyisi riippuvuutta. Liikakäyttö jaetaan kolmeen luokkaan: 1) riskikäyttö 2) haitallinen käyttö ja 3) alkoholiriippuvuus (taulukko 1). Ne kuvaavat yksilön riskiä alkoholin suhteen ja ohjaavat hoidon valinnassa (kuvio 1). Luokat ovat toisensa poissulkevia, eli henkilö ei voi kuulua useampaan luokkaan kerrallaan. 11

11 2 Alkoholin liikakäyttö TAULUKKO 1. Alkoholin liikakäytön luokat ja määritelmät. Luokka Alkoholin riskikäyttö Alkoholin haitallinen käyttö Alkoholiriippuvuus Määritelmä Suurkulutuksen rajat ylittyvät, eli riski saada alkoholin aiheuttamia haittoja on suuri, mutta merkittäviä haittoja tai riippuvuutta ei ole vielä ilmaantunut. Selvästi tunnistettavia ja määriteltävissä olevia alkoholin käytön aiheuttamia fyysisiä tai psyykkisiä haittoja, mutta ei riippuvuutta. Oireyhtymä, jonka tyypillisiä piirteitä ovat mm. alkoholin käytön pakonomaisuus ja hallinnan heikentyminen, vieroitusoireet, toleranssin kasvu ja juomisen jatkuminen haitoista huolimatta. Riskikäyttö Akuutit haitat: esim. onnettomuudet, myrkytys ja vieroitusoireet Haitallinen käyttö Alkoholiriippuvuus Krooniset haitat: esim. erilaiset alkoholin aiheuttamat sairaudet ja mielenterveysongelmat KUVIO 1. Alkoholin liikakäytön eri luokkien liittyminen toisiinsa ja alkoholihaittoihin. Riskikäyttö Kohtuulliseen alkoholin käyttöön liittyy vähäinen riski saada alkoholin aiheuttamia haittoja. Alkoholin riskikäyttö aiheuttaa merkittävän vaaran saada alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja. Riskikäytössä ylittyvät niin sanotut suurkulutuksen rajat, mutta merkittäviä alkoholihaittoja tai riippuvuutta vielä ei esiinny. Riskikäyttäjällä ei siis ole varsinaisesti alkoholiongelmaa, mutta hän kuitenkin juo liikaa. Suurkulutus määritellään sen perusteella, kuinka paljon henkilö juo alkoholia. Suomessa suurkulutuksen rajoina on pidetty työikäisillä miehillä vähintään 24 12

12 2 Alkoholin liikakäyttö alkoholiannosta viikossa tai vähintään 7 annosta kerralla. Vastaavat luvut naisilla ovat 16 ja 5 annosta. Yksi alkoholiannos vastaa 33 cl keskiolutta, 12 cl mietoa viiniä tai 4 cl väkeviä. Tässä esitetyt suurkulutuksen rajat eivät määrittele turvallista juomisen rajaa, ja rajat ovat vain ohjeellisia. Suurkulutuksen rajat eivät sovellu kaikille, esimerkiksi raskaana oleville, alaikäisille, ikääntyneille, päihderiippuvaisille tai joitakin sairauksia tai oireita poteville. Lisäksi riskikäytöstä voidaan puhua silloin, kun tiettyjen tilanteiden edellyttämä niin sanottu tilanneraittius ei toteudu. Tilanneraittiutta tarvitaan esimerkiksi työssä ollessa ja liikenteessä. Suurkulutuksen rajoja voidaan käyttää vain yhtenä apuvälineenä arvioitaessa yksilöllisesti sitä, kuinka paljon henkilö voi suhteellisen turvallisesti käyttää alkoholia. Esimerkiksi jos masentunut tai verenpainetaudista kärsivä ei reagoi hoitoon ja hän käyttää säännöllisesti alkoholia, vaikkakin alle suurkulutuksen rajojen, on syytä pohti, pitäisikö potilaan pidättyä alkoholista jonkin aikaa. Raittiin jakson jälkeen voidaan tarkastella, miten oireet ovat kehittyneet. Jos oireisto selvästi helpottaa raittiuden aikana, voidaan päätellä, että potilas on käyttänyt liikaa alkoholia. Tällainen yksilöllinen arviointi voi parhaimmillaan tuoda huomattavaa terveyshyötyä. Koska riskikäyttöön ei liity riippuvuutta, riskikäyttäjä pystyy niin halutessaan vähentämään juomistaan. Haitallinen käyttö Riskikäytön jatkuessa henkilöllä voi ilmetä alkoholin aiheuttamia fyysisiä tai psyykkisiä haittoja, jotka ovat selvästi määriteltävissä ja tunnistettavia. Jos henkilö ei ole alkoholiriippuvainen ja haittojen ilmettyä ei vähennä alkoholin käyttöään siinä määrin, että haitta häviää, kyse on alkoholin haitallisesta käytöstä. Mitä enemmän henkilö käyttää alkoholia, sitä todennäköisempää on haittojen ilmaantuminen. Haitallisen käytön arvioinnissa alkoholin käyttömäärillä ei kuitenkaan ole merkitystä. Toisin kuin riskikäyttö haitallinen käyttö on määritelty Maailman terveysjärjestön ICD-10-luokituksessa (F10.1). Yleensä alkoholia haitallisesti käyttävä pystyy suhteellisen helposti omatoimisesti tai ammattiauttajien toteuttaman neuvonnan avulla vähentämään alkoholin käyttöään. Jos alkoholin käytön vähentäminen ei henkilön yrityksistä huolimatta onnistu, on syytä arvioida tilanne uudelleen ja pohtia alkoholiriippuvuuden mahdollisuutta. Alkoholiriippuvuus Toisin kuin riskikäytössä ja haitallisessa käytössä, alkoholiriippuvuudessa henkilö ei yrityksistä huolimatta välttämättä pysty, ainakaan ajoittain, hallitsemaan juomista ja estämään siitä tulevia haittoja. Alkoholiriippuvuus on oireyhtymä, joka määritelty ICD-10-luokituksessa (F10.2). 13

13 2 Alkoholin liikakäyttö ICD-10-järjestelmään sisältyy kuusi kriteeriä, joita käytetään alkoholiriippuvuuden diagnosoimisessa. Näistä kriteereistä vähintään kolmen on esiinnyttävä yhtäaikaisesti vähintään kuukauden ajan tai, mikäli yhtämittaiset jaksot ovat kuukautta lyhyempiä, toistuvasti viimeisen vuoden aikana. Runsas juominen liittyy alkoholiriippuvuuteen, mutta kriteereissä ei esitetä mitään rajoja alkoholin käyttömäärien suhteen. Alkoholiriippuvuuden diagnostiset kriteerit ovat seuraavat: Esiintyy voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää alkoholia. Kyky hallita juomisen aloittamista, lopettamista tai käytettyjä määriä on heikentynyt. Esiintyy vieroitusoireyhtymiä alkoholin käytön vähentyessä tai lopetuksen yhteydessä. Sietokyky (toleranssi) on kasvanut. Keskittyminen alkoholin käyttöön niin, että muut mielihyvän lähteet ja kiinnostuksen kohteet jäävät sivuun ja aika kuluu alkoholin käyttöön ja sen vaikutuksista toipumiseen. Alkoholin käyttö jatkuu haitoista huolimatta. Koska alkoholiriippuvuus on oireyhtymä, eri yksilöillä sen diagnostiset kriteerit painottuvat eri tavoin. Diagnostisten kriteerien lisäksi riippuvuudessa esiintyy myös muita piirteitä. Kaikkiin alkoholiriippuvaisiin sopivaa kuvausta ei voidakaan lyhyesti esittää. Kyse ei ole pelkästään siitä, että henkilö juo liikaa, eikä yksin fyysisestä riippuvuudesta, jossa henkilöllä on vieroitusoireita tai hänen kykynsä sietää alkoholia on lisääntynyt. Ennen kaikkea alkoholiriippuvuudessa on kyse psyykkisestä riippuvuudesta, joka ilmenee pakonomaisena tarpeena käyttää alkoholia myös vieroittautumisen jälkeen. Alkoholin liikakäytön yleisyys Alkoholin käyttö on lisääntynyt Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Alkoholin kulutus asukasta kohden on tällä hetkellä noin nelinkertainen 1960-luvun alkuvuosiin verrattuna. Kulutuksen lisääntyminen on myös jatkunut viime vuosina. Alkoholia käytetään nyt noin 10 prosenttia enemmän kuin ennen vuotta 2004, jolloin alkoholijuomien veroa alennettiin ja tuonti vapautui uusista EU-maista. Nykyisin suomalaisista aikuisista yli 90 prosenttia käyttää alkoholia. Valtaosalle juominen ei aiheuta merkittävää riskiä tai haittoja. Alkoholin liikakäyttö on kuitenkin hyvin yleistä. Terveys tutkimuksen mukaan vuotiaista miehistä 17 prosenttia ja naisista 5 prosenttia täytti joko riskikäytön, haitallisen käytön tai alkoholiriippuvuuden kriteerit (taulukko 2). Tutkimuksessa ei huomioitu runsasta kertajuomista. Lisäksi on varsin todennäköisestä, että luvut ovat aliarvioi- 14

14 2 Alkoholin liikakäyttö TAULUKKO 2. Alkoholin liikakäytön eri muotojen esiintyvyys Suomessa. Luokka Esiintyvyys, % Miehet Naiset Alkoholin riskikäyttö 8,5 3,1 Alkoholin haitallinen käyttö 0,9 0,1 Alkoholiriippuvuus 8,0 1,8 Yhteensä 17,4 5,0 ta. Nämä tekijät huomioiden voidaan arvioida, että Suomessa on henkilöä, jotka käyttävät alkoholia liiallisesti. Koska alkoholin liikakäyttö on yleistä ja se aiheuttaa usein terveyshaittoja, terveydenhuollon toimipisteissä tavataan paljon alkoholia liiallisesti käyttäviä. Osuudet vaihtelevat toimipisteestä riippuen. Yksistään päihtyneitä on joissakin päivystyspisteissä jopa viidennes. Alkoholia liiallisesti käyttäviä potilaita on useissa toimipisteissä prosenttia miehistä ja prosenttia naisista. Alkoholin käytön selvittäminen Potilaiden alkoholin käytön selvittäminen on taito, jonka kehittyminen vaatii harjoitusta. Alkoholin käytön määrän arvioimiseen tarvitaan tieto alkoholiannoksen määritelmästä. Tärkeätä on nivoa alkoholiin liittyvät kysymykset vastaanotolla käsiteltävään asiaan. Tämä yhdessä empaattisuuden kanssa luo pohjan luotettavan tiedon saamiselle. Taitava haastattelija tunnistaa liikakäytön yleensä hyvin, vaikka aina se ei onnistu ensimmäisellä tapaamiskerralla. AUDIT-kyselyä voidaan käyttää haastattelun tukena. Terveydenhuollossa voidaan käyttää erilaisia haastattelutapoja kartoittamaan potilaan alkoholin käytön määriä. Joidenkin alkoholin käyttö on hyvin säännöllistä, ja niin sanotulla määrä ja tiheys -kysymyksillä ( Kuinka paljon kerralla tavallisesti juot? Kuinka usein tavallisesti juot? ) päästää melko hyvään tarkkuuteen. Tarkkuutta voidaan lisätä kysymällä käyttömäärät juomalajeista erikseen (olut/siideri, viini ja väkevät). Määrä ja tiheys -kyselyn toimivuutta potilaan osalta voidaan selvittää kysymällä, kuinka usein juominen poikkeaa tavalliseksi ilmoitetusta ( Kerroit juovasi tavallisesti kolme kertaa viikossa noin 3 4 annosta kerralla. Kuinka usein kuukaudessa juot enemmän? Kuinka usein juot useammin kuin kolme kertaa viikossa? ). Lisäksi tulee kysyä, kuinka usein on humalajuomista. 15

15 2 Alkoholin liikakäyttö Jos henkilö ei pysty vastaamaan määrä ja tiheys -kyselyyn, on syytä selvittää alkoholin käyttöä muulla tapaa. Hyväksi havaittu menetelmä on käydä läpi viimeisen 1 4 viikon alkoholin käyttö päivä päivältä kalenteria apuna käyttäen. Tämä aloitetaan kysymällä, koska viimeksi potilas on juonut ja kuinka paljon, minkä jälkeen takautuvasti käydään läpi jokainen juomakerta. Hyvä menetelmä on myös juomapäiväkirja, johon potilas merkitsee käyttämänsä alkoholin tulevan 1 4 viikon aikana. AUDIT-kysely AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) on Maailman terveysjärjestön kehittämä kyselytesti. Se on suositeltava menetelmä liiallisen alkoholin käytön seulonnassa ja osana sen toteamista. Erityisen hyvin se soveltuu erilaisiin terveystarkastustilanteisiin. AUDIT sisältää kymmenen kysymystä, joihin vastaaminen kestää yleensä pari minuuttia. Kaikki kysymykset pisteytetään nollasta neljään kysymyssarjan maksimipistemäärän ollessa 40. Suurkulutuksen rajana on useimmiten käytetty 8 pistettä. Valittu raja-arvo voi kuitenkin vaihdella käyttötarkoituksesta riippuen. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että liikakäytön seulonnassa naisilla raja-arvon tulisi yleensä olla 6 pistettä. Pisteytyksen lisäksi on hyvä katsoa vastauksien sisältöjä ja keskustella niihin liittyen alkoholin käytöstä. Ensimmäinen kysymys selvittää juomisen tiheyttä, toinen tyypillistä käyttömäärää ja kolmas humalajuomisen toistumista. Kysymykset 4 6 selvittävät riippuvuusoireita, joita voi ilmaantua jo ennen varsinaisen riippuvuusoireyhtymän kehittymistä. Kysymykset 7 10 selvittävät tyypillisiä alkoholista johtuvia haittoja. AUDIT-kysely toimii erittäin hyvin työikäisellä väestöllä. Pisterajalla kahdeksan AUDIT tunnistaa keskimäärin noin 80 prosenttia alkoholia liiallisesti käyttävistä, ja se on selvästi parempi tunnistusmenetelmä kuin yksikään laboratoriokoe. Se tunnistaa erittäin hyvin alkoholiriippuvuuden ohella myös muut alkoholin liikakäytön muodot. Niistä, jotka AUDIT-kyselyn mukaan juovat liikaa, noin 20 prosenttia ei sitä todellisuudessa tee. Pelkästään AUDIT-kyselyllä ei voida varmuudella erottaa riskikäyttöä, haitallista käyttöä ja alkoholiriippuvuutta toisistaan, joskin korkea pistemäärä viitaa riskikäyttöä vakavampaan tilaan. 16

16 2 Alkoholin liikakäyttö AUDIT-C AUDIT-kyselystä on kehitetty useita lyhennettyjä versioita. Näistä tutkituin on AU- DIT-C, joka sisältää alkuperäisen kyselyn kolme ensimmäistä, alkoholin käyttömääriä ja -tapaa selvittävää kysymystä. Alustavien tutkimusten mukaan AUDIT-C näyttää toimivan lähes yhtä hyvin kuin alkuperäinen 10 kysymyksen AUDIT. Pisterajoina ovat 6 miehille ja 5 naisille. AUDIT-C:tä käytettäessä ei saada keskustelun pohjaksi tietoa alkoholin aiheut tamista haitoista. Terveydenhuollossa onkin suositeltavaa pääsääntöisesti käyttää alkuperäistä 10 kysymyksen AUDIT-kyselyä. Laboratoriokokeet Mikään laboratoriokoe ei yksiselitteisesti tunnista alkoholin liikakäyttöä, koska laboratoriokokeiden arvot eivät välttämättä kohoa alkoholin liikakäytön seurauksena. Lisäksi osalla arvot ovat koholla muusta syystä kuin alkoholista. Alkoholin liikakäytön tunnistamisessa laboratoriokokeita suositellaan käytettäväksi vain yhdessä kyselylomakkeiden ja haastattelun kanssa. Ne voivat kannustaa henkilöä hoitoon, ja joskus niistä on hyötyä hoidon seurannassa. Tärkeimmät alkoholin käytöstä kertovat laboratoriokokeet ovat CDT (carbohydrate deficient transferrin eli niukkahiilihydraattinen transferriini) GT (glutamyylitransferaasi) ja MCV (punasolujen keskitilavuus). CDT:stä käytetään myös toista nimitystä DST (desialotransferriini). Se on koholla yli 80 prosentilla alkoholiriippuvaisista. Sen sijaan riskikäytössä ja haitallisessa käytössä se on koholla vain alle puolella. Juomisen loputtua kohonnut CDT-arvo normaalistuu yleensä parissa viikossa. Vain harvoin CDT on koholla muusta syystä kuin runsaan alkoholin käytön takia. GT-arvo ei ole kovin hyvä tutkimus alkoholin liikakäytön selvittelyssä. Noin 70 prosenttia suurentuneista GT-arvoista selittyy alkoholin runsaalla kulutuksella, mutta GT on melko usein koholla muista syistä. GT on koholla yli 60 prosentilla alkoholiriippuvaisista, mutta vain noin kolmanneksella riskikäyttäjistä ja alkoholia haitallisesti käyttävistä. Anemiaan liittymätön suuri MCV-arvo johtuu miehillä miltei aina ja naisillakin melko usein runsaasta alkoholinkäytöstä, mikä seikka tulisi huomioida jatkoselvittelyissä. Kohonnut MCV-arvo normaalistuu hitaasti. Juomisen seurantaan MCV-arvo soveltuukin huonommin kuin CDT ja GT. MCV tunnistaa vain noin kolmanneksen alkoholin riskikäyttäjistä ja haitallisesti käyttävistä. Alkoholiriippuvaisilla arvo on useammin koholla. 17

17 2 Alkoholin liikakäyttö AUDIT-kysely Ympyröi se vaihtoehto, joka lähinnä vastaa omaa tilannettasi. 1. Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? Koeta ottaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautit vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä. 0 en koskaan 1 noin kerran kuukaudessa tai harvemmin kertaa kuukaudessa kertaa viikossa 4 4 kertaa viikossa tai useammin 2. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytit alkoholia (katso laatikko alla)? annosta annosta annosta annosta 4 10 tai enemmän YKSI ALKOHOLIANNOS ON: pullo (33 cl) keskiolutta tai siideriä tai lasi (12 cl) mietoa viiniä tai pieni lasi (8 cl) väkevää viiniä tai ravintola-annos (4 cl) väkeviä ESIMERKKEJÄ: 0,5 l tuoppi keskiolutta tai siideriä = 1,5 annosta 0,5 l tuoppi A-olutta tai vahvaa siideriä = 2 annosta 0,75 l pullo mietoa (12%) viiniä = 6 annosta 0,5 l pullo väkeviä = 13 annosta 3. Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia? 0 en koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 4. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana sinulle kävi niin, että et pystynyt lopettamaan alkoholinkäyttöä, kun aloit ottaa? 0 ei koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 18

18 2 Alkoholin liikakäyttö 5. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana et juomisen vuoksi saanut tehdyksi jotain, mikä tavallisesti kuuluu tehtäviisi? 0 ei koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 6. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana olet tarvinnut krapularyyppyjä? 0 en koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 7. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana tunsit syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen? 0 en koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 8. Kuinka usein viimeksi kuluneen vuoden aikana sinulle kävi niin, että et juomisen vuoksi pystynyt muistamaan edellisen illan tapahtumia? 0 ei koskaan 1 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 2 kerran kuukaudessa 3 kerran viikossa 4 päivittäin tai lähes päivittäin 9. Oletko itse tai onko joku muu satuttanut tai loukannut itseään sinun alkoholinkäyttösi seurauksena? 0 ei 1 on, mutta ei viimeksi kuluneen vuoden aikana 2 kyllä, viimeksi kuluneen vuoden aikana 10. Onko sukulainen, ystävä, lääkäri tai joku muu henkilö ollut huolissaan juomisestasi tai ehdottanut, että vähentäisit juomistasi tai lopettaisit sen? 0 ei 1 on, mutta ei viimeksi kuluneen vuoden aikana 2 kyllä, viimeksi kuluneen vuoden aikana 19

19 2 Alkoholin liikakäyttö Miten mini-interventiota toteutetaan? Mini-interventio kohderyhmä ovat riskikäyttäjät ja alkoholia haitallisesti käyttävät potilaat. Mini-interviota annetaan myös alkoholiriippuvaisille, jos he eivät vielä ole halukkaita muuhun hoitoon, ja niissä tilanteissa, joissa liikakäytön muoto ei ole vielä tiedossa. Useimmiten neuvonta yksinään ei ole kuitenkaan riittävä toimenpide riippuvuudessa. Mini-interventio vaihtelee sisällöltään ja pituudeltaan. Lyhyimmillään se kestää noin 5 minuuttia, mutta useimmiten aikaa tarvitaan enemmän. Mini-interventio on yleensä tehokkaampaa, jos tavoitteiden toteutumista seurataan jatkokäyntien yhteydessä. Neuvonnassa käydään läpi tehdyt havainnot. Keskeisintä on keskustella alkoholin käyttömääristä ja niiden mahdollisesta yhteydestä potilaan oireisiin, sairauteen tai näiden hoitoon. Juomisen vähentämisen vaikutus terveyteen ei ole aina yksiselitteistä. Usein on tarpeen tehdä kokeilu, jossa juomista vähennetään tai se lopetetaan kokonaan joksikin aikaa. Kokeilun päätteeksi arvioidaan, ovatko oireet helpottuneet. Alkoholin käyttömäärien lisäksi AUDIT-pisteet ja mahdollisesti otetut alkoholin käyttöön liittyvät laboratoriotestien tulokset käydään läpi. Tyypillisesti neuvonnassa käsitellään myös alkoholihaittoja yleensä, vaikka ne eivät suoraan koskisikaan kyseistä potilasta. Jos potilas käyttää liikaa alkoholia, keskeistä on pyrkiä asettamaan selkeä tavoite, jonka toteutumista voidaan seurata. Tavoite, jossa pyritään vähentämään juomista, mutta ei ole määritelty, kuinka paljon ja miten, ei johda useinkaan myönteiseen tulokseen. Tavoitteen asettamiseen liittyy keskustelu keinoista, esimerkiksi pohditaan, pitääkö juomakertoja tai kerralla juotua määrää vai molempia vähentää. Kirjallisen materiaalin antaminen on keskeinen mini-interventiossa käytetty menetelmä (esim. Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle. STM:n esitteitä 2006:10). Mini-intervention teho Mini-intervention vaikuttavuudesta on vahvaa tutkimusnäyttöä. Päihdehoidoista se on yksi tutkituimmista. Terveydenhuollossa on tehty noin 50 mini-intervention tehoa selvittänyttä tutkimusta, joissa on verrattu neuvontaa saaneita ja ilman neuvontaa jääneitä. Ryhmien erot motivaatiossa tai muussa eivät selitä tuloksia, koska tutkittavat on arvottu ryhmiin. Mini-intervention vaikutuksesta keskimäärin 10 prosenttia riskikäyttäjistä tai alkoholia haitallisesti käyttävistä siirtyy kohtuukäyttöön tai lopettaa. Hoitovaikutus säilyy ainakin 1 2 vuotta. Sen sijaan pitkäaikaisten hoitosuhteiden vaikutusta neuvonnan tehoon ei vielä tunneta. On mahdollista, että mini-intervention toistaminen myöhemmin lisää niiden osuutta, jotka hyötyvät neuvonnasta. 20

20 2 Alkoholin liikakäyttö Mini-intervention kustannusvaikuttavuus Mini-interventio on kustannuksiltaan edullista. Joitakin vuosia sitten Suomessa tehtyjen laskelmien mukaan yhtä mini-intervention saanutta kohden kustannukset olivat euroa. Kustannusten määrä vaihtelee sen mukaan, miten kattavasti potilaita seulotaan alkoholin käytön suhteen. Mini-interventio on myös kustannusvaikuttavaa. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan, kun mini-intervention toteuttamiseen sijoitettiin dollaria henkilökuntaa kouluttamalla ja lisäämällä työpanosta, saadaan aikaan säästöjä dollarin edestä. Nämä muodostuivat muun muassa siitä, että ensiapukäynnit, sairaalapäivät, liikenneonnettomuudet ja järjestyshäiriöt vähenivät. Kirjallisuutta Aalto, Mauri. Alkoholin suurkulutuksen ja hoito. Duodecim 2009; 125: Hoitosuositustyöryhmä. Käypä hoito -suositus. Alkoholiongelmaisen hoito. Duodecim 2005; 121: Seppä, Kaija (toim.) Teoriasta toimivaksi käytännöksi. Mini-intervention jalkauttaminen terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoon. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:10. Helsinki,

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Juuan kunnan päihdeohjelma

Juuan kunnan päihdeohjelma liite khall 8.1.2001 10 Juuan kunnan päihdeohjelma 1 Päihdeasioiden hoito ja vastuu Päihdeasioiden hoito työpaikalla on osa johtamista ja työyhteisön kehittämistä, koulutusta, työsuojelua ja työterveyshuoltoa

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011 Kaija Seppä LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, alkoholisairauksien

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

ALKOholin käytön. työvälineenä audit

ALKOholin käytön. työvälineenä audit ALKOholin käytön Riskien arviointi, neuvonta ja hoitoonohjaus työvälineenä audit OPAS SOSIAALIALAN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE 1 TYÖVÄLINEENÄ AUDIT Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Leena Alho

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Alkoholin ja huumeiden käytön. Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti

Alkoholin ja huumeiden käytön. Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti Alkoholin ja huumeiden käytön puheeksi otto Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti Suomessa 2009 Alkoholin suurkuluttaja noin 600000 noin joka kymmenes naisista ja miehistä noin joka viides 2005 Amfetamiinin

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA

ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ESITIETOLOMAKE ÄITIYSNEUVOLAAN TULEVALLE PERHEELLE Pvm. ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS NIMENMUUTOKSET NIMENMUUTOKSET OSOITE OSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka

Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka Addiktiopoliklinikka Rakennus 11 B siipi, 1.krs Addiktiopoliklinikan henkilökunta 2 erikoislääkäriä 4 ja ½ sairaanhoitajaa

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016

HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016 HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

77 60 50 50 40 Prosentti 30 20 10 27 22 21 16 12 23 14 Ikä 14 15 vuotiaat 0 5 4 16 18 vuotiaat 4 6 kertaa /vuosi 1 3 kertaa /vuosi Kerran viikossa Ei käytä alkoholia Pari kertaa kuukaud. Kerran kuukaudessa

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot