KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE"

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2011) 787 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Yhteinen Erasmus: EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma

2 YHTEINEN ERASMUS EU:N KOULUTUS-, NUORISO- JA URHEILUOHJELMA 1. UUDET HAASTEET UUSI OHJELMA Tällä tiedonannolla täydennetään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla perustetaan Yhteinen Erasmus -ohjelma koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskeva yhtenäinen ohjelma vuosiksi Ohjelmassa näkyvät Eurooppa strategian ja sen lippulaivahankkeiden painopisteet. Se edustaa ratkaisevan tärkeää investointia ihmisiin, ja tällaisesta investoinnista hyötyvät sekä yksilöt että yhteiskunta kokonaisuudessaan, sillä sen avulla edistetään kasvua ja vaurautta. Koulutus on etenkin nyt nykyisen talous- ja rahoituskriisin aikana innovoinnin, tuottavuuden ja kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin, eikä kuitenkaan Euroopan inhimillisen pääoman mahdollisuuksia ole täysin hyödynnetty. Tarvitaankin lisätoimia, jotta yleissivistävällä ja ammattikoulutuksella annetaan globalisoituvilla työmarkkinoilla kysyttyjä tietoja ja taitoja ja autetaan siten nuorisoa ja edistetään samalla kaikkien elinikäistä oppimista. Yleissivistävällä ja ammattikoulutuksella samoin kuin harjoittelumahdollisuuksilla on erityisen tärkeä rooli nuorten työllistymisessä. Heihin kriisi osuu kipeimmin. Lisäksi koulutuksessa esiintyy edelleen sukupuolten välistä epätasa-arvoa, sillä siitäkin huolimatta, että korkeakouluissa opiskelee ja suorittaa tutkintoja jo enemmän naisia kuin miehiä, opintoalat ovat edelleen hyvin eriytyneitä ja naiset aliedustettuina luonnontieteissä ja teknisillä aloilla. Toisaalta poikien lukutaidossa on toivomisen varaa, ja he keskeyttävät koulunkäyntinsä todennäköisemmin kuin tytöt. EU on asettanut vuodelle 2020 tavoitteeksi, että perustaidoiltaan heikkojen osuus pienenee 15 prosenttiin. Tämän tavoitteen saavuttaminen yhteisvoimin merkitsisi EU:lle monenlaisia pitkän aikavälin taloudellisia etuja. 1 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän kasvattaminen 40 prosenttiin lisäisi EU:n BKT:tä henkeä kohti neljä prosenttia. 2 Sen varmistaminen, että yleissivistävän ja ammattikoulutuksen järjestelmillä tuotetaan työmarkkinoilla tarvittavia taitoja, edistää Eurooppa strategian työllisyystavoitteen (75 %) saavuttamista. Ohjelman Euroopan tason lisäarvo syntyy siitä, että sen tarkoituksena on auttaa kansalaisia saamaan enemmän ja parempia taitoja, parantaa opetuksen laatua oppilaitoksissa EU:ssa ja myös sen ulkopuolella, tukea jäsenvaltioita ja EU:n ulkopuolisia kumppanimaita nykyaikaistamaan yleissivistävän ja ammattikoulutuksensa järjestelmät ja tekemään niistä innovaatioihin kannustavampia sekä edistää nuorten osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja eurooppalaisen ruohonjuuritason urheilutoiminnan rakentamiseen. Samaan aikaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden budjettirajoitteet edellyttävät, että huomiota kiinnitetään tuloksiin ja kustannustehokkuuteen, toiminnan keskittämiseen systeemisen vaikutuksen aikaansaamiseksi sekä hallinto- ja toimintakulujen pienentämiseen. 1 2 European Expert Network on Economics of Education (EENEE), poliittinen katsaus, syyskuu Puheenjohtajavaltio Puolan selvitys kasvua tuovista tekijöistä EU:ssa, Towards a European consensus on growth, lokakuu FI 2 FI

3 Tällaista lisäarvoa saadaan parhaiten aikaan vahvistamalla yhteyksiä ja synergioita ohjelman ja EU:n tärkeimpien poliittisten painopisteiden ja prosessien välillä. Tämä koskee etenkin Eurooppa strategian, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteitten (ET 2020) ja nuorisostrategian täytäntöönpanoa ja EU:n ulkoisten toimien painopisteitä. Menojen painopisteiden on perustuttava yhteisiin painopisteisiin ja politiikan muotoiluihin. Hiljattain annetussa korkeakoulujärjestelmien uudenaikaistamista koskevassa tiedonannossa 3 korostetaankin keskeisiä poliittisia tavoitteita, joita on tarpeen tukea, jotta parannetaan koulutustasoa, korkeakoulutuksen laatua, houkuttavuutta ja kansainvälistymistä sekä korkeakoulujen merkitystä innovaatioiden kannalta. 2. RAKENNETAAN AIEMPIEN SAAVUTUSTEN JA SAADUN KOKEMUKSEN PERUSTALLE Arvioinneista käy ilmi, että EU:n ohjelmilla vuosiksi on jo nyt saatu aikaan huomattavia systeemisiä vaikutuksia, jotka ulottuvat paljon yksittäisille osallistujille koituvia etuja pitemmälle. Korkeakoulutuksen kansainvälinen yhteistyö on osoittanut, että EU:sta on korkeakoulu-uudistusten alalla tullut maailmanluokan esimerkki ja inspiraation lähde, ja lisäksi sen korkeakouluissa edistetään innovatiivista lähestymistä esimerkiksi opintoohjelmien kehittämiseen ja avoimuuteen. Epävirallisessa oppimisessa EU:n tuki on vaikuttanut selvästi yksittäisten ihmisten koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen ja synnyttänyt ja muovannut sellaisia poliittisia aloitteita kuin Eurooppalainen vapaaehtoistyö. Useiden ohjelmien ja toimien yhdistelmä on kuitenkin monimutkainen, ja siitä on siirryttävä yksinkertaisempaan, virtaviivaistettuun järjestelmään, jossa on helpompi saavuttaa yhdenmukaisuuden ja joustavuuden tasapaino. Esimerkiksi Elinikäisen oppimisen ohjelmassa on kuusi alakohtaista ohjelmaa, 4 runsaat 50 tavoitetta ja yli 60 toimea. Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmassa keskitytään nuorten liikkuvuuteen ja (epäviralliseen) oppimiseen, vaikka noin 80 prosenttia elinikäisen oppimisen ohjelman rahoituksesta hyödyttää myös nuoria. Joillakin toimilla ei ole tarpeeksi kriittistä massaa, että niillä voitaisiin saavuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia, tai niiden hallintokustannukset ovat liian suuret. Lisäksi korkeakoulujen kansainvälinen yhteistyö on hajautunut sellaisiin EU-välineisiin, joilla toteutetaan samankaltaisia tavoitteita ja toimia. Komissio rahoittaa nykyisellään maailman eri osien kanssa toteutettavia viittä korkeakoulujen yhteistyöohjelmaa: Erasmus Mundus keskittyy lähinnä liikkuvuuteen, ja siitä myönnetään apurahoja, joilla osallistutaan korkealaatuisiin yhteisiin maisteri- ja tohtoriohjelmiin ja tuetaan yhteenliittymiä eri puolilla maailmaa toimivien korkeakoulujen kanssa. Tempus on korkeakoulutuksen nykyaikaistamisvalmiuksia kehittävä ohjelma, joka toimii EU:n korkeakoulujen sekä Länsi-Balkanin ja EU:n naapurimaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeiden kautta. Alfa- ja Edulink-ohjelmilla on vastaavat tavoitteet Latinalaisen Amerikan maissa ja AKT-maissa. 3 4 KOM(2011) 567, Erasmus, Comenius, Leonardo, Grundtvig, poikittaisohjelma, Jean Monnet. FI 3 FI

4 Lisäksi komissio on perustanut teollisuusmaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön keskittyvän ohjelman, josta rahoitetaan yhteis- ja kaksoistutkintoon tähtääviä hankkeita, yhteisiä liikkuvuutta koskevia hankkeita sekä poliittisia toimia. Kaikilla näillä korkea-asteen ohjelmilla on samankaltaiset tavoitteet: niistä rahoitetaan keskenään vertailukelpoisia vaikkakin hieman erityyppisiä toimia, joilla on eri toteutusaikataulu ja toisistaan poikkeavat toteutussäännöt ja -menettelyt. Liiallinen hajanaisuus saattaa aiheuttaa päällekkäisyyttä, vaikeuttaa mahdollisten tuensaajien pääsyä ohjelman piiriin ja rajoittaa tehokkuusetuja, kriittistä massaa ja kustannustehokkuutta. Kun nyt keskitytään prioriteetteihin, jotka lisäävät EU:n tason lisäarvoa ja systeemisiä vaikutuksia, tuettavilla toimilla edistetään pyrkimyksiä saada aikaan lisää työpaikkoja ja kasvua Eurooppa strategian tavoitteiden mukaisesti. Luvassa voi olla huomattavia mittakaavaetuja, jos samankaltaisiin toimiin sovelletaan samanlaisia toteuttamissääntöjä ja -menetelmiä, mikä tekisi sekä edunsaajien että hallintoelinten työstä yksinkertaisempaa. Yhteinen Erasmus -ohjelma rakentuu vuosien ohjelmien 5 huomattavalle menestykselle, ja siinä paikataan niiden arvioinneissa havaittuja heikkouksia ja tehostetaan synergiaa muiden EU-rahoituslähteiden kanssa. Uudessa ohjelmassa keskitytään erinäisiin kansainvälisluonteisiin toimiin, ja samalla rakennerahastoista tuetaan kansallisia ja alueellisia pyrkimyksiä, joilla halutaan mm. nykyaikaistaa koulutuslaitosinfrastruktuuria, tukea taitojen ja koulutuksen kohentamista ja ihmisten liikkuvuutta työmarkkinoilla sekä parantaa aliedustettujen ryhmien pääsyä koulutukseen. Horisontti ohjelman Marie Curie -toimilla 6 tuetaan tutkijoiden liikkuvuutta. Jotta synergiaa Horisontti ohjelman kanssa voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti, yhteisiä tohtoritason tutkintoja edistetään yksinomaan Marie Curie -toimilla. Yhteinen Erasmus -ohjelmalla lisätään yhtenäisyyttä ja vahvistetaan elinikäisen oppimisen lähestymistapaa luomalla virallisen ja epävirallisen oppimisen tukemisen välille yhteys koko koulutusalalla laajennetaan mahdollisuuksia solmia jäsenneltyjä kumppanuuksia sekä koulutuksen eri alojen kesken että yhdessä yritysten ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden kanssa tarjotaan joustavuutta ja kannustimia, jotta määrärahojen jako toimien, edunsaajien ja maiden kesken kuvastaa paremmin suorituksia ja vaikutuksia. Kansalaiset tuntevat Erasmus-nimen laajalti niin EU:ssa kuin ohjelmaan osallistuvissa EU:n ulkopuolisissa maissa. Nimeä pidetään synonyymina EU:n opiskelijaliikkuvuudelle ja myös sellaisille eurooppalaisille arvoille kuin monikulttuurisuus ja -kielisyys. Sen sijaan että säilytettäisiin nykyinen yhä monimutkaisempi lukuisten brändinimien yhdistelmä, ohjelman nimeksi tulee Yhteinen Erasmus. Brändinimeä voivat käyttää ohjelman piiriin kuuluvilla keskeisillä koulutussektoreilla toimivat julkiset ja yksityiset elimet. 5 6 Elinikäisen oppimisen ohjelma (johon kuuluvat Erasmus, Comenius, Leonardo ja Grundtvig), Erasmus Mundus, Tempus, teollisuusmaiden kanssa toteutettavat kahdenväliset yhteistyöohjelmat, Edulink, Alfa ja Youth in Action -nuorisotoimintaohjelma samoin kuin vuosina toteutetut urheiluohjelman valmistelutoimet. Ohjelma on omistettu merkittäviä havaintoja tehneelle Nobel-palkitulle Marie Sklodowska Curielle. FI 4 FI

5 Viestintää varten brändinimi liitetään pääkoulutussektoreihin seuraavasti: Erasmus korkeakoulut kaikentyyppisen korkea-asteen koulutuksen yhteydessä Euroopassa ja kansainvälisellä tasolla, Erasmus-ammattikoulutus ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen yhteydessä, Erasmus-koulut kouluopetuksen yhteydessä ja Erasmusnuorisotoiminta nuorten epävirallisen oppimisen yhteydessä. 3. OHJELMAN RAKENNE JA AVAINTOIMET 3.1. Virtaviivaistettu rakenne Elinikäisen oppimisen ohjelmalla, kansainvälisen korkeakoulutuksen ohjelmilla ja nuorisotoimintaohjelmalla on samat yleiset tavoitteet, ja niistä tuetaan toimia, jotka voidaan jaotella kolmeen laajaan ryhmään: oppimiseen liittyvä liikkuvuus, oppilaitosten tai nuorisojärjestöjen yhteistyö sekä politiikkaan liittyvä yhteistyö EU:ssa tai kansainvälisesti. Ohjelmilla on samankaltaiset hallintorakenteet (esim. kansainvälistä yhteistyötä koskevat ehdotuspyynnöt) ja toteutusmenetelmät (komission suora hallinnointi tai välillinen hallinnointi toimeenpanovirastojen ja kansallisten toimistojen kautta). Niinpä jotta voidaan huolehtia paremmasta yhdenmukaisuudesta, synergiasta ja yksinkertaistamisesta ja käyttää innovatiivisia rahoitusmekanismeja, ehdotetun ohjelman rakenne on sellainen, että siitä tuetaan kolmenlaisia avaintoimia, jotka täydentävät ja vahvistavat toisiaan: Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus: Liikkuvuuden osuus entistä suuremmasta kokonaisbudjetista on merkittävä. Kun määrärahoja kasvatetaan ja samalla painotetaan liikkuvuuden laatua ja keskitetään prioriteetteja ja toimia, pitäisi onnistua saamaan aikaan enemmän kriittistä massaa ja ulottamaan vaikutukset myös laajemmalle kuin osallistuviin henkilöihin ja laitoksiin. Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö: Ohjelmassa keskitytään entistä voimakkaammin oppilaitosten ja yritysten innovatiivisten kumppanuuksien lujittamiseen. Korkea-asteen koulutuksen tapauksessa paino on valmiuksien kehittämisessä, jolloin keskitytään naapurimaihin sekä strategisiin kumppanuuksiin kehittyneiden ja nousevien talouksien kanssa. Tuki politiikan uudistamiselle: Politiikan uudistamisessa kohteena on koulutus- ja nuorisoalan avoimen koordinointimenetelmän välineiden ja vaikutusten tehostaminen, Eurooppa strategian toteuttaminen sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun edistäminen. FI 5 FI

6 Yhteinen Erasmus Avaintoimi 1 Oppimiseen liittyvä liikkuvuus Avaintoimi 2 Yhteistyö Avaintoimi 3 Politiikan uudistaminen Kansainvälinen ulottuvuus Käynnissä on tällä hetkellä viisi kolmansien maiden kanssa toteutettavaa korkea-asteen koulutukseen liittyvää yhteistyöohjelmaa. Nämä virtaviivaistetaan sisällyttämällä ne ohjelman kolmeen avaintoimeen tässäkin tapauksessa painottaen voimakkaasti liikkuvuutta: Korkealaatuisiin yhteistutkintoihin sekä opiskelijoille ja henkilökunnalle eri puolilla maailmaa myönnettäviin apurahoihin osoitettavaa tukea laajennetaan niin, että mukaan tulee muitakin kuin ne verrattain pienilukuiset korkeakoulut, jotka voivat tätä nykyä osallistua. Kansainvälisen liikkuvuuden hallinnointi perustuu nykyiseen Erasmus-järjestelmään, jonka mukaan apurahat myönnetään laitostenvälisten sopimusten perusteella. Rahoitus jaetaan EU:n ulkoisten toimien temaattisten ja maantieteellisten prioriteettien mukaisesti. Myös korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamiseen liittyvien valmiuksien kehittämiseen tähtääviä toimia virtaviivaistetaan. Naapurimaiden kanssa tehtävää yhteistyötä tehostetaan yhdistämällä valmiuksien kehittämiseen ja liikkuvuuteen liittyviä toimia systeemisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Alfa-, Edulink- ja aiemmista Asialink-ohjelmista nykyään rahoitetut toimet toteutetaan valmiuksien luomiseen, kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen osoitettavalla tuella käyttämällä EU:n ja toisaalta Latinalaisen Amerikan, Aasian ja Afrikan yliopistojen yhteishankkeita. Erityiset toimet Jean Monnet -toimeen kuuluu erityisiä toimenpiteitä, joilla edistetään EU:n yhdentymiseen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen laadukkuutta, ja sen vuoksi toimea jatketaan ohjelmaan sisältyvänä erillisenä toimena, jossa käytetään ohjelman toteutusmekanismeja. Myös urheiluun liittyvää EU:n tason yhteistyötä pidetään ohjelmaan sisältyvänä erillisenä toimintana, jotta voidaan hyödyntää monivuotisen rahoituskehyksen antamia mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen ja virtaviivaistamiseen. FI 6 FI

7 3.2. Avaintoimi 1: Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus Kansainvälinen oppimiseen liittyvä liikkuvuus opiskelu kumppanilaitoksessa, opettaminen, työkokemuksen hankkiminen, kouluttautuminen taikka osallistuminen vapaaehtoistoimintatai vaihtohankkeeseen ulkomailla tuo selvää lisäarvoa, ja sitä voidaan edistää tehokkaasti vain Euroopan tasolla. Oppimiseen liittyvällä liikkuvuudella on mahdollista parantaa työmarkkinoiden ja yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeiden avaintaitojen tasoa, lisätä nuorten osallistumista demokraattiseen yhteiskuntaelämään ja tehostaa oppilaitosten nykyaikaistamista ja kansainvälistymistä, mistä hyötyvät sekä EU että kolmannet maat. Sen vuoksi liikkuvuustoimia vahvistetaan ja ne pidetään keskeisenä tekijänä koko ohjelmassa. Erityisesti painotetaan korkea-asteen opiskelijoiden liikkuvuutta. Komission ehdottamilla määrärahoilla ohjelma voisi seitsenvuotisen kestonsa aikana tarjota liikkuvuusmahdollisuuksia noin viidelle miljoonalle oppijalle. Tätä nykyä tuetaan vuosittain noin :ta liikkuvuustapahtumaa EU:ssa. Luku voitaisiin nostaa :n keskitasolle, ja viimeisenä toteutusvuotena se voisi olla jo , kun mukaan luetaan sekä oppijat että henkilökunta. Kansainvälistä liikkuvuutta kolmansiin maihin ja kolmansista maista voisi seitsenvuotiskauden aikana hyödyntää arviolta ihmistä. Liikkuvuus ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Ohjelmasta saadaan entistä enemmän EU:n tason lisäarvoa, kun sillä tiukennetaan liikkuvuuteen liittyviä tulos- ja ehdollisuusvaatimuksia ja edellytetään, että liikkuvuus otetaan osaksi johdonmukaista institutionaalista kehittämisstrategiaa. Rahoituksen myöntämisen pääkriteerinä on laatu, joka osoitetaan koulutussisällöllä ja opetusja oppimismenetelmillä, oppimistulosten tunnustamisella, kielellisellä ja kansainvälisyyteen valmistavalla valmennuksella ja paremmilla järjestelyillä vastaanottavissa organisaatioissa. Yhteinen Erasmus -ohjelmasta myönnettävä liikkuvuustuki keskitetään neljään avaintoimeen: henkilöstön liikkuvuus, joka on suunnattu etenkin opettajille, kouluttajille, koulunjohtajille ja nuorisotyöntekijöille korkea-asteen opiskelijoiden (myös yhteis- ja kaksoistutkinnot) ja ammattikouluopiskelijoiden liikkuvuus Erasmus Master korkea-asteen opiskelijoiden maisterintutkintoihin liittyvä liikkuvuus, joka toteutetaan uuden lainojen takausjärjestelmän kautta nuorten liikkuvuus vapaaehtoistyö ja nuorisovaihdot mukaan luettuina. FI 7 FI

8 Avaintoimi 1 Oppimiseen liittyvä liikkuvuus Henkilöstön liikkuvuus Opiskelijoiden liikkuvuus Maisterintutkintoon liittyvä liikkuvuus (Erasmus Master) Nuorison liikkuvuus Henkilöstön liikkuvuus: Tutkimukset ovat yksimielisiä opettajien ja koulunjohtajien keskeisestä roolista oppijoiden ja koulutusjärjestelmien suoritustason nostamisessa. Huippuopetuksen edistämiseksi, innovatiivisten ja toimivien opetus- ja oppimismenetelmien kehittämiseksi ja laadun edistämiseksi laitoksissa henkilöstön liikkuvuutta vahvistetaan merkittävästi kaikilla koulutussektoreilla. Tähän kuuluvat myös koulujen henkilöstön pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot. Tarjolle on tulossa myös lisää mahdollisuuksia nuorisotyöntekijöiden jotka ovat kerrannaisvaikuttajia oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen samoin kuin hyvien käytänteiden vaihdon lisäämiseen nuorisojärjestöjen keskuudessa. Henkilöstön liikkuvuus ohjelmakaudella edunsaajaa Korkea-asteen opiskelijat: Korkeakoulusektorin lisääntyvän kansainvälistymisen ottamiseksi huomioon Erasmuksen oppimiseen liittyviä liikkuvuustoimia vahvistetaan huomattavasti ja laajennetaan kansainvälisesti mm. naapurimaihin. Näin pyritään edesauttamaan sen tavoitearvon saavuttamista, että 20 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneista olisi osallistunut liikkuvuustoimeen. Tämän ansiosta eurooppalaiset opiskelijat voivat harjoittaa kansainvälistä liikkuvuutta ja Euroopan ulkopuoliset opiskelijat suorittaa opintoja EU:ssa. Näin rohkaistaan osaajia liikkumaan ja lisätään eurooppalaisen korkeaasteen koulutuksen vetovoimaa, mistä hyötyvät sekä EU:n että sen ulkopuolisten maiden korkeakoululaitokset ja -järjestelmät. Yhteistutkinnot: Teollisuusmaiden kanssa toteutetun Erasmus Mundus -ohjelman saavutusten pohjalta ohjelmassa vahvistetaan tukea tutkintoon liittyvälle liikkuvuudelle osana laadukkaita yhteisiä opinto-ohjelmia, jotka EU:n ja sen ulkopuolisten maiden korkeakoulut toteuttavat. Kiinnostuneet kumppanimaat voivat myöntää toimeen lisärahoitusta. Yhteistutkintoihin liittyvä liikkuvuus edunsaajaa Erasmus Master: Maisterintutkinnot ovat olennaisia, kun pyritään nostamaan korkea-asteen koulutuksen tutkintotasoja ja auttamaan opiskelijoita hankkimaan osaamisintensiivisissä työtehtävissä tarvittavat erityistaidot. Vaikka Bolognan uudistukset ovatkin luoneet lisää mahdollisuuksia, tutkintoon liittyvä liikkuvuus on EU:ssa aivan liian vähäistä. Tämä johtuu FI 8 FI

9 osittain siitä, että jos käytössä on kansallisia opintotukijärjestelmiä, ne ovat yleensä rajattuja eikä niistä tarjottavaa tukea voi siirtää toiseen jäsenvaltioon. Sitä paitsi opiskelijoilla ei yleensä ole riittäviä vakuuksia lainan saamiseen, jolloin riskipreemio on liian suuri etenkin kun haetaan lainaa opiskeluun ulkomailla. Ongelma koskee erityisen paljon niitä opiskelijoita, jotka haluaisivat suorittaa kokonaisen maisteriohjelman toisessa jäsenvaltiossa, jossa lukukausimaksut ovat todennäköisesti suuret. Avuksi tähän Yhteinen Erasmus -ohjelmassa perustetaan opintolainojen takausjärjestelmä, jonka ansiosta kokonaista maisteriohjelmaa toisessa EU- tai ETA-maassa suorittavat opiskelijat voivat saada lainaa edullisilla ehdoilla. Erasmus Master -opiskelijat, jotka hyödyntävät lainatakausjärjestelmää edunsaajaa Ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat: Kun nuoret ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat pääsevät tutustumaan muissa maissa käytettäviin menetelmiin, toimintamalleihin ja teknologioihin, se auttaa heitä parantamaan työllistettävyyttään globaalissa taloudessa. Työssäoppiminen on työllistettävyyden kannalta erittäin tärkeää kaikilla koulutustasoilla etenkin nyt, kun nuorisotyöttömyys on äärimmäisen korkealla tasolla ja ammatillisen koulutuksen laatua ja vetovoimaa on lisättävä monissa Euroopan maissa. Näistä syistä kyseisten opiskelijoiden liikkuvuuden rahoitusta lisätään merkittävästi. Kansainvälinen harjoittelu yrityksissä voi olla erittäin hyvä keino parantaa työllistettävyyttä, ja sitä tuetaankin merkittävällä tavalla sekä ammatillisessa koulutuksessa olevien että korkeakouluopiskelijoiden osalta. Tarkoituksena on vahvistaa koulutuksen ja yritysmaailman yhteyksiä, edistää yrittäjyyttä ja helpottaa siirtymistä koulutuksen piiristä työelämään. Mahdollisuuksien mukaan toimia kohdistetaan alueille, joilla maassa tai toimialalla on puutetta osaamisesta. Korkea-asteen opiskelijoiden liikkuvuus EU:ssa ja sen ulkopuolella edunsaajaa Ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden liikkuvuus edunsaajaa YHTEENSÄ edunsaajaa josta harjoittelujaksoja edunsaajaa Epävirallinen oppiminen Epävirallinen oppiminen täydentää virallista oppimista. Tässä suhteessa liikkuvuus vaikuttaa voimakkaasti nuorten henkilökohtaiseen kehitykseen, sosiaaliseen osallisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja työllistettävyyteen. Vaikutus on erityisen tärkeä niille nuorille, jotka ovat muita heikommassa asemassa. Sen vuoksi nuorten liikkuvuutta nuorisovaihtojen ja vapaaehtoistoiminnan kautta lisätään. Nuorten liikkuvuus edunsaajaa FI 9 FI

10 3.3. Avaintoimi 2: Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö Kansainväliset yhteistyöhankkeet ovat olennaisia pyrittäessä edistämään läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja huippuosaamista ja helpottamaan laitosten välistä hyvien käytänteiden vaihtoa. Ohjelmalla halutaan edesauttaa Eurooppa strategian ja avoimen koordinointimenetelmän toimien hallinnointia ja toteuttamista, ja sitä varten siitä tarjotaan voimakkaampaa tukea yhteistyöhankkeille, joilla pyritään kehittämään, siirtämään ja toteuttamaan innovatiivisia koulutuksen ja nuorisoon liittyviä käytänteitä. Lisäksi ohjelmalla edistetään kansainvälistä yhteistyötä ja valmiuksien kehittämistä kolmansissa maissa. Yhteinen Erasmus -ohjelmasta myönnettävä yhteistyöhön suunnattu tuki keskitetään neljään avaintoimeen: koulutuslaitosten tai nuorisojärjestöjen ja/tai muiden toimijoiden strategiset kumppanuudet laajamittaiset koulutuslaitosten ja yritysten kumppanuudet, jotka toteutetaan korkeaasteen alan osaamisyhteenliittyminä ja toisaalta alakohtaisina taitoyhteenliittyminä tietotekniset tukijärjestelmät, e-ystävyyskoulutoiminta (e-twinning) mukaan luettuna valmiuksien kehittäminen kolmansissa maissa voimakkaasti naapurimaita painottaen. Avaintoimi 2 Yhteistyö Strategiset kumppanuudet Osaamisyhteenliittymät ja alakohtaiset taitoyhteenliittymät Tietotekniset tukijärjestelmät Valmiuksien kehittäminen Strategiset kumppanuudet: Koulutuksessa tarvitaan yhä enemmän innovatiivisempia toimintamalleja, ja siksi strategisiin kumppanuuksiin kuuluu erilaisia rahoituksensa määrältä poikkeavia yhteistyöjärjestelyjä, joilla pyritään vahvistamaan koulutuslaitosten ja nuorisojärjestöjen ja/tai muiden toimijoiden kansainvälistä yhteistyötä. Ohjelmassa luodaan yhteys liikkuvuus- ja yhteistyötoimien välille ja tehostetaan systeemisiä vaikutuksia (esim. koulujen yhteistyöhankkeet voisivat sisältää sekä opetussuunnitelmien kehittämistä että henkilöstövaihtoja). Vastaavasti voidaan rohkaista kansallisten vapaaehtoistyöjärjestelmien eurooppalaistamista tukemalla niiden avaamista kansainväliselle liikkuvuudelle. Vuosien ohjelmista (Comenius Regio, Youth in Action -nuorisotoimintaohjelma) saatujen kokemusten pohjalta rohkaistaan alue- ja paikallisviranomaisten kumppanuuksia, joissa FI 10 FI

11 luodaan yhteyksiä eri sektorien toimijoihin, edistämään innovatiivisia ja integroidumpia elinikäisen oppimisen malleja, tehostamaan resurssienkäyttöä ja parantamaan liikkuvuusjärjestelyjen laatua. Strategiset kumppanuudet ja osallistuvat laitokset kumppanuutta ja laitosta Innovoinnin ja oppijoiden työllistettävyyden edistämiseksi ohjelmalla tehostetaan yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä laajamittaisten kansainvälisten hankkeiden kautta. Osaamisyhteenliittymät: Eurooppa strategian lippulaivahankkeessa Innovaatiounioni tähdennettiin, kuinka tärkeää on auttaa korkeakouluja nykyaikaistumaan ja parantamaan laatua ja innovointia erityisten osaamisyhteenliittymien avulla. Yhteenliittymät ovat korkeaasteen koulutuslaitosten ja yritysten jäsenneltyjä kumppanuuksia, jotka kehittävät innovatiivisia keinoja tuottaa ja jakaa osaamista, edistävät luovuutta, yrittäjyyttä ja suunnittelua ja kehittävät ja toteuttavat uusia opetussuunnitelmia ja tutkintoja. Ohjelmalla vastataan siihen erittäin suureen kiinnostukseen, jota yritykset ja koulutussektorit tuntevat innovointia ja kasvua Euroopassa luovaa tämäntyyppistä yhteistyötä kohtaan. 7 Alakohtaiset taitoyhteenliittymät: Yritysten ja koulutuksen järjestäjien alakohtaiset hankkeet, joilla luodaan uusia alakohtaisia opetusohjelmia, kehitetään innovatiivisia tapoja ammatilliseen opetukseen ja sovelletaan EU:n laajuisia tutkintojen tunnustusvälineitä käytäntöön. Osaamisyhteenliittymät ja alakohtaiset taitoyhteenliittymät sekä osallistuvat laitokset ja yritykset 400 yhteenliittymää ja laitosta Tietotekniset tukijärjestelmät ja virtuaaliliikkuvuus: Jotta voitaisiin vastata vaihtoehtoisten liikkuvuusmuotojen tarpeeseen, ohjelmassa annetaan entistä suurempi rooli tietoteknisille tukijärjestelmille. Tällaiset järjestelmät voivat erittäin vähäisin lisäkustannuksin tarjota vertaisoppimista ja hyvien käytänteiden vaihtoa huomattavasti entistä suuremmalle mahdollisten edunsaajien ryhmälle. Myös avoin oppimateriaali, kuten verkkokurssit ja virtuaalioppiminen, on yhä tärkeämpää koulutuslaitosten kansainvälisen vetovoimaisuuden kannalta. Koulujen yhteistyössä käytettävää e-twinning-ystävyyskoulutoimintaa vahvistetaan merkittävästi, ja se tarjoaa pohjaa vastaaville aloitteille ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja nuorisoalalla. Toimintaan voivat jatkossa osallistua myös naapurimaat. Tietotekniset tukijärjestelmät 3 tukijärjestelmää 7 Horisontti ohjelmalla ja -järjestelyillä, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT ja Kaikkien Erasmus -ohjelman osaamisyhteenliittymät mukaan luettuina, on yhteisenä yleistavoitteena lisätä Euroopan innovointikapasiteettia. Niillä kuitenkin puututaan Euroopan innovointipuutteisiin toisiaan täydentävillä tavoilla: Horisontti ohjelmalla edistetään vahvempia yhteyksiä tutkimuksen ja innovoinnin välillä (ei kuitenkaan koulutukseen liittyviä toimia), EIT taas pyrkii integroimaan täysimääräisesti niin sanotun osaamiskolmion (tutkimus, innovointi ja koulutus), ja osaamisyhteenliittymillä tehostetaan koulutuksen ja innovoinnin yhteistyötä. FI 11 FI

12 Kansainvälinen yhteistyö ja valmiuksien kehittäminen: Kolmansien maiden kanssa tehtävä yhteistyö otetaan täysimääräisesti osaksi ohjelman avaintoimia EU:n ulkopolitiikan painopisteiden mukaisesti. Pohjana käytetään kokemuksia vuosien ohjelmista, joista mainittakoon erityisesti Tempus ja Erasmus Mundus. Tarkoituksena on parantaa korkea-asteen koulutuksen laatua, merkityksellisyyttä ja hallintoa kansainvälisten yhteenliittymien toteuttamilla alhaalta ylöspäin suuntautuvilla hankkeilla. Koska olemassa on voimakasta poliittista tahtoa vahvistaa tukea EU:n naapurimaille, ohjelmasta tuetaan laitosten valmiuksien kehittämistä ja korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamista yhteistyöllä ja rakenteellisilla toimenpiteillä. Nämä toimet kytketään tiiviisti opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuuteen. Ohjelmasta osallistutaan myös järjestelmien nykyaikaistamiseen ja paikallisten valmiuksien kehittämiseen Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja AKT-maissa ja tuetaan epäviralliseen oppimiseen liittyviä yhteistyöhankkeita. Korkeakoulutuksen valmiuksien kehittämiseen tähtäävät yhteistyöhankkeet hanketta 3.4. Avaintoimi 3: Tuki politiikan uudistamiselle Näyttöön perustuva päätöksenteko, perusteelliset maakohtaiset analyysit ja monenvälinen valvonta ovat kaikki olennaisia tekijöitä Euroopan strategisten prioriteettien toteuttamisessa. Keskinäinen oppiminen EU:n ja kansainvälisellä tasolla on osoittautunut toimivaksi keinoksi parantaa koulutusinvestointien vaikuttavuutta ja auttaa jäsenvaltioita toteuttamaan uutta politiikkaa ja uudistuksia. Elinikäisen oppimisen ohjelman yhteydessä kehitetyillä erilaisilla avoimuutta edistävillä EU:n välineillä on ollut valtavan suuri vaikutus. Nyt jo yli 10 miljoonaa ihmistä käyttää työnhaussa sähköistä Europass-ansioluetteloa. Yhteinen Erasmus -ohjelmasta myönnettävä tuki politiikan uudistamiselle keskitetään neljään avaintoimeen: tuki avoimille koordinointimenetelmille (ET 2020, EU:n nuorisostrategia) ja talouspolitiikan eurooppalaiselle ohjausjaksolle (Eurooppa strategia) EU:n välineet: hyödyntäminen ja toteuttaminen poliittinen vuoropuhelu (sidosryhmät, kolmannet maat, kansainväliset järjestöt). FI 12 FI

13 Avaintoimi 3 Politiikan uudistaminen Avoin koordinointimenetelmä ja eurooppalainen ohjausjakso EU:n välineet Poliittinen vuoropuhelu Ohjelmasta myönnettävää tukea toimille, jotka auttavat EU:n koulutus- ja nuorisostrategian ohjaamisessa, vahvistetaan etenkin avointen koordinointimenetelmien kautta. Tällaisia toimia ovat indikaattorien, tilastojen ja tavoitearvojen kehittäminen ja suuntausten ja politiikan kehittymisen seuranta, vertaisoppiminen ja -arviot, politiikkaanalyysit ja vertailevat tutkimukset. Ohjelmalla lisätään tukea avoimuutta edistävien EU:n välineiden (esim. EQF, ECTS, ECVET) 8 ja EU:n laajuisten verkkojen toteuttamiseen kansallisella tasolla. Ohjelmasta tuetaan U-Multirank-välinettä, joka on uusi tuloksiin perustuva luokittelu- ja tiedotusväline korkea-asteen oppilaitosten arviointia varten. Välineellä pyritään parantamaan radikaalisti korkea-asteen koulutussektorin avoimuutta. Ensimmäisten tulosten odotetaan olevan saatavilla vuonna Ohjelmasta tuetaan myös erityisiä temaattisiin prioriteetteihin liittyviä poliittisia strategioita, kuten korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamissuunnitelmaa, Bolognan prosessia (korkeaasteen koulutus) ja Kööpenhaminan prosessia (ammatillinen koulutus), 2000-luvun koulua koskevaa ohjelmaa, eurooppalaista aikuiskoulutusohjelmaa ja nuorten kanssa käytävää jäsenneltyä vuoropuhelua, mukaan luettuna toimintatuki Euroopan nuorisofoorumille ja edustavien nuorisojärjestöjen kanssa solmituille kumppanuuksille. Lisäksi tuetaan ja tehostetaan vuonna 2008 annetussa eurooppalaisessa viitekehyksessä 9 esitettyjen kahdeksan elinikäisen oppimisen avaintaidon täytäntöönpanoa. Politiikan uudistamisen tuella pyritään saavuttamaan ET strategian erityistavoitteet ja koulutukseen ja inhimilliseen pääomaan liittyvät Eurooppa strategian tavoitteet. Avoimen koordinointimenettelyn kautta ohjelmassa keskitytään tärkeimpiin strategisiin teemoihin, jotka edesauttavat näiden EU:n avaintavoitteiden toteutumista: edistetään tieto- ja 8 9 EQF: eurooppalainen tutkintojen viitekehys; ECTS: eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä; ECVET: ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä. Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu , elinikäisen oppimisen avaintaidoista. FI 13 FI

14 viestintätekniikan käyttöä kouluissa 10 ja kaikilla virallisen koulutuksen tasoilla, parannetaan nuorten ja aikuisten eurooppalaisten lukutaitoa, vähennetään koulupudokkaitten määrää, edistetään huippuosaamista ja vahvempia koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisiä yhteyksiä ja tehostetaan kieltenopiskelua sellaisten laaja-alaisten valmiuksien kuin oppimaan oppimisen ja yrittäjyyden ohella. Tehostetaan poliittista vuoropuhelua kolmansien maiden ja naapurimaiden mutta myös nousevien ja kehittyneiden maiden strategisten kumppanien kanssa EU:n ulkopolitiikan painopisteiden mukaisesti Jean Monnet -toimi Vuonna 1989 käynnistetty ohjelma toimii tätä nykyä 62 maassa eri puolilla maailmaa, ja noin 740 yliopistoa tarjoaa Jean Monnet -kursseja osana opinto-ohjelmaansa. Vuosien 1990 ja 2009 välisenä aikana Jean Monnet -toimen avulla perustettiin noin Euroopan yhdentymiseen liittyvää tutkimushanketta, mukaan luettuna 141 eurooppalaista Jean Monnet -keskusta, 775 Jean Monnet -oppituolia sekä pysyvää kurssia ja Eurooppa-moduulia. Toimesta saatujen kokemusten ja hyvien toimintamallien pohjalta ohjelmalla edistetään Euroopan yhdentymiseen liittyvää opetusta ja tutkimusta EU:n jäsenvaltioissa ja muualla maailmassa (etenkin ehdokas- ja naapurimaissa). Järjestäjiä kannustetaan monipuolistamaan opintoja, ja lisäksi pyritään tasapainoisempaan maantieteelliseen jakaumaan ja saamaan uusi opettajasukupolvi mukaan toimintaan. Bryggessä ja Natolinissa toimivan College of Europe -oppilaitoksen ja yliopistollisen Eurooppa-instituutin akateeminen huippuosaaminen useilla Euroopan yhdentymistä koskevilla tieteenaloilla tunnustetaan kansainvälisesti. Ohjelmasta jatketaankin tuen myöntämistä College of Europelle, jotta se voisi laajentaa toimintaansa naapurimaihin, ja Eurooppa-instituutille, jotta se voisi kehittää valmiuksiaan edistää EU:n politiikan hyvää hallinnointia. Molempia laitoksia kehotetaan tehostamaan keskinäistä yhteistyötään. Muut Euroopan yhdentymisen alalla toimivat akateemiset laitokset voivat osallistua ohjelmaan sen mukaan, minkälaista lisäarvoa niiden toiminta tuottaa. Komissio perustaa erityisen Jean Monnet -laatuleiman, jonka avulla laitokset voivat huolehtia siitä, että niiden Euroopan yhdentymiseen liittyvien tutkimusohjelmien laatu tunnustetaan. Jean Monnet -professorien verkosto toimii myös pohdintaryhmänä, joka tukee EU:n hallintotapaa ja poliittista päätöksentekoa. Tiedemaailman ja poliittisten päättäjien keskustelua tullaan näin ollen vahvistamaan Urheiluun liittyvä toiminta Tarkoituksena edistää urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämistä ohjelmasta tuetaan seuraavia toimia: kansainväliset yhteistyöhankkeet ei-kaupalliset eurooppalaiset urheilutapahtumat, joilla on erityistä merkitystä 10 Tukea annetaan täysin digitaalistrategian toimen 68 mukaisesti. Toimessa kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan verkko-opiskelu osaksi opetuksen ja koulutuksen uudenaikaistamista koskevaa kansallista politiikkaa. FI 14 FI

15 näytön kokoaminen urheiluun liittyvän politiikan kehittämisen perustaksi urheiluun liittyvien valmiuksien kehittäminen vuoropuhelu asiaankuuluvien eurooppalaisten sidosryhmien kanssa. Ohjelmassa keskitytään seuraaviin: vahvistetaan urheiluun EU:ssa liittyvää hyvää hallintotapaa ja tietämysperustaa, edistetään terveyttä edistävää liikuntaa, hyödynnetään liikunnan tarjoamia mahdollisuuksia edistää sosiaalista osallisuutta, edistetään urheilijoiden kahta uraa (urheilu ja ammatti) koulutuksen kautta ja torjutaan urheilun alalla esiintyviä rajatylittäviä uhkia, kuten dopingia, väkivaltaa, rasismia ja suvaitsemattomuutta. Ohjelman edunsaajat ovat julkisia elimiä tai kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, jotka toimivat ruohonjuuritason urheilun parissa. Tuettavien hankkeiden ja verkostojen päätehtävänä on panna täytäntöön ja seurata niitä ohjeita ja suosituksia, joita jäsenvaltiot tai urheilujärjestöt ovat antaneet esimerkiksi hyvästä hallintotavasta, urheilijan kahdesta urasta sekä urheilun ja liikunnan harrastamisen lisäämisestä. 4. TALOUSARVIO JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Nykyisistä ohjelmista tehdyissä arvioinneissa korostetaan, että tehokkain ja vaikuttavin tapa saada tuloksia on EU:n ja kansallisten toimistojen järjestelmän käyttö. Toimistoissa toimitetut tilintarkastukset ja tilintarkastustuomioistuimen arvio osoittavat, että virhesuhde hallinnointikäytännössä on ollut erittäin pieni (alle 2 %). Sen vuoksi ohjelmassa käytetään perustana nykyistä perusjärjestelmää ja samalla vahvistetaan toteutusmekanismeja, jotta voidaan vähentää hallintokustannuksia Talousarvio Taulukossa 1 ja kaaviossa 1 esitetään rahoituksen ehdotettu jakautuminen avaintoimien kesken. Kokemusten sekä liikkuvuudelle annetun lisäpainon perusteella noin kaksi kolmasosaa määrärahoista osoitetaan oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen. Yhteistyö ja politiikan uudistaminen ovat poliittisilta vaikutuksiltaan ratkaisevan tärkeitä, mutta niihin liittyvä toiminta on luonteeltaan sellaista, että talousarviovaikutukset jäävät luonnostaan pienemmiksi. Kansainväliseltä osuudeltaan ohjelma noudattelee EU:n ulkopolitiikan painopisteitä. Vuotuisesta määrärahojen jakamisesta tehdään joustavaa, jotta voidaan reagoida kansainvälisissä yhteyksissä esiintyviin tapahtumiin. TAULUKKO 1: SUUNTAA-ANTAVAT MÄÄRÄRAHAT TOIMITYYPEITTÄIN KOULUTUS JA NUORISO (paitsi Jean Monnet, urheilu ja hallintomenot) Avaintoimet ja toiminta Arvioitu osuus kokonaismäärästä prosentteina Toiminnan painopiste Avaintoimi 1: Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus 66 % Henkilöstö, korkea-asteen ja ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat, yhteiset maisterintutkinnot, Erasmus Master (opintolainojen takausjärjestelmä), nuoriso Avaintoimi 2: Innovointia ja 26 % Strategiset kumppanuudet, FI 15 FI

16 hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö Avaintoimi 3: Tuki politiikan uudistamiselle Kansallisten toimistojen toimintaavustukset osaamisyhteenliittymät, alakohtaiset taitoyhteenliittymät ja tietotekniset tukijärjestelmät 5 % Tuki Eurooppa strategian hallintotavalle ja avoimelle koordinointimenettelylle 3 % KAAVIO 1: OHJELMAN MÄÄRÄRAHAT TOIMITYYPEITTÄIN Avaintoimi 1: Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus (63 %) Avaintoimi 2: Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö ( 25%) Avaintoimi 3:Tuki politiikan uudistamiselle (4 %) 4 % 3 % 2 % 2 %1 % Kansallisten toimistojen toimintaavustukset (3 %) 25 % Hallintomenot (2 %) 63 % Jean Monnet -toimi (2 %) Urheiluun liittyvä toiminta (1 %) Vaikka ohjelman rakenne järjestetään kolmen avaintoiminnon ympärille, siihen voivat osallistua ne pääalat, joilla nyt hyödynnetään elinikäisen oppimisen ohjelmaa ja nuorisotoimintaohjelmaa. Taulukossa 2 ja kaaviossa 2 esitetään simulaatio rahoituksen mahdollisesta jakautumisesta aloittain verrattuna vuosien tilanteeseen. Se perustuu edellä esitettyihin painopisteisiin ja toimiin. On kuitenkin tärkeää huomata, että lukuja olisi pidettävä alustavina arvioina. Ohjelman toteutuksen aikana voidaan tehdä selvitys ja raportti määrärahojen käytöstä koulutuksen ja nuorisoalan pääaloilla. 11 Simulaatiosta käy ilmi, että ohjelmalle ehdotetun talousarvion ansiosta koulutuksen eri sektoreilla ja nuorison epävirallisen oppimisen alalla on mahdollista lisätä rahoitusta. 11 Nykyinen ja tuleva talousarviotilanne eivät ole täysin ja suoraan vertailukelpoisia. Arviot perustuvat vuosien ja ohjelmista tuettujen toimien päätyyppeihin. Osa tällä hetkellä alan talousarvioon luettavista menoista on jätetty pois, koska niistä tulee aloille yhteisiä (esim. kansallisten toimistojen toiminta-avustukset ja politiikan tukemiseen liittyvät toimet). Suoritusperusteista jakoa ei voida arvioida tarkasti ennakolta. FI 16 FI

17 TAULUKKO 2: RAHOITUKSEN MAHDOLLINEN TASO ALOITTAIN VERRATTUNA VUOSIEN OHJELMIIN (milj. euroa, EU-27) Yhteinen Erasmus Vuosien ohjelmat* Keskimäärin vuosittain Lisäystä % Painotus Erasmus-korkeakoulut (myös korkea-asteen ammatillinen koulutus) Erasmus-korkeakoulut kansainvälinen ulottuvuus (otsakkeen 4 rahoitus) % 220** % Opiskelijat, henkilöstö, yhteisohjelmat, maisterit, strategiset kumppanuudet, osaamisyhteenliittymät Opiskelijat, henkilöstö, valmiuksien kehittäminen etenkin naapurimaissa Erasmusammattikoulutus (ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus) 330, josta 60 aikuiskoulutuksee n , josta noin110 aikuiskoulutukseen % yhteensä, noin 80 % aikuiskoulutuksen osalta Opiskelijat, henkilöstö, strategiset kumppanuudet, alakohtaiset taitoyhteenliittymät, tietotekniset tukijärjestelmät Erasmus-koulut % Henkilöstö, strategiset kumppanuudet, tietotekniset tukijärjestelmät Erasmusnuorisotoiminta Toiminta-avustukset (kansalliset toimistot) % % Nuoret, henkilöstö, strategiset kumppanuudet, tietotekniset tukijärjestelmät Politiikan tuki % Jean Monnet % Urheilu 34 * Koottu yhteen vuonna 2010 rahoitetut toimet, EU27, indeksi ** Suuntaa antava arvio rahoituksesta, jota osoitetaan korkea-asteen koulutuksen alalla tehtävään kansainväliseen yhteistyöhön. FI 17 FI

18 KAAVIO 2: RAHOITUKSEN MAHDOLLINEN KEHITYS VERRATTUNA VUOSIIN Erasmuskorkeakoulut Erasmuskorkea- koulut - kv. ulottuvuus Erasmusammattikoulutus Erasmuskoulut Erasmusnuorisotoiminta Toimintaavustukset tuki Politiikan kans. toimistoille Jean Monnet -toimi Urheilu Eräät erilliset poliittiset painopisteet ja toimet valtavirtaistetaan kolmeen avaintoimityyppiin. Monikielisyyttä tuetaan oppijoiden ja kieltenopettajien liikkuvuudella, yhteistyöllä, joka tähtää innovatiivisten välineiden ja menetelmien kehittämiseen kieltenopetusta varten, ja tuella politiikalle, joka koskee kieltenopetuksen uudistamista ja kielellistä monimuotoisuutta koulutusjärjestelmissä. Eräistä toimista tehdään virtaviivaistettuja, paremmin kohdennettuja prioriteetteja, ja uusilla toimilla vastataan uusiin haasteisiin (esim. henkilöstön liikkuvuuden merkittävä lisääntyminen laadun tukemiseksi ammatillisissa oppilaitoksissa). Kouluja rohkaistaan muodostamaan kansainvälisiä kumppanuuksia ja yhteistyösopimuksia muiden EU-maiden vastaavien koulujen kanssa. Näin tehostettaisiin EU:n tuen vaikutusta ja edistettäisiin synergiaetujen aikaansaamista eri yhteistyömuotojen kesken näitä olisivat esimerkiksi virtuaaliliikkuvuus, oppilaiden ja henkilöstön liikkuvuus ja pedagogiset hankkeet. Joitakin toimia sitä vastoin supistetaan tai lopetetaan, koska niiden systeemiset vaikutukset ovat vähäisempiä tai kustannukset liiallisia tai koska vastaavaan toimintaan on saatavissa EU:n rahoitusta muista lähteistä. Näihin toimiin lukeutuvat opintovierailut, valmistelevat vierailut, aikuiskoulutuksen workshopit, Erasmus-intensiiviohjelmat (sisällytetään laajempiin toimiin, joilla pyritään korkea-asteen laitosten intensiiviseen yhteistyöhön), ja aikuisten täydennyskoulutus työmarkkinoilla (EU-rahoitus muista lähteistä, etenkin Euroopan sosiaalirahastosta). Määrärahojen vähimmäismäärä sektoreittain: Ohjelman toteutuksessa huolehditaan siitä, että kullekin laajalle pääsektorille myönnetään riittävät määrärahat, jottei keskeisille sidosryhmille ja edunsaajaryhmille kohdennettu rahoitus laske alle sen, mitä ohjelmissa on FI 18 FI

19 taattu vuosiksi Nämä vähimmäismäärät prosenttiosuutena kokonaisbudjetista (otsake 1) olisivat seuraavat: 25 % korkea-asteen koulutukseen, 17 % ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen (josta 2 % aikuiskoulutukseen), 7 % kouluihin ja 7 % nuorisoalaan. Määrärahat perustuvat nykytilanteeseen, jotta pääkoulutussektorikohtaiset vähimmäismäärät säilyvät. Vähimmäismäärät jättävät huomattavasti liikkumavaraa, josta kaikki sektorit todennäköisesti hyötyvät. Esimerkiksi elinikäisessä ohjelmassa kaikki koulutussektorit käyttävät rahoitusta taattua vähimmäismäärää enemmän Toteuttaminen Ohjelmassa ja erityisesti sen hallinnointia koskevissa säännöksissä korostetaan virtaviivaistamista, yksinkertaistamista ja varojen tulosperusteista kohdentamista. Samalla toteuttamisessa otetaan huomioon se, että virtaviivaistamistoimien vastapainoksi tarvitaan joustavuutta ja eriyttämistä. Yksinkertaistamisen ja virtaviivaistamisen toteuttamiseksi ohjelmassa supistetaan vuosien ohjelmista tuettavien toimien määrää 75:stä 11:een 12 (4 liikkuvuustoimea, 4 yhteistyötoimea, 3 politiikan tukemistoimea). Tehokkuuden lisäämiseksi siinä käytetään aiempaa enemmän kiinteämääräisiä avustuksia. Toimiviksi havaittuja tapoja esimerkiksi kiinteämääräisiä Erasmus-apurahoja opiskelijoiden liikkuvuuteen käytetään laajasti liikkuvuustoimissa. Hallinnollinen työmäärä kevenee, kun kansalliset toimistot eivät enää huolehdi yksittäisten liikkuvuushakemusten hallinnoinnista. Kun toimia vähennetään 85 prosentilla nykytilanteesta, järjestelmässä voidaan saavuttaa arviolta 30 prosentin tehokkuuslisäys. Tämä saadaan aikaan virtaviivaistamalla ohjelman rakennetta ja keskittymällä systeemisiin vaikutuksiin. Tehokkuuslisäyksen taustalla on se, että ohjelman luontaista monimutkaisuutta vähennetään. Jatkossa tavoitteita on paljon vähemmän, keskitytään avaintoimiin, valtavirtaistetaan laaja-alaisia toimia ja lopetetaan päällekkäisiä, vähemmän tehokkaita tai liian pieniä toimia. Lisäksi voidaan odottaa 10 prosentin tuottavuuslisäystä, joka saadaan, kun ohjelmien yhdistämisen myötä otetaan käyttöön yhteisiä välineitä ja perustetaan kuhunkin maahan yksi ainoa koordinoinnista huolehtiva kansallinen toimisto. Lisäyksen taustalla olisi yleiskulujen yhtäläisyys ja siihen liittyvät mittakaavaedut: kansallisille toimistoille uskottujen varojen hallinnointi yhdellä ja samalla atk-järjestelmällä, yhdet ja samat säännöt, rahoitustoimien väheneminen jne. Toimistojen hallintomenot ovat jo tätä nykyä pienemmät laajan elinikäisen oppimisen ohjelman kohdalla (4,5 %) kuin pienemmän nuorisotoimintaohjelman kohdalla (8 %). Tavoitteena on siis päästä yksinkertaistamisen yhteisvaikutuksien ansiosta jopa 40 prosentin tuottavuuslisäykseen. Yhteisvaikutuksena olisi, että yhden työntekijän (kokopäiväiseksi muutettuna) hallinnoima summa nousisi 6:sta 10:een miljoonaan euroon. Valvonta perustuu yhden tarkastuksen periaatteeseen: kukin jäsenvaltio seuraa ja valvoo kansallisella tasolla ohjelmaan liittyviä toimia nimeämänsä kansallisen viranomaisen kautta, kansallinen toimisto vastaa ohjelman edunsaajien valvonnasta ja päällekkäisyyksien välttämiseksi komissio valvoo ja koordinoi valvontajärjestelmää ja asettaa 12 Paitsi Jean Monnet -toimi ja urheilu. FI 19 FI

20 vähimmäisvaatimukset. Tarkastukset ovat pääosin riskeihin perustuvia. Näitä toimenpiteitä ollaan panemassa täytäntöön jo nykyisissä ohjelmissa. Tuloksena saatava yksinkertaistettu ja virtaviivaistettu rakenne olisi helposti laajennettavissa vähäisin rajakustannuksin, ja noin 70 prosenttia suuremmista määrärahoista (kuten monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa komission tiedonannossa ehdotetaan) voitaisiin huolehtia nykyresurssein. Erasmus Master (maisterintutkintoa suorittavien opiskelijoiden opintolainan takausjärjestelmä) toteutetaan toimitsijan välityksellä, jolla on valtuudet ottaa se käyttöön luottamusasemaan perustuvien sopimusten perusteella, joissa vahvistetaan rahoitusvälineen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja vaatimukset sekä kunkin osapuolen velvoitteet. Täytäntöönpanosäännöksillä edistetään määrärahojen jakamista suoritusten perusteella ja EU:n tason lisäarvon tuottamista laadullisten ja mahdollisuuksien mukaan määrällisten kriteerien perusteella. Avaintoimen 1 (liikkuvuus) kohdalla kansallisille toimistoille osoitetuista varoista 25 prosenttia jaetaan sellaisten määrällisesti ilmaistavissa olevien periaatteiden perusteella kuin talousarvion toteuttaminen, liikkuvien henkilöiden määrä ja kansallisten toimistojen työohjelmien toteuttaminen. Osuus on sama kuin jo nyt Erasmuksessa sovellettava tulosperusteinen osuus. Ehdotuksen perustana käytetään siitä saatua kokemusta. Loppuosa määrärahoista osoitetaan kansallisille toimistoille pääosin väestömäärän perusteella. Etenkin avaintoimiin 2 (yhteistyö) ja 3 (politiikan uudistaminen) sovelletaan EU:n tason lisäarvon lisäämiseksi laadullisia kriteereitä, kuten kumppanuuksiin osallistuvien sidosryhmien institutionaalista ja resurssipanosta taikka avoimeen koordinointimenetelmään liittyvien toimien yhteyttä Eurooppa strategian hallintomallissa yksilöityihin haasteisiin. Ohjelman kansainväliseen ulottuvuuteen osoitettavien määrärahojen jaossa huolehditaan siitä, että rahoitus pysyy tasoltaan vakaana sen sijaan että se olisi epäjatkuvaa, ja samalla noudetaan EU:n ulkoiselle toiminnalle asetettuja maantieteellisiä, kehitykseen liittyviä ja poliittisia painotuksia. Käyttöön otettavilla suunnittelu- ja raportointijärjestelmillä huolehditaan siitä, että liikkuvuutta tapahtuu EU:sta sen ulkopuolisille alueille ja niiltä EU:hun ja että liikkuvuusvirrat voidaan selvittää. Tätä tiedonantoa ja uutta ohjelmaa valmistellessaan komissio on kuullut sidosryhmiä laajasti: oppilaitosten johtajia, opettajia, tutkijoita ja opiskelijoita, yritysmaailman ja työmarkkinaosapuolten edustajia, maiden hallituksia, kansainvälisiä organisaatioita sekä nuorisoalalla toimivia sidosryhmiä. 5. YHTEINEN ERASMUS: INVESTOIDAAN TULEVAISUUTEEN EU:lla on edessään ajat, jotka kuuluvat haasteellisimpiin sitten sen perustamisen. Kriisiin ei saada kestävää ratkaisua ilman että selvästi sitoudutaan tavoittelemaan sekä huippuosaamista että tasa-arvoa koulutuksen kautta, edistetään liikkuvuutta ja luodaan sellainen eurooppalainen identiteetti, joka perustuu eurooppalaiselle yhteiskuntamallille ominaiseen monikulttuurisuuteen ja monimuotoisuuteen. Ainoa tapa edetä on investoida Euroopan ihmisiin. Uudella Yhteinen Erasmus -ohjelmalla halutaan antaa miljoonille ihmisille eri puolilla Eurooppaa ja muuallakin maailmassa FI 20 FI

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Budjettivaliokunta 2009 2007/0145(COD) 22.4.2008 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeiden tulee linkittyä KA2 toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen Ks. Programme

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus-

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin 2013 Yleistä Hankkeiden tulee linkittyä ohjelmatasolla KA2 toiminnon tavoitteisiin ja painopistealueisiin Ks. Programme Guide sivut 27, 95 ja 238

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Asia EU; Koulutus; Komission tiedonanto: Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen. Korkealaatuista koulutusta kaikille

Asia EU; Koulutus; Komission tiedonanto: Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen. Korkealaatuista koulutusta kaikille Opetus ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM201600200 YVA Polvinen Minna(OKM) 15.12.2016 JULKINEN Asia EU; Koulutus; Komission tiedonanto: Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen. Korkealaatuista

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola

Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.-

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Miksi hanke? Työkalu Lisäresurssi Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012

Lisätiedot

YHTEINEN ERASMUS - OHJELMA ( )

YHTEINEN ERASMUS - OHJELMA ( ) SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS YHTEINEN ERASMUS - OHJELMA (2014 2020) TIIVISTELMÄ Sisältö Ehdotetun Erasmus for All -ohjelman (2014 2020) tavoitteena

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi 7.9.2012 Mikko Nupponen CIMO 2/2009 EU-ohjelmat ja Suomi 3/2010 Tilastoja 2011 Elinikäisen oppimisen ohjelma: 14 000 liikkuvuusjaksoa rahoitettiin Nuorisotoimintaohjelma

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) L 347/50 Euroopan unionin virallinen lehti 20.12.2013 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman "Erasmus+"

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ EDUSKUNNAN SUURELLE VALIOKUNNALLE

OPETUSMINISTERIÖ EDUSKUNNAN SUURELLE VALIOKUNNALLE OPETUSMINISTERIÖ 16.9.2002 EDUSKUNNAN SUURELLE VALIOKUNNALLE Viitaten perustuslain 97 :ään opetusministeriö lähettää kunnioittavasti Eduskunnan suurelle valiokunnalle tiedoksi puheenjohtajavaltion ehdotuksen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö E-KIRJE OKM KAS Koponen Johanna(OKM) Eduskunta Suuri valiokunta

Opetus- ja kulttuuriministeriö E-KIRJE OKM KAS Koponen Johanna(OKM) Eduskunta Suuri valiokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö E-KIRJE OKM2012-00027 KAS Koponen Johanna(OKM) 18.01.2012 Eduskunta Suuri valiokunta Viite EU; koulutus, nuoriso, urheilu Asia EU; koulutus, nuoriso, urheilu: Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2182(INI) uusista teknologioista ja avoimista oppimateriaaleista (2013/2182(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2182(INI) uusista teknologioista ja avoimista oppimateriaaleista (2013/2182(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 11.12.2013 2013/2182(INI) MIETINTÖLUONNOS uusista teknologioista ja avoimista oppimateriaaleista (2013/2182(INI)) Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) SUOSITUKSET NEUVOSTO

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) SUOSITUKSET NEUVOSTO 22.12.2012 Euroopan unionin virallinen lehti C 398/1 I (Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) SUOSITUKSET NEUVOSTO NEUVOSTON SUOSITUS, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen

Lisätiedot

8039/15 rir/sj/ts 1 DG E - 1C

8039/15 rir/sj/ts 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. huhtikuuta 2015 (OR. en) 8039/15 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto EDUC 104 JEUN 28 SOC 240 EMPL

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Nykyisten LLP- ja YiA-toimintojen jatkuvuus Erasmus+ -ohjelmassa

Nykyisten LLP- ja YiA-toimintojen jatkuvuus Erasmus+ -ohjelmassa Nykyisten LLP- ja YiA-toimintojen jatkuvuus + -ohjelmassa Tämä esitys pyrkii antamaan käsityksen siitä, miten nykyisten EU-ohjelmien toiminnot jatkuvat uudessa ohjelmassa. Päälinjana on, että nykyiset

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. toukokuuta 2014 (12.05) (OR. en) 9012/14 JEUN 64 EDUC 128 SOC 298 CULT 64

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. toukokuuta 2014 (12.05) (OR. en) 9012/14 JEUN 64 EDUC 128 SOC 298 CULT 64 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. toukokuuta 2014 (12.05) (OR. en) 9012/14 JEUN 64 EDUC 128 SOC 298 CULT 64 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa GRUNDTVIG-ohjelma - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla Tarjoaa

Lisätiedot

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari? TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 23. huhtikuuta 2013 (26.04) (OR. en) 8578/13 JEUN 40 EDUC 114 SOC 255 ILMOITUS

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 23. huhtikuuta 2013 (26.04) (OR. en) 8578/13 JEUN 40 EDUC 114 SOC 255 ILMOITUS EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. huhtikuuta 2013 (26.04) (OR. en) 8578/13 JEUN 40 EDUC 114 SOC 255 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea (Coreper

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen asema korkea-asteella - rajapintoja eurooppalaiseen keskusteluun

Elinikäisen ohjauksen asema korkea-asteella - rajapintoja eurooppalaiseen keskusteluun Elinikäisen ohjauksen asema korkea-asteella - rajapintoja eurooppalaiseen keskusteluun Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Valmis tutkinto työelämävalttina

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1126/2016 19.10.2016 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B8-1803/2016 johdosta työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti eurooppalaisesta

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Järjestöpäivät

EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Järjestöpäivät 1 EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Järjestöpäivät 23.9.2008 Terhi Heinilä Kansainvälisten asioiden päällikkö Suomen Liikunta ja Urheilu 2 EU:n ajankohtainen liikuntapolitiikka Lissabonin sopimuksen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot