Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti VESOTE ravitsemushankkeen ( ) väliarviointi

Transkriptio

1 1 Projektipäällikkö Auli Pölönen, VESOTE-ravitsemushanke, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti VESOTE ravitsemushankkeen ( ) väliarviointi Kärkihanke Edistetään terveyttä ja vähennetään eriarvoisuutta: Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön - projekti 1. VESOTE-ravitsemushankkeen tausta ja rakenne VESOTE-ravitsemushanke ( ) on perustettu Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta (v. 2016) vahvistamaan UKK-instituutin hallinnoimaa Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanketta ( ) ravitsemuksen osalta. Erillisellä budjetilla toteutettavaa VESOTE-ravitsemushanketta hallinnoi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (PSHP)/Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays) kuitenkin niin, että hanke on integroitu osaksi UKKinstituutin hallinnoimaa VESOTE-kokonaishanketta. VESOTE-hanke luo siten raamit VESOTEravitsemushankkeen tavoitteille, toteutukselle, seurannalle ja arvioinnille. Myös VESOTE-ravitsemushankkeen viime vaiheen rahoituksen hakuprosessia hallinnoi UKK-instituutti. Ravitsemushanketta koskeva rahoituspäätös ( ) tuli tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriöstä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille Hanke perustettiin PSHP:ssa Hanketuki on / 2 vuotta. Omarahoitus, / 2 vuotta ja se kerätään työpanoksina Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. UKK-instituutin hallinnoiman VESOTE-hankkeen järjestötoimijoita ovat Kunnossa kaiken ikää - ohjelma/likes, Mielenterveyden keskusliitto ry ja Suomen Diabetesliitto ry. Hankkeen aluetoimijoita ovat Pohjanmaan Liikunta ry (PLO) ja Päijät-Hämeen Liikunta ry (PHLU) sekä kymmenen sairaanhoitopiiriä: Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri (EKSOTE) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP) Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (ESSHP) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Kainuun sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä (KAINUU) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä (Siun sote) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) Satakunnan sairaanhoitopiiri/porin kaupunki (SATSHP) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) Sairaanhoitopiirit ovat tehneet VESOTE-hankkeen yleissuunnitelman sisällä omat alueelliset hankesuunnitelmansa, asettaneet vuoden 2017 alkupuolella kohdennetut tavoitteensa, valinneet kohderyhmät ja toimintatavat sekä rekrytoineet projektityöntekijät.

2 VESOTE-ravitsemushankkeen sijoittuminen hankekonsortiossa VESOTE-hankkeeseen on vuoden 2017 aikana rakentunut toimijaryhmiä, joista useimmissa on mukana myös VESOTE-ravitsemushanke. VESOTE-ravitsemushankkeen toiminta VESOTE-toimijaverkostossa on kuvattu oheisessa kuvassa (Kuva 1). Hankkeen ohjausryhmän lisäksi VESOTE-hankkeen toiminnan koordinointia varten on muodostettu hankkeen substanssiryhmä. Sen tavoite on vahvistaa liikunnan, unen ja ravitsemuksen integroitumista yhdeksi kokonaisuudeksi elintapaohjauksen kentällä. Ravitsemushanke ei kuitenkaan ole edustettuna VESOTE-aluetoimijoiden yhdyshenkilötiimissä. VESOTE-ravitsemushanke on perustanut ravitsemushankkeen suunnitelman mukaisesti hankekonsortion ravitsemusasiantuntijaverkoston. Sen tarkoituksena on vauhdittaa hyvien toimintamallien levittämistä ja tehostaa ravitsemushankkeen ja VESOTE-toimijoiden keskinäistä viestintää. Ravitsemushanke tukeutuu ulkoisessa viestinnässä pitkälti VESOTE-hankkeen viestintäryhmän linjauksiin ja toimintaan. HYTE-kärkihankkeiden digitaalista kokonaisarkkitehtuuria suunnittelevan työryhmän ensimmäisessä kokouksessa ravitsemusohjauksen ja -hoidon keskeisten menetelmien digitalisoiminen päätettiin tehdä Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeessa, josta syystä yhteistyö tämän hankkeen kanssa on kiinteää ja integroitunut tältä osin VESOTE-ravitsemushankkeeseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut VESOTE-ravitsemushanketta toimimaan yhteistyössä Stop Dia hankkeen kanssa eritoten toiminnan vaikutusten arvioinnin osalta. Stop Dia -hanke on edustettuna VESOTE-ravitsemushankkeen ravitsemusasiantuntijatiimissä (sparraus ja arviointi). Myös Stop Dia - hankkeessa ravitsemus on keskeisellä sijalla, ja hanke on valinnut ruoankäyttötietojen tiedonkeruun menetelmäksi D2D-ruokavaliokyselyn (VESOTE-ravitsemushankkeessa levitettäväksi valittu työväline). Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä/taysissa VESOTE-ravitsemushankkeen ohjausryhmäksi on nimetty VESOTE-Pirkanmaa-hankkeen projektiryhmä. Projektiryhmän puheenjohtaja, terveyden edistämisen ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen raportoi VESOTE-ravitsemushankkeen toiminnasta edelleen Terveyden edistäminen erikoissairaanhoidossa -ohjausryhmälle. VESOTE-Pirkanmaa-hankkeen muut työryhmät, digitalisaatio-, kirjaamis, koulutus-, ravitsemus- ja arviointityöryhmät, eivät suoraan ohjaa VESOTEravitsemushanketta, vaan yhteistyö on luonteeltaan tiedonvaihtoa.

3 3 Kuva 1. VESOTE-ravitsemushanke VESOTE-hankkeen toimijaverkostossa v VESOTE-ravitsemushankkeen henkilöstöresurssit VESOTE-ravitsemushankkeen työvoimaresurssi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuoden 2017 aikana on jaettu usean ravitsemusasiantuntijan kesken erityisosaamisalueiden mukaisesti: Koordinointipäällikkö, hankkeen projektipäällikkö Auli Pölönen (hankkeen yleishallinto, D2Druokavaliokysely ja ravitsemusohjauksen ja hoidon koordinointi) Johtava ravitsemusterapeutti Ulla Siljamäki-Ojansuu, Tays (erityisesti NRS2002-vajaaravitsemusriskin arviointi ja ravitsemushoidon prosessi) Ravitsemusterapeutti Kirsti Sammallahti, Tays (erityisesti kirjaamiskäytännöt, tilastointi) Ravitsemusterapeutit Essi Jaakkonen ja Annamari Hannula, Tays, tilannekohtaisesti avustajina VESOTE-hankkeeseen muodostetun ravitsemusyhdyshenkilöverkoston jäsenistä vain Kainuun sairaanhoitopiirin hankkeen ravitsemusterapeutti toimii alueellisen VESOTE-hankkeen rahoituksen turvin ja 100 % työpanoksella. Useimmat VESOTE-hankekonsortion sairaanhoitopiireissä VESOTE-hankkeen ravitsemusyhdyshenkilöiksi nimetyt ravitsemusverkoston jäsenet raportoivat osallistuvansa hanketyöhön oman työnsä ohella ja ovat voineet käyttää VESOTE-hankkeeseen tavallisimmin 2 5 %, maksimissaan 20 % työajastaan. Muutama näistä yhdyshenkilöistä kuuluu johonkin oman alueensa VESOTE-hankkeen työryhmään.

4 4 2. Tavoitteet 2.1. VESOTE-hankkeen tavoitteet VESOTE-hankkeen suunnitelman mukaan hankkeessa vahvistetaan ja kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon antamaa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta (painottaen liikuntaa, ravitsemusta ja unta) seuraavalle tasolle. Hankkeella tavoitellaan terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien, liiallista istumista vähentävien ja ravitsemussuositusten mukaan syövien osuuden lisääntymistä sekä lääkkeettömien hoitokeinojen käytön yleistymistä univaikeuksien hoidossa hankkeeseen osallistuvilla alueilla. VESOTE-hankkeen tavoitteet alueellisella tasolla hankesuunnitelman mukaan ovat: johdon ja eri toimijoiden sitoutuminen hallinnonrajat ylittävä yhteistyö ja uudenlainen organisoituminen elintapaohjaukseen liittyvän osaamisen vahvistaminen toimivien välineiden ja vaikuttavien toimintatapojen (kuten tehokkaat hoitopolut ja hallinnonrajat ylittävät palveluketjut) käyttöönotto ja niiden vahvistaminen tehokas viestintä annetun elintapaohjauksen objektiivinen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi edellisten toimien pohjalta tapahtuvaa edelleen kehittämistä järjestöjen tarjoaman toiminnan integroimista tukemaan terveydenhuollon toimintaa hankkeeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien hankeseuranta ja arviointi 2.2. VESOTE-ravitsemushankkeen tavoitteet VESOTE-ravitsemushankkeen suunnitelmassa vuonna 2016 (liite 1) yleistason tavoitteiksi on kirjattu: tarjota asiantuntijatukea ja työkaluja sote-ammattilaisten ravitsemusohjaustaitojen kehittymiseksi levittää sote-ammattilaisten ja asiakkaiden käyttöön päteviä menetelmiä terveyttä edistävän ravitsemuksen sekä korjaavan ravitsemushoidon ja ohjauksen suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja vaikutusten arviointiin vahvistaa ravitsemusohjauksen ja hoidon asemaa kohderyhmien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa selkiyttää monialaisen toimijaverkoston työnjakoa ja yhteistyötä ravitsemusohjauksen ja hoidon osalta kohderyhmiksi valittujen asiakas/potilasryhmien ruokatottumusten muuttuminen terveyttä edistävään suuntaan VESOTE-ravitsemushankkeen suunnitelma on tehty vuoden 2016 lopulla, jolloin ei ollut tiedossa hankkeeseen rakentuva sairaanhoitopiirien tarvelähtöinen toiminnan suunnittelu ja kohderyhmien laaja kirjo. Ravitsemushankkeeseen valitut ravitsemusohjauksen menetelmät ovat kuitenkin geneerisiä ja niitä voidaan soveltaa eri asiakasryhmien (aikuiset) ravitsemusohjaukseen. Samoin hankealueilla käyttöön tarjottavat ravitsemusohjauksen ja -hoidon palvelujen organisoimisen periaatteet ovat yleispäteviä, mutta niitä on räätälöitävä paikallisen palvelu- ja henkilöstörakenteen pohjalta.

5 5 VESOTE-ravitsemushankkeen käytännön tason tavoitteet ja toteutumat vuonna 2017 VESOTE-ravitsemushankkeen suunnitelmassa vuodelta 2016 yleistason tavoitteet on viety myös käytännön toimintatavoitteiden tasolle. Suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden pohjalta niistä on koottu tiivistetty tavoiteluettelo toimenpidesuunnitelmineen liitteessä 2 kuvattuun vuokaavioon (liite 2) Tavoite: Sote-ammattilaisten ravitsemusohjausosaamisen vahvistuminen Soteammattilaisten ravitsemusohjaus -osaamisen vahvistuminen Ravitsemusasiantuntija-apu VESOTEverkkokoulutuksen ravitsemussisällön rakentamisessa sekä ravitsemusohjausta ja hoitoa koskevan koulutusaineiston tuotanto valituin osin. VESOTE-verkko-koulutuksen ravitsemusosuuden rakenne ja aineistoa: ravitsemushoidon kokonaisprosessi, NRS2002, D2Dkysely, kirjaaminen ja tilastointi VESOTE-koulutuksen ravitsemusosuuden arviointi VESOTE-hankkeessa sote-ammattilaisten elintapaohjausosaamisen vahvistamisen ydin on VESOTEverkkokoulutuskokonaisuus, joka toteutetaan kahtena kokonaisuutena, ensimmäinen syksyllä 2017 ja toinen keväällä Kumpikin etenee kolmena osiona kuuden viikon jaksoissa: liikunta, ravitsemus, uni. Ensimmäiset sairaanhoitopiirit aloittivat ravitsemusosuuden marraskuun alussa. Osa aloittaa vuoden 2018 puolella. Kullekin sairaanhoitopiirille on tarjolla 200 koulutuspaikkaa. Verkkokoulutuksen lisäksi jokainen sairaanhoitopiiri järjestää lähiopetusta omien suunnitelmiensa mukaan. VESOTE-ravitsemushankkeesta on annettu asiantuntija-apua (Auli Pölönen ja Ulla Siljamäki-Ojansuu) VESOTE-hankkeen verkkokoulutusta suunnittelevalle ryhmälle (Anne-Mari Jussila ja Anna Ojala) jo alkuvuodesta 2017, kevään aikana sekä kesän ja syksyn kuluessa koulutussuunnittelija Suvi Eskolalle. VESOTE-ravitsemusverkoston ensimmäisessä, kaksipäiväisessä työseminaarissa käytiin läpi senhetkinen koulutusaineisto ja kuultiin ravitsemusverkoston koulutukselle asettamat toivomukset. Työtä jatkettiin verkoston yhteistyönä syyskuun yhdyshenkilöseminaarissa, muokattiin verkkokoulutuksen ravitsemusosion rakennetta ja suunniteltiin sisältöä toimijaverkostoa palvelevaksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuutta kommentoitiin ja sovittu aineisto tuotettiin sitä mukaa kuin koulutusaineistokokonaisuus rakentui. VESOTE-verkkokoulutuksen ravitsemusosioon PSHP:n ravitsemusasiantuntijoiden tuottama aineisto PSHP:sta on tuotettu VESOTE-verkkokoulukseen aineistoa dokumentteina, lomakkeina, valittuina aineistolinkkeinä, power-point-esityksinä sekä opetusvideoina. Ravitsemusohjauksen ja hoidon yleiskatsaus, video ja ppt-esitys (Auli Pölönen 2017) Videolinkki: Esitykseen on koottu keskeiset elementit ravitsemusohjauksen tarpeen tunnistamisesta, vaikuttavan ravitsemusohjauksen perusteista, ohjausmenetelmistä, ohjaajalle asetettavista minimiosaamisvaatimuksista, ravitsemusohjauksen prosessiluonteesta, eri ammattilaisten työnjaosta sekä kirjaamisesta ja tilastoinnista. D2D-ruokavaliokyselylomake (Auli Pölönen, uudistettu versio 2017) D2D-kyselylomake on muokattu tätä hanketta varten ja sen elintarvikeluokituksen mukaiset esimerkit kussakin kysymyksessä on päivitetty nykyistä elintarvikevalikoimaa vastaavaksi.

6 6 D2D-ruokavaliokyselylomakkeen käyttö ja ruoankäytön arviointia varten työstetty aineisto ohjaajalle (ammattilaiselle) -video ja ppt-esitys (Auli Pölönen 2017) Videolinkki: Ravitsemusohjausta antavalle henkilölle kohdennetussa esityksessä on perustiedot ruoankäytön arvioinnin menetelmistä, D2D-kyselyn tausta (validoitu menetelmä) sekä lomakkeen käytön ohjeet ohjauksen apuvälineenä. Esitykseen on koottu ohjaajalle valmiiksi ydinviestit suomalaisista, väestölle tarkoitetuista ravitsemussuosituksista ruoka-aineiden valinnan tasolla sekä arvioidut keskeiset linkit lisäohjeisiin käytännön valintojen ja ohjauksen perustelujen tueksi. Vajaaravitsemusriskin arviointi NRS2002-menetelmällä -lomake ja ohjeistus (Ulla Siljamäki-Ojansuu) Vajaaravitsemusriskin arviointi on eräs tärkeimpiä ravitsemusohjauksen tarpeen tunnistamisen välineitä. Koulutukseen on valittu validoitu menetelmä, joka soveltuu aikuisväestön seulontaan ja joka on käytössä useimmissa keskussairaaloissa. Vajaaravitsemusriskin arvioinnista, NRS2002- menetelmän käytöstä sekä riskin arvioinnin jälkeen käynnistyvästä ravitsemushoidon ja -ohjauksen prosessista on tehty opetusvideot: Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen NRS2002-menetelmällä U Siljamäki-Ojansuu Miten tunnistaa vajaaravitsemusriski? -opetusvideo, Ulla Siljamäki-Ojansuu 2017 Videolinkki: Vajaaravitsemusriski on tunnistettu ja seuraavaksi -opetusvideo (Ulla Siljamäki-Ojansuu 2017) Videolinkki: Miksi tunnistaa vajaaravitsemusriski ja tehostaa hoitoa? Opetusvideo (Ulla Siljamäki-Ojansuu 2017) Videolinkki: ttps://dreambroker.com/channel/pbs239r6/2zuwwbrj VESOTE-verkkokoulutusaineistoon on koottu aineistopaketti mielenterveyspotilaiden ja - kuntoutujien ravitsemusohjaukseen (Ulla Siljamäki-Ojansuu ja Leena Koski 2017) Konsortion neljä sairaanhoitopiiriä on valinnut yhdeksi kohderyhmäksi mielenterveyspotilaiden ja - kuntoutujien elintapaohjauksen. PSHP:ssa VESOTE-koulutukseen koottu aineisto soveltuu myös muille haavoittuville ryhmille, joten aineisto on koko hankekonsortion käytettävissä. Kirjaaminen ja tilastointi Potilastietojärjestelmiin ja hoitoa koskeviin asiakirjoihin tehtävästä ravitsemusohjauksen ja elintapaohjauksen kirjaamisesta on pidetty useita työneuvotteluja PSHP:n asiantuntijaryhmän sekä THL:n ja Kuntaliiton kirjaamista ja tilastointia kehittävien asiantuntijoiden kesken. Ajankohtainen tieto on välitetty VESOTE-ravisemusverkostolle kesäkuun toimijaseminaarissa (Kirsti Sammallahti) ja kirjallisen esityksen muodossa edelleen välitettäväksi hankekonsortion toimijoille sekä kokousaineistona että Laituri-järjestelmään tallennettuna esityksenä. Kirjaamisen ja tilastoinnin valtakunnalliset käytännöt ovat olleet aktiivisessa kehittämisprosessissa ja viimeisteltyjä ohjeita odotellaan. Tästä syystä mm. VESOTE-verkkokoulutusaineistoon tuotettavan videon valmistamista on siirretty vuoden 2018 puolelle. Asiaa koskeva perusteellinen ohjeistus ja sen nykytilanne on esitetty VESOTE-ravitsemusyhdyshenkilöverkostolle seminaarissa (Kirsti Sammallahti). Ravitsemusohjauksen dokumentoinnin pääperiaatteet on kuitenkin esitetty jo ravitsemusohjauksen yleiskatsaus-opetusvideossa ja aineistossa VESOTE-verkkokoulutusaineistossa (Auli Pölönen). Arviointi VESOTE-hankkeen ja ravitsemushankkeen tärkeimpiä tavoitteita on sote-ammattilaisten elintapa/ravitsemusosaamisen vahvistuminen ja vaikuttavien ohjausmenetelmien omaksuminen. VESOTEravitsemushanke on tarjonnut asiantuntija-apua koulutusaineiston kehittämiseen ja aineiston tuotantoon

7 7 hankesuunnitelman mukaisesti ja tavoitteena olleet tärkeimmät tuotokset on tuotettu. Lisäksi verkkokoulutusaineistoa on tuotettu enemmän kuin oli alun perin sovittu: ravitsemusohjauksen yleiskatsaus-video ja ppt-esitys sekä mielenterveyspotilaille ja kuntoutujille koottu aineistopaketti. PSHP:n ravitsemusasiantuntijatyönä tuotettu VESOTE-verkkokoulutusaineisto on uutta ja tuotettu juuri tätä varten. Haasteena koulutusaineiston kehittämisprosessissa on ollut se, että ravitsemusosion koulutusaineiston rakenteeseen ja sisältöön ei päästy vaikuttamaan alusta lähtien. UKK-instituutin koulutussuunnitteluryhmä oli jo itsenäisesti linjannut verkkokoulutusaineiston rakenteen ja sisällöt. Osa ohjauksen perusmenetelmistä oli sijoitettu liikuntaosioon ja sovellettu liikuntaneuvontaan. Toimijoilta tulleen palautteen mukaan koulutuskokonaisuuteen olisi kaivattu alkuun yleisosiota, joka olisi palvellut kaikkein kolmen elintapaohjauksen opiskelua ja ideologisesti eri elintapojen integroitumista ohjauksen kokonaisuudessa. Ravitsemusohjausaineistoa ei voitu tuottaa kerralla valmiiksi kaikkien osapuolten arvioitavaksi ennen koulutuksen käynnistämistä, sillä myös NRS2002-vajaaravitsemusriskin arviointi ja D2D-ruokavaliokyselyn digitalisointityö oli meneillään Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeessa. Tavoitteena oli saada aineisto niin pitkälle digitaaliseksi kuin mahdollista ennen kuin lopullinen koulutusaineisto tuotettiin. Kun digitalisointityö eteni ennakoitua hitaammin, koulutus toteutettiin perinteisiin menetelmiin pitäytyen (lomakkeet). Kirjaamista ja tilastointia koskevan opetusvideon tuotanto siirtyi valtakunnallisen kehittämistyön aikataulun vuoksi vuoden 2018 puolelle. Onnistumisen kriteeriksi valittu koulutusarviointi koskee ainoastaan verkkokoulutuksen suorittaneita ja on koulutettavan oma arvio osaamisestaan. Arvioinnin tulokseen vaikuttaa myös koulutettavan koulutukselle ennakkoon asettamat odotukset. Menetelmä ei mittaa todellista osaamistasoa tai sen muutosta Tavoite: Vaikuttavan ravitsemusohjauksen keskeisten menetelmien käyttöönotto Vaikuttavan ravitsemusohjauksen keskeisten menetelmien käyttöönotto NRS2002-vajaaravitsemusriskin arviointimenetelmän ja D2Druokavaliokyselyn päivittäminen, käytön opastus videoiden ja verkkokoulutuksen avulla, tiedotus verkoston kautta NRS2002-vajaaravitsemusriskin arviointimenetelmän, D2Druokavaliokyselyn ja kirjaamiskäytäntöjen päivittäminen, ohjeet, opastusvideot ja levittäminen verkoston kautta Miten valittuja menetelmiä on otettu hankkeen aikana käyttöön Vaikuttavan ravitsemusohjauksen keskeisten menetelmien käyttöönottoa vauhdittaviksi keinoiksi on valittu VESOTE-hankkeen tarjoama verkkokoulutus ja toimijaverkoston kautta tapahtuva viestintä. Hankesuunnitelmassa tehtäväksi kirjatut NRS2002-vajaaravitsemusriskin arviointimenetelmän ja D2Druokavaliokyselyn päivittäminen on tehty, käytönopastusvideot ovat käytettävissä koulutettavilla ja menetelmistä on tiedotettu ravitsemusverkoston kautta. Koska VESOTE-verkkokoulutuksen ravitsemusosion koulutus on parhaillaan käynnissä ja osa sairaanhoitopiireistä aloittaa koulutuksen vasta keväällä, työ on tältä osin kesken. Merkittävä haaste on se, että suurillekin sairaanhoitopiireille on tarjolla vain 200 koulutuspaikkaa. Koulutuksen ulkopuolelle jää koko joukko toimijoita.

8 8 Kritiikkiä on kohdistunut siihen, että koulutettavan on suoritettava koulutuskokonaisuus tiiviin aikataulun raameissa eikä tämä ole ollut aina mahdollista tiukan työtahdin vuoksi. Jos koulutettava putoaa ensimmäisestä osuudesta (esim. liikunta), hän ei voi jatkaa seuraavaan osioon (ravitsemus). Osa terveyskeskuksista ei ole osallistunut koulutukseen lainkaan, kun henkilökunta ei voi osallistua koulutukseen työajalla. Hankkeella on siten rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa toimintakäytänteiden muuttumiseen edes koulutuksen keinoin. Se, missä määrin tämä osio kohdentuu haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ravitsemusohjauksen laadun kohentumiseen, on vaikeaa tässä vaiheessa arvioida. Asiakaslähtöisen, kohdennetun ravitsemusohjauksen taitojen omaksuminen luo perustan myös haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden vaikuttavalle ravitsemusohjaukselle. Mielenterveyspotilaille ja -kuntoutujille kohdennettu, räätälöity aineistokokonaisuus niin ikään madaltaa kynnystä ravitsemuspulmien puheeksi ottamiselle sekä vaikuttavalle ravitsemusohjaukselle. Sitä, missä määrin tässä hankkeessa levitettävät menetelmät otetaan käyttöön tai miten ammattilaiset ottavat nämä menetelmät vastaan, tullaan arvioimaan vasta toisen hankevuoden aikana. Toimintakäytänteiden muuttuminen edellyttää muutoksen ja toiminnan johtamista, pelkkä koulutus ei riitä. Tampereella D2D-hankkeessa viisi vuotta potilasohjauksessa D2D-lomaketta käyttänyt VESOTEravitsemushankkeen tiimin jäsen arvioi oman kokemuksensa perusteella, että D2D-lomake on erinomainen ravitsemusohjauksen työkalu, sillä se auttaa terveydenhuollon ammattilaista muistamaan asiat, opettaa ruokavalion eri ulottuvuuksista ja kokonaisuudesta sekä säästää aikaa. Asiakkaan kannalta lomakkeeseen vastaaminen voi tuntua aluksi työläältä. Menetelmän käytön etu on siinä, että vastaaja tutustuu omiin valintoihinsa ja osaa tunnistaa oikeat muutostarpeet. Hänen ei tarvitse myöskään syöttää tietoja jatkuvasti matkapuhelimeensa, jos hän on omaksunut järkevän ruoanvalinnan periaatteet kerran tai parin ohjauskäynnin avulla Tavoite: Ravitsemusohjauksen keskeisten menetelmien digitalisoiminen Ravitsemusohjauksen keskeisten menetelmien digitalisoiminen NRS2002-vajaaravitsemusriskin arviointimenetelmä-sovelluksen ja D2Druokavaliokysely-menetelman digitalisointi Virtuaalisairaala 2.0- hankkeessa NRS2002-vajaaravitsemusriskin arviointimenetelmä- sovelluksen ja D2D-ruokavaliokyselyn luonti Kuntoutumistalon Omahoito-ohjelmiksi Valittujen menetelmien digitaaliset versiot Kuntoutumistalossa VESOTE-ravitsemushanke on osallistunut HYTE-kärkihankkeiden työn pohjalta elintapojen itsearvioinnin ja ohjauksen palvelujen digitalisoinnin kokonaisarkkitehtuuria suunnittelevaan työhön. Työryhmän vuoden 2017 ensimmäisessä kokouksessa päädyttiin siihen, että VESOTE-ravitsemushankkeessa levitettäviksi valittujen ravitsemusohjausmenetelmien digitalisointi sopii parhaiten tehtäväksi Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeessa, sillä kansalaisten omatoimisen käytön lisäksi nämä menetelmät ovat myös sote-ammattilaisen työvälineitä.

9 9 Vajaaravitsemusriskin arviointi NRS2002-menetelmän ja D2D-ruokavaliokyselyn sekä näiden testien jälkeen käynnistyvien toimenpiteiden muuntaminen digitaalisiksi palveluiksi on aloitettu viiden yliopistosairaalan yhteistyönä toteutettavassa Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeessa. Haasteena on ollut se, että elintapa-asioiden sijoittuminen Terveyskylän kokonaisuudessa oli suunnitteluvaiheessa vielä keväällä Elintapaohjauksen yleismenetelmät päätettiin sijoittaa Kuntoutumistalon osaksi, johon rakennettiin elintapaosio ja siihen edelleen ravitsemusosio. Näihin perustettiin työryhmät, jaettiin tehtävät ja vastuut sekä selvitettiin menetelmien vaatimia teknisiä ratkaisuja ja potilasturvallisuuteen liittyviä omahoitopoluille rakennettavien palvelujen reunaehtoja. Suunnittelussa käytiin läpi sekä kansalaisen avoimen osion, omahoitopolkujen, digihoitopolkujen ja ammattilaisosion aineistotuotantoa. Päädyttiin ensiksi tuottamaan palvelut potilaan omahoitopoluiksi. NRS2002-vajaaravitsemusriskin arviointimenetelmä edellyttää ammattilaisen tekemän arvion. Siksi menetelmästä kehitettiin omahoitopolulle muokattu sovellus, joka voidaan tehdä ilman koulutettua ammattihenkilöä. Palvelussa on olennaista myös se ohjeistus, joka ohjaa ravitsemushoidon tehostumiseen vajaaravitsemusvaaran tunnistamisen jälkeen. Menetelmän digitalisoiminen on saatu vuoden 2017 lopussa käsikirjoitukseksi ja pilottien suunnitteluvaiheeseen. D2D-ruokavaliokyselyn digitalisoimisprosessi on käynnistetty. Tämän menetelmän vaatimat tekniset ratkaisut ovat vielä osittain auki. Menetelmään kaavaillun kuvagallerian rakentamiseksi on selvitetty valmiiden kuvien käyttömahdollisuuksia (mm. THL ja Suomen sydänliitto ry) ja uusien ruokakuvien kuvaamisen fasiliteetteja. Tässä työssä haasteena on ollut myös aika- ja työvoimaresurssipula, sillä hankkeisiin (Virtuaalisairaala-, VESOTE-ravitsemus ja VESOTE-Pirkanmaa) ei ollut lupaa palkata ulkopuolista asiantuntija-apua. Rekrytointilinjaus on vuoden 2017 lopulla muuttunut, joten vuoden 2018 puolella työn eteneminen todennäköisesti vauhdittuu Tavoite: Ravitsemusohjauksen ja -hoidon kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjen systematisointi Ravitsemusohjauksen ja -hoidon kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjen systematisointi Ravitsemusohjauksen kirjaamis- ja tilastointikäytänteitä koskevien linjausten ja ohjeistusten päivittäminen osana valtakunnallista kehittämistyötä, aineiston tuotanto VESOTEverkkokoulutukseen ja tiedotus verkoston kautta Ravitsemusohjauksen kirjaamis- ja tilastointikäytänteden ja linjausten päivitetyt ohjeet, aineiston tuotanto VESOTE-verkkokoulutukseen ja tiedotteet hankkeen verkoston kautta Raportoidut muutokset kirjaamiskäytänteissä, SPAT-koodien määrä (AvoHilmo) Elintapaohjauksen, myös ravitsemushoidon ja -ohjauksen, vaikutusten arvioinnin edellytyksenä on ohjauksen vaikutusten todentaminen, dokumentointi, seuranta ja arviointi. Ravitsemusohjauksen ja -hoidon kirjaamismenettelyt potilashoidon asiakirjoihin, potilastietojärjestelmiin sekä tilastoinnin luokitukset ovat vuoden 2017 aikana olleet kehittämisen kohteena valtakunnantasoisesti. PSHP:n VESOTE-ravitsemushankkeen ravitsemusasiantuntijaryhmä on käynyt neuvotteluja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton kirjaamista kehittävien asiantuntijoiden kanssa ravitsemusohjauksen ja hoidon kirjaamiskäytänteistä sekä kommentoinut uudistuksen kohteena olevaa toimenpideluokitusta, SPAT-koodeja ja niiden käytön ohjeistusta.

10 10 Ravitsemusohjauksen ja -hoidon kirjaamisen säädökset, ohjeistukset ja kehittämistyön nykytilanne on esitelty VESOTE-ravitsemushankkeen toimijaverkon kesäkuun ja joulukuun seminaareissa. Kirjaamisen yleisperiaatteet on esitelty Ravitsemusohjauksen yleiskatsaus -koulutusvideossa ja oheisaineistossa. Koska kirjaamiskäytänteiden ohjeistuksen ja luokitusten uudistustyö on kesken, tätä aihetta koskevan yksilöidyn opetusaineiston tuottaminen on siirtynyt vuoden 2018 puolelle. VESOTE-hankkeen substanssiryhmässä on toistuvasti keskusteltu elintapa-asioiden kirjaamiskäytänteiden kehittämisestä siten, että tälle työlle luotaisiin yhteiset periaatteet, jotka myös velvoittaisivat ohjausta antavia toimijoita. Asiassa ei ole toistaiseksi edetty. Tuleviin haasteisiin kuuluu myös saada lääkärikunta mukaan elintapaohjaukseen sekä saada heidät kirjaamaan diagnoosit, mm. aliravitsemusdiagnoosit Tavoite: Ravitsemusohjauksen aseman vahvistuminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Ravitsemusohjauksen aseman vahvistuminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä VESOTE-hankkeen ravitsemus- ja toimijaverkostojen kautta tapahtuva ravitsemusohjauksen merkityksen kirkastaminen, viestintä, alueellisten palveluverkostojen kehittäminen, mediayhteistyö Ravitsemusohjaus näkyväksi kohderyhmien hoito- ja palveluketjuissa sekä toimintatilastoissa, ravitsemusohjauksen osaamiskriteereitä ja työnjakoa koskevat ohjeet, mediatuotokset Ravitsemuksen asema kohderyhmien hoito- ja palveluketjuissa, tilastoissa, mediaosumat, avainhenkilöiden haastattelut/kyselyt Vaikuttavan ravitsemusohjauksen menetelmien markkinointia ja merkityksen kirkastamista on tehty VESOTE-verkkokoulutusaineiston ja VESOTE-ravitsemusverkoston välityksellä. Vaikuttaminen on välillistä, joten ratkaiseva rooli on alueellisilla VESOTE-hankkeen toimijoilla. Haasteena on mm. se, että alueellisissa VESOTE-hankkeissa on ravitsemusverkoston kautta saadun tiedon valossa niukanlaisesti resursoitu ravitsemusasiantuntijatyöpanosta. Tällöin ravitsemuksen osuus, toimijoille kohdentuva ravitsemusasiantuntijatuki sekä viestintä ja markkinointi saattavat jäädä vähälle huomiolle. Näyttöön perustuvan ravitsemusohjauksen ja hoidon suhteen haasteena on myös se, että markkinoilla on runsaasti hyvinvointi-, fitness- ja muita palvelujen tuottajia, jotka eivät aina pitäydy tutkittuun tietoon. Asiakkaat turvautuvat näihin tahoihin, mikäli julkinen palvelujärjestelmä ei vankenna ravitsemusosaamistaan ja pidä huolta vaikuttavan ravitsemusohjauksen ja -hoidon edellytyksistä. VESOTE-ravitsemushankkeessa tavoitteen toteutumista on haitannut se, että hanke pääsi toimintaan vasta kesän kynnyksellä, joten hankesuunnitelmaan kirjattuja lähtötason tilanneanalyysejä ei päästy tekemään esim. hoitoketjujen tai ravitsemusohjauksen ja -hoidon resurssien osalta. Syyskaudella 2017 voimavarat oli kohdennettava hankkeen käynnistämiseen, koulutusaineiston tuotantoon ja verkostojen toiminnan käynnistämiseen. Tavoitteena on tehdä ravitsemusohjauksen ja -hoidon resurssianalyysi vuonna 2018.

11 Tavoite: Kohderyhmäasiakkaiden ruokatottumusten muuttuminen terveyttä edistävään suuntaan Kohderyhmäasiakkaiden ruokatottumusten muuttuminen terveyttä edistävään suuntaan Valittujen ravitsemusohjauksen menetelmien käyttöönotto ja integrointi osaksi sote-ammattilaisten perustyötä, sote-ammattilaisten ravitsemusasiantuntijatuki, asiakkaiden omahoidon tuki ja väestötason viestintä Valittujen ravitsemusohjausmenetelmien integrointi hoitoketjuihin ja omahoidon tukeen. Ruokatottumusmuutoksia koskevien kirjausten lisääntyminen potilastietojärjestelmissä. Ruokatottumusmuutoksia koskevat kirjaukset potilastietojärjestelmissä ja OmaKannassa. VESOTE-hankkeen viime käden tavoite on saada aikaan asiakkaiden ja potilaiden ruokatottumusten muuttuminen terveyttä edistävään suuntaan. VESOTE-ravitsemushankkeen mahdollisuudet rajoittuvat kuitenkin välilliseen vaikuttamiseen. Tavoitteena on evästää asiakas- ja potilastyössä ravitsemusohjausta tekevät ammattilaiset omaksumaan työssään asiakaslähtöiset ja vaikuttavat menetelmät sekä toimimaan moniammatillisessa verkostossa ravitsemusohjauksen ja -hoidon prosessiluonne ymmärtäen. Haasteena on se, että sairaanhoitopiirit ovat valinneet kohderyhmäasiakkaansa laajakirjoisesti. Lisäksi ruokatottumusten muuttumista ei ole mahdollista mitata yksinkertaisella mittauksella. VESOTEravitsemushankkeen aktiivinen toimintakausi on liian lyhyt yksiötasoisen ruokatottumusten muutosta koskevan tiedon keruuseen ja tutkimuksena tehtävän prosessin läpiviemiseen. Tästä syystä muutoksia on mahdollista seurata korkeintaan otoksena potilasasiakirjoihin tehdyistä merkinnöistä. 3.Viestintä VESOTE-ravitsemushankkeen viestinnän keinoja ovat olleet VESOTE-ravitsemusverkoston kautta tapahtuva viestintä, muut hankkeen työryhmät, sähköpostit sekä Laituri-järjestelmä. Työn tiivistyminen syyskauteen johti siihen, että hankkeen ulkoiseen viestintään jäi niukasti voimavaroja. Valtakunnallisten ravitsemuspäiville toimitettiin VESOTE-hankkeen posteri ja ohjelmakirjaan VESOTEhankkeen esittelyteksti. VESOTE-ravitsemushanke on mukana VESOTE-hankkeen viestintäryhmässä. 4. Yhteenvetoa VESOTE-ravitsemushanke on toteutunut pääosin vuonna 2016 laaditun suunnitelman mukaan. Hankkeen aloituksessa ja etenemisessä on kuitenkin ollut eri syistä johtuvia merkittäviä vaikeuksia. Rahoituspäätöksen viipyminen ja sen vuoksi hankkeen varsinaisen käynnistymisen siirtyminen kesäkuulle PSHP:ssa vaikutti monelta osin hankkeen toteutukseen. Hankesuunnitelmassa olleita lähtötason kartoituksia ei ollut mahdollista tehdä suunnitellusti. Toiminnan käynnistyminen kesälomien kynnyksellä tarkoitti käytännössä käynnistymisen siirtymistä syksyyn. Lähtötason markkinointiin ei ollut mahdollisuutta päästä mukaan. Hankkeen käynnistäminen, organisoiminen PSHP:ssa, hallinto, talous ym. sekä markkinointi, koulutusaineiston suunnittelu ja tuotanto, verkostotapaamisten järjestäminen, menetelmien digitalisoinnin aloitus, viestinnän ja arvioinnin suunnittelu sekä tulevan vuoden toiminnan suunnittelu kasautuivat syykauteen Hankkeen hallinnollinen rakenne on haasteellinen ja sillä on ollut vaikutusta myös käytännön työn sekä viestinnän toteutukseen.