Sisällysluettelo. MYR, :30, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo MYR, :30, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartta ja järjestöfoorumi Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn menevät Keski-Suomen ELY-keskuksen ESRhankkeet, myönteinen esitys hankkeelle EntreFox Entrepreneurs and working life... 7 Liite: Entr Fox valintaesitys Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn menevät Keski-Suomen ELY-keskuksen ESRhankkeet, kielteinen esitys hankkeelle askelmerkkejä työelämään Liite: Askelmerkkejä valintaesitys Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn menevät Keski-Suomen ELY-keskuksen ESRhankkeet, kielteinen esitys hankkeelle Vamos reitti Liite: Vamos Reitti valintaesitys Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn menevät Kesi-Suomen ELY-keskuksen ESRhankkeet, kielteinen esitys hankkeelle Mahis - maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena Liite: MAHIS valintaesitys Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn menevät Keski-Suomen ELY-keskuksen ESRhankkeet, myönteinen esitys hankkeelle Osaajatalo - yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoja maahanmuuttajille, osaavia tekijöitä yrityksille Liite: OSAAJATALO_valintaesitys_MYR Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn menevät Keski-Suomen ELY-keskuksen ESRhankkeet, kielteinen esitys hankkeelle Työtä tekeville Liite: Työtä tekeville_valintaesitys_myr Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn menevät Keski-Suomen ELY-keskuksen ESRhankkeet, kielteinen esitys hankkeelle Kasvuhalukkaat PK-yritykset lentoon - KYL Liite: KYL_valintaesitys_MYR Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn menevät Keski-Suomen ELY-keskuksen ESRhankkeet, kielteinen esitys hankkeelle Vesko - Vesihuollon koulutuksen kehittäminen työelämän tarpeisiin Liite: Vesko_valintaesitys_MYR Yhteenveto EAKR -yritystukipäätöksistä Liite: MYR ELY-Keskuksen eakr-yritystukipäätöskoonti Tiedoksi annettavat asiat Muut asiat Liite: Esitykset koottuna Vuoden 2019 kokousaikataulu

2 18 Kokouksen päättäminen

3 -1, MYR :30 Sivu 1 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Turun kiristillinen opisto suuri auditorio, Lustokatu 7, Turku ASIAT SAAPUVILLA Varajäsen Kanerva Ilkka, puheenjohtaja Kuntajäsenet Eloranta Eeva-Johanna Sjölund Janne Haijanen Pauliina Perho Tiina Heikkilä Lauri Lampi Pirjo Häkämies Kari 1.vpj. Määttänen Petra Lindberg Marko Välke Olli Ruottu Annina Sirkiä Anna Söderlund Nina Katajainen Timo Virtanen Jarkko Alatalo Juuso Valtion alueviranomaiset Varsinais-Suomen ELY -keskus Metsä-Tokila Timo Skyttä Risto Varsinais-Suomen ELY -keskus Timonen Risto 2, vpj. Seppälä Anna-Leena Varsinais-Suomen ELY -keskus Lindholm Hanna Vehviläinen Matti Varsinais-Suomen ELY -keskus Lausti Pekka Juha Pusila Lounais-Suomen aluehallintovirasto Luukanen Mikael Hurskainen Raija Finnvera oyj Pelkonen Seija Karlsson Henna Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt SAK Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus Kauppinen Veli-Matti Rannikko Outi STTK:n Varsinais-Suomen aluetoimikunta Leinonen Kalle Dalen Jaana AKAVA Varsinais-Suomi Tolonen Risto Knifsund Ulla MTK Varsinais-Suomi Myllymäki Paavo Fabritius Helena Elinkeinoelämän keskusliitto EK Alvesalo Piia 3.vpj. Virta Teppo Turun Kauppakamari Leiwo Kaisa Mäkikalli Jaana Varsinais-Suomen Yrittäjät Munter Hanna Sondip Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry Huotari Johanna Arjan Myftar Asiantuntijat Turun seutukunta Kyynäräinen Niko Raninen Teija Åboland Granberg Gunilla Eklund Tomas Salon seutukunta Mannervesi Mika Suikkanen Sami Vakka - Suomen seutukunta Rantanen Raimo Kallio Ulla Loimaan seutukunta Joki Mika Tunkkari Matti Turun ammattikorkeakoulu Taatila Vesa Soini Juhani Turun yliopisto Pyykkö Riitta Suominen Kalle-Antti Åbo Akademi Nygren-Landgärds Christina Ilmonen Otto Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Taipale Maria Virtanen Antti Opiskelijajärjestöt Niemi Jyri Simonen Emmi Turku Science Park Oy Piispanen Tero Puhtila Marko Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli Rauma Kaisa Torppa Mirkka Pro Agria Länsi-Suomi Junnila Timo Ajosenpää Terhi Suomen metsäkeskus/lounais-suomi Nummi Tapio Somerpalo Jussi Taiteen edistämiskeskus/varsinais-suomi Terho Henri Dahlsten Annika Suomen riistakeskus/varsinais-suomi Toivola Mikko Hägglund Martin Varsinais-Suomen Leader ryhmät Teuri Maarit Sainio Taina Uudenmaan liitto Huotari Tiina Taronen Antti Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen TE-toimisto Rantala Martti Skyttä Risto Henrichson Kjell ESITTELIJÄ, PÄÄSIHTEERI Nuotio Tarja Aluekehitysjohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Högblom Esa Erikoissuunnittelija KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA Salla-Maria Lauttamäki Koivukangas Minna Villa Mika LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Asia 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA Asia 4 ALLEKIRJOITUKSET Erikoissuunnittelija ESR-koordinaattori/ELYkeskus ESR-koordinaattori/ELYkeskus Ilkka Kanerva puheenjohtaja Esa Högblom sihteeri

4 1, MYR :30 Sivu 2 KOKOUKSEN AVAUS Ehdotus Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva avaa kokouksen. Päätös

5 2, MYR :30 Sivu 3 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Asia Varsinais-Suomen maakuntahallitus asetti maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessaan ( 145), nimesi kuntajäsenet, sekä vahvisti maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanon. Lisäksi yhteistyöryhmälle on nimetty puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla ja kun kokous on asianmukaisesti kutsuttu koolle. Kokouskutsu ja esityslista liitteineen on lähetetty Ehdotus Todetaan läsnäolijat ja kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös

6 3, MYR :30 Sivu 4 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Ehdotus Kokouksen esityslista on toimitettu jäsenille etukäteen. Hyväksytään jäsenille toimitettu esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös

7 4, MYR :30 Sivu 5 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Asia Ehdotus Maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi yhteistyöryhmän kullakin kerralla tähän tehtävään valittua jäsentä. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Nina Söderlund ja Mikael Luukanen. Päätös

8 5, MYR :30 Sivu 6 VARSINAIS-SUOMEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖN TIEKARTTA JA JÄRJESTÖFOORUMI Asia Maakunnallinen järjestöyhteistyö ja tiekarttatyö on osa Varsinais-Suomen maakuntastrategia- ja maakuntaohjelmatyötä , missä järjestöyhteistyön kehittäminen mainitaan yhtenä maakunnan kehittämisen toimenpiteistä. Maakuntastrategia korostaa maakunnallisen kumppanuusyhteistyön tärkeyttä ja rakentaa kanavia sen toteuttamiseksi, myös järjestökenttää ajatellen. Järjestöfoorumin tavoite vahvistaa edellytyksiä aktiiviselle kansalaistoiminnalle Varsinais- Suomessa. Se lisää osallisuuden lisäksi poikkisektoraalista yhteistyötä sekä järjestökentän keskinäistä tunnettuutta. Järjestöfoorumin puitteissa on syksyllä 2017 käynnistynyt maakunnallisen järjestöyhteistyön tiekarttatyöskentely, jonka tavoite on tunnistaa toimijoiden välisiä yhteisiä intressejä ja yhdistää voimat tavoitteiden toteuttamiseksi. Tiekartta on valmistunut syksyllä 2018 ja se esiteltiin Innostus tarttuu! -järjestöfoorumissa. Tiekartta on yhteistyön elävä opas, jota päivitetään vähintään muutaman vuoden välein. Lisätietoa järjestöfoorumista: Ehdotus Erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki esittelee järjestöyhteistyön tiekartan ja järjestöfoorumin toimintaa. Merkitään tiedoksi. Päätös Lisätietoja Erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

9 6, MYR :30 Sivu 7 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KÄSITTELYYN MENEVÄT KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ESR- HANKKEET, MYÖNTEINEN ESITYS HANKKEELLE ENTREFOX ENTREPRENEURS AND WORKING LIFE Asia Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan lausunnon Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman (ESR ja EAKR) maakunnan kehittämisen kannalta merkittävistä tai kokonaiskustannusarvioltaan suurista alueelliseen suunnitelmaan perustuvista hankkeista ALKE -lain 27 ja 28:ien mukaisesti (pl. yritystukihankkeet). Yhteistyöryhmä ottaa EAKR/ESRrakennerahastohankkeen käsiteltäväkseen, kun hankkeelle haettu EU:n ja valtion rahoitus yhteensä koko toteutusaikana on vähintään euroa tai kun hanke on sihteeristössä määritelty merkittäväksi ohjelman ja/tai maakunnallisen kehittämisen kannalta (alle euron hankkeet) tai jos yhteistyöryhmän tai sen sihteeristön puheenjohtaja tai sihteeristön jäsen näin esittää. Edellä määriteltyjen rakennerahastohankkeiden (pl. yritystukihankkeet) osalta maakunnan yhteistyöryhmä antaa hankkeesta rahoittajaa (Keski-Suomen ELY-keskus) sitovan lausunnon sihteeristön esityksen pohjalta. Rahoittava viranomainen voi poiketa yhteistyöryhmän rahoittamista koskevasta puoltavasta lausunnosta, jos tuen myöntäminen olisi vastoin Euroopan unionin tai kansallista lainsäädäntöä tai jos hanke ei olisi ohjelmanmukainen. Keski-Suomen ELY-keskukseen on saapunut viisitoista Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa koskevaa, kokonaan tai pääosin Varsinais-Suomeen kohdistuvaa hakemusta. Hakuaika oli Hakemus EntreFox 55+ Entrepreneurs and working life (hakija Turun ammattikorkeakoulu oy, osatoteuttajat Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto). Hakemus on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokouksissa ja Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön hankevalintakokouksessa on todettu, että hanke on rahoituskelpoinen. Hankkeen valintaesitys on oheismateriaalina. Ehdotus Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan myönteisen lausunnon hankkeesta: Hakemus EntreFox 55+ Entrepreneurs and working life (hakija Turun ammattikorkeakoulu oy, osatoteuttajat Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto). Päätös Lisätietoja Rahoitusasiantuntija Mika Villa, puh , mika.villa@ely-keskus.fi

10 6, MYR :30 / Liite: Entr Fox valintaesitys Hakemusnumero: Hankkeen nimi: EntreFox 55+ Entrepreneurs and working life Sivu 8 1 (5) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi EntreFox 55+ Entrepreneurs and working life Hakemusnumero Saapumispäivämäärä Käsittelijä Mika Villa Hakijan virallinen nimi Turun ammattikorkeakoulu oy Osatoteuttajat Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Tukimuoto Alkamispäivämäärä Kokouksen päivämäärä Diaarinumero EURA 2014/7466/ /2018/KESELY Viranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Suomen taloutta ja kilpailukykyä hankaloittavat väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Työurien pidentäminen ja kaikkien kansalaisten osallistuminen työelämään on kansantaloudellisesti tärkeää. EntreFox-hanke tukee +55 kansalaisten, erityisesti yrittäjien ja yrittäjäaikeita omaavien, aktiivista ikääntymistä ja elinikäistä oppimista. Yrittäjinä toimivat henkilöt eläköityvät keskimäärin myöhemmin kuin palkkatyössä olevat ikätoverinsa, joten yrittäjien aktiiviseen ikääntymiseen ja +55 ikäluokan yrittäjäaikeisiin on järkevää kiinnittää huomiota myös kansantalouden näkökulmasta. Lisäksi yli 55-vuotiailla henkilöillä on inhimillistä pääomaa kuten mittavaa kokemusta, harjaantuneet sosiaaliset taidot ja laajat verkostot, jotka uhkaavat jäädä yhteiskunnan näkökulmasta hyödyntämättä, jos he jäävät työelämän ulkopuolelle. Euroopan tasolla on kiinnitetty huomiota siihen, että yli 55-vuotiaiden, erityisesti naisten, innostusta yrittäjyyteen olisi hyvä lisätä (Euroopan komission ja OECD:n 2012 julkaisema Policy Brief on Senior Entrepreneurship). Suomen hallituksen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle. Strategiset tavoitteet konkretisoituvat viidellä painopistealueella ja hallituksen kärkihankkeissa. EntreFox-hanke tukee toimenpiteillään ja välittömillä vaikutuksillaan kolmea painopistealuetta ja niiden kolmea kärkihanketta: 1) työllisyys ja kilpailukyky painopistealueen kärkihanketta 1. Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla, 2) hyvinvointi ja terveys painopistealueen kärkihanketta 2. Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta, sekä 3) digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen -painopistealueen kärkihanketta 4. Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri. EntreFox-hanke edistää yli 55-vuotiaiden yrittäjyyttä kansallisesti ja hankkeessa toteutettavan kansainvälisen yhteistyön kautta myös kansainvälisesti. Yrittäjien tuottavuutta ja hyvinvointia vahvistetaan elinikäisen oppimisen ja aktiivisen ikääntymisen vipuvarsia hyödyntäen. Yritysten tuottavuus ja kilpailukyky vahvistuvat yrittäjien digitaalista ja Tulostettu :47:17 EURA järjestelmä

11 6, MYR :30 / Liite: Entr Fox valintaesitys Hakemusnumero: Hankkeen nimi: EntreFox 55+ Entrepreneurs and working life Sivu 9 2 (5) yrittäjyysosaamista kehittämällä sekä yrittäjien hyvinvointia ja terveyttä edistämällä. Toimenpiteet kohdistetaan hankkeen aikana erityisesti Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle, mutta pitkän aikavälin vaikutukset näkyvät koko Suomessa. Hankkeen tavoitteena on: 1. Edistää +55 vuotiaiden yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien hyvinvointia ja terveyttä 2. Vahvistaa yli 55-vuotiaiden yrittäjyyden edellyttämää osaamista ja kokeilukulttuuria 3. Toteuttaa Yrittäjyyden polkuja -alusta +55 yrittäjien osaamisen tunnistamiseksi ja kehittämistarpeiden arviointia varten 4. Tiivistää kansainvälistä yhteistyötä Ruotsin, Latvian ja Liettuan kanssa Hankkeen tavoitteet saavutetaan viidellä toimenpiteellä: 1. Yrittäjän aktiivisen ikääntymisen tukemisella, jossa keskitytään aktiivisen ja osaavan yrittäjyyden tukemiseen yrityksen alkutaipaleella sekä ikääntyvän yrittäjän terveyden ylläpitämiseen. 2. Elinikäisen oppimisen tuella ja digiosaamisen kehittämisellä, jossa keskitytään digitalisaation ja tietotyön prosessien tukemiseen elinikäisessä oppimisessa sekä ulkomaalaistaustaisten +55 vuotiaisen yrittäjyyden edistämiseen. 3. Kansainvälisellä yhteistyöllä, jossa keskitytään yhteistyön tiivistämiseen ja joukkovoiman hyödyntämiseen käytänteiden testauksessa ja tulosten levittämisessä. 4. Arvioimalla toimenpiteiden vaikutukset kohdeyrityksissä, sekä rakentamalla tuloksista Yrittäjyyden polkuja alusta. 5. Varmistamalla tehokkaalla projektikoordinoinnilla toimenpiteiden vaikuttavuus, ja viestimällä aktiivisesti koko hankkeen ajan tavoitteista, tapahtumista ja tuloksista hyödyntäen monialaisesti eri kanavia. Hankkeen mitattava, määrällinen tulos on 126 yrittäjän tai yrittäjäksi aikovan henkilön osallistuminen hankkeen pilotteihin, joissa edistetään tuottavuutta ja työhyvinvointia. Puolet osallistujista (63) keskittyvät aktiivisen ikääntymisen teemaan ja puolet (63) osallistujista keskittyvät elinikäiseen oppimiseen. Pilottien vaikuttavuutta mitataan alku- ja loppukartoitusten avulla. Hankkeen toiminnallisena tuloksena on Yrittäjän Polkuja alusta +55-vuotiaiden osaamisen tunnistamisen ja kehitystarpeiden arvioinnin välineeksi. Lopputuote on digitaalinen alusta, jonka sisältöjen (esim. työkalut, itsearviointitestit) avulla yli 55-vuotiaat yrittäjät voivat tunnistaa ja arvioida yrittäjävoimavarojaan (esim. hyvinvointa, osaamista ja muita tuottavan liiketoiminnan edellytyksiä) sekä kehittää niitä. Alustaa voivat hyödyntää myös erilaiset yrittäjyyttä tukevat sekä yrittäjäkoulutusta ja uravalmennusta tarjoavat tahot. Kansainvälisen yhteistyön kautta hankkeessa pystytään hyödyntämään uusinta tietoa aktiivisesta ikääntymisestä ja elinikäisestä oppimisesta sekä levittämään tuotettua tietoa ja menetelmiä eri kansainvälisille toimijoille. EntreFox hankkeen tuloksena: vuotiaiden yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien hyvinvointi ja terveys vahvistuu vuotiaiden yrittäjyyden edellyttämä osaaminen kehittyy 3. Yritysten tuottavuus paranee 4. Työurat pidentyvät 5. Kansainvälisen yhteistyö +55-vuotiaiden aktiivisen ikääntymisen ja elinikäisen oppimisen kehittämisosaamisessa tiivistyy. Ymmärrys +55-yrittäjyydestä ja sen kehittämistarpeista lisääntyy. Hanke toteutetaan ja sen toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu Oy, Työterveyslaitos ja Helsingin yliopisto. Tämä Suomeen kohdistuva ESR-hanke kytkeytyy Ruotsin vastaavaan ESF-hankkeeseen, BSLF Sustainable Working Life SWL jossa keskeisiä teemoja ovat elinikäinen oppiminen ja aktiivinen ikääntyminen. Muut kansainväliset partnerimaat ovat Latvia ja Liettua. Tulostettu :47:17 EURA järjestelmä

12 6, MYR :30 / Liite: Entr Fox valintaesitys Hakemusnumero: Hankkeen nimi: EntreFox 55+ Entrepreneurs and working life Sivu 10 3 (5) Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle ý Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Varsinais-Suomi, Uusimaa Seutukunnat Helsingin, Loimaan, Loviisan, Porvoon, Raaseporin, Salon, Turun, Vakka-Suomen, Åboland-Turunmaan Kunnat Askola, Espoo, Aura, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Kaarina, Karkkila, Kauniainen, Kemiönsaari, Kerava, Kirkkonummi, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lapinjärvi, Lieto, Lohja, Loimaa, Loviisa, Marttila, Masku, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nousiainen, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Parainen, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Pyhäranta, Pöytyä, Raasepori, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Sipoo, Siuntio, Somero, Taivassalo, Turku, Tuusula, Uusikaupunki, Vantaa, Vehmaa, Vihti Lisätietoja hakemuksesta Hakemus on saapunut rahoittavalle viranomaiselle Keski-Suomen ELY-keskukselle EURA järjestelmässä Hakemuksesta on tehty Suomen rakennerahasto-ohjelman yleisten valintaperusteiden mukainen arviointi. Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön arviointitiimin (toimintalinja 3) kokouksessa hankkeen on todettu täyttävän kaikki yleiset valintaperusteet. Hakemuksesta on pyydetty ja saatu kannanottoja Varsinais-Suomen alueelta. Kannanottoa on pyydetty Uudenmaan toteutusosuuden osalta myös Hämeen ELY-keskukselta. Hakemus on esitelty Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä (MYRS) Hakemuksesta on tehty Suomen rakennerahasto-ohjelman erityisten valintaperusteiden ja rahoittavan viranomaisen määrittelemän alueellisen valintaperusteen mukainen arviointi. Arvioinnissa hakemus on saanut erityisistä valintaperusteista pistemäärän 315/500 ja alueellisesta valintaperusteesta pistemäärän 300/500 eli yhteispistemäärän 615/1000. Hakemuksen on pisteytyksessä saatava vähintään puolet erityisten valintaperusteiden ja alueellisen valintaperusteen pisteistä, jotta se voidaan esittää rahoitettavaksi. Arviointitiimin (toimintalinja 3) kokouksessa on todettu, että hakemus täytätä riittävässä määrin edellä mainitut valintaperusteet. Rahoitusyksikön hankevalintakokouksessa hakemusta on pidetty rahoituskelpoisena. Myönteinen valintaesitys hankkeelle on käsitelty Varsinais-Suomen MYRS:in kokouksessa Hankkeeseen haettu ESR- ja valtion rahoitus, yhteensä euroa, jakaantuu maakunnittaisiin kehyksiin seuraavasti: Varsinais-Suomi (rahoittava viranomainen Keski-Suomen ELY-keskus) - Turun AMK euroa Uusimaa (rahoittava viranomainen Hämeen ELY-keskus) - Työterveyslaitos euroa - Helsingin yliopisto euroa Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Muut kustannukset 0 5 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ,00 2 Kuntien rahoitus 0 0,00 3 Muu julkinen rahoitus ,00 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00 Rahoitus yhteensä ,00 Tulostettu :47:17 EURA järjestelmä

13 6, MYR :30 / Liite: Entr Fox valintaesitys Hakemusnumero: Hankkeen nimi: EntreFox 55+ Entrepreneurs and working life Sivu 11 4 (5) Kustannukset Yhteensä 7 Kunnat 0 8 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Hakemuksessa esitetyillä toimenpiteillä voidaan edistää yli 55-v. yrittäjien työhyvinvointia terveyden ja työkyvyn parantamisen sekä elinikäisen oppimisen, erityisesti digitalisaation hyödyntämisen kautta. Hankkeen uutuusarvona voidaan pitää nimen omaan ikääntyneiden yrittäjyyteen liittyvien erityisten ongelmien huomioimista suunnitelluissa toimenpiteissä. Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämisellä sekä elinikäisellä oppimisella voidaan pidentää osallistujien työuria ja siten parantaa heidän työllisyyttään. Hanke myös edistää osallistujajoukkona olevien yrittäjien verkostoitumista. Hanke tukee selkeästi Itämeristrategiaa ja sen politiikka-aluetta Koulutus, tutkimus ja työllisyys. Hanke liittyy uuteen Itämeren alueella toteutuvaan kansainvälisen yhteistyön kokonaisuuteen Sustainable Working Life, jossa aktiivista ikääntymistä ja elinikäistä oppimista lähestytään eri maissa eri näkökulmista. Hakemuksen tietojen perusteella kansainväliseen yhteistyöhön on osallistumassa kumppanuushankkeita Ruotsista, Latviasta ja Liettuasta. Kansainvälisen yhteistyön voi arvioida tuovan selkeää lisäarvoa kansalliseen toimintaan nähden. Hanke tukee osaltaan Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaa , esimerkiksi sen teemakokonaisuuksia "Itämeren alueen kansainvälinen keskus" ja "Koulutuksen ja työelämän yhteistyö". Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys ý Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Rahoittajan esitys perustuu tehtyyn hankearviointiin ja sen perustelut käyvät ilmi edellisestä kohdasta "Rahoittajan arvio hankkeesta". Hanke täyttää riittävässä määrin Suomen rakennerahasto-ohjelman erityiset valintaperusteet ja rahoittavan viranomaisen määrittelemän alueellisen valintaperusteen. Ennen hankepäätöksen valmistelua hakija ja rahoittaja neuvottelevat keskenään hankehakemuksesta ja siihen mahdollisesti tehtävistä tarkennuksista. Neuvottelussa keskusteltavia asioita ovat: - Kohderyhmän tarkentaminen erityisesti yrittäjiksi aikovien osalta - Yrittäjien saaminen mukaan hankkeeseen - Hankehakemuksen sisällön läpikäyminen - Hakemuksessa esitettyjen toimenpiteiden siirrettävyys alueelta toiselle - Hankkeen kustannusten ja rahoituksen läpikäyminen - Kansainvälisen yhteistyön tilanne Myönteinen hankepäätös tehdään seuraavin ehdoin: - Kansainvälinen yhteistyö toteutuu suunnitellusti - Uudenmaan toteutusosuuden osalta Etelä-Suomen rahoittavana ELY-keskuksena toimiva Hämeen ELY-keskus ottaa myönteisen kannan hankkeen hyväksymiseen - Hanketta puolletaan Uudenmaan maakunnan maakunnallisessa käsittelyssä - Hakija toimittaa selvityksen vähintään 42 yrittäjän osallistumisesta hankkeeseen ja osoittaa, miten loput yrittäjät Tulostettu :47:17 EURA järjestelmä

14 6, MYR :30 / Liite: Entr Fox valintaesitys Hakemusnumero: Hankkeen nimi: EntreFox 55+ Entrepreneurs and working life Sivu 12 5 (5) saadaan hankkeeseen sen toteutusvaiheessa. Tulostettu :47:17 EURA järjestelmä

15 7, MYR :30 Sivu 13 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KÄSITTELYYN MENEVÄT KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ESR- HANKKEET, KIELTEINEN ESITYS HANKKEELLE ASKELMERKKEJÄ TYÖELÄMÄÄN Asia Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan lausunnon Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman (ESR ja EAKR) maakunnan kehittämisen kannalta merkittävistä tai kokonaiskustannusarvioltaan suurista alueelliseen suunnitelmaan perustuvista hankkeista ALKE -lain 27 ja 28:ien mukaisesti (pl. yritystukihankkeet). Yhteistyöryhmä ottaa EAKR/ESRrakennerahastohankkeen käsiteltäväkseen, kun hankkeelle haettu EU:n ja valtion rahoitus yhteensä koko toteutusaikana on vähintään euroa tai kun hanke on sihteeristössä määritelty merkittäväksi ohjelman ja/tai maakunnallisen kehittämisen kannalta (alle euron hankkeet) tai jos yhteistyöryhmän tai sen sihteeristön puheenjohtaja tai sihteeristön jäsen näin esittää. Edellä määriteltyjen rakennerahastohankkeiden (pl. yritystukihankkeet) osalta maakunnan yhteistyöryhmä antaa hankkeesta rahoittajaa (Keski-Suomen ELY-keskus) sitovan lausunnon sihteeristön esityksen pohjalta. Rahoittava viranomainen voi poiketa yhteistyöryhmän rahoittamista koskevasta puoltavasta lausunnosta, jos tuen myöntäminen olisi vastoin Euroopan unionin tai kansallista lainsäädäntöä tai jos hanke ei olisi ohjelmanmukainen. Keski-Suomen ELY-keskukseen on saapunut viisitoista Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa koskevaa, kokonaan tai pääosin Varsinais-Suomeen kohdistuvaa hakemusta. Hakuaika oli Hakemus Askelmerkkejä työelämään -hanke (hakijana Lounais-Suomen Martat ry). Hakemus on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokouksissa ja Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön hankevalintakokouksessa on todettu, ettei hanke ole rahoituskelpoinen. Hankkeen valintaesitys on oheismateriaalina. Ehdotus Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan kielteisen lausunnon hankkeesta: Askelmerkkejä työelämään -hanke (hakijana Lounais-Suomen Martat ry) Päätös Lisätietoja Rahoitusasiantuntija Mika Villa, puh ,

16 7, MYR :30 / Liite: Askelmerkkejä valintaesitys Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Askelmerkkejä työelämään -hanke Sivu 14 1 (2) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi Askelmerkkejä työelämään -hanke Hakemusnumero Saapumispäivämäärä Käsittelijä Jouni Kytösaari Kokouksen päivämäärä Diaarinumero EURA 2014/7424/ /2018/KESELY Viranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi Lounais-Suomen Martat ry Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tukimuoto Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Hankkeen kohderyhmän muodostavat vähintään 12 kk avoimilta työmarkkinoilta poissaolleet TE-toimiston työnhakijat, jotka täyttävät työttömän määritelmän, sekä osatyökykyiset henkilöt. Erityiskohderyhmän tässä hankkeen kohderyhmässä muodostavat alle 29-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat henkilöt. Hanke toteuttaa kohderyhmälle monipuolista palvelukokonaisuutta, jolla tuetaan henkilökohtaista hyvinvointia, sosiaalista osallisuutta ja ennen kaikkea etsitään tilaisuuksia työelämäkokeiluihin ja työllistymiseen. Hanke tarjoaa osallistujille yksilöohjausta, työmarkkinavalmiuksia parantavaa koulutusta ryhmäohjauksena sekä tiivistä yrityskontaktointia osallistujan työllistämiseksi avoimille työmarkkinoille. Hankkeen toiminnalla kehitetään asiakasohjauksen liittyvän yhteistyöverkoston toimintaa sekä liitetään opinnollistaminen ja fyysisen toimintakyvyn edistäminen aktivointitoimenpiteen osa-alueiksi. Hankkeen toiminnalla myös kehitetään ohjausmenetelmiä ja palautteen antamisen tapoja tuomalla motivoiva haastattelu -menetelmä osaksi toimintamallia. Hankkeen yhteistyötahoilla on keskeinen rooli osallistujien ohjaamisessa hankkeen toimenpiteisiin (asiakasohjaus). Asiakkaat ohjautuvat mukaan toimintaan Varsinais-Suomen TE-toimiston ja muiden hankkeen yhteistyötahojen kautta. ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Varsinais-Suomi Seutukunnat Salon, Turun Kunnat Turku, Salo Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Tulostettu :01:39 EURA järjestelmä

17 7, MYR :30 / Liite: Askelmerkkejä valintaesitys Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Askelmerkkejä työelämään -hanke Sivu 15 2 (2) Lisätietoja hakemuksesta Lounais-Suomen Martoilla on jo 20 vuoden kokemus koulutus- ja ohjaustoiminnasta, jonka avulla pitkäänkin työttömänä olleet henkilöt voivat kehittää osaamistaan ja löytää paikkansa työelämässä. Marttojen Työavain on Lounais-Suomen Martat ry:n toteuttama ja Varsinais-Suomen TE-palvelujen sekä Turun ja Salon kaupungin rahoittama hanke pitkään työttömänä olleiden henkilöiden ohjaamiseen ja kouluttamiseen kohti työelämää. Toinen esimerkki on Elämä alkaa arjesta-hanke (Hämeen ELY-keskus). Keskeistä on osallistujan henkilökohtaista työllistymistä tukeva ohjaus, jota annetaan yksilö- ja ryhmäohjauksena. Hankkeeseen osallistuville etsitään palkkatuki- ja työkokeilupaikkoja. Yksilöohjaukseen kuuluu, että yhdessä asiakkaan kanssa asetetaan tavoitteita eli ensimmäisiä askelmerkkejä kohti omaa tavoitetta. Tavoiteasetanta on oltava asiakkaalle itselleen aitoja ja mahdollisia. Toimenpiteissä on CV-pajoja, työnhakusparrauksia, yrityskäyntejä jne. Alueina on Turku ja Salo, joissa tavoitteena n 200 osallistujaa kolmen vuoden aikana. Alueiden pitkäaikaistyöttömille suunnattujen palveluiden kohdalla tehdään tiivistä yhteistyötä. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ,00 2 Kuntien rahoitus ,64 3 Muu julkinen rahoitus 0 0,00 4 Yksityinen rahoitus ,36 Rahoitus yhteensä ,00 Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Esitetään hylättäväksi. Hanke-esitys kohdistuu haastavaan kohderyhmään eli pitkäaikaistyöttömiin (nuoriin ja ikääntyviin), jotka epäilemättä tarvitsevat erityistä ohjauksellista tukea työllistymiseen. Hakija on kuitenkin tehnyt vastaavanlaista toimintaa alueella pitkään ja ongelmaksi nousee esityksen uutuusarvo ja toimintamallin juurruttaminen. Hankkeessa ei siten kehitetä uudenlaisia ratkaisuja tai tuoteta erityistä lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin ja/tai toimintamalleihin heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämiseksi. Hankkeessa on kuitenkin joitakin positiivia seikkoja kuten matalan kynnyksen työtoiminta, sekä palkkatuki- ja työkokeilupaikkojen aktiivinen etsintä. Maakuntaohjelmassa on painotettu työllisyyden kehitystä ja osaavaa työvoimaa. Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys Hakemus esitetään hyväksyttäväksi ý Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Tulostettu :01:39 EURA järjestelmä

18 8, MYR :30 Sivu 16 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KÄSITTELYYN MENEVÄT KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ESR- HANKKEET, KIELTEINEN ESITYS HANKKEELLE VAMOS REITTI Asia Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan lausunnon Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman (ESR ja EAKR) maakunnan kehittämisen kannalta merkittävistä tai kokonaiskustannusarvioltaan suurista alueelliseen suunnitelmaan perustuvista hankkeista ALKE -lain 27 ja 28:ien mukaisesti (pl. yritystukihankkeet). Yhteistyöryhmä ottaa EAKR/ESRrakennerahastohankkeen käsiteltäväkseen, kun hankkeelle haettu EU:n ja valtion rahoitus yhteensä koko toteutusaikana on vähintään euroa tai kun hanke on sihteeristössä määritelty merkittäväksi ohjelman ja/tai maakunnallisen kehittämisen kannalta (alle euron hankkeet) tai jos yhteistyöryhmän tai sen sihteeristön puheenjohtaja tai sihteeristön jäsen näin esittää. Edellä määriteltyjen rakennerahastohankkeiden (pl. yritystukihankkeet) osalta maakunnan yhteistyöryhmä antaa hankkeesta rahoittajaa (Keski-Suomen ELY-keskus) sitovan lausunnon sihteeristön esityksen pohjalta. Rahoittava viranomainen voi poiketa yhteistyöryhmän rahoittamista koskevasta puoltavasta lausunnosta, jos tuen myöntäminen olisi vastoin Euroopan unionin tai kansallista lainsäädäntöä tai jos hanke ei olisi ohjelmanmukainen. Keski-Suomen ELY-keskukseen on saapunut viisitoista Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa koskevaa, kokonaan tai pääosin Varsinais-Suomeen kohdistuvaa hakemusta. Hakuaika oli Hakemus Vamos Reitti (hakijana Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö). Hakemus on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokouksissa ja Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön hankevalintakokouksessa on todettu, ettei hanke ole rahoituskelpoinen. Hankkeen valintaesitys on oheismateriaalina. Ehdotus Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan kielteisen lausunnon hankkeesta: Vamos Reitti (hakijana Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö) Päätös Lisätietoja Rahoitusasiantuntija Mika Villa, puh ,

19 8, MYR :30 / Liite: Vamos Reitti valintaesitys Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Vamos Reitti Sivu 17 1 (3) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi Vamos Reitti Hakemusnumero Saapumispäivämäärä Käsittelijä Mika Villa Kokouksen päivämäärä Diaarinumero EURA 2014/7513/ /2018/KESELY Viranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tukimuoto Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan työllistymis- ja koulituspoluille siirtymistä tukevia integraatiomalleja, joissa julkinen ja kolmas sektori toteuttavat matalan kynnyksen palveluita yhdessä. Suomessa on yli nuorta, joilla ei ole töitä tai opiskelupaikkaa. Heistä suurinta osaa ei myöskään tavoiteta tai pystytä auttamaan tarjolla olevien palveluiden keinoin. Tämä hanke vastaa Turussa niiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien tarpeisiin, jotka tarvitsevat intensiivistä ja yksilöllistä tukea opiskelu- ja työkykynsä vahvistamiseksi. HANKKEEN TAVOITTEENA on 1) löytää palveluiden ulkopuolella olevat vuotiaat nuoret, ja valmennuksen keinoin kohentaa heidän työelämätaitojaan sekä kiinnittää heidät opiskeluun ja työelämään kestävästi; 2) kehittää heikossa työmarkkina-asemassa oleville nuorille kokonaisvaltainen palveluprosessi, joka huomioi nuorten tarpeet laajasti ja sitouttaa kehittämistyöhön julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita sekä nuoria; 3) valmentaa ja tukea työpaikkoja kohtaamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia nuoria ja kokeilla monisektorisessa ja alaisessa yhteistyössä innovatiivisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisia mahdollisuuksia työllistyä. HANKKEEN TOIMENPITEINÄ 1) kytkeydytään alueen verkostoihin; 2) yhteistyörakenteisiin haetaan vahvistusta yhteisen nykytila-analyysin kautta; 3) sovelletaan Vamos yksilö-, ryhmä- ja kotiin vietävää valmennusta; 4) integroidaan toimiviksi todettuja digitaalisia ohjausmalleja kiinnittymisen tueksi; 5) mitataan ja seurataan kohderyhmän asiakastyytyväisyyttä ja hyvinvoinnin muutosta; 6) rakennetaan kaupungin ja kolmannen sektorin palveluintegraatiota; 7) viestitään ulkoisesti ja sisäisesti palveluintegraation edistämiseksi; 8) osallistetaan nuoret kehittämistyöhön; 9) vakiinnutetaan yhteistyöskentelymuodot sekä työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät; 10) kokeillaan erilaisia nuorten koulutus- ja työpolkujen edistämisinnovaatioita yhteiskehittämisen keinoin. HANKKEEN TULOKSENA 1) 200 nuorta on saanut tukea hankkeen myötä ja 60% on edennyt työllisyys- ja koulutuspoluille (1/3 päättäneistä nuorista työllistyy); 2) 85% osallistuneista kokee työ- ja toimintakykynsä sekä hyvinvointinsa kohentuneen; 3) kohderyhmän palveluprosessien laatu on toteutettavan kartoituksen perusteella Tulostettu :16:07 EURA järjestelmä

20 8, MYR :30 / Liite: Vamos Reitti valintaesitys Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Vamos Reitti Sivu 18 2 (3) kohentunut ja on syntynyt uusia toimintamalleja; 4) julkisen- ja kolmannen sektorin työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät ovat kehittynet; 5) toimijoiden tietoisuus ja ymmärrys palveluiden ja palvelupolkujen vaikuttavuudesta kohderyhmän osalta on lisääntynyt; 6) kolmannen sektorin ja julkisen sektorin palveluintegraatio on syventynyt kohderyhmän osalta; 7) tietoisuus koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten tilanteesta on lisääntynyt ja palveluita on kehitetty nuorilähtöisemmäksi; 8) toimintamallilla on valmistauduttu maakunta- ja soteuudistukseen. HANKEEN VAIKUTUKSENA lyhyellä aikavälillä työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä vähenee hankkeen toimintaympäristössä. Pitkällä aikavälillä uudet toimintatavat leviävät edistäen samalla palveluintegraatiota, ja saavuttaen tehokkaampia palveluita kohderyhmälle SUKUPUOLINÄKÖKULMA valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa mies- ja naiserityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet edetä koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta. ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Varsinais-Suomi Seutukunnat Turun Kunnat Turku Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Lisätietoja hakemuksesta Hakemus on saapunut rahoittavalle viranomaiselle Keski-Suomen ELY-keskukselle EURA järjestelmässä Hakemuksesta on tehty Suomen rakennerahasto-ohjelman yleisten valintaperusteiden mukainen arviointi. Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön arviointitiimin (toimintalinja 3) kokouksessa on todettu hankkeen täyttävän kaikki yleiset valintaperusteet. Hakemuksesta on pyydetty ja saatu kannanottoja Varsinais- Suomen alueelta. Hakemus on esitelty Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä (MYRS) Hakemuksesta on tehty Suomen rakennerahasto-ohjelman erityisten valintaperusteiden ja rahoittavan viranomaisen määrittelemän alueellisen valintaperusteen mukainen arviointi. Arvioinnissa hakemus on saanut erityisistä valintaperusteista pistemäärän 240/500 ja alueellisesta valintaperusteesta pistemäärän 300/500 eli yhteispistemäärän 540/1000. Hakemuksen on pisteytyksessä saatava vähintään puolet erityisten valintaperusteiden ja alueellisen valintaperusteen pisteistä, jotta se voidaan esittää rahoitettavaksi. Arviointitiimin (toimintalinja 3) kokouksessa on todettu, ettei hakemus täytä riittävässä määrin erityisiä valintaperusteita. Rahoitusyksikön hankevalintakokouksessa hakemusta ei ole pidetty rahoituskelpoisena. Kielteinen valintaesitys hankkeelle on käsitelty Varsinais-Suomen MYRS:in kokouksessa Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ,00 2 Kuntien rahoitus ,05 3 Muu julkinen rahoitus 0 0,00 4 Yksityinen rahoitus ,95 Rahoitus yhteensä ,00 Tulostettu :16:07 EURA järjestelmä

21 8, MYR :30 / Liite: Vamos Reitti valintaesitys Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Vamos Reitti Sivu 19 3 (3) Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Hankkeessa on tarkoitus luoda Turun Vamos-toimintaan työllistymiseen poluttava toimintamalli, johon sisältyy tiiviimpi palveluintegraatio kaupungin ja järjestöjen kanssa. Hakemuksen perusteella hankkeessa toteutettavat toimet ovat osittain samoja, joita Vamos Turun toiminnassa toteutetaan jo nyt eikä hanke tältä osin tuo erityistä lisäarvoa jo toteutettavaan toimintaan nähden. Varsinais-Suomen alueelta saaduissa kannanotoissa on lisäksi kiinnitetty huomiota siihen, että hakemuksessa esitetty toiminta on ainakin osittain päällekkäistä alueen muun nuorille kohdennetun toiminnan kanssa (muun muassa Turun Ohjaamo ja TE-toimiston Nuoret kohti työtä! -ostopalvelu). Helsingin Diakonissalaitos on hankkeen ainoa toteuttaja. Hakemukseen on liitetty Turun kaupungilta kaksi hallintokuntien aiesopimusta yhteistyöstä hankkeen kanssa. Hankkeeseen on myös haettu rahoitusosuutta Turun kaupungilta, mutta kaupungin rahoitusosuus on varsin pieni, ottaen huomioon, että hakemuksessa nimetään Turun kaupunki keskeiseksi yhteistyökumppaniksi. Hankkeelle haetaan Keski-Suomen ELY-keskuksen päättynyttä hakua koskevasta hakuohjeesta poiketen 80 %:n ESR- ja valtion rahoitusosuutta ilman erityisiä perusteluja. Hakemuksessa ei ole mainittu yhteistyökumppanina Varsinais-Suomen TE-toimistoa edes asiakkaiden ohjautumisen osalta, vaikka kohderyhmänä olevista 200 nuoresta merkittävä osa on TE-toimiston asiakkaita. Hankekäsittelyn kuluessa hakijalta on tosin saatu tieto, että TE-toimiston kanssa on keskusteltu hankkeesta. Hakemuksen perusteella on tarkoitus myös luoda yhteydet alueen yrityksiin nuorten työllistymisen edistämiseksi, mutta yhtään potentiaalista yritystä ei kuitenkaan ole nimetty. Alat, jotka mainitaan, eivät kohderyhmä huomioiden vaikuta relevanteilta. Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys Hakemus esitetään hyväksyttäväksi ý Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Rahoittajan esitys perustuu tehtyyn hankearviointiin ja sen perustelut käyvät ilmi edellisestä kohdasta "Rahoittajan arvio hankkeesta". Hakemus ei riittävässä määrin täytä Suomen rakennerahasto-ohjelman erityisiä valintaperusteita. Tulostettu :16:07 EURA järjestelmä

22 9, MYR :30 Sivu 20 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KÄSITTELYYN MENEVÄT KESI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ESR- HANKKEET, KIELTEINEN ESITYS HANKKEELLE MAHIS - MAAHANMUUTTAJIEN OSAAMINEN MAHDOLLISUUTENA Asia Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan lausunnon Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman (ESR ja EAKR) maakunnan kehittämisen kannalta merkittävistä tai kokonaiskustannusarvioltaan suurista alueelliseen suunnitelmaan perustuvista hankkeista ALKE -lain 27 ja 28:ien mukaisesti (pl. yritystukihankkeet). Yhteistyöryhmä ottaa EAKR/ESRrakennerahastohankkeen käsiteltäväkseen, kun hankkeelle haettu EU:n ja valtion rahoitus yhteensä koko toteutusaikana on vähintään euroa tai kun hanke on sihteeristössä määritelty merkittäväksi ohjelman ja/tai maakunnallisen kehittämisen kannalta (alle euron hankkeet) tai jos yhteistyöryhmän tai sen sihteeristön puheenjohtaja tai sihteeristön jäsen näin esittää. Edellä määriteltyjen rakennerahastohankkeiden (pl. yritystukihankkeet) osalta maakunnan yhteistyöryhmä antaa hankkeesta rahoittajaa (Keski-Suomen ELY-keskus) sitovan lausunnon sihteeristön esityksen pohjalta. Rahoittava viranomainen voi poiketa yhteistyöryhmän rahoittamista koskevasta puoltavasta lausunnosta, jos tuen myöntäminen olisi vastoin Euroopan unionin tai kansallista lainsäädäntöä tai jos hanke ei olisi ohjelmanmukainen. Keski-Suomen ELY-keskukseen on saapunut viisitoista Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa koskevaa, kokonaan tai pääosin Varsinais-Suomeen kohdistuvaa hakemusta. Hakuaika oli Hakemus MAHIS Maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena (hakija Salon kaupunki, osatoteuttaja Salon seudun koulutuskuntayhtymä). Hakemus on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokouksissa ja Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön hankevalintakokouksessa on todettu, ettei hanke ole rahoituskelpoinen. Hankkeen valintaesitys on oheismateriaalina. Ehdotus Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan kielteisen lausunnon hankkeesta: Hakemus MAHIS Maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena (hakija Salon kaupunki, osatoteuttaja Salon seudun koulutuskuntayhtymä). Päätös Lisätietoja Rahoitusasiantuntija Mika Villa, puh , mika.villa@ely-keskus.fi

23 9, MYR :30 / Liite: MAHIS valintaesitys Hakemusnumero: Hankkeen nimi: MAHIS maahanmuuttajan osaaminen mahdollisuutena Sivu 21 1 (4) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi MAHIS maahanmuuttajan osaaminen mahdollisuutena Hakemusnumero Saapumispäivämäärä Käsittelijä Mika Villa Kokouksen päivämäärä Diaarinumero EURA 2014/7450/ /2018/KESELY Viranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi Salon kaupunki Osatoteuttajat Salon seudun koulutuskuntayhtymä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tukimuoto Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Salon seudulla, kuten muuallakin Suomessa, maahanmuuttajat ovat työttömyystilastoissa yliedustettuina ja heillä on kantaväestöä enemmän vaikeuksia työhön pääsemissä. Salossa on tarvetta tehostaa ja nopeuttaa maahanmuuttajien ohjautumista heitä hyödyttäviin palveluihin sekä vahvistaa heidän väyliään kohti työelämää. Hankevalmistelussa on hyödynnetty Tilastokeskuksen tietoja Salossa asuvien työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajanaisten määristä sekä tehty yhteistyötä Yrityssalon kanssa paikallisen työvoiman tarpeen määrittämiseksi. Hankkeen kohderyhmänä ovat Salossa asuvat, heikossa työmarkkina-asemassa olevat maahanmuuttajat, jotka kaipaavat tukea ja ohjausta päästäkseen koulutukseen ja/tai työelämään. Erityisinä kohderyhminä ovat kotona olevat naiset ja työelämän sekä koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret miehet, joiden palvelutarpeet ovat heikosti tiedossa, sillä heidän tavoittamisensa on haasteellista. Hankkeessa luodaan väyliä kohderyhmän tavoittamiseen, jotta voidaan kartoittaa heidän osaamisensa, palvelutarpeensa ja tavoitteensa. Hankkeessa pyritään tunnistamaan kohderyhmän työmarkkinoille etenemisen esteitä. Esteiden tunnistuksen avulla voidaan etsiä keinoja, joilla niihin voidaan puuttua hankkeen aikana ja myös tulevaisuudessa. Kartoituksen jälkeen tarjotaan tukea tavoitteiden saavuttamiseksi. Salossa on tälläkin hetkellä paljon palveluita työttömille ja näistä palveluista hyötyisivät monet maahanmuuttajat, mutta heidän ohjautumisensa näihin palveluihin saattaa kestää pitkiä aikoja tai sitä ei tapahdu pahimmillaan ollenkaan. Hankkeessa kartoitetaan Salossa työttömille tarjolla olevat palvelut, sillä on huomattu, että ohjaavat toimijatahot eivät välttämättä ole tietoisia toistensa tarjoamista palveluista. Jotta kohderyhmälle voidaan tarjota mahdollisimman ajankohtaista tietoa ja palvelua, hankkeen aikana tullaan parantamaan tiedonkulkua ohjaavien toimijatahojen välillä ja luomaan tarjolla olevista palveluista tietopaketti. Hankkeen tavoitteena on myös kartoittaa Salon alueella tarjolla olevat työkokeilupaikat sekä kehittää yksilöllisen tuen muotoja työkokeilun ajaksi. Lisäksi tavoitteena on luoda työkalu työkokeilun arvioimiseen ja tehdä työkokeilusta mahdollisimman paljon maahanmuuttajaa palvelevaa toimintaa. Tulostettu :57:03 EURA järjestelmä

24 9, MYR :30 / Liite: MAHIS valintaesitys Hakemusnumero: Hankkeen nimi: MAHIS maahanmuuttajan osaaminen mahdollisuutena Sivu 22 2 (4) Työkokeiluun yhdistetään hankkeen aikana vahvasti opinnollistaminen sekä mahdollisuus suorittaa yksittäisiä opintokokonaisuuksia. Hankkeessa toteutetaan seuraavat toimenpidekokonaisuudet: 1. Osaaminen näkyväksi Hankkeessa kartoitetaan kohderyhmän osaaminen, palvelutarpeet ja tavoitteet sekä pyritään tunnistamaan heidän työmarkkinoille etenemisen esteitä. Kartoituksen jälkeen kohderyhmää tuetaan, valmennetaan ja perehdytetään oman väylän löytämisessä. 2. Palveluohjauksen kehittäminen Hankkeessa kartoitetaan Salossa työttömille tarjolla olevat palvelut, sillä on huomattu, että ohjaavat toimijatahot eivät välttämättä ole tietoisia toistensa tarjoamista palveluista. Jotta kohderyhmälle voidaan tarjota mahdollisimman ajankohtaisinta tietoa ja palvelua, hankkeen aikana tullaan parantamaan tiedonkulkua ohjaavien toimijatahojen välillä ja luomaan tarjolla olevista palveluista tietopaketti. Tietopaketista tehdään konkreettinen ja helposti ymmärrettävä, jotta se sopii niin maahanmuuttajan kuin heitä ohjaavien tahojen käyttöön. 3. Työkokeilun avulla työmarkkinoille Hankkeessa kartoitetaan kaikki Salon kaupungin palvelualueella tarjolla olevat työkokeilupaikat. Työkokeilupaikkojen työtehtävät ja työympäristö kartoitetaan, jotta työkokeilupaikan soveltuvuutta voidaan arvioida jo ennen työkokeilun alkamista.hankkeessa tarjotaan tukea myös työkokeilun aloittamiseen. Lisäksi hankkeessa luodaan arviointityökalu, jonka avulla voidaan arvioida maahanmuuttajan osaamisen tasoa ja hänelle sopivinta jatkoväylää. Työkokeiluun yhdistetään myös opinnollistaminen, eli kohderyhmällä on mahdollisuus myös yksittäisten tutkinnon osien suorittamiseen työkokeilun aikana. Pitkän aikavälin tuloksena työllisyystilanne on parantunut Salossa. Maahanmuuttajataustaiset työnhakijat ovat suorittaneet tutkintoja ja osatutkintoja ja näin parantaneet asemaansa työmarkkinoilla.maahanmuuttajien työllistymisvalmiudet ovat parantuneet ja heidän osaamisensa on tuotu näkyväksi työmarkkinoille. Hankkeen valmistelussa ovat olleet mukana TE-toimisto, Salon kaupungin sosiaali-, työllisyys- ja kansainväliset palvelut sekä maahanmuuttoyksikkö ja Yrityssalo. Pää- ja osatoteuttajan lisäksi hakemuksessa mainitaan toteutuksen yhteistyötahoina Lounais-Suomen Martat, Salon Klubitalo ry, Salon alueen työttömät ry ja kokemusasiantuntijana salolainen maahanmuuttajataustainen yrittäjä. Hankkeeseen osallistuu hakemuksen perusteella 200 henkilöä, joista 160 työttömiä ja 40 työmarkkinoiden ulkopuolella olevia. Osallistuvia yrityksiä tavoitellaan mukaan 15. ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Varsinais-Suomi Seutukunnat Salon Kunnat Salo Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Lisätietoja hakemuksesta Hakemus on saapunut rahoittavalle viranomaiselle Keski-Suomen ELY-keskukselle EURA järjestelmässä Hakemuksesta on tehty Suomen rakennerahasto-ohjelman yleisten valintaperusteiden mukainen arviointi. Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön arviointitiimin (toimintalinja 3) kokouksessa hankkeen on todettu täyttävän kaikki yleiset valintaperusteet. Hakemuksesta on pyydetty ja saatu kannanottoja Varsinais-Suomen Tulostettu :57:03 EURA järjestelmä

25 9, MYR :30 / Liite: MAHIS valintaesitys Hakemusnumero: Hankkeen nimi: MAHIS maahanmuuttajan osaaminen mahdollisuutena Sivu 23 3 (4) alueelta. Hakemus on esitelty Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä (MYRS) Hakemuksesta on tehty Suomen rakennerahasto-ohjelman erityisten valintaperusteiden ja rahoittavan viranomaisen määrittelemän alueellisen valintaperusteen mukainen arviointi. Arvioinnissa hakemus on saanut erityisistä valintaperusteista pistemäärän 230/500 ja alueellisesta valintaperusteesta pistemäärän 300/500 eli yhteispistemäärän 530/1000. Hakemuksen on pisteytyksessä saatava vähintään puolet erityisten valintaperusteiden ja alueellisen valintaperusteen pisteistä, jotta se voidaan esittää rahoitettavaksi. Arviointitiimin (toimintalinja 3) kokouksessa on todettu, ettei hakemus täytä riittävässä määrin erityisiä valintaperusteita. Rahoitusyksikön hankevalintakokouksessa hakemusta ei ole pidetty rahoituskelpoisena. Kielteinen valintaesitys hankkeelle on käsitelty Varsinais-Suomen MYRS:in kokouksessa Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset 0 4 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ,00 2 Kuntien rahoitus ,00 3 Muu julkinen rahoitus 0 0,00 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00 Rahoitus yhteensä ,00 Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Salossa on päättymässä valtakunnallisella ESR-rahoituksella rahoitettu Kototakuu-hanke (S20818), jonka päätoteuttaja on Salon seudun koulutuskuntayhtymä ja osatoteuttaja Salon kaupunki. Hankkeen pyrkimyksenä on edistää maahanmuuttajien kotoutumista. Nyt haettava hanke käynnistyisi ja sen keskeisin ero edellä mainittuun hankkeeseen nähden on, että kohderyhmänä olisivat myös muut kuin kotoutumisvaiheessa olevat maahanmuuttajat. Salon seudulla on käynnissä myös muita eri rahoituslähteistä rahoitettuja maahanmuuttajille kohdennettuja toimia. Lisäksi Salossa on lokakuussa käynnistynyt Voima-hanke, jossa työttömille (kohderyhmään voivat sisältyä myös maahanmuuttajat) suunnattujen palvelujen ja toimintamallien kehittäminen on keskiössä. Nyt haettavan hankkeen toimenpiteissä on selkeä riski päällekkäiselle toiminnalle. Hakemuksen perusteella MAHIS-hankkeessa kartoitetaan maahanmuuttajien työllistymisen esteitä ja muun muassa osaamista. Osallistujia tuetaan, valmennetaan ja perehdytetään oman väylän löytämisessä. Jatkoväylä voi löytyä esimerkiksi työkokeilun, opintojen, opinnollistamisen tai vapaaehtoistyön kautta. Keinot ovat perinteisiä eivätkä kaikilta osin työllistymisen kannalta kovin vaikuttavia, mihin myös alueelta saaduissa kannanotoissa on kiinnitetty huomiota. Hanke ei näin tuo selkeää lisäarvoa muuhun Salon seudulla toteutettavaan toimintaan nähden. Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys Hakemus esitetään hyväksyttäväksi ý Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Tulostettu :57:03 EURA järjestelmä

26 9, MYR :30 / Liite: MAHIS valintaesitys Hakemusnumero: Hankkeen nimi: MAHIS maahanmuuttajan osaaminen mahdollisuutena Sivu 24 4 (4) Rahoittajan esitys perustuu tehtyyn hankearviointiin ja sen perustelut käyvät ilmi edellisestä kohdasta "Rahoittajan arvio hankkeesta". Hakemus ei riittävässä määrin täytä Suomen rakennerahasto-ohjelman erityisiä valintaperusteita. Tulostettu :57:03 EURA järjestelmä

27 10, MYR :30 Sivu 25 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KÄSITTELYYN MENEVÄT KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ESR- HANKKEET, MYÖNTEINEN ESITYS HANKKEELLE OSAAJATALO - YRITTÄJÄMÄISTÄ ASENNETTA JA TYÖELÄMÄTAITOJA MAAHANMUUTTAJILLE, OSAAVIA TEKIJÖITÄ YRITYKSILLE Asia Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan lausunnon Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman (ESR ja EAKR) maakunnan kehittämisen kannalta merkittävistä tai kokonaiskustannusarvioltaan suurista alueelliseen suunnitelmaan perustuvista hankkeista ALKE -lain 27 ja 28:ien mukaisesti (pl. yritystukihankkeet). Yhteistyöryhmä ottaa EAKR/ESRrakennerahastohankkeen käsiteltäväkseen, kun hankkeelle haettu EU:n ja valtion rahoitus yhteensä koko toteutusaikana on vähintään euroa tai kun hanke on sihteeristössä määritelty merkittäväksi ohjelman ja/tai maakunnallisen kehittämisen kannalta (alle euron hankkeet) tai jos yhteistyöryhmän tai sen sihteeristön puheenjohtaja tai sihteeristön jäsen näin esittää. Edellä määriteltyjen rakennerahastohankkeiden (pl. yritystukihankkeet) osalta maakunnan yhteistyöryhmä antaa hankkeesta rahoittajaa (Keski-Suomen ELY-keskus) sitovan lausunnon sihteeristön esityksen pohjalta. Rahoittava viranomainen voi poiketa yhteistyöryhmän rahoittamista koskevasta puoltavasta lausunnosta, jos tuen myöntäminen olisi vastoin Euroopan unionin tai kansallista lainsäädäntöä tai jos hanke ei olisi ohjelmanmukainen. Keski-Suomen ELY-keskukseen on saatu viisitoista Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa koskevaa, kokonaan tai pääosin Varsinais-Suomeen kohdistuvaa hakemusta. Hakuaika oli Hakemus OSAAJATALO Yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoa maahanmuuttajille, osaavia tekijöitä yrityksille (hakijana Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, osatoteuttajat: Phoenix ry/startup Refugees, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry). Hakemusta on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokouksessa ja Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön hankevalintakokouksessa hanketta on esitetty rahoitettavaksi. Hankkeen valintaesitys on oheismateriaalina. Ehdotus Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan myönteisen lausunnon hankkeesta: Hakemus OSAAJATALO Yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoa maahanmuuttajille, osaavia tekijöitä yrityksille (hakijana Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, osatoteuttajat: Phoenix ry/startup Refugees, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry). Päätös Lisätietoja Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas, , minna.koivukangas@ely-keskus.fi

28 10, MYR :30 / Liite: OSAAJATALO_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: OSAAJATALO - Yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoja maahanmuuttajille, osaavia t... Sivu 26 1 (9) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi OSAAJATALO - Yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoja maahanmuuttajille, osaavia tekijöitä yrityksille Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä Saapumispäivämäärä Diaarinumero EURA 2014/7445/ /2018/KESELY Käsittelijä Viranomainen Minna Koivukangas Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy Osatoteuttajat Phoenix ry/startup Refugees, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tukimuoto Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Varsinais-Suomen alueella on useita avoimia työtehtäviä, joiden täyttäminen on haasteellista. Työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kohtaamiseen tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja kokeiluja. Avoimia työtehtäviä on esimerkiksi siivous-, rakennus- ja sote-aloilla. Samanaikaisesti kun varsinaissuomalaiset työnantajat etsivät uusia työntekijöitä, on maahanmuuttajien vaikea löytää (pysyvää) työ- tai jatkokoulutuspaikkaa. Kantasuomalaisiin verrattuna maahanmuuttajien työttömyysaste on edelleen 2,5 kertainen ja syrjäytymisriski vuotiaiden maahanmuuttajanuorten keskuudessa on jopa viisinkertainen. Hankehakijoiden omien kokemusten mukaan työ tai yrittäjyys ovat parhaita välineitä yhteiskuntaan integroitumiseen. Maahanmuuttaja, varsinkin heikosti suomea puhuva, tarvitsee erityistä tukea ja yrittäjämäistä asennetta yrityksen perustamiseen ja yrityksen johtamiseen liittyvässä byrokratiassa sekä työnhaussa ja työpaikkaan ja -yhteisöön sitoutumisessa. Samaan aikaan yrityksille, erityisesti pksektorilla, rekrytointiprosessit ovat hyvin hoidettuina työläitä ja työnantajien resurssit etsiä uusia työntekijöitä ovat rajalliset. Ilman toimivia työelämäverkostoja pk-yritykset ja maahanmuuttajataustaiset työnhakijat eivät koskaan kohtaa toisiaan. Tässä Osaajatalo astuu mukaan uusilla ratkaisuillaan. Tavoitteena on tarjota Turun seudulla jatkossakin matalan kynnyksen verkosto, joka tukee maahanmuuttajia työnhaussa ja yrittäjyydessä uudella ja tehokkaalla tavalla. OSAAJATALO-hankkeen tavoitteet: Tavoite 1. Maahanmuuttajat ymmärtävät sen, mitä on yrittäjämäinen asenne työnhaussa ja työelämässä sekä sen, miten se edistää omaa onnistumista työelämässä. Hankkeen maahanmuuttajat löytävät työharjoittelupaikan, kesätyön tai osa-aikatyötä ja ammattiin valmistuneet saavat koulutusta vastaava työtä ja sopeutuvat muuttuvaan työelämään. Maahanmuuttajilla, erityisesti maahanmuuttajanuorilla, on ymmärrys siitä miten töitä haetaan ja heillä on verkosto, joka tukee heidän urakehitystään. Työnantajilta saadaan uutta tietoa siitä, minkälaista osaamista ja asennetta työntekijältä halutaan. Tulostettu :23:55 EURA järjestelmä

29 10, MYR :30 / Liite: OSAAJATALO_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: OSAAJATALO - Yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoja maahanmuuttajille, osaavia t... Sivu 27 2 (9) Tavoite 2. Hyödynnetään jo kartoitettua tietoa työvoimapula-aloista ja sen kanssa kamppailevista Varsinais-Suomen yrityksistä. Työnantajat saavat selkeitä ratkaisuja, jotka vastaavat heidän tarpeisiinsa: teiltä puuttuu viisi trukkikuskia, meillä on teille sopivia maahanmuuttajaosaajia. Lopputuloksena maahanmuuttajat pääsevät työpaikkahaastatteluihin, kohtaavat työnantajia ja työllistyvät nykyistä paremmin. Työnantajat tapaavat työnhakijat kasvokkain ja löytävät sopivat osaajat joustavasti ja osaavat hakea tarvittaessa erilaisia tukitoimia (rekrytointi- ja palkkatuki, koulutukset, tulkkaukset, kulttuurillinen ymmärrys) palkkaamisen kynnyksen madaltamiseksi. Työnantajien välinen yhteistyö ja tiedonsaanti toimii, sillä Osaajatalon ylläpitämä ja edelleen kehittämä Töissä täällä -verkosto ja sivusto tukevat työnantajia maahanmuuttajien työllisyyteen liittyvissä asioissa. Tavoite 3. Maahanmuuttajataustaisilla yrittäjillä on ajantasaiset ja relevantit tiedot yrityksen lakisääteisistä velvoitteista, työllistämisestä ja mahdollisuuksista kehittää yritystoimintaa esim. erilaisten yritystukien kautta. Yrittäjien taidot johtamisessa, markkinoinnissa ja viestinnässä paranevat. Samalla heidän tietämyksensä erilaisista yrittäjille suunnatuista palveluista ja kehittämistuista paranee. Maahanmuuttajayrittäjät verkostoituvat keskenään ja tulevat osaksi olemassa olevia verkostoja. Tärkeänä tavoitteena tässä on ajatus kaksisuuntaisesta kotoutumisesta myös yrittäjien parissa: nostetaan esille ja tehdään tunnetuksi eri toimialoilla operoivia yrityksiä ja maahanmuuttajayrittäjien tarinoita niiden takana. Tavoite 4. Lisätään tietoa yrittäjyydestä yhtenä työllistymisen tapana. Omasta yrityksestä haaveilevat maahanmuuttajat tunnistavat osaamisensa ja vahvuutensa sekä tietävät eri tavat toimia yrittäjänä ja sen miten yritys Suomessa perustetaan. Samalla tulevat tutuksi olemassa olevat yrityspalvelut sekä se, millaisia verkostoja sekä yrittäjäksi aikovalle että yrittäjänä toimivalle on tarjolla erityisesti Varsinais-Suomessa (ja relevanteilta osin myös muualla Suomessa). Erityisenä näkökulmana tässä on omistajanvaihdosten esiin nostaminen yhtenä mahdollisuutena yrittäjyyden aloittamiseksi. Tavoite 5. Työssäkäyvät maahanmuuttajat saavat tukea ja neuvoa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Yrityksiä tuetaan niin, että monikulttuurisen työyhteisön toimintamalli on valmiina ja vinkkejä siihen jaetaan erilaisina materiaaleina. Usea varsinaissuomalainen maahanmuuttaja on muuttanut työn perässä ja saanut asettautumiseen tietoa ja tukea. On rakennettu selkeä toimintatapa siihen, miten neuvotaan ja kannustetaan uuteen työssäkäyntialueeseen asettautumista. Asettautumiseen liittyvistä yleisistä haasteista on tietoa ja neuvontamateriaalia. Tavoite 6. Osaajatalo kehittää olemassa olevaa alkavien yrittäjien neuvontaa. Hankkeen avulla kartoitetaan tällä hetkellä neuvontatyötä tekevien henkilöiden haasteet ja osaamisen puutteet maahanmuuttaja-asiakkaiden neuvonnassa. Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen yritysneuvojilla on käytössä ajantasainen tieto maahanmuuttajataustaisten yrittäjäksi aikovien tarpeista (esim. Lähtötilanne, lupa-asiat) ja kyky palvella heitä tehokkaasti. Tähän liittyy kulttuurisensitiivisyys ja kielitietoisuus. Tässä hyödynnetään myös toimenpiteiden 1 ja 3 tuloksia. Hankkeen varsinainen kohderyhmä: 1. Nuoret (18-29 vuotiaat) oleskeluluvalla olevat tai jo Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat 2. Nuoret (18-29 vuotiaat) työluvan saaneet turvapaikanhakijat 3. Muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat, kuten naiset, pitkään työttöminä olleet ja syrjäytymisvaarassa olevat 4. Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät 5. Varsinaissuomalaiset yritykset, jotka työllistävät maahanmuuttajia nyt ja tulevaisuudessa Hankkeessa aloittavia yrityksiä on kaikkiaan 65 ja hankkeessa aloittavia henkilöitä on 207. Tulostettu :23:55 EURA järjestelmä

30 10, MYR :30 / Liite: OSAAJATALO_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: OSAAJATALO - Yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoja maahanmuuttajille, osaavia t... Sivu 28 3 (9) Hankkeen konkreettiset toimenpiteet: Toimenpide 1. Valmennukset yrittäjämäiseen asenteeseen työnhaussa Osaajatalo valmentaa erityisesti nuoria maahanmuuttajia yrittäjämäisen asenteeseen. Valmennusta annetaan sekä henkilökohtaisesti että työpajoissa. Yrittäjämäisellä asenteella tarkoitetaan toimintatapaa ja ajattelumallia, joka auttaa menestymään sekä työnhaussa että työelämässä. Valmennuksessa osallistuja oppii etsimään työpaikkaa erilaisilta nettisivuilta ja verkostoista sekä toimimaan työelämässä jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla, joissa on uskallettava myös tarvittaessa vaihtaa alaa ja aluetta. - Henkilökohtaiset valmennukset Henkilökohtaisissa valmennuksissa keskitytään maahanmuuttajan lähtötilanteen kartoitukseen, tulevaisuuden toiveisiin ja toimintasuunnitelman laatimiseen, sen toteuttamisen aloitukseen ja seurantaan. Valmennuksissa hyödynnetään erilaisia jo olemassa olevia materiaaleja (Yes-verkoston Tralla-materiaali, koulutustakuu.fi, Luovuus ja liiketoiminta -kirjan tehtävät jne) ja kehitetään uusia materiaaleja valmennettavan tarpeeseen ja samalla palvelemaan muita maahanmuuttajien neuvontatyössä. Valmennuksen kesto vaihtelee maahanmuuttajan tarpeiden mukaan 2-7 tapaamiskertaan. Valmennuksia järjestetään koko hankkeen ajan ja niihin osallistuu yhteensä vähintään 40 maahanmuuttajaa. - Työpajatyöskentely Valmennusta yrittäjämäiseen asenteeseen tehdään myös työpajatyöskentelynä. Osa työpajatyöskentelystä muodostuu moduulista, jossa on 1+1 työpajaa ja niiden välillä suoritetaan itsenäisiä tehtäviä. Työpajoja järjestetään yhteensä vähintään kahdeksan kertaa. Työpajat järjestetään aina yhteistyössä oppilaitosten tai muiden maahanmuuttajien kanssa työskentelevien organisaatioiden tai hankkeiden kanssa, jotta saavutetaan erityisesti nuoria maahanmuuttajia. Tähän Osaajatalolla on valmiina jo laaja verkosto aiempien kokemusten kautta. - Dream team Kootaan ryhmä yrittäjämäisestä asenteesta innostuneita maahanmuuttajia ja luodaan heistä Dream team. Dream team (3-5 henkilöä) toimii valmentajien tukena yrittäjämäisen asenteen edistämisessä. Dream team huolehtii siitä, että kohderyhmän näkökulma näkyy Osaajatalon toiminnassa. Dream teamin jäsenet osallistuvat vähintään kahteen työpajaan, mahdollisesti muutamaan henkilökohtaisiin valmennuksiin ja sparraavat työnantajia ja valmentajia. Dream teamin jäsenet testaavat Osaajatalon tuottamaa materiaalia. Dream team toimii Osaajatalon lähettiläinä ja edistävät vuoropuhelua kohderyhmän kanssa. - Selvitykset Osaajatalo selvittää työnantajien näkökulmia siihen, mitkä asiat vaikuttavat työpaikan saamiseen ja työelämässä menestymiseen sekä minkälaista asennetta ja minkälaisia valmiuksia työntekijöiltä halutaan. Osaajatalo selvittää myös työnhakijoiden näkökulmia työnhakuun ja sen haasteeseen. Osaajatalo valmistaa näiden selvitysten pohjalta valmennusmateriaalia maahanmuuttajien neuvontatyöhön. Toimenpide 2. Tuki työnantajille Osaajatalo tarjoaa laajan maahanmuuttajien osaajapankin, joka perustuu hankkeen partnereiden olemassa oleviin ja kartoitettuihin kontakteihin ja henkilöprofiileihin. Tätä kartoitusta jatketaan laajemmin koko Varsinais-Suomen alueella, esimerkiksi työvoimapulan kanssa kamppailevien alueiden kanssa, kuten Uusikaupunki ja Laitila. Osaajatalo järjestää rekrytoiville/työvoimapulasta kärsiville yrityksille räätälöityjä rekrytointitilaisuuksia, joihin työnhakijat valitaan työpaikkojen ja -tehtävien mukaan. Työnhakijat valmennetaan etukäteen, heille kerrotaan työtehtävistä, yrityksestä ja haastattelutilanteesta. Myös työnantajaa valmennetaan hakijoista, heidän taustastaan ja Tulostettu :23:55 EURA järjestelmä

31 10, MYR :30 / Liite: OSAAJATALO_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: OSAAJATALO - Yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoja maahanmuuttajille, osaavia t... Sivu 29 4 (9) kulttuurista. Tämä on erityisen tärkeää kun kyseessä on työnantaja joka ei ole aikaisemmin palkannut maahanmuuttajia. Näin madalletaan palkkauksen kynnystä huomattavasti. Työnantajaa voidaan myös auttaa räätälöidyllä avulla haastattelu- ja palkkausprosessin aikana. Osaajatalo voi esimerkiksi lähettää haastatteluun mukaan vapaaehtoisen tulkin ja sama voi toistua työsopimuksen allekirjoituksen ja perehdytyksen aikana. Osaajatalo-hanke tukee jatkuvuutta ja hyvien käytäntöjen soveltamista hyödyntämällä olemassa olevan verkoston viestintä- ja markkinointikanavia myös Osaajatalon työnantajayhteistyössä. Osaajatalo ylläpitää toissataalla.fi-sivustoa, päivittää siellä jaettavaa sisältöä, kehittää uutta sisältöä ja jatkaa verkostotoimijoiden yhteistyön kehittämistä. Osaajatalo tekee työtä palvelupolkujen rakentamiseksi niin työtä etsivälle maahanmuuttajalle kuin työntekijää kaipaavalle työnantajalle. Toimenpide 3. Maahanmuuttajataustaisten yrittäjien osaamisen kehittäminen Osaajatalo tukee maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä tarjoamalla heille tietoa ja materiaalia. Tietoa jaetaan jalkautumalla yrityksiin, järjestämällä infotilaisuuksia eri teemoilla ja tuottamalla selkokielistä ja käännettyä infomateriaalia myös verkossa. Osaajatalo hyödyntää alueen verkostoja ja mahdollistaa niiden tuen yrittäjille. Erityisinä teemoina näissä koulutuksissa ja materiaaleissa ovat taloushallinto, työ- ja yritysjuridiikka, markkinointi, rahoitus ja yrityksen kehittäminen. Apuna työssä Osaajatalo käyttää jo toimivia yrittäjiä sekä muita olemassa olevia tahoja ja palveluita. Osaajatalo laventaa ajatusta maahanmuuttajataustaisista yrittäjistä esittelemällä eri toimialoilla ja erilaisesta osaamisesta ammentavista yrityksistä Suomen Yrittäjien, Varsinais-Suomen Yrittäjien, Nuorkauppakamarin, YES Varsinais-Suomen, Omistajanvaihdospalvelun ja muiden relevanttien sidosryhmien tiedotuskanavia. Osaaja-talo hankkeen aikana tunnistetaan maahanmuuttajataustaisten yrittäjien palvelutarpeet, testataan parhaimpia tapoja kehittää heidän osaamistaan ja mallinnetaan palvelupolku, jonka avulla yrittäjille tarjottavat palvelut voivat säilyä jatkossakin. Erityisesti painopisteenä on miettiä toimenpiteitä, joilla voidaan tukea yrittäjyyden alkutaipaleella olevia yrittäjiä (n. 1-3 vuotta toimineet, joille nykyisessä palveluverkostossa on heikoiten palveluita saatavilla). Toimenpide 4. Valmennukset yrittäjäksi ryhtymiseen Osaajatalo valmentaa maahanmuuttajia, erityisesti nuoria, yrittäjiksi lähtemällä liikkeelle yrittäjämäisestä asenteesta: mitä nuori osaa, miten hän tätä sanoittaa sekä mistä hän unelmoi. Osaajatalo ehdottaa vaihtoehdoksi aina myös jo toimivan yrityksen ostamista, sillä Varsinais-Suomessa tulee omistajanvaihdosvaiheeseen kymmenen vuoden sisällä 28% koko Varsinais-Suomen yrityskannasta. Toimivan yrityksen ostaminen tuo maahanmuuttajalle valmiin verkoston ja asiakkaat sekä usein vielä entisen omistajan tuen alkumetreille. Osaajatalo tuo yrittäjyysaiheisia sisältöjä myös aikuiskoulutukseen ja kehittää aikuisille soveltuvia yrittäjyyden käytännönläheiseen testaamiseen liittyviä malleja. Tässä tehdään yhteistyötä Nuori Yrittäjyys ry:n ja YES-verkoston kanssa. Toimenpide 5. Tuki asettautumisessa. Osaajatalo tukee työssä käyviä maahanmuuttajia sekä työpaikkaan että tarvittaessa myös uuteen työssäkäyntialueeseen asettautumisessa, jotta työhön sitoutuminen ja liikkuminen työpaikan perässä helpottuisivat. Tuki työssäkäyville maahanmuuttajille tarjotaan henkilökohtaisen valmennuksen jatkona. Maahanmuuttaja voi halutessaan saada henkilökohtaista valmennusta vielä työllistymisen jälkeen ja saada tukea työyhteisöön ja työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Työyhteisössä liittyviä haasteita voivat olla esimerkiksi se, miten rukoushetkiä Tulostettu :23:55 EURA järjestelmä

32 10, MYR :30 / Liite: OSAAJATALO_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: OSAAJATALO - Yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoja maahanmuuttajille, osaavia t... Sivu 30 5 (9) voidaan järjestää työpaikalla ja minkälaiset taukokäytännöt työpaikalla ovat. Työsuhteeseen liittyvät asiat ovat esimerkiksi poissaolojen ilmoittaminen ja vuosilomien kertyminen. Osaajatalo tukee maahanmuuttajaa myös silloin, jos työn perässä on muutettava paikkakuntaa. Maahanmuuttajaa tuetaan silloin henkilökohtaisessa valmennuksessa. Valmennuksissa edistetään asunnon ja muiden palveluiden löytymistä uudella paikkakunnalla sekä tuetaan sitoutumista uuteen työssäkäyntipaikkakuntaan niin, että maahanmuuttajalla on tietoa alueen harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista sekä yhteisöistä, joiden avulla paikkakunnalle sopeutuu sujuvasti. Toimenpide 6. Tuki yritysneuvojille Osaajatalo kerää tietoa maahanmuuttajayrittäjien ja yrittäjiksi haluavien haasteista ja ongelmakohdista ja jakaa tiedon alueen yritysneuvojien käyttöön. Tietoa jaetaan esim. infotilaisuuksissa ja koulutuksissa. Yritysneuvojat voivat myös halutessaan osallistua Osaajatalon maahanmuuttajayrittäjille suunnattuihin koulutuksiin. Yritysneuvojille tuotetaan myös verkkomateriaali, joka tukee neuvojia kulttuurisensitiiviseen ja maahanmuuttajataustaisten yrittäjien erityistarpeet huomioivaan neuvontaan. Osaajatalo kerää tietoa yritysneuvojien tueksi mm. seuraavista asioista: statuksen (turvapaikanhakija, oleskelulupa jne.) vaikutus siihen, millaisen yrityksen maahanmuuttaja voi perustaa, kulttuurillisten erojen vaikutukset yrittäjyyteen ja niiden huomioiminen neuvontatyössä, tyypillisten haasteiden esiintuominen kuten vaikeaselkoiset asiakirjat jne., kielitietoisuus neuvonnassa ja erikieliset materiaalit. Hankkeen tuloksena: 1. Maahanmuuttajien osaaminen sekä työllisyys ja integroituminen yhteiskuntaan ovat lisääntyneet - Vähintään 150 maahanmuuttajaa on saanut Osaajatalon tuella töitä. - Osaajatalon järjestämät yrittäjämäisen asenteen vahvistamisen työpajat (vähintään 6 kpl, joista 2 kpl naisille, osallistujia yhteensä vähintään 60) ovat parantaneet osallistujien kykyä sanoittaa ja markkinoida omaa osaamistaan ja sitä kautta helpottaneet pääsyä työhaastatteluihin ja työhön. - Vähintään 40 maahanmuuttajaa, erityisesti nuorta, on saanut myös henkilökohtaista valmennusta yrittäjämäiseen asenteeseen, jonka ansiosta he kokevat tulleensa aidosti kuulluiksi ja saaneet välitöntä tukea työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Heillä on myös näkemys omasta työllistymisen polustaan Suomessa. - Osaajatalo on selvittänyt työnantajilta, mitä osaamista ja millaista asennetta työnhakijoilta odotetaan, jonka ansiosta työpajoihin ja henkilökohtaiseen valmennukseen osallistujat ovat saaneet mahdollisimman relevanttia tietoa työnhakuun valmistautumisesta. - Vähintään 10 maahanmuuttajaa on saanut erityistä tukea uuteen paikkakuntaan ja työpaikkaan asettautumisessa. Heidän sitoutumisensa työhön on helpottunut, jolloin heidän alueeseen ja yhteiskuntaan integroituminen on parantunut sekä henkilökohtaisella tasolla että laajemmin koko perheen tasolla. - Lisäksi maahanmuuttajien, erityisesti nuorten, ohjaus- ja opetustyöhön on tuotettu verkkomateriaalia yrittäjämäiseen asenteeseen valmentamisesta, jonka ansiosta maahanmuuttajien valmentaminen yrittäjämäiseen asenteeseen jatkuu vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Lisäksi materiaalia on tuotettu uudelle työpaikkakunnalle ja työpaikkaan sopeutumisesta. 2. Työnantajien kyky ja halu palkata maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä ovat parantuneet - Vähintään 65 työnantajaa on lähtenyt mukaan maahanmuuttajien työllistymistoimenpiteiden kehittämiseen. - Työnantajille on järjestetty vähintään 15 kpl heidän tarpeisiinsa räätälöityä rekrytointitilaisuutta, joiden avulla työvoimapulasta kärsineet yritykset ovat saaneet osaavia työntekijöitä. Lisäksi heidän maahanmuuttajataustaisten Tulostettu :23:55 EURA järjestelmä

33 10, MYR :30 / Liite: OSAAJATALO_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: OSAAJATALO - Yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoja maahanmuuttajille, osaavia t... Sivu 31 6 (9) työnhakijoiden rekrytointiosaaminen on parantunut ja he osaavat myös jatkossa nähdä maahanmuuttajataustaiset työnhakijat potentiaalisina työntekijöinä. - Hankkeessa tuotetun työnantajille suunnatun materiaalin ansiosta työnantajien ymmärrys monikulttuuristen työyhteisöjen eduista on parantunut ja heillä on enemmän työkaluja ratkaista mahdollisia työyhteisön sisäisiä haasteita. - Töissä täällä verkosto on kehittynyt vielä tunnetummaksi työnantajien tukijaksi maahanmuuttajien työllistämiseen ja kohtaannon ylläpitämiseen. 3. Yrittäjyydestä kiinnostuneiden ja yrittäjinä jo toimivien maahanmuuttajien tiedot ja taidot yrittäjyydestä ovat kehittyneet - Yrityksen perustamisesta kiinnostuneille maahanmuuttajille on järjestetty vähintään kahdeksan työpajaa (joista 2 erityisesti naisille), joiden ansiosta osallistujat ovat hahmottaneet sekä oman osaamisensa ja voimavaransa yrittäjäksi ryhtymiseen että tuntevat yrityksen perustamisen ja pyörittämisen perussäännöt Suomessa. Tutuksi on tullut myös yrityksen ostaminen yhtenä mahdollisuutena aloittaa yrittäjäura. - Yrittäjinä jo toimiville maahanmuuttajille on järjestetty vähintään kolme räätälöityä työpajaa, joiden ansiosta heillä on ajantasaiset tiedot mm. yrityksen taloushallinnosta ja tarjolla olevista kehittämisavustuksista. Samalla heidän tietonsa tarjolla olevista palveluista on työpajojen ansiosta parantunut. - Vähintään 20 yrittäjää on saanut lisäksi henkilökohtaista valmennusta yritysjohtamiseen, jonka ansiosta heidän yrityskohtaiset ongelmat on kuultu ja tarjottu niihin räätälöity ratkaisu. - Yritysneuvojille Varsinais-Suomessa on järjestetty vähintään kolme tilaisuutta, joiden ansiosta he ymmärtävät paremmin maahanmuuttajien erityistarpeita ja osaavat tukea kulttuurispesifisemmin sekä yrittäjyydestä innostuneita että jo yrittäjinä toimivia maahanmuuttajia. Lisäksi heidän työnsä tueksi on tuotettu verkkopohjaista koulutusmateriaalia, jota neuvojat hyödyntävät neuvonnoissaan vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Hankkeen päättymisen jälkeen: Hankkeessa mukana olevat yritykset sitoutetaan jatkamaan toimintamalleja, joiden avulla maahanmuuttajien, erityisesti maahanmuuttajanuorten, on helpompi päästä näyttämään osaamisensa ja pysyä työssä sekä edetä uralla. Yrittäjämäinen asenne -työpajamallia vedetään hankkeen aikana useassa oppilaitoksessa niin, että oppilaitokset voivat ottaa mallin sen jälkeen omaan käyttöönsä jatkossa. Kaikki hankkeen yrittäjyyskoulutukset järjestetään yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa (Nuori Yrittäjyys, YES), jolloin koulutuksia voidaan jatkaa vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Lisäksi työpajamallista julkaistaan opas, jonka käyttöönottoon YES-verkosto ja Nuori Yrittäjyys ovat jo sitoutuneet. Turun Science Park on sitoutunut (ks. liite) kehittämään hankkeessa yhdessä Osaajatalon kanssa alkavien ja jatkavien maahanmuuttajayrittäjien neuvontaa, jonka tulokset ja kokemukset jäävät suoraan neuvojien hyödynnettäväksi jatkossa. Lisäksi hankkeessa yhdessä Science Parkin kanssa kehitetty verkkomateriaali yritysneuvonnan tueksi jää työkaluksi neuvojille. Myös Varsinais-Suomen Yrittäjät kehittävät hankkeen tulosten pohjalta 1-3 vuotta toimineille yrittäjille palveluita, joiden avulla yrittäjinä muutaman vuoden toimineet maahanmuuttajat saavat tarvitsemansa tuen. Hankkeen kaikki toteuttajat (Humanistinen ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Startup Refugees) toimivat myös valtakunnallisesti ja tarkoitus onkin levittää jo hankkeen aikana ja erityisesti sen loppuessa tietoa ja menetelmiä sekä maahanmuuttajayrittäjyydestä ja heidän erityisistä palvelutarpeistaan että yrittäjämäisestä asenteesta työkaluna maahanmuuttajan työllistymiseen. Tulostettu :23:55 EURA järjestelmä

34 10, MYR :30 / Liite: OSAAJATALO_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: OSAAJATALO - Yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoja maahanmuuttajille, osaavia t... Sivu 32 7 (9) ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Varsinais-Suomi Seutukunnat Åboland-Turunmaan, Vakka-Suomen, Turun, Salon Kunnat Kaarina, Kemiönsaari, Kustavi, Laitila, Lieto, Rusko, Masku, Taivassalo, Sauvo, Turku, Raisio, Vehmaa, Uusikaupunki, Mynämäki, Paimio, Naantali, Nousiainen, Pyhäranta, Parainen, Salo Lisätietoja hakemuksesta Hankehakemuksesta on tehty seurantakomitean hyväksymien, EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvien, yleisten valintaperusteiden mukainen arviointi haun päätyttyä. Hakemuksen on todettu täyttävän rahoitettavalta hankkeelta vaadittavat yleiset valintaperusteet. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja TE-toimiston asiantuntijoilta mennessä saadut kommentit: - Hanke on tarpeellinen erityisesti ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien maahanmuuttajanuorten työllistymisen tukemiseksi. Useampia hankkeessa toteuttavia toimenpiteitä on jo kokeiltu, mutta nykyisessä markkinatilanteessa niiden vaikuttavuuden voi olettaa olevan parempi. Puollan hakemusta. - Hankkeella on laajat tavoitteet ja se vastaa alueelliseen tarpeeseen työllisyyden edistämiseksi maahanmuuttajien keskuudessa ja palvelee elinkeinoelämän tarpeita. Tulostavoitteet ovat kunnianhimoisia ja hankkeen sisältö uskottava, mutta onko hankeajan puitteissa ja tällä rahoituksella realistista päästä tavoitteisiin? Toiminnan juurruttaminen erityisesti yrityksiin on iso osa hanketta. Oppilaitokset voivat ottaa käyttöön työpajamallin yrittäjämäisen asenteen kehittämiseen. Työvoiman liikkuvuuden ja maahanmuuttajataustaisten naisten huomioiminen hankkeessa on hyvä asia. - Nuoret maahanmuuttajat, etenkin yksin tulleet alaikäiset, ovat ryhmä, joka tarvitsee usein ja säännöllisesti tapahtuvaa tukea ja ohjausta niin työnhaussa kuin monissa muissakin asioissa. Hankkeella on potentiaalisia toimenpiteitä ja hyvät verkostot. Työvoiman liikkuvuuden tukeminen ja työssä pysymisen tukeminen vaatii enemmän satsausta. Yrittäjyys on ollut teemana jo useammassa hankkeessa ja erikielisiä materiaalejakin on tuotettu. Hankkeen haasteena on hyvin erilaiset osallistujat, joilla on hyvin erilaisia mahdollisuuksia ja oikeuksia. Hankkeen kohderyhmä on hieman epäselvä. Yhteistyö jo olemassa olevien palveluiden, kuten Potkurin ja muiden hankkeiden kanssa on tärkeää. Toimintojen saaminen osaksi yritysten normaalitoimintaa on erityisen haasteellinen osio. - Toiminta on hyvin samantyyppistä sisällöltään kuin Kokka kohti Suomea -hankkeella, joten tiivis yhteistyö tulisi näiden kahden välille rakentaa. Kohderyhmän rajaus vaikuttaa liian tiukalta, potentiaalinen ikäryhmä voisi olla vuotiaita. Tavoitteenasettelu kunnianhimoinen. - Hankkeessa on monia hyviä ja kannatettavia osakokonaisuuksia. Puollan hanketta. - Hankkeessa on hyvä idea muodostaa maahanmuuttajille matalan kynnyksen verkosto yrityksiin työllistymiseen. Vakka-Suomen alueella on työpaikkoja ja työkykyisiä ja -ikäisiä maahanmuuttajia, mutta heidän on vaikea päästä yrityksiin töihin. Hankkeen määrittämää varsinaista kohderyhmää on Vakka-Suomen TE-toimiston asiakkaissa tällä hetkellä vain vähän. Yritykset kohderyhmänä kuulostaa hyvältä. - Turun kaupungille on tulossa rahoitusta osaamiskeskustoimintaan. Yhteistyö myös sinne suuntaan ja päällekkäisyyksien välttäminen tärkeää. Tärkeä kohderyhmä ovat jo yrittäjinä toimivat. Olisi tärkeää että maahanmuuttajayrittäjyys laajenisi useimmille toimialoille. Erityistavoitekohtaisten ja alueellisten valintaperusteiden mukaisessa arvioinnissa hanke on saanut riittävästi pisteitä tullakseen rahoitetuksi. Hanke vastaa hyvin myös maakuntaohjelman tavoitteisiin: TP Y3: Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus. TP Y4: Edistetään kasvuyrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja innovaatiovalmiuksia sekä yrittäjyyskasvatusta. Tulostettu :23:55 EURA järjestelmä

35 10, MYR :30 / Liite: OSAAJATALO_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: OSAAJATALO - Yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoja maahanmuuttajille, osaavia t... Sivu 33 8 (9) Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön hankevalintakokouksessa hanketta on esitetty rahoitettavaksi. Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön käsittelyt ja Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän käsittely Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ,00 2 Kuntien rahoitus ,86 3 Muu julkinen rahoitus ,29 4 Yksityinen rahoitus ,85 Rahoitus yhteensä ,00 Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Hakemus on saanut erityistavoitekohtaisten ja alueellisten valintaperusteiden mukaisessa arvioinnissa riittävästi pisteitä tullakseen rahoitetuksi. Hanke vastaa hyvin Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tavoitteisiin ja sen rahoittamista on puollettu saaduissa asiantuntijakommenteissa. Hankkeen toimenpiteet tukevat hyvin alueen positiivista rakennemuutosta. Hankkeen tavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta hankkeen selkeiden konkreettisten toimenpiteiden johdosta tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Toimenpiteet edistävät kohderyhmän työllistymistä sekä välittömästi että välillisesti. Hankkeella on laaja yhteistyöverkosto ja vankkaa osaamista ja kokemusta maahanmuuttajakohderyhmän kanssa toimimisesta. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat naisiin ja yrittäjiin ovat erityisen kannatettavia. Hankkeen kohderyhmä vaatii vielä pohtimista. Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys ý Hakemus esitetään hyväksyttäväksi Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Hankeneuvotteluissa esille nostettavia hakemuksen täydennys/korjaustarpeita ovat mm.: - Hankkeen kohderyhmä tarkistettava. Opiskelijat kohderyhmänä? - Asiakasohjaus hankkeen eri toimenpiteisiin varmistettava. - Hankkeen toimenpiteitä on konkretisoitava. - Osatoteuttajan (Phoenix ry/startup Refugees) normaali toiminta suhteessa hankkeessa rahoitettavaan toimintaan? - Hankkeen kustannusarvio ja kunkin toteuttajan tekeminen hankkeessa tarkistettava. Tulostettu :23:55 EURA järjestelmä

36 10, MYR :30 / Liite: OSAAJATALO_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: OSAAJATALO - Yrittäjämäistä asennetta ja työelämätaitoja maahanmuuttajille, osaavia t... Sivu 34 9 (9) Myönteinen päätös hankkeesta pyritään valmistelemaan hankeneuvottelujen ja hakemuksen täydentämisen jälkeen vuoden 2019 kevään aikana. Ennen päätöksentekoa on kuitenkin mahdollisten päällekkäisyyksien välttämiseksi oltava tiedossa mihin toimintaan TEM ja OKM on jakanut Turun kaupungille erityisavustusta osaamiskeskustoimintaan. Tulostettu :23:55 EURA järjestelmä

37 11, MYR :30 Sivu 35 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KÄSITTELYYN MENEVÄT KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ESR- HANKKEET, KIELTEINEN ESITYS HANKKEELLE TYÖTÄ TEKEVILLE Asia Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan lausunnon Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman (ESR ja EAKR) maakunnan kehittämisen kannalta merkittävistä tai kokonaiskustannusarvioltaan suurista alueelliseen suunnitelmaan perustuvista hankkeista ALKE -lain 27 ja 28:ien mukaisesti (pl. yritystukihankkeet). Yhteistyöryhmä ottaa EAKR/ESRrakennerahastohankkeen käsiteltäväkseen, kun hankkeelle haettu EU:n ja valtion rahoitus yhteensä koko toteutusaikana on vähintään euroa tai kun hanke on sihteeristössä määritelty merkittäväksi ohjelman ja/tai maakunnallisen kehittämisen kannalta (alle euron hankkeet) tai jos yhteistyöryhmän tai sen sihteeristön puheenjohtaja tai sihteeristön jäsen näin esittää. Edellä määriteltyjen rakennerahastohankkeiden (pl. yritystukihankkeet) osalta maakunnan yhteistyöryhmä antaa hankkeesta rahoittajaa (Keski-Suomen ELY-keskus) sitovan lausunnon sihteeristön esityksen pohjalta. Rahoittava viranomainen voi poiketa yhteistyöryhmän rahoittamista koskevasta puoltavasta lausunnosta, jos tuen myöntäminen olisi vastoin Euroopan unionin tai kansallista lainsäädäntöä tai jos hanke ei olisi ohjelmanmukainen. Keski-Suomen ELY-keskukseen on saatu viisitoista Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa koskevaa, kokonaan tai pääosin Varsinais-Suomeen kohdistuvaa hakemusta. Hakuaika oli Hakemus Työtä tekeville (hakijana Ihme ja Kumma Tuki Ry). Hakemusta on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokouksessa ja Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön hankevalintakokouksessa hanketta ei ole esitetty rahoitettavaksi. Hankkeen valintaesitys on oheismateriaalina. Ehdotus Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan kielteisen lausunnon hankkeesta: Hakemus Työtä tekeville (hakijana Ihme ja Kumma Tuki Ry). Päätös Lisätietoja Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas, ,

38 11, MYR :30 / Liite: Työtä tekeville_valintaesitys_myr Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Työtä tekeville Sivu 36 1 (3) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi Työtä tekeville Hakemusnumero Saapumispäivämäärä Käsittelijä Minna Koivukangas Hakijan virallinen nimi Ihme ja Kumma Tuki Ry Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Tukimuoto Kokouksen päivämäärä Diaarinumero EURA 2014/7526/ /2018/KESELY Viranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Osatyökykyisten nuorten työllistyminen on vaikeaa. Kohderyhmän nuoret ovat käyneet ammattiin valmistavan koulutuksen, mutta silti heille ei löydy työpaikkoja. Hankkeen avulla ammattiin valmistuneille osatyökykyisille nuorille hankitaan paremmat edellytykset työpaikan saamiseen. Valmennus perustuu työelämätaitojen parantamiseen sekä jo hankitun ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hankkeen valmistelun pohjana on nykyisen muotonsa saavuttanut Ihme ja Kumma Tuki ry:n kaupunkikahvila Salossa. Se on ollut valtakunnallisestikin pioneerityön tulos. Hankkeen tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on osatyökykyisten, ammattitaitoisten nuorten parempi työllistyminen ja sitä kautta tasaarvoisempi ja itsenäisempi elämä. Tämä hanke mahdollistaa Ihme ja Kumma Tuki Ry:n toiminnan kehittämisen malliksi, joka voi toimia myös muissa yhteisöissä. Tämä hanke antaa mahdollisuuden keskittyä nimenomaan nykyisen toiminnan kehittämiseen ja pitkäjänteisen toimintamallin luomiseen. Tarkoitus on jalostaa yhdistystoiminnasta liiketoimintaa, joka pyörii omilla tuloillaan. Hankkeen kohderyhmä: Hankkeen kohderyhmänä ovat Turun ja Salon seutukuntien osatyökykyiset, ammattiin valmistuneet, alle 30-vuotiaat nuoret. Hankkeen avulla perustetaan verkosto Turkuun, joka koostuu yrittäjien, julkisen- ja kolmannen sektorin edustajista. Verkoston tuella löydetään nuorille työpaikkoja ja mielekästä, itsenäiseen elämään ohjaavaa tekemistä. Hankkeessa aloittaa 50 nuorta ja aloittavia yrityksiä on 17. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet: Tulostettu :22:58 EURA järjestelmä

39 11, MYR :30 / Liite: Työtä tekeville_valintaesitys_myr Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Työtä tekeville Sivu 37 2 (3) - Turkuun perustetaan Ihme ja Kumma Tuki ry:n uusi toimipiste. Se kehittää nykyisen IhKun toimintaa sekä uudesta toimipisteestä tulee mallinnettava toimintamalli. - Työpajalla nuori oppii työelämätaitoja ja tarjolla on arkiaskareisiin (kodinhoito, ruoan valmistus, viranomaisasioiden hoito), ympäristöasioihin (kierrätys, tuunaus, ympäristön siivoustehtävät, luonto) sekä kansainvälisyyteen (yhteydenpito kansainvälisiin kontakteihin, EVS-vapaaehtoinen pajalla, ryhmätapaaminen joko Suomessa tai jossakin muussa maassa, Erasmus+ -rahoitteinen hanke) liittyviä tehtäviä. - Pajalla toimii kahvila 1-5 päivänä viikossa. Kahvila toimii samalla kokoontumispaikkana, sosiaalisena tilana. - Turun yrityksistä, julkiselta sektorilta sekä kolmannen sektorin tahoista kootaan verkosto, jonka avulla toimintaa kehitetään nuoria työllistävään suuntaan. - Turun IhKun toimipisteeseen rekrytoidaan nuoria, ammattitaitoisia, osatyökykyisiä nuoria, joiden työllistymismahdollisuuksia parannetaan työelämätaitoja parantamalla, ammattitaitoa ylläpitämällä ja kehittämällä. - Arvioidaan kokeilemalla nuoren resurssit tehdä työtä yrityksissä. Nuorelle räätälöidään oma työmalli, jossa nuori voi oman resurssinsa mukaan työskennellä joko kokonaan yrityksessä tai osittain yrityksessä, osittain pajalla. Tuetaan myös nuoren itsenäistä elämää. - Hankkeen avulla IhKun toiminnasta kehitetään malli, jota voi käyttää myös muissa yhteisöissä. Mallin hiomisessa haetaan vaikutteita kontaktikohteista esim. Virosta ja Englannista. Hankkeen tulokset: Hankkeen tuloksena yhä useampi osatyökykyinen nuori pääsee koulutustaan vastaavaan työhön ja elämään itsenäisesti muiden nuorten tavoin. Lyhyen aikavälin tavoite on saada nuoret aktiiviseen toimintaan ja toimintaan, joka vie heitä kohti itsenäisempää elämää. Myös verkoston luominen on lyhyen tähtäimen toimintaa. Pitemmän aikavälin vaikutuksia on osatyökykyisten nuorten työllisyyden paraneminen sekä itsenäinen elämä ilman (tai mahdollisimman vähällä) yhteiskunnan tukea. Nuorten itsetuntemus paranee. IhKun toimintamalli leviää muihinkin kaupunkeihin ja IhKun kaltainen työpajatoiminta vakiinnuttaa asemaansa ja pärjää jatkossa omillaan. Hankkeen päättymisen jälkeen Toiminta juurrutetaan nykyiseen työpajasektoriin. IhKun tapaisia toimintamalleja synnytetään ympäri Suomen ja mahdollisesti myös kansainvälisesti. Hankkeen avulla luotu malli (konkreettinen opas) on helppo monistaa ja levittää. Työpajan rahoituksen järjestäminen selkiytyy ja toimintaa voidaan jatkaa pitkäjänteisesti, jolloin saavutetaan parempia tuloksia. Jatkossa IhKu pyörii omillaan. ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Varsinais-Suomi Seutukunnat Turun, Salon Kunnat Turku, Salo, Lieto, Kaarina, Naantali, Paimio, Rusko, Sauvo, Somero, Mynämäki, Nousiainen, Raisio, Masku Lisätietoja hakemuksesta Hankehakemuksesta on tehty seurantakomitean hyväksymien, EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvien, yleisten valintaperusteiden mukainen arviointi haun päätyttyä. Hakemuksen ei ole todettu täyttävän seuraavia rahoitettavalta hankkeelta vaadittavia yleisiä valintaperusteita: - Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma. Tulostettu :22:58 EURA järjestelmä

40 11, MYR :30 / Liite: Työtä tekeville_valintaesitys_myr Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Työtä tekeville Sivu 38 3 (3) - Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Hakijalla on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta. - Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena. Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön hankevalintakokouksessa hanke on esitetty hylättäväksi yleisillä valintaperusteilla. Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön käsittelyt ja Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän käsittely Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot Nettokustannukset yhteensä Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ,26 2 Kuntien rahoitus 0 0,00 3 Muu julkinen rahoitus 0 0,00 4 Yksityinen rahoitus ,74 Rahoitus yhteensä ,00 Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Hankkeella on hyvin tärkeä kohderyhmä ja tavoite eli osatyökykyisten nuorten työllistäminen. Valitettavasti tärkeän tavoitteen ympärille ei ole osattu rakentaa ESR-hanketta, joka täyttäisi vaadittavat yleiset valintaperusteet. Hankesuunnitelma on hyvin yleisluontoinen eikä hakemuksesta selkeästi ja riittävän yksityiskohtaisesti käy ilmi mitä hankkeen kohderyhmän kanssa on tarkoitus tehdä. Hankkeen tunnistettu tarve myös ainakin osittain lähtee hakijan omista tarpeista. Hankkeen resurssit ovat osittain ylimitoitetut ja osittain alimitoitetut hankkeen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin nähden. Haettu ESR- ja valtion tuki on 93,26 % eli yli lain salliman 80 %. Hankkeen ilmoitetut tulot euroa ovat myös epäselvät. Rahoittajan arvion mukaan hankkeen toteuttajalla ei todellisuudessa on myöskään edellytyksiä vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta sen päättymisen jälkeen. Malli, mikä hankkeessa pyritään luomaan, saattaa jäädä elämään ja levitä muualle, mutta verrattain epätodennäköistä se on. Hankkeessa on ainakin osittain kyse myös yleisestä toimintatuesta hakijalle, koska kyse on mm. uuden toimipisteen perustamisesta Turkuun. Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys Hakemus esitetään hyväksyttäväksi ý Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Kielteinen päätös hakemuksesta valmistellaan Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän kokouksen jälkeen alkuvuodesta Tulostettu :22:58 EURA järjestelmä

41 12, MYR :30 Sivu 39 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KÄSITTELYYN MENEVÄT KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ESR- HANKKEET, KIELTEINEN ESITYS HANKKEELLE KASVUHALUKKAAT PK-YRITYKSET LENTOON KYL Asia Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan lausunnon Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman (ESR ja EAKR) maakunnan kehittämisen kannalta merkittävistä tai kokonaiskustannusarvioltaan suurista alueelliseen suunnitelmaan perustuvista hankkeista ALKE -lain 27 ja 28:ien mukaisesti (pl. yritystukihankkeet). Yhteistyöryhmä ottaa EAKR/ESRrakennerahastohankkeen käsiteltäväkseen, kun hankkeelle haettu EU:n ja valtion rahoitus yhteensä koko toteutusaikana on vähintään euroa tai kun hanke on sihteeristössä määritelty merkittäväksi ohjelman ja/tai maakunnallisen kehittämisen kannalta (alle euron hankkeet) tai jos yhteistyöryhmän tai sen sihteeristön puheenjohtaja tai sihteeristön jäsen näin esittää. Edellä määriteltyjen rakennerahastohankkeiden (pl. yritystukihankkeet) osalta maakunnan yhteistyöryhmä antaa hankkeesta rahoittajaa (Keski-Suomen ELY-keskus) sitovan lausunnon sihteeristön esityksen pohjalta. Rahoittava viranomainen voi poiketa yhteistyöryhmän rahoittamista koskevasta puoltavasta lausunnosta, jos tuen myöntäminen olisi vastoin Euroopan unionin tai kansallista lainsäädäntöä tai jos hanke ei olisi ohjelmanmukainen. Keski-Suomen ELY-keskukseen on saatu viisitoista Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa koskevaa, kokonaan tai pääosin Varsinais-Suomeen kohdistuvaa hakemusta. Hakuaika oli Hakemus Kasvuhalukkaat pk-yritykset lentoon KYL (hakijana Turun yliopisto, osatoteuttajat: Turun Ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen yliopisto, Työterveyslaitos). Hakemusta on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokouksessa ja Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön hankevalintakokouksessa hanketta ei ole esitetty rahoitettavaksi. Hankkeen valintaesitys on oheismateriaalina. Ehdotus Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan kielteisen lausunnon hankkeesta: Hakemus Kasvuhalukkaat pk-yritykset lentoon KYL (hakijana Turun yliopisto, osatoteuttajat: Turun Ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen yliopisto, Työterveyslaitos). Päätös Lisätietoja Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas, ,

42 12, MYR :30 / Liite: KYL_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Kasvuhalukkaat pk-yritykset lentoon - KYL Sivu 40 1 (6) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi Kasvuhalukkaat pk-yritykset lentoon - KYL Hakemusnumero Saapumispäivämäärä Käsittelijä Minna Koivukangas Hakijan virallinen nimi Turun yliopisto Osatoteuttajat Turun Ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen yliopisto, Työterveyslaitos Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Tukimuoto Kokouksen päivämäärä Diaarinumero EURA 2014/7372/ /2018/KESELY Viranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Pk-yritysten merkitys työllistäjinä Suomessa on kiistaton ja se voimistuu entisestään tulevaisuudessa. Työllisyysvaikutusten lisäksi nuorilla kasvavilla yrityksillä on epäsuoria myönteisiä vaikutuksia talouden uudistumiseen. Tutkimusten mukaan pk-yrityksillä on myös parhaat edellytykset kansainvälistyä ja kasvaa. Tämän potentiaalin hyödyntäminen edellyttää suunnitelmallista kehittämistä ja konkreettista tukea kasvuhalukkuuden tukemiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi. Suomessa pk-yritykset ovat kuitenkin luoneet vähemmän uusia työpaikkoja kuin vastaavat yritykset muissa OECD-maissa. Syyskuussa 2017 julkistettu pk-barometri osoittaa, että vaikka talous on jo lähtenyt reippaasti kasvuun, pk-yritysten näköalat eivät ole juuri parantuneet (Pk-yritysbarometri 2/2017). Kasvuhakuisten yritysten määrä on kääntynyt laskuun ja viidenneksellä pk-yrityksistä ei ole lainkaan kasvutavoitteita. Uutta työtä näyttää syntyvän pk-yrityksiin hitaasti. Kesän 2018 aikana mukaan on tullut osaajapula etenkin PORE-aloilla, joka heijastuu myös pieniin yrityksiin: kaikilla on rekryhaasteita ja osaajapulaa. Tilanne edellyttää määrätietoista toimintaa etenkin mikro- ja pienyritysten (mp-yritysten) vauhdittamiseksi kasvuun. Monissa nykyisissä pk-yritysten kehityspalveluissa työhyvinvointi tai tuottavuus käsittelevät tematiikkaansa erillisinä toimintoina (esim. Näissä tarkastelu on rajoittunut vain yhden yrityksen sisälle, jolloin toimenpiteiden kohde, itse toimenpiteet ja muutoksen onnistuminen ovat marginaalisia kestävän vaikuttavuuden ja onnistumisen kannalta. Jos on tarkasteltu laajempaa toimijajoukkoa, niin toimenpiteet jättävät mikroyritykset ulkopuolella, koska palvelut ovat lähtökohtaisesti kohdistuneet isompiin yrityksiin (esim. finnpartnership.fi/wp-content/uploads/2017/11/beam-liiketoiminnan-kehitt%c3%a4minen-tiivistelm%c3%a pdf). KYL-hankkeessa kehitetään mikroyritysten suurilukuista joukkoa vastaten suureen tunnistettuun tarpeeseen ja kysyntään. Tarpeiden tunnistamisessa hankkeen uutuusarvo perustuu erityisesti työinformatiikan menetelmien kattavaan soveltamiseen tarpeiden kuvaamisessa ja kasvupolkujen määrittelyssä kokonaisvaltaisesti. Työinformatiikassa tietotyön ja osaamisen näkyväksi tekeminen sekä työn (oma työ, yhteistyö, palvelu) sujuvuuden Tulostettu :03:24 EURA järjestelmä

43 12, MYR :30 / Liite: KYL_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Kasvuhalukkaat pk-yritykset lentoon - KYL Sivu 41 2 (6) kuvaaminen erottamattomana kokonaisuutena tuottaa tarvittua uutta tietoa työntekijän työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamistoimenpiteisiin. Siellä kehityskohteeksi valikoituu mikä tahansa perusteltu toiminto tai asia, vaikka yhden työntekijän työjärjestelmän osa, jos se tunnistetaan keskeisimmäksi ja tärkeimmäksi kohteeksi muutosprosessin aloittamiseksi kestävällä tavalla. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa kasvuhalukkaille mikro- ja pienyrityksille (mp-yrityksille) uusia kestävän kasvun toimenpiteitä, jossa työhyvinvointi ja tuottavuus ovat erottamaton pari. Tämän tarkastelutavan ja liiketoimintaekosysteemiajattelun avulla tunnistetaan ja priorisoidaan paremmin ne askelet mp-yrityksen kasvunpolulla, jotka johtavat positiivisiin ja kestäviin tuloksiin työhyvinvoinnissa ja tuottavuudessa. Askelet ovat tapauskohtaisia ja ne voivat olla pieniäkin, mutta niiden kohde ja sisältö perustuvat laajemman liiketoimintaekosysteemin elinvoimaisuuden huomioimiseen. Siten kasvunpolut, toimenpiteet ja niihin liitetty kasvualusta-ajattelu erottamattomuusnäkökulmasta on tärkeä uusi avaus mp-yritysten liiketoiminnan ja työn tuloksellisuuden kehittämiseksi. Mp-yritysten kasvun lentoonlähdössä paikallisuus ja alueen erityispiirteet vaikuttavat niin kasvun mahdollisuuksiin, kohteisiin ja sisältöön kuin myös rajoituksiin ja vaatimuksiin. Kasvukeskusteluun tuodaan mukaan erityisesti Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan PORE-toimialat ja näiden alojen toimintaympäristössä olevia muiden alojen mp-yrityksiä. Hankkeen tavoitteet tiivistetysti: 1) Löytää keinoja tukea mikro- ja pienyritysten henkilöstövoimavarojen ja liiketoimintaekosysteemin kehittymistä, kiinnittämällä huomioita tapoihin organisoida työtä ja kehittää henkilöstön osaamista, osana laajempaa kokonaisuutta. - Lisätä työn tekemisen tulkintoja ja työntekijän henkilökohtaisia voimavaroja sekä vähentää esteitä myönteisen voimavarakehän syntymiseltä niin henkilöstön hyvinvoinnin kuin yrityksen tuloksellisen toiminnan näkökannalta. Huomioita kiinnitetään myös erikseen johtamiseen, jotta lisätään johtajien, esimiesten ymmärrystä keinoista tukea henkilöstön hyvinvointia ja sen merkityksestä yrityksen menestyksellisen toiminnan kannalta. Kasvuhalukkaille mpyrityksille luodaan saatujen kokemusten perusteella kestävän kasvun toimintamalli ja palvelut eli KYL-alusta (TP1: TY ja TTL). 2) Toteuttaa mikro- ja pienyrityksien liiketoiminnan kehittämistä muutosjohtamisen, palvelumuotoilun ja työn digitalisoimisen kautta osana uudenlaista työhyvinvoinnin ja tuottavuuden erottamattomuusajattelua - Uudistamalla liiketoimintaa sekä tulkintoja omasta työstä ja yhteistyöstä, mahdollistetaan entistä parempi toiminnan tuloksellisuus, mikä vaikuttaa myös henkilöstön työhyvinvointiin. Mukana toimenpiteissä on Uudista työotteesi osio ja lisäksi kolmea valmennuspolkua ristiinpölytetään. Yrityksen toiminnan heikko tuloksellisuus voi lisätä henkilöstön kokemaan työn epävarmuutta, minkä tiedetään heikentävän heidän työhyvinvointiaan ja siten myös tulosta. Tämä kierre pyritään katkaisemaan kestävällä tavalla. (TP2: TaY, TY, TuAMK, TTL yhteistyössä TP1:n kanssa). 3) Tukea mikro- ja pienyritysten ja niiden liiketoimintaverkostojen kehittämistä uusin yhteis- ja rinnankehittämisen keinoin ja uudistaa mikro- ja pienyritysten toiminnan avoimempaa ja yhteisöllisempää kehitystä. - Kokemus kehitystoiminnan luotettavuudesta, kokeilujen rohkeudesta ja kyvystä reagoida muuttuvan työelämän haasteisiin, on yhteydessä myös henkilöstön hyvinvointiin antamalla positiivisia uusia kokemuksia ja luomalla uskoa työn jatkuvuudesta myös tulevaisuudessa. (TP3) Hankkeen kohderyhmä: 1. Alueellisesti (Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Satakunta) mikro- ja pienten yritysten henkilöstö ja johto. 2. Start-up yritykset, yrittäjät tai sellaiseksi aikovat. 3. Muut kohdeyritysten toimintaympäristöön liittyvät pk-yritykset ja toimijat. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuu kaikkiaan 144 yritystä kolmen eri maakunnan alueelta. Varsinais-Suomesta Tulostettu :03:24 EURA järjestelmä

44 12, MYR :30 / Liite: KYL_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Kasvuhalukkaat pk-yritykset lentoon - KYL Sivu 42 3 (6) osallistuvien yritysten määräksi on arvioitu 80, Pirkanmaalta 28 ja Satakunnasta 36. Hankkeessa aloittavien henkilöiden määrä on 240. Hankkeen konkreettiset toimenpiteet tiivistetysti: TP1. Henkilöstövoimavarojen ja liiketoimintaekosysteemin kestävän kasvun malli: Työpaketissa tehdään kestävän kasvun liiketoimintaekosysteemi näkyväksi, jotta voidaan suunnitella ja arvioida kasvuhalukkuuden realisoimista ja työhyvinvoinnin kokonaisvaltaista kehittämistä. Työhyvinvointi ja tuottavuus muodostavat erottamattoman parin: työn organisointi, työ- ja liiketoimintaprosessit sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen muodostavat kokonaisuuden, josta seuraa työn voimavarojen lisääntyminen ja edelleen henkilöstön hyvinvoinnin kehittyminen ja kaikki tämä suhteessa toiminnan laajempaan tarkasteluun. Työpaketissa kehitetään, arvioidaan ja seurataan toisaalta mp-yritysten ja toisaalta hankkeeseen osallistuvien henkilöiden toiminta- ja kasvukykyisyyttä tarkastelemalla mm. voimavarojen, innovatiivisuuden ja osaamisen kehittymistä (TP1.1). Lisäksi tuotetaan kestävää kasvua tukeva KYL-alusta, joka edesauttaa myös mp-yrityksien kasvutarpeiden välittämistä alueellisille toimijoille älykkään erikoistumisen tukemiseksi.(tp1.2). Alustan liiketoimintaekosysteemin vaatimusten määrittelyyn osallistuu 48 yritystä (TY + TTL). TP2. Kestävän kasvun polut: Työpaketissa tarjotaan erilaisia työkaluja, kehittämispolkuja liiketoiminnan kehittämiseen (johdon ja henkilöstön osallistavat kasvutyövälineet, toiminnan digitalisoiminen, palvelumuotoilu). Tukemalla liiketoiminnan kehittämistä tavoitellaan toiminnan tuloksellisuuden paranemista joka edelleen vähentää kokemusta työn epävarmuudesta ja tukee näin henkilöstön hyvinvointia. Kestävää kasvua tavoittelevat kehittämispolkupilotit ovat: i) Organisaatiot muutoksen ja kasvun kynnyksellä (kasvukuilujen ja osaamistarpeiden tunnistaminen, toimintatapamuutoksen johtaminen, Synergos/TaY), ii) Digitalisaation ja tietotyön askelkuviot mp-yrityksissä (IoT ja digitalisaatio kokonaisvaltaisen liiketoiminnan ja työn tekemisen uudistajana, TY), iii) Palvelumuotoilu kasvuhalukkaiden mp-yritysten kehittämisessä (TuAMK). Polkuihin sisältyy TP1.1:stä Uudista työotteesi tietoisku organisaatioiden ja ekosysteemien uudistumiskyvyn kehittämisestä (TTL), joka lisää osallistujien osaamista omien työtapojen tarkastelussa ja kehittämisessä. Pilotteihin osallistuu 48 mp-yritystä. TP3. Yhdessä enemmän -liiketoimintaverkostojen yhteis- ja rinnankehittämistyöpajat: Avoimuus ja yhdessä tekemisen henki ovat hienoja asioita, mutta vaativat erityistä tukea toteutukseen. Tässä toteutettavat työpajat tarjoavat uusia uudistumisen kokeilumahdollisuuksia. Erilaisin pajoin tuotetaan yhdessä tekemisen polkuja, joita kohdeyritykset voivat hyödyntää nykytoiminnan kartoittamiseen, muutoksen kohdentamiseen ja käynnistämiseen ja tulosten vaikuttavuuden arviointiin. Tämä mahdollistaa liiketoimintaverkostojen kestävän hyödyntämisen mikä edistää henkilöstön luottamusta toiminnan jatkuvuuteen ja näin tukee myös heidän työhyvinvointia. Pajoihin osallistuu 48 yritystä. (TuAMK ja TY). TP4. Viestintä ja hankkeen koordinointi: Työpaketissa levitetään hankkeen tuloksia kansallisesti ja kansainvälisesti resurssien puitteissa ja huolehditaan hankekoordinoinnista. Viestinnän tavoite on 20 seminaarimuotoista osallistavaa pienempää keskustelu- /ideointitilaisuutta, päätöstilaisuus sekä 25 julkaisua relevanteissa foorumeissa (blogit,päivälehdet, ammattilehdet, järjestöt, kv. julkaisut yms.) (kaikki yhdessä). Määrällisenä tuloksena on 144 pk-yrityksen kasvun edistämistoimia. Luku sisältää 48 mikro- tai pienyrityksen liiketoimintaekosysteemiin liittyvät kehittämistoimet arviointeineen, 48 mp-yrityksen kestävä kasvu -idean merkitys mpyritysten yhteiskehittämiselle pajatoiminnan kautta ja 48 mp-yrityksen osallistaminen kohdeyritysten kokonaisvaltaiseen, tapauskohtaiseen ja kestävään kasvuun. Konkreettisena tuloksena on myös työhyvinvointia ja tuottavuutta erottamattomasti käsittelevä KYL-alusta, joka tarjoaa jatkossa toimintaympäristön mp-yritysten, aluetoimijoiden ja yritysten yhteiskehittämiselle. Alustanäkökulmasta kokeillaan myös älykästä erikoistumista tukevan Tulostettu :03:24 EURA järjestelmä

45 12, MYR :30 / Liite: KYL_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Kasvuhalukkaat pk-yritykset lentoon - KYL Sivu 43 4 (6) tiedon tuottamista alueellisen erikoistumisen vuoropuhelua varten tavoitteena jumiutumisen välttäminen ja merkityksellinen yhteys mp-yrityskentältä alueelliseen kehittämistoimintaan. Menetelmällinen tulos on alustan kasvun polut -toimintamalli ja palvelut, joiden avulla yritykset yhdessä määriteltyjen kumppanien kanssa pystyvät ottamaan kehityskohteeksi liiketoimintaekosysteeminsä kasvupotentiaalin kestävällä ja kokonaisvaltaisella tavalla. Palvelujen määrittely sisältää korkeakoulujen aktiivisen roolin kumppanina, joka mahdollistaa uusimman tiedon tehokkaan levittämisen elinkeinoelämään. Se tukee myös mp-yrityksistä ja liiketoimintaekosysteemeistä saadun tiedon jalostamisen alueellisen älykkään erikoistumisen päätöksenteon tueksi. Fasilitaattorina voivat toimia myös yksityiset ja julkiset aluekehitysyhtiöt sekä korkeakoulut. Tulokset ovat muokattavissa palveluksi ja siten kolmannen osapuolen tuottamaksi yrityskäyttöön, koska menetelmä ja alusta voidaan integroida moniin muihin liiketoiminnan ja työnkehittämisen menetelmiin ja työkaluihin. Lyhyellä aikavälillä tapausesimerkit ja liiketoimintaekosysteemin kehittämismenetelmä tarjoavat konkreettisia toimenpiteitä ja rohkeita uusia esimerkkejä mp-yritysten kestävän kasvun toteuttamiseksi henkilöstön osaamisen ja liiketoiminnan yhteistyöllä. Ne myös osoittavat konkreettisin esimerkein yhdessätekemisen, luottamuksen ja sosiaalisen pääoman merkityksen kasvupotentiaalin realisoimiseksi, kun löydetään uusia tapoja, keinoja ja ratkaisuja kasvun poluille. Pitkällä aikavälillä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden erottamattomuuden, avoimuuden ja monialaisen kumppanuuden lähestymistapa ja ajattelu täydentyvät ja yhdistyvät muihin liiketoiminnan kehittämismenetelmiin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Samalla kokeillaan tuottaa lisäarvoa älykkään erikoistumisen päätöksenteon tueksi. Hankkeen päättymisen jälkeen: Palvelut ja toiminta integroidaan osaksi toteuttajien yrityspalvelutoimintaa. Tätä uutta palvelua ja alustaa jatkokehitetään ja tarjotaan aktiivisesti aluekehitysyhtiöiden, muiden korkeakoulujen ja liiketoiminnan eri alojen kehitysorganisaatioiden palvelutarjontaan. Kasvuhalukkaiden ja sellaiseksi aikovien yritysten ja toimialojen liiketoimintaekosysteemin kehittäminen vaatii jatkossakin monialaisia yhteiskehittämisorganisaatioita, joita KYL-alusta voi tukea. Toimintamallin, palvelujen ja kestävän kasvun alustan tarjoamia mahdollisuuksia suunnitellaan alueellisten toimijoiden kanssa sikäli kuin älykkään erikoistumisen tavoitteisiin pystytään vastaamaan. Lisäksi selvitetään tulosten kansainvälistämismahdollisuuksia ja kansainvälisiä kumppaneita. Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle ý Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Satakunta Seutukunnat Loimaan, Porin, Salon, Vakka-Suomen, Ylä-Pirkanmaan, Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan, Pohjois-Satakunnan, Rauman, Turun, Etelä-Pirkanmaan Kunnat Akaa, Eura, Eurajoki, Honkajoki, Harjavalta, Aura, Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Jämijärvi, Kaarina, Kangasala, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Kokemäki, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lempäälä, Lieto, Marttila, Loimaa, Masku, Merikarvia, Mynämäki, Mänttä-Vilppula, Naantali, Nakkila, Nokia, Nousiainen, Oripää, Orivesi, Paimio, Parkano, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhäranta, Pälkäne, Raisio, Pöytyä, Rauma, Ruovesi, Rusko, Salo, Sastamala, Sauvo, Siikainen, Somero, Säkylä, Taivassalo, Tampere, Turku, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Valkeakoski, Vehmaa, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi Lisätietoja hakemuksesta Hankehakemuksesta on tehty seurantakomitean hyväksymien, EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvien, yleisten valintaperusteiden mukainen arviointi haun päätyttyä. Hakemuksen on todettu täyttävän rahoitettavalta hankkeelta vaadittavat yleiset valintaperusteet. Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Satakunnan ELY-keskusten asiantuntijoilta mennessä hakemuksesta Tulostettu :03:24 EURA järjestelmä

46 12, MYR :30 / Liite: KYL_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Kasvuhalukkaat pk-yritykset lentoon - KYL Sivu 44 5 (6) saadut asiantuntijakommentit: - Toimenpiteinä yrityksille tarjotaan työpaketteja, työkaluja osallistuvien henkilöiden kyvykkyyksien kehittymiselle yms. ja sähköinen alusta yritysten verkostoitumiselle ja kasvutarpeiden välittämiselle alueellisille yrityspalvelutoimijoille. Hanke-ehdotuksella ei ole lähtökohtana aito asiakaslähtöisyys yritysten tarpeista lähtien. Hanke toteuttaa lähinnä korkeakoulujen omista intresseistä noussutta tarvetta hakea roolia elinkeinoelämän kanssa. Hanke on reippaasti ylimitoitettu, eikä tuo lisäarvoa olemassa olevaan palvelutarjontaan. KYL-alustalle ei pystytä määrittelemään selkeää jatkuvuutta. Hankesuunnitteluvaiheessa tulisi hakijan olla tiiviissä yhteydessä maakuntien yrittäjäjärjestöihin/- yhdistyksiin. - Työjako hanketoimijoiden ja olemassa olevien palvelutuottajien/-palveluiden kanssa? Kallis, roolit epäselvät, samaten lisäarvo olemassa olevalle rakenteelle. Tulisi määrittää yritysten tarpeissa se lohko, johon tämä tarjonta vastaa ja nykyiset palvelut eivät. - Teema yrityksille on tärkeä. Miten asiakkaiden tarve kartoitetaan? Hakija ei tunne ELY-keskuksen palveluja. Työhyvinvointi-hankkeisiin on hankalaa saada yrityksiä mukaan. Kehittämistoimenpiteet vaikuttavat liian raskailta mpyrityksille. Jos hanke toteutetaan tulisi ELY-keskusten, yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarien olla mukana sekä muiden elinkeinotoimijoiden. Hanketta tulisi reivata esim. ELY-keskusten kehittämispäälliköiden kanssa, koska tarjottava palvelu tulisi synkronoida jo olemassa olevaan palveluun peilaten. Budjetti ylimitoitettu. - Budjetti vaikuttaa massiiviselta suhteessa toimijoiden määrään ja suunniteltuihin toimenpiteisiin. Peruidea on hyvä ja ajankohtainen, mutta olemassa olevat toimijat (yrityspalveluiden tarjoajat) pitäisi olla vahvemmin mukana suunnittelussa ja toteutuksessa. - Suunnitelma kaikkine vaiheineen ja toimenpiteineen vaikuttaa teoreettiselta ja raskaalta ajatellen kohderyhmää eli mp-yrityksiä. Keskittyminen POER-toimialan yrityksiin ei näy yrityssitoumuksissa. Onko kaikilla pienillä yrityksillä (esim. naprapaatti, leipomokahvila, kehystämö) realistista kasvupotentiaalia? Kustannukset ylimitoitetut suhteessa osallistuvien yritysten määrään. Erityistavoitekohtaisten ja alueellisten valintaperusteiden mukaisessa arvioinnissa hanke ei ole saanut riittävästi pisteitä tullakseen rahoitetuksi. Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön hankevalintakokouksessa hanketta ei ole esitetty rahoitettavaksi. Pirkanmaan hankeryhmän kokous ja Pirkanmaan yhteistyöryhmän sihteeristön kokous Satakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokous (sähköpostikokous) viikolla 48 tai 49. Satakunnan yhteistyöryhmän kokous Varsinais-Suomen yhteistyöryhmän sihteeristön kokoukset ja Varsinais-Suomen yhteistyöryhmän kokous Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Tulostettu :03:24 EURA järjestelmä

47 12, MYR :30 / Liite: KYL_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Kasvuhalukkaat pk-yritykset lentoon - KYL Sivu 45 6 (6) Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot Nettokustannukset yhteensä Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ,00 2 Kuntien rahoitus 0 0,00 3 Muu julkinen rahoitus ,00 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00 Rahoitus yhteensä ,00 Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Kasvuhalukkaat pk-yritykset lentoon - KYL -hakemus ei ole erityistavoitekohtaisten ja alueellisten valintaperusteiden mukaisessa arvioinnissa saanut riittävästi pisteitä tullakseen rahoitetuksi. Hankkeen rahoittamista ei ole puollettu alueilta (Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa) tulleissa asiantuntijakommenteissa. Hankkeen tavoitteissa ja toimenpiteissä huomioidaan erityistavoitteen 7.1. mukaisesti sekä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen, vaikka pääpaino onkin tuottavuuden parantamisessa. Hankkeessa huomioidaan koko mikro- ja pk-yritysten liiketoimintaekosysteemi ja toteutetaan mm. kasvun polkuja sekä yhteis- ja rinnankehittämisen työpajoja. Hankkeesta puuttuu kuitenkin aito asiakaslähtöisyys ja se vaikuttaa toteutukseltaan raskaalta huomioiden hankkeen kohderyhmä eli mikro- ja pk-yritykset. Hankkeen kustannusarvio on ylimitoitettu suhteessa osallistuviin yrityksiin (144 yritystä) ja konkreettisiin toimenpiteisiin. Hankkeen toteutustapa (suurta osaa toimenpiteistä toteutetaan vain tietyllä maantieteellisellä alueella) ei tuo välttämättä tarvittavaa hyötyä kaikille osallistuville yritykselle. Hakemuksesta syntyy vaikutelma että hanke hyödyttää erityisesti vain hankkeen toteuttaja-organisaatioiden yrityspalvelutoimintaa. Hanketta olisi pitänyt suunnitella tiiviissä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys Hakemus esitetään hyväksyttäväksi ý Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Kielteinen päätös hankkeesta pyritään valmistelemaan viimeisimmän maakunnittaisen käsittelyn eli Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän kokouksen jälkeen alkuvuodesta Tulostettu :03:24 EURA järjestelmä

48 13, MYR :30 Sivu 46 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KÄSITTELYYN MENEVÄT KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ESR- HANKKEET, KIELTEINEN ESITYS HANKKEELLE VESKO - VESIHUOLLON KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN TARPEISIIN Asia Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan lausunnon Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman (ESR ja EAKR) maakunnan kehittämisen kannalta merkittävistä tai kokonaiskustannusarvioltaan suurista alueelliseen suunnitelmaan perustuvista hankkeista ALKE -lain 27 ja 28:ien mukaisesti (pl. yritystukihankkeet). Yhteistyöryhmä ottaa EAKR/ESRrakennerahastohankkeen käsiteltäväkseen, kun hankkeelle haettu EU:n ja valtion rahoitus yhteensä koko toteutusaikana on vähintään euroa tai kun hanke on sihteeristössä määritelty merkittäväksi ohjelman ja/tai maakunnallisen kehittämisen kannalta (alle euron hankkeet) tai jos yhteistyöryhmän tai sen sihteeristön puheenjohtaja tai sihteeristön jäsen näin esittää. Edellä määriteltyjen rakennerahastohankkeiden (pl. yritystukihankkeet) osalta maakunnan yhteistyöryhmä antaa hankkeesta rahoittajaa (Keski-Suomen ELY-keskus) sitovan lausunnon sihteeristön esityksen pohjalta. Rahoittava viranomainen voi poiketa yhteistyöryhmän rahoittamista koskevasta puoltavasta lausunnosta, jos tuen myöntäminen olisi vastoin Euroopan unionin tai kansallista lainsäädäntöä tai jos hanke ei olisi ohjelmanmukainen. Keski-Suomen ELY-keskukseen on saatu viisitoista Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa koskevaa, kokonaan tai pääosin Varsinais-Suomeen kohdistuvaa hakemusta. Hakuaika oli Hakemus Vesko - Vesihuollon koulutuksen kehittäminen työelämän tarpeisiin (hakijana Turun Ammattikorkeakoulu Oy, osatoteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, Suomen ympäristöopisto Sykli Oy). Hakemusta on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokouksessa ja Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön hankevalintakokouksessa hanketta ei ole esitetty rahoitettavaksi. Hankkeen valintaesitys on oheismateriaalina. Ehdotus Maakunnan yhteistyöryhmä antaa rahoittajaa sitovan kielteisen lausunnon hankkeesta: Hakemus Vesko - Vesihuollon koulutuksen kehittäminen työelämän tarpeisiin (hakijana Turun Ammattikorkeakoulu Oy, osatoteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, Suomen ympäristöopisto Sykli Oy). Päätös Lisätietoja Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas, , minna.koivukangas@ely-keskus.fi

49 13, MYR :30 / Liite: Vesko_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Vesko - Vesihuollon koulutuksen kehittäminen työelämän tarpeisiin Sivu 47 1 (6) Valintaesitys Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen julkinen nimi Vesko - Vesihuollon koulutuksen kehittäminen työelämän tarpeisiin Hakemusnumero Kokouksen päivämäärä Saapumispäivämäärä Diaarinumero EURA 2014/7467/ /2018/KESELY Käsittelijä Viranomainen Minna Koivukangas Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hakijan virallinen nimi Turun ammattikorkeakoulu oy Osatoteuttajat Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, Suomen ympäristöopisto Sykli Oy Toimintalinja 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Erityistavoite 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Tukimuoto Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Hankkeen sisältö Vesihuoltoala on murroksessa. Suomalaista vesiosaamista pidetään yhtenä korkean potentiaalin kasvu- ja vientialana. Etelä- ja Länsi-Suomen alueella on lukuisia pieniä ja suuria vesihuoltoalan yrityksiä, joiden kasvupaineet ovat suuret. Samaan aikaan, useiden tutkimusten mukaan jopa puolet vesihuoltolaitosten henkilökunnasta on jäämässä eläkkeelle vuoteen 2022 mennessä, vesihuoltoverkoston saneerausvelka on huomattava ja jatkuvassa kasvussa eikä alalle kuitenkaan kouluteta erityisosaajia. Viime vuosina monia vesihuollon koulutusohjelmia on lakkautettu tai kurssitarjontaa on vähennetty. Turun ammattikorkeakoulu onkin valtakunnallisesti ainoa oppilaitos, jossa on viime vuosina lisätty vesitekniikan opetuksen tarjontaa. Tämä hanke tuo yhteen kolmen toisiaan täydentävän oppilaitoksen osaamisen ja koulutusresurssit ja rakentaa alueiden työelämän tarpeisiin vastaavaa laadukasta koulutustarjontaa. Hankkeen päätavoitteena on vastata vesihuoltoalan osaamis- ja rekrytointitarpeisiin lisäämällä koulutuksen tarjontaa, laatua ja osuvuutta työelämän tarpeisiin, sekä lisäämällä vesihuoltoalalle suuntautuvien motivoituneiden ja osaavien työntekijöiden määrää. Hankkeen tavoitteet: 1. Kehittää koulutuksia yhteistyössä vesihuoltoalalla toimivien yritysten kanssa. Hankkeessa kartoitetaan olemassa olevia erilaisia kursseja ja koulutuksia, sekä niiden osia ja sovitetaan niitä tarvittaessa vastaamaan paremmin työelämän tarpeita, sekä tuodaan niitä tarjolle muillekin kuin korkeakoulujen omille opiskelijoille. Näin kehitetään koulutusta, jossa koulutettavat voivat suuntautua vesihuoltoalalle valitsemalla omaa osaamista ja uratavoitteitaan tukevia opintoja ja/tai osatutkintoja eri oppilaitoksista. 2. Paikataan kansallista vesihuoltoalan osaajien puutetta ja koulutetaan osaavaa työvoimaa vesihuoltolaitosten ja alan Tulostettu :42:03 EURA järjestelmä

50 13, MYR :30 / Liite: Vesko_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Vesko - Vesihuollon koulutuksen kehittäminen työelämän tarpeisiin Sivu 48 2 (6) yritysten käyttöön. 3. Vahvistetaan vesihuoltoalan toimijoiden verkostoa, yhteistyötä ja kommunikaatiota. Verkostomaisen koulutuksen järjestämisen hyödyt ovat selvät: muiden oman alan asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kohtaaminen, oli se sitten verkossa tai lähipäivillä, edistää ammatti-identiteetin ja me-hengen muodostumista, työllistymistä ja kaivattua yhteistyötä pienten yritysten välillä. 4. Vesihuoltoalan imagoa ja tunnettuutta pyritään nostamaan, jotta alalle saataisiin houkuteltua mahdollisimman motivoituneita ja innovatiivisia työntekijöitä. Hankkeen kohderyhmä: Varsinaisia kohderyhmiä ovat vesihuoltoalalle tähtäävät työnhakijat ja opiskelijat, sekä vesihuoltoalalla jo toimivat täydennyskoulutusta tarvitsevat henkilöt. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat (esim. rakennus- ja lvi-ala, sähkö-, automaatio- ja konetekniikka), ammattikorkeakoulujen opiskelijat (esim. ympäristö-, energia- ja rakennusalat), teknistä alaa opiskelleet vastavalmistuneet ja/tai opintonsa keskeyttäneet ja työttömät, joille hanke voi tarjota väylän työelämään. Hankkeessa otetaan huomioon myös maahanmuuttajat, jotka voivat hyödyntää englanninkielistä kurssitarjontaa. Hankkeen suoria kohderyhmiä ovat myös vesihuoltolaitokset, joista monet entiset kunnalliset yksiköt toimivat yritysmuotoisina sekä muut alalla toimivat mikro- ja pk-yritykset eritoten työntekijöidensä osaamisen noston kautta. Hanke toteutetaan työpakettien muodossa seuraavasti: Työpaketti 1: Tarvekartoitus, koulutuksen sisältö (vastuutaho SYKLI, Turun AMK, HAMK) Kartoitetaan vesihuoltoalan koulutusta laajemmalti (sis. biologian, sähkö- ja lvi-alan jne. koulutus) ja selvitetään, minkälainen koulutus istuisi parhaiten opiskelijoiden vesihuollon urapolun mahdollistamiseksi. Taustalla hyödynnetään muun muassa valmistuneita selvityksiä (esim. VVY, FWF). Selvitetään myös avoimen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen kautta saatavilla oleva vesihuoltoalalle soveltuva täydennyskoulutus. Kootaan tiedot täydennyskoulutusmahdollisuuksista esille VVY:n ja FWF:n sivuille, sekä hankepartnerien omien organisaatioiden sivuille. Tehdään kysely- ja haastattelututkimus laitosten ja vesihuoltoalan yritysten koulutus- ja osaamistarpeista, sekä ammattipätevyysvaatimuksia peilaten havaintoja aiemmin tehtyihin selvityksiin. Vesihuoltopäivien yhteydessä hankepartnerit järjestävät työpajan, jossa syvennytään koulutustarpeisiin ja suunnitellaan koulutusten toteutustapaa. Lisäksi täydennetään jo tehtyjä selvityksiä tarkemmalla kartoituksella laitevalmistajien ja muiden alan toimijoiden rekrytointitarpeesta yhteistyössä FWF:n kanssa. Tarkastellaan vesihuoltolaitosten nykyisiä kouluttautumiskäytäntöjä ja tunnistetaan toimivia ja kestäviä käytäntöjä, joilla laitokset voivat varmistaa henkilökuntansa osaamisen päivittämisen ja täydennyskouluttautumisen jatkuvuuden. Toimivia käytäntöjä voidaan siten jalkauttaa laajemmaltikin, kunhan niiden taustat ja vaatimukset ovat selvillä. Työpaketti 2: Täydennyskoulutukseen sopivan kurssimateriaalin tuottaminen (vastuutaho Turun AMK, HAMK, SYKLI, alan yritykset) Jäsennellään ja kootaan yhteen hankekumppanien jo olemassa olevia vesihuoltotekniikan osa-alueisiin sisältyviä, virtuaaliopetukseen soveltuvia tausta-aineistoja ja opetusmateriaaleja. Näistä rakennetaan edellisessä työpajassa selvitettyjen tarpeiden mukainen verkon kautta saatavilla oleva kurssimateriaali. Tähän sisältyy lähinnä materiaaleja Tulostettu :42:03 EURA järjestelmä

51 13, MYR :30 / Liite: Vesko_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Vesko - Vesihuollon koulutuksen kehittäminen työelämän tarpeisiin Sivu 49 3 (6) koskien talousveden, jäteveden ja lietteiden käsittelyratkaisujen perusteet, verkostojen suunnittelua ja ylläpitoa, sekä muita soveltuvia taustoittavia materiaaleja liittyen mm. hydrologiaan, hydrauliikkaan, mittaustekniikkaan ja limnologiaan. Tämän työpaketin ytimenä on hankkeen aikana kehitettävä täysin uudenlainen verkkokurssi, joka tuo yhteen työelämän edustajat ja koulutettavat. Verkkokurssi suunnataan sellaisille henkilöille, joilla on jo perustiedot vesihuoltoalalla käytetyistä tekniikoista ja siinä pääpaino on alan viimeisimmillä kehitysaskelilla ja uusilla, erityisesti Suomessa pilotoiduilla ratkaisuilla. Kurssi koostuu sarjasta webinaareja, joissa vesilaitosten ja vesialan yritysten edustajat esittelevät uusia innovaatioitaan tai kokemuksiaan uusien ratkaisujen pilotoinneista. Jokaiseen webinaariin liittyy keskusteluosuus, johon voivat osallistua koulutettavat, elinkeinoelämän edustajat ja oppilaitosten asiantuntijat. Osa webinaareista toteutetaan englanninkielisinä ja hanketoteuttajien olemassaolevan verkoston kautta niihin voitaisiin saada osallistujia kaikista Itämeren rantavaltioista. Työpaketti 3: Koulutuksen kokeilun (pilotointi) toteuttaminen (vastuutaho HAMK, SYKLI, Turun AMK, yritykset) Pilotointivaiheessa valitaan eritaustaisia koulutettavia, joille kehitetään soveltuva täydennyskouluttautumissuunnitelma tarvittavan osaamisen hankkimiseksi. Pilotoitavat edustavat erilaisia kohderyhmiä: vesihuoltoa tukevien alojen (teknillinen, talous, luonnonvara) koulutuksen omaavat työttömät, vesihuoltoalalla työskentelevät täydennyskoulutuksen tarpeessa olevat henkilöt, ammatillisessa koulutuksessa olevat jatkokoulutuksesta kiinnostuneet henkilöt, teknillisen taustakoulutuksen omaavat maahanmuuttajat. Kohderyhmäkohtaisten kurssien lisäksi kaikki pilotointiin osallistuvat suorittavat työelämän kanssa yhteistyössä kehitetyn (työpaketissa 2) verkkokurssin. Pilotointiin osallistuvilta koulutettavilta ja yritysten edustajilta kootaan palautetta ja niiden perusteella tehdään jatkosuunnitelma koulutusten kehittämisestä. Työpaketti 4 Vesihuoltoalan houkuttelevuuden lisääminen ja ulkoinen viestintä (vastuutaho SYKLI, Turun AMK, HAMK, alan yritykset) Hankkeen viestinnän päätavoitteet ovat vesihuoltoalan imagon ja tunnettuuden nostaminen ja hankkeessa kehitettävien koulutusten saattaminen kohderyhmien tietoon. Lisäksi tavoitteena on viestiä hankkeen etenemisestä ja tuloksista yleisemmällä tasolla. Uusien työntekijöiden houkuttelemiseksi vesihuollon työtehtäviin tehdään urakuvauksia erilaisista työtehtävistä, joita alalta löytyy kotimaassa, viennissä, laitoksissa ja yrityksissä. Urakuvauksia tehdään yhteistyössä työnantajien kanssa esim. haastattelemalla jo alalla olevia. Näillä kuvauksilla avataan vesihuollon toimintaa ja sen vaikutusta yhteiskuntaan sekä tuodaan esiin uusia innovaatioita ja alan kehitysmahdollisuuksia. Kuvauksia jaetaan hyödyntämällä hankkeen yhteistyökumppanien toimivia viestintäkanavia (mm. Suomen vesilaitosyhdistys (VVY), Finnish Water Forum (FWF)). Hankkeessa kehitetyistä koulutuksista ja vesihuoltoalan rakennemuutoksesta, kasvupotentiaalista sekä uramahdollisuuksista tehdään hankkeen aikana juttuja myös koulutusalan ammattilaisten ja hankealueen yrittäjien seuraamiin medioihin. Työpaketti 5: Hallinto ja hankkeen sisäinen viestintä (vastuutaho Turun AMK) Hankkeen tulokset: - Selvitys vesihuoltoon liittyvän ja sitä sivuavien alojen avoimesti saatavilla olevasta koulutustarjonnasta. Selvitys toimii Tulostettu :42:03 EURA järjestelmä

52 13, MYR :30 / Liite: Vesko_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Vesko - Vesihuollon koulutuksen kehittäminen työelämän tarpeisiin Sivu 50 4 (6) lähtötietoina hankkeessa kehitettävän koulutuksen suunnittelussa. - Kysely- ja haastattelututkimus vesihuoltolaitosten ja -yritysten koulutus-, osaamis- ja rekrytointitarpeista. Tutkimus toimii lähtötietoina hankkeessa kehitettävän koulutuksen suunnittelussa. - Tarkastelu nykyisistä laitosten ja yritysten kouluttautumiskäytännöistä ja niihin liittyvistä kehittämistarpeista. Koulutuksen suunnittelussa toimiviksi osoittautuneita käytäntöjä hyödynnetään ja mahdollisiin ongelmakohtiin haetaan ratkaisuja. - Vesihuollon perusteet avoimessa verkko-opiskelutarjonnassa. - Vesihuollon työelämäkurssit alalla toimiville henkilöille. Osa kursseista tai osia niistä toteutetaan englanniksi. - Hankkeessa kehitetyn koulutuksen ja koulutettavan kouluttautumissuunnitelman kokeilu ja siitä saatu palaute.kokemukset ja palaute vedetään yhteen ja käytetään koulutuksen jatkokehityksessä. - Urakuvaukset vesihuoltoalan työtehtävistä. - Uudenlainen verkkokurssi, joka kotimaisten ja kansainvälisten webinaarien sekä niitä seuraavien keskustelujen avulla levittää tietoa alan uusimmista kehitysaskeleista. Kurssi tuo yhteen vesialalle tähtäävät opiskelijat, vesialalla jo toimivat täydennyskoulutettavat sekä alan yritykset ja vesilaitokset ja vahvistaa näin tiedon kulkua, yhteistyötä ja verkostoitumista vesihuoltoalalla. - Vesihuoltoalan koulutus- ja täydennyskoulutustarjonta on helposti löydettävissä ja saavutettavissa vesihuoltolaitoksille ja yrityksille ja koulutukseen hakeutuville henkilöille. - Artikkeleita tai vastaavia ammattilehtiin ja muihin medioihin. Hankkeen myötä vesihuoltoalan työntekijöiden ja alan työtehtäviin pyrkivien täydennyskoulutusmahdollisuudet ovat parantuneet koulutustarjonnan monipuolistumisen ja koulutuksen löydettävyyden johdosta. Vesihuoltoalan tunnettuus yhteiskunnallisesti merkittävänä ja monipuolisena toimialana on parantunut ammattiin opiskelevien ja työnhakijoiden keskuudessa. Pidemmällä ajalla katsottuna vesihuoltoalan työnantajien palveluksessa työskentelee aiempaa monipuolisempia, alan kehityksessä kiinni olevia työntekijöitä. Vesihuoltoalan työtehtäviin haluaville on olemassa selkeä koulutuskokonaisuus, mikä parantaa työnhakijan työllistymismahdollisuuksia ja toisaalta työnantajapuolen rekrytointia. Pitkällä tähtäimellä hanke edistää suomalaista vesiturvallisuutta ja vesihuollon palvelujen laatua, sekä vesihuoltoalan yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Hankkeen päättymisen jälkeen: Hankkeessa kehitetty koulutustarjonta tulee olemaan jatkossa avoimesti saatavilla joko SYKLIn tai ammattikorkeakoulujen avoimen koulutuksen tarjonnassa. Hankkeessa kehitetään konsepti ja sisältö pilotoitavaan uusien vesiteknologioiden verkkokurssiin. Olemassa olevan rungon ja yritysten osallistumisen ansiosta kurssi voidaan toteuttaa myös jatkossa esim. joka toinen vuosi, kysynnän mukaan. Pilottikurssi ja sen tulevaisuuden täydennykset voidaan myös sisällyttää mahdollisiin tuleviin vesihuollon pätevyysjärjestelmiin ja eri asteen tutkintoihin. Koulutusten avulla niin yritysten kuin vesihuoltolaitostenkin työntekijät voivat päivittää osaamistaan myös jatkossa. Vesihuoltoalan status työntekijöiden ja yhteiskunnan silmissä nousee, mikä johtaa alan houkuttavuuteen ja yritysten rekrytointivaikeuksien helpottumiseen myös hankkeen päätyttyä. Tulostettu :42:03 EURA järjestelmä

53 13, MYR :30 / Liite: Vesko_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Vesko - Vesihuollon koulutuksen kehittäminen työelämän tarpeisiin Sivu 51 5 (6) Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle ý Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Kanta-Häme, Uusimaa, Varsinais-Suomi Seutukunnat Forssan, Helsingin, Hämeenlinnan, Loimaan, Loviisan, Porvoon, Raaseporin, Riihimäen, Salon, Turun, Vakka- Suomen, Åboland-Turunmaan Kunnat Askola, Aura, Espoo, Forssa, Hanko, Hattula, Hausjärvi, Helsinki, Humppila, Hyvinkää, Hämeenlinna, Inkoo, Janakkala, Jokioinen, Järvenpää, Kaarina, Karkkila, Kauniainen, Kemiönsaari, Kerava, Kirkkonummi, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lapinjärvi, Lieto, Lohja, Loimaa, Loppi, Loviisa, Marttila, Masku, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nousiainen, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Parainen, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Pyhäranta, Pöytyä, Raasepori, Raisio, Riihimäki, Rusko, Salo, Sauvo, Sipoo, Siuntio, Somero, Taivassalo, Tammela, Turku, Tuusula, Uusikaupunki, Vantaa, Vehmaa, Vihti, Ypäjä Lisätietoja hakemuksesta Hankehakemuksesta on tehty seurantakomitean hyväksymien, EU- ja kansalliseen lainsäädäntöön perustuvien, yleisten valintaperusteiden mukainen arviointi haun päätyttyä. Hakemuksen ei ole todettu täyttävän seuraavia rahoitettavalta hankkeelta vaadittavia yleisiä valintaperusteita: - Hakijan toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia. - Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma. Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusyksikön hankevalintakokouksessa hanke on esitetty hylättäväksi yleisillä valintaperusteilla. Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön käsittelyt ja Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän käsittely Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ,54 2 Kuntien rahoitus 0 0,00 3 Muu julkinen rahoitus ,46 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00 Rahoitus yhteensä ,00 Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoittajan arvio hankkeesta Hankkeelle on hakijan ja hakemuksessa kuvatun perusteella selkeä tarve. Hankkeeseen osallistuu hakemuksen perusteella kaikkiaan 87 yritystä, mutta hakemuksen liitteenä toimitettujen yrityssitoumusten perusteella vain yksi sitoutuneista yrityksistä on valmis osallistumaan hankkeessa järjestettävään koulutukseen. Tältä osin hankkeen Tulostettu :42:03 EURA järjestelmä

54 13, MYR :30 / Liite: Vesko_valintaesitys_MYR Hakemusnumero: Hankkeen nimi: Vesko - Vesihuollon koulutuksen kehittäminen työelämän tarpeisiin Sivu 52 6 (6) tunnistettu tarve siis puuttuu. Vesihuoltoalaa ei myöskään voida pitää kasvu- tai rakennemuutosalana esim. Varsinais- Suomessa. Hakemus sisältää lisäksi toimenpiteitä (vesihuoltoalan houkuttelevuuden lisääminen), jotka eivät ole ohjelman erityistavoitteen mukaisia. Hankkeen toimintasuunnitelma vaatii myös vielä konkretisoimista (esim. missä ja miten pilotointikoulutukset järjestetään ja miten hankkeen kohderyhmä hankkeeseen ohjautuu). Rahoittajan esitys Rahoittajan esitys Hakemus esitetään hyväksyttäväksi ý Hakemus esitetään hylättäväksi Ratkaisun mahdolliset perustelut ja jatkotoimenpiteet Kielteinen päätös hakemuksesta valmistellaan Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän kokouksen jälkeen vuoden 2019 alkupuolella. Tulostettu :42:03 EURA järjestelmä

55 14, MYR :30 Sivu 53 YHTEENVETO EAKR -YRITYSTUKIPÄÄTÖKSISTÄ Asia Lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoista (7/2014) 27 :n mukaan liikeja ammattisalaisuuden piiriin kuuluvia yksittäisiä yrityshanke-esityksiä ei voida käsitellä maakunnan yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmä saa ennen päätöksentekoa yhteenvetotiedot saapuneista yritystukihakemuksista. EAKR -päätöksenteon käynnistyttyä TEM antoi ohjeen (TEM/70/ /2015) koskien käsittelyssä olevien yritystukihakemusten yhteenvetotietojen viemisestä MYR:iin ennen päätöksentekoa. Ohjeen mukaan yhteenvetotiedot sisältävät: tukiryhmä (= yrityksen kehittämisavustus) listauksen ajanjakso listauksen ajanjaksolla haettujen avustusten kappalemäärä listauksen ajanjaksolla haettujen avustusten euromäärä yhteensä hankkeiden ja haettujen avustusten määrät kuntakohtaisesti hankkeiden ja haettujen avustusten määrät toimialakohtaisesti (TOL numerotaso) Saapuneet EAKR-rahoitukseen kohdistuneet hakemukset on esitelty MYR:n sihteeristössä ennen päätöksentekoa. Em. ohjeessa todetaan myös, että maakuntien yhteistyöryhmille pitää toimittaa ainakin kerran vuodessa yhteenveto myönnetyistä avustuksista. Yhteenvedon tarkemmasta tietosisällöstä ELY - keskuksen sopivat maakuntien yhteistyöryhmien kanssa erikseen. Huomioitava on kuitenkin, että yhteenveto ei saa sisältää salassa pidettävää tietoa. Oheismateriaalina olevassa EAKR -yritystukia koskevassa muistiossa on esitetty julkistettavissa olevat ammatti- ja liikesalaisuuksia sisältämättömät tiedot tehdyistä EAKR yritystukipäätöksistä (EAKR). Kokouksessa esitettiin vastaavat tiedot ajalta Salon seudulla käytössä olleeseen erilliseen EAKR-myöntövaltuuteen (EAKR ÄRM) kohdistuvia tukipäätöksiä (MYR:n päätös Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman täydentämisestä) ei enää ko. raportointijaksoon kohdistu myöntövaltuuden tultua jo aiemmin sidotuksi. Ehdotus Strategiapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta esittelee asian. Merkitään tiedoksi. Päätös Lisätiedot Rahoituspäällikkö Timo Mäkelä, p , sp: etunimi.v.sukunimi@ely-keskus.fi

56 14, MYR :30 / Liite: MYR ELY-Keskuksen eakr-yritystukipäätöskoonti Sivu (1) Myönnetyt avustushakemukset EAKR MYR MYRs Yrityksen kehittämisavustus Sarakevalinta Myönnetty Uusi yritys Uudet tuella aikaansaadut työpaikat yrityksissä Hankkeen toteuttamisen arvioidaan lisäävän liikevaihtoa Hankkeen toteuttamisen arvioidaan lisäävän liikevaihtoa Hankkeen toteuttamisen arvioidaan kasvattavan vientiä Hankkeen toteuttamisen arvioidaan kasvattavan vientiä Edistääkö hanke vähähiilisyytt ä? Dead Weight Hanke toteutetaan korkeatasoi sempana Dead Dead Weight Dead Weight Weight Hanke Hanketta ei Hankkeen toteutetaan toteuteta ilman aikataulu laajempana myönnettävää aikaistetaan avustusta kpl euro kpl kpl kpl euro kpl euro kpl kpl kpl kpl kpl KKT ADESANTE OY, KES 0110/ /2018A, SurgeryVision kansainvälistyminen Airfi Oy AB, KES 0292/ /2018, Ilmanvaihto tuotteiden ohjaus ohjelman kehitys ja testaus projekti INTO1 Betaram Oy, KES 0173/ /2018, Sähköverkkoteknologiaan pohjautuvan, kiinteistöjen älykkään Smartecno-kokonaisohjausjärjestelmän kehittäminen, testaaminen ja kaupallistaminen Coinvesto Ab, KES 0119/ /2018, Winning Team Culture- digitaalinen oppimisympäristö FunSquare oy ab, KES 0169/ /2018, Pöytävuoteen sopeuttaminen kansainvälisille markkinoille Hydrohex Oy, KES 0222/ /2018, 2020-luvun vesiliikuntaratkaisut Suomesta maailman altaille Limber Way Oy, KES 0285/ /2018, Hotelway Communication Center NeoHeat Oy, KES 0136/ /2018, Neo Hybriditakka NorthCrypto Oy, KES 0256/ /2018, Sijoitusalusta lohkoketjuteknologiaan Promarine Oy, KES 0275/ /2018, Antennien kytkentäjärjestelmä Sivustamo Oy, KES 0132/ /2018, Kansainvälisen verkkokauppaliiketoiminnan käynnistäminen SSL Resource Oy, KES 0251/ /2018, Valonmittauslaitteistojen kansainvälisen myynnin kasvattaminen Storico Oy, KES 0198/ /2018, Storico - the ultimate story carrier TeijoCon Oy, KES 0253/ /2018, TeijoTube kansainvälisille markkinoille WebAitio Oy, KES 0310/ /2018, Vooler käyttökokemuksen kehittäminen, ohjelmistorajapinnat sekä myyntikanavat ja kansainvälistyminen VINKA OY, KES 0227/ /2018, Kansainvälistymismoottori Kaikki yhteensä Poimintaehto: Päätöspäivä: Maakunta: Varsinais-Suomi Tulostettu: Tulostanut: AHK\A Lähde: Yrtti2-raportointijärjestelmä Raportin tietosisältö päivitetty: :35

57 15, MYR :30 Sivu 55 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Asia Tiedoksi annettavat asiat Päätös

58 16, MYR :30 Sivu 56 MUUT ASIAT Ehdotus Käsitellään muut asiat. Yhteenveto tilaisuudesta: mista-osaajat-mista-tekijat/ Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän koulutus, -elinkeino -ja maaseutujaostot järjestivät yhteisen työristeilyn teemalla Kasvun eväät ja polut työelämään mistä osaajat, mistä tekijät. Tilaisuuden tavoitteena oli keskustella mahdollisuuksista eri alojen osaajapulan helpottamiseksi. Tilaisuuden esitykset kootusti oheismateriaalina. Päätös

59 Päivän aikataulutiivistelmä Sivu 57 Päivän puheenjohtajina Timo Metsä-Tokila ja Martti Rantala Meriaamiainen, kansi 8, Buffet-ravintola Avaus ja ajankohtaiset asiat / MYR -jaostojen puheenjohtajat - Faktat pöytään kohtaako työelämä ja osaajat Varsinais- Suomessa? - Miten käytännössä osaavan henkilöstön saatavuus onnistuneet rekryprosessit pk -yrityksistä ja näkymiä tulevaan KASVUN EVÄÄT JA POLUT TYÖELÄMÄÄN MISTÄ OSAAJAT, MISTÄ TEKIJÄT? Pieni paussi - Maakunnallinen työelämään ohjauksen tiekartta - Osaavan työvoiman saatavuushaasteet loppuuko väki? - Haastajat, kommentaattorit Kahvitauko joustavasti MYR TYÖRISTEILY Kasvun eväät ja polut työelämään mistä osaajat, mistä tekijät oppilaitosten osuus alkaa Laiva saapuu Maarianhaminaan. Laivan vaihto, m/s Viking Grace Laiva lähtee Turkuun Päivällinen, kansi 10, Buffet-ravintola Oppilaitosten osuus jatkuu Loppusanat ja jatkosta sopiminen Miten tästä eteenpäin? Laiva saapuu satamaan.

60 Sivu 58 Maakunnallinen työelämään ohjauksen tiekartta

61 Työelämän muutos on nopeaa ohjauksen resurssointia ja asiakaspalvelua tulee vahvistaa Sivu 59 Työelämän muutos on nopeaa ohjauksen resursointia ja asiakaspalvelua tulee vahvistaa Työn ja työelämän jatkuvan muutoksen vuoksi työelämään ohjauksen rooli kasvaa kaikissa koulutuksissa. Työelämään tähtääviä polkumalleja on lisättävä ja ohjauksen resursointia on vahvistettava. Ohjaajien verkostotapaamisia ja perehdytystä sekä opettajien osallistumista ohjaukseen on tuettava. Ohjausta toteutettavat monet tahot: TE-hallinto, oppilaitokset, Ohjaamo-konsepti, sosiaalitoimi ja alan yritykset ja kolmas sektori (huom: yksityistämiskehitys ja tiedon hallinnan haasteet). Maahanmuuttajien ohjaus on keskeistä kotoutumisen onnistumisessa. Digitaalisten alustojen hyödyntäminen tiedon hallinnassa, välittämisessä ja verkostotyössä on keskeisessä roolissa. Koulutuksen tarjonta on tällä hetkellä kattavaa - koulutuksen ja oppimisympäristöjen ajantasaisuus on varmistettava Alueen koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä ja verkottuminen on kehittynyt eri kouluasteiden välillä. Samalla koulutustarjonta on tullut tutummaksi. Erityisesti ammatillinen koulutus on lisännyt asukkaiden hyvinvointia. Koulutustarjonta on vuonna 2018 laajaa ja monipuolista mutta ei jakaannu tasaisesti koko maakunnassa. Jatkuva oppiminen, opettajuus ja ohjaus kehittyvät, uusia oppimisympäristöjä kehitetään ja otetaan käyttöön jatkuvasti vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Hyvän esimerkin onnistuneesta kokonaiskonseptista tarjoaa Opiskelijakaupunki Turku toimintakonsepti. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö on avainasemassa - osaamistarve-ennakoinnin systemaattisuutta on kehitettävä Koulutuksen järjestäjien ja työelämän välinen vuorovaikutus on tasaisesti vahvistunut. Olemassa olevaa ennakointi ja tulevaisuustietoa ei vielä käsitellä riittävän laajassa yhteistyössä ja systemaattisesti. Toimiva ennakointimalli palvelee työelämän osaamistarpeita. Työelämän tiedonsaantia koulutusmahdollisuuksista tulee lisätä merkittävästi Verkostot ohjauksen toteuttamisalustoiksi Työelämään ohjauksen on perustuttava verkostoyhteistyöhön ja digitaalisten välineiden hyödyntämiseen, joilla varmistetaan ohjauspalveluiden määrä ja laatu sekä saavutettavuus. Työnantajat tulee saada voimakkaammin mukaan verkostoihin samalla kun tietoa jalkautetaan yrityksiin (esim. II asteen ammatillisen koulutuksen uudistamisen perusteella) Työelämäpalvelut Työelämän osaamistarpeet ohjauksen lähtökohdaksi Asiakkaan ohjauspalvelut Ohjaus vastaa asiakkaan palvelutarpeisiin Osaamisen kehittämiskumppanuus Osaamisen kehittämiskumppanuuksilla uudistetaan oppimista ja ohjausta

62 Sivu 60 Työelämään ohjauksen tilannekuva ja kehittämisalueet sekä toteutus Varsinais-Suomessa MYR koulutusjaosto - Kokonaiskoordinaatio Yhteistyöfoorumit - Teemat ja työpaketit Tiekarttaan sisältyvien työpakettien sisällöt kehittyvät jatkuvasti. Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto seuraa ja ohjaa työpakettien tavoitteiden toteutumista. Käytännön työtä tukevat klusteriperusteiset verkostot ja foorumit. Tavoitteena on mm. toteuttaa säännöllisesti kattava verkostotapaaminen työelämäohjauksen ja osaamistarve-ennakoinnin yhteisenä foorumina. Verkostot toteuttavat

63 Työelämän osaamistarpeet ohjauksen lähtökohdaksi Sivu 61 Tavoitteet Verkostot kaikkien tiedossa ja kaikki mukana VISIO Työelämä saa tarvitsemaansa osaamista tiiviillä yhteistyöllä. Työpaketti I: Tieto liikkuu verkostoissa Ohjaustyössä käytetään digitaalisia alustoja ja kokemuksia jaetaan avoimesti verkostossa Hyödynnetään olemassa olevia verkostoja mukaan lukien yritysverkostot Hyödynnetään toteutuksessa klusteriverkostoja ja olemassa olevia foorumirakenteita Digitaaliset, työelämään ohjausta tukevat alustat ovat kunkin työelämään ohjaavan organisaation ohjaushenkilöstön aktiivisessa käytössä Verkostot kaikkien tiedossa ja opetushenkilöstö tuntee alueen työelämän osaamistarpeet Alueen yritykset tuntevat alueen oppilaitosten opetustarjonnan ja niiden mahdollisuudet Työpaketti II: Proaktiivinen koulutus Oppilaitosten henkilöstö hyödyntää opetuksen ja ohjauksen suunnittelussa eri lähteistä saatavaa ennakointitietoa Opettajille luodaan mahdollisuuksia kohdata elinkeinoelämän edustajia ja perehtyä paikan päällä alueen yrityksiin Työpaketti III: Työelämälähtöinen koulutus vahvistuu Työnantajien tietoisuuden lisääminen erilaisista koulutusvaihtoehdoista, joilla voidaan tukea olemassa olevan henkilöstön osaamista ja/tai hankkia uutta osaamista Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen Oppisopimus- ja koulutussopimustoiminnan ja onnistuneiden esimerkkien näkyväksi tekeminen Työelämälähtöisten toimeksiantojen saaminen osaksi koulutuksen sisältöjä

64 Ohjaus vastaa asiakkaan palvelutarpeisiin Sivu 62 VISIO Työelämään ohjauksen asiakasprosessi on hallittu ja laadukas sekä katkeamaton alusta loppuun. Tavoitteet Johdonmukainen, hallittu ja laadukas asiakasprosessi Asiakasryhmittäin määritellyt polut ja räätälöidyt toimet Työpaketti I: Asiakkaat tunnistetaan ja heidän tarpeisiinsa vastataan Tunnistetaan ja ennakoidaan asiakkaiden muuttuvat yksilölliset tarpeet ja toimintatavat esimerkiksi asiakasraadin ja palvelumuotoilun avulla Hyödynnetään toteutuksessa klusteriverkostoja ja olemassa olevia foorumirakenteita Työpaikkaohjaajien ja mentorien osaamisen vahvistaminen Palvelujen oikea-aikaisuus ja helppo saatavuus Asiakas tunnistaa omat mahdollisuutensa (myönteinen herättely) Asiakaspalautteen koordinoitu kerääminen ohjauspalveluiden kehittämiseen Ohjausresurssien jatkuvuuden turvaaminen Ohjausta tuottavien tahojen sitouttaminen yhteisiin tavoitteisiin Työpaketti II: Tieto ammateista ja työpaikoista on helposti ja kattavasti saatavilla Ohjataan asiakkaat selkeästi ja joustavasti tutustumaan ammatteihin ja työpaikkoihin jo urasuunnitteluvaiheessa (tieto mahdollisuuksista kerätään yhteiseen tietokantaan) Työpaketti III: Toimivan ohjauspalveluverkoston työnjako ja erikoistuminen vahvistuu Lisätään ohjaushenkilöstön työmarkkinatietoutta ja osaamista verkostoissa Lisätään ohjaajien koulutuskokeiluja (Nuotta) ja työelämäjaksoja

65 Osaamisen kehittämiskumppanuuksilla uudistetaan oppimista ja ohjausta Sivu 63 VISIO Työelämä ja koulutuksen järjestäjät toteuttavat ennakoidusti tarvelähtöistä koulutusta. Osaaminen vastaa sekä nykyisen että tulevaisuuden työelämän tarpeita Tavoitteet Koulutus vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin Työpaketti I: Opettajien ja ohjaajien osaamisen taso kehittyy Varmistetaan tiedon ja osaamisen jakaminen ohjausverkostoissa Lisätään opettajille ja ohjaajille ohjausosaamiseen liittyvää täydennyskoulutustarjontaa Luodaan moniammatillinen ohjausverkosto (esim. ohjaamomallin laajentaminen) Hyödynnetään toteutuksessa klusteriverkostoja ja olemassa olevia foorumirakenteita Koulutus- ja ohjauspalvelut ovat asiakaslähtöisiä ja jatkuva oppiminen on mahdollista Osaaminen varmistetaan huomioiden koko maakunnan työelämätarpeet (seudullinen tasa-arvo) Koulutuksen järjestäjien ja työelämän kehittämiskumppanuuksilla luodaan uusia oppimis ja ohjausympäristöjä Kehitetään seudullisia työelämän palveluja Työpaketti II: Oppimisympäristöt kehittyvät jatkuvasti Tehostetaan tutkimusperusteista oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittämistä Kehitetään työpaikkoja oppimisympäristöinä ja luodaan koulutustasojen yhteisiä oppimisympäristöjä Työpaketti III: Ennakointi ja nopea reagointi välittyvät koulutusohjelmiin Hyödynnetään koulutussuunnittelussa ennakointitietoa Rakennetaan seudulliset työelämäpalveluverkostot joustaviksi ja nopeasti reagoiviksi Yritys ja elinvoimapalvelujen tuottajien ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä tiivistetään koulutustarpeiden määrittelyssä

66 Sivu 64 TOTEUTUS Verkostot ja vastuunkanto ratkaisevat

67 Sivu 65 Työpaikat ja työnhakijat Varsinais-Suomessa - kohtaantohaaste tilastojen valossa Juha Pusila analyytikko Varsinais-Suomen ELY-keskus

68 Liikevaihto ->2018/ =100 Sivu 66 Liikevaihdon (indeksin) trendi päätoimialoilla , Varsinais-Suomi 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 Liikevaihdossa on saavutettu vuoden 2008 taso. Vaikka teollisuuden kohdalla on yhä neljänneksen vajaus (Salon tapaukset). Käänne tapahtui rakentamisessa 2014 aikana ja lähes samaan aikaan (kulkuneuvo-) teollisuudessa 40, Kaikki Teollisuus Rakentaminen Kauppa Muut palvelut Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus

69 ->2018/ = 100 Sivu 67 Liikevaihdon (indeksin) trendi päätoimialoilla , TURUN SEUTU Meriteollisuuden ja rakentamisen raju kasvu. Muut alat verrattain tasaisessa kasvussa 2016 alkaen A-X Kaikki toimialat C Teoll pl. Meyer Turku Turun meriteollisuus 2017 F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus

70 Sivu 68 Henkilöstön määrä ->2018/03 Toimialojen henkilöstömäärä Turun seudulla 2010/ /03, kun #2010= ,0 120,0 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 80, A-X Kaikki toimialat Turun meriteollisuus 2017 C Teollisuus poislukien Meyer Turku F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut Työllisyys hyvässä kasvussa meriteollisuudessa ja rakentamisessa voimakas kasvu on tasaantumassa. Kaupassa alamäki tasaantunut. Teollisuudessa ja muissa palveluissa (kuin kaupassa) kasvu jatkuu vireänä Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus

71 Sivu v; Tuorein tieto: Q3/ , , , , ,0 Työllisten määrä Suomessa ja Varsinais-Suomessa ,0 240,0 230,0 220,0 210,0 Vuosina koettu menetys ( työllistä) VARS:ssa on lähes samaa luokkaa kuin menetys ( työllistä) 2 350, , , , , FIN Tr(FIN) VARS Tr(VAR) 200,0 190,0 180,0 170,0 160,0 Käänne tapahtui 2015 aikana 2015 jälkeen kasvu: työllistä eli 20% koko maan kasvusta, kun osuus työllisistä 9% Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus

72 15-74v Sivu 70 Työllisten määrän trendi Turun seudulla ja Varsinais-Suomessa /Q3 ja sen ennuste 2018/Q4-2019/Q3 165,0 160,0 155,0 150,0 145,0 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 Työllisiä Turun seudulla nyt enemmän kuin !!! 2015 työllisyys Turun seudulla kääntyi kasvuun. 140,0 135,0 130,0? 70,0 65,0 60,0 Muualla VARS:ssa työllisten määrä kääntyi kasvuun 2016 alkaen. 125,0 55,0 TKU Tr(TKU) Tr(Muu VS) Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus

73 Sivu v Työllisyysasteen trendi 1998/Q1-2018/Q3 ja ennuste 2018/Q4-2019/Q3, Varsinais-Suomi ja koko maa ,7 71,7 Työllisyysaste on ylittänyt Varsinais- Suomessa 72 prosentin tason ja ollaan lähellä vuosisadan huippua Varsinais-Suomessa saavutettaisiin nykyvauhdilla 75 %:n taso jo vuonna Tr(VAR) Tr(FI) Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus

74 Sivu 72 Työttömyysasteen trendi 2000/ /05 sekä ennuste 2018/ /06 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2, ,3 9,3 Tr(FI) Tr(VAR) Tr(UUS) Tr(PIR) Jos työttömyyden kehitys jatkuu kuluvan vuoden ajan kuten viime kuukausina on tapahtunut, niin 2019 aikana työttömyysaste alittaa Varsinais- Suomessa Uudenmaan vastaavan Pirkanmaan kera. Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus

75 Sivu 73 Pitkät trendit : työttömien määrä , Suomi ja Varsinais-Suomi Äkillisten rakennemuutosten pitkä varjo Työttömien määrän trendi 1974/Q1-2018/Q3 ja sen ennuste 2018/Q4-2019/Q4 Varsinais-Suomi ja koko maa Varsinais-Suomi on monella mittarilla Suomi pienoiskoossa mutta oli poikkeuksellista aikaa Nykymenolla 2019 syksyllä koko maassa on työttömiä saman verran kuin 2008, mutta Varsinais-Suomessa on vielä matkaa vastaavaan Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus UNE FI Trend FI UNE VAR Trend VAR Noin vuoden viive.

76 Sivu 74 VARSINAIS-SUOMI, 12 kk LS Uusien avointen työpaikkojen määrä teollisuudessa ja palveluissa / Joulukuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Huhtikuu Elokuu Joulukuu Huhtikuu Elokuu TOTAL Teoll Palvelut Työvoiman kysyntä on vilkastunut selvästi parin viime vuoden aikana. Avoimia työpaikkoja on ollut tarjolla enemmän kuin huippuvuonna 2008 eli yli kpl/vuosi. Nyttemmin on ylitetty avoimen työpaikan raja! Veturina teollisuuden ja rakentamisen imu! Palveluissa kysynnän kasvu yskähteli aikana, mutta syksystä 2017 alkaen kasvu vahvistunut. Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus

77 Sivu 75 Työttömyys kääntyi laskuun syksyllä 2016 ja vauhti on pysynyt ripeänä työllisyyden kasvu näkyi alkuun miesten ja nyttemmin työttömyyden yleisenä laskuna työttömien ja nuorten työttömien määrä kääntynyt laskuun pitkäaikaistyöttömyys ohittanut maksimiluvut ja vähenee ripeästi akateeminenkin työttömyys alenee -> työttömyys vähenee laaja-alaisesti ja ripeästi kaikissa ryhmissä talouskasvun kiihtyminen/ avaintoimialojen noste -> osaamiskapeikot uusissa työpaikoissa tarvitaan erilaista osaamista kuin alalta työttömäksi jääneiltä löytyy positiivinen rakennemuutos heijastuu monenlaisen työvoiman tarpeena meriteollisuuteen työntekijöitä, työnjohtoa ja suunnittelijoita autotehtaalla painottuu kevyempi ammatillinen osaaminen, mutta suunnittelijoitakin tarvitaan ohjelmistoala, logistilkka, rakentaminen työvoiman kysyntä on laajentunut myös palveluihin B-to-B, MaRa, hyvinvointi, henkilökohtaiset palvelut Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus

78 Sivu 76 Osaavan työvoiman saatavuus haasteena: työvoimapula jo kasvussa Kuvion idea ja tekijä: Antti Vasanen

79 Tilaston mukaan: Sivu 77 työttömiä/avoin työpaikka Rekrytointiongelma-ammatteja 214 Tekniikan erityisasiantuntijat 225 Eläinlääkärit 226 Muut terveydenhuollon erityisasiantuntijat 234 Lastentarhanopett. 321 Terveydenhuollon tekniset asiantuntijat 322 Sairaanhoitajat, kätilöt ym. 325 Muut terveydenhuollon asiantuntijat 341 Lainopill.asiant., sosiaalialan,seurakunnan työnt. 441 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 512 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 513 Tarjoilutyöntekijät 514 Kampaajat, parturit, kosmetologit ym. 515 Kiinteistöhuollon ja siivoustyön esimiehet 522 Myyjät ja kauppiaat 523 Kassanhoitajat ja lipunmyyjät 532 Lähihoitajat,terveydenhuollon työnt.,kodinhoitajat 541 Suojelu- ja vartiointityöntekijät 832 Henkilö-, pakettiauton- ja moottoripyöränkuljett. 911 Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym. 933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät ym. 941 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät 961 Jätehuoltotyöntekijät 962 Sanomalehtien jakajat, lähetit ym. 132 Teollisuustuotanto-,kaivos-,rakennus-, jakelujoht. 312 Kaivos-,teollisuus- ja rakennustoiminta, työnjoht. 441 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 516 Muut henkilökohtaisen palvelun työntekijät 711 Rakennustyöntekijät ym. 712 Rakennusten viimeistelytyöntekijät 721 Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym. 722 Sepät, työkaluntekijät ja koneenasettajat 723 Koneasentajat ja -korjaajat 741 Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat 816 Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät 817 Sahatavaran,paperin,kartongin valm. prosessityönt. 818 Muut prosessityöntekijät 821 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat 833 Raskaiden ajoneuvojen kuljettajat 834 Työkoneiden kuljettajat 931 Avustavat kaivos- ja rakennustyöntekijät 932 Valmistusalan avustavat työntekijät Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus

80 Ammattien ryhmittelyä (1) Sivu 78 Rekryongelmia Vuonna 2018 Vuonna 2018 ja Teollisuustuotanto-,kaivos-,rakennus-, jakelujoht. 312 Kaivos-,teollisuus- ja rakennustoiminta, työnjoht. 441 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 516 Muut henkilökohtaisen palvelun työntekijät 711 Rakennustyöntekijät ym. 712 Rakennusten viimeistelytyöntekijät 721 Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym. 722 Sepät, työkaluntekijät ja koneenasettajat 723 Koneasentajat ja -korjaajat 741 Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat 816 Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät 817 Sahatavaran,paperin,kartongin valm. prosessityönt. 818 Muut prosessityöntekijät 821 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat 833 Raskaiden ajoneuvojen kuljettajat 834 Työkoneiden kuljettajat 931 Avustavat kaivos- ja rakennustyöntekijät 932 Valmistusalan avustavat työntekijät Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 214 Tekniikan erityisasiantuntijat 225 Eläinlääkärit 226 Muut terveydenhuollon erityisasiantuntijat 234 Lastentarhanopett. 321 Terveydenhuollon tekniset asiantuntijat 322 Sairaanhoitajat, kätilöt ym. 325 Muut terveydenhuollon asiantuntijat 341 Lainopill.asiant., sosiaalialan,seurakunnan työnt. 441 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 512 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 513 Tarjoilutyöntekijät 514 Kampaajat, parturit, kosmetologit ym. 515 Kiinteistöhuollon ja siivoustyön esimiehet 522 Myyjät ja kauppiaat 523 Kassanhoitajat ja lipunmyyjät 532 Lähihoitajat,terveydenhuollon työnt.,kodinhoitajat 541 Suojelu- ja vartiointityöntekijät 832 Henkilö-, pakettiauton- ja moottoripyöränkuljett. 911 Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym. 933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät ym. 941 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät 961 Jätehuoltotyöntekijät Sanomalehtien jakajat, lähetit ym.

81 Ammattien ryhmittelyä (2) Sivu 79 Rekryongelmia, vuonna Teollisuustuotanto-,rakennus-, jakelujoht. 312 Teollisuus- ja rakennustoiminta, työnjohtajat 441 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 516 Muut henkilökohtaisen palvelun työntekijät 711 Rakennustyöntekijät ym. 712 Rakennusten viimeistelytyöntekijät 721 Valimotyöntekijät, hitsaajat, levysepät ym. 722 Sepät, työkaluntekijät ja koneenasettajat 723 Koneasentajat ja -korjaajat 741 Sähkölaitteiden asentajat ja korjaajat 816 Elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät 817 Sahatavaran,paperin,kartongin valm. prosessityönt. 818 Muut prosessityöntekijät 821 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat 833 Raskaiden ajoneuvojen kuljettajat 834 Työkoneiden kuljettajat 931 Avustavat rakennustyöntekijät 932 Valmistusalan avustavat työntekijät Talouden elpymisen ja kasvun myötä kysyntä kasvanut voimakkaasti (suhdannesidonnaisuus) Teollisuuden ja rakentamisen suorittavan tason ammatteja Lisäksi työnjohtotehtävät Prosessityöntekijät Avustavat työntekijät -- Myös logistiikka-alan ja muiden palvelutehtävien ammatteja Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus

82 Ammattien ryhmittelyä (3) Sivu 80 Vuodesta toiseen haasteellisia, mutta talouden nousun myötä ongelmia ( rakenteellinen työvoimapula???) Diplomi-insinöörit, sosiaali- ja terveysala, autonkuljettajat MaRA-ala, logistiikka, kauppa, siivous Taustalla koulutustarjonnan vaje tai ammatin vetovoiman puute Oletetut työolot Palkkaus Työajat Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus Rekryongelmia Vuonna 2018 ja Tekniikan erityisasiantuntijat 225 Eläinlääkärit 226 Muut terveydenhuollon erityisasiantuntijat 234 Lastentarhanopett. 321 Terveydenhuollon tekniset asiantuntijat 322 Sairaanhoitajat, kätilöt ym. 325 Muut terveydenhuollon asiantuntijat 341 Lainopill.asiant., sosiaalialan,seurakunnan työnt. 441 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 512 Ravintola- ja suurtaloustyöntekijät 513 Tarjoilutyöntekijät 514 Kampaajat, parturit, kosmetologit ym. 515 Kiinteistöhuollon ja siivoustyön esimiehet 522 Myyjät ja kauppiaat 523 Kassanhoitajat ja lipunmyyjät 532 Lähihoitajat,terveydenhuollon työnt.,kodinhoitajat 541 Suojelu- ja vartiointityöntekijät 832 Henkilö-, pakettiauton- ja moottoripyöränkuljett. 911 Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym. 933 Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät ym. 941 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät 961 Jätehuoltotyöntekijät Sanomalehtien jakajat, lähetit ym.

83 Sivu 81 Tässä ei ollut koko kuva tilanteesta Osa rekrytointiongelma-ammateista ei tullut esille Ohjelmistoalan työvoimapula ei näy näissä tilastoissa Kaikki työvoiman kysyntä ei kirjaudu tilastoihin Mm. johtajien ja asiantuntijoiden avoimet työpaikat vajaasti tilastoon Työpaikat eivät tule avoimeen hakuun monipuolistuneet keinot hakea osaajia Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus

84 Sivu 82 Lisätietoja: Juha Pusila Juha Pusila, Varsinais-Suomen ELY-keskus

85 Sivu 83

86 Sivu 84

87 Sivu 85 Osaavan työvoiman saatavuus miten kasvu jatkuu? Sinikka Kontu

88 Sivu 86 Vahterus yrityksenä 28-vuotias kalantilainen perheyritys Uudessakaupungissa - Metallialan yritys - Päätuote hitsattu levylämmönsiirrin - Käyttökohteet - Kemia- ja prosessiteollisuus - Voimalaitokset, öljynporauslautat, kaasutankkerit, LNG - Lämpöpumput, pakkasvarastot, jäähallit - Tytäryhtiöt USA:ssa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Kiinassa - Jälleenmyyjäverkosto yli 50 maassa - Yli 90% tuotteista vientiin 4

89 Sivu 87 Vahterus yrityksenä PERUSTEHTÄVÄ - Levylämmönsiirron edelläkävijä TAVOITE - Toimitamme parhaan hitsatun levylämmönsiirrinratkaisun ARVOT - Asiakas on ykkönen - Tahto menestyä - Into uudistus - Perheyritys 5

90 Sivu 88 Vahterus yrityksenä Yritys on saanut lukuisia arvostettuja palkintoja, mm: - Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto v Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto v InnoSuomi -palkinto - Innovatiivinen tuote - Ympäristöpalkinto - Tuote ýmpäristöystävällinen - Toiminta/tuotanto ympäristöystävällistä - Ympäristöön panostettu 6

91 Sivu 89 Vahteruksen henkilökunta Vahterus työllistää Suomessa reilut 250 henkilöä - Työntekijöiden osuus 60%; toimihenkilöiden osuus 40% - Työntekijöistä suuri osa hitsaajia - Työntekijät pääosin Uudestakaupungista ja lähikunnista - Toimihenkilöistä suurin osa insinöörejä tai DI-insinöörejä - Toimihenkiöitä melko paljon myös Turun seudulta, jonka takia perustettu myyntitoimisto Raisioon - Satakunnasta vaikea saada työntekijöitä - Naisten osuus 25 % ja keski-ikä 40 vuotta - Pitkiä työsuhteita - Ei lomautuksia, eikä irtisanomisia 7

92 Sivu 90 Rekrytointi panostus rekrytointiin - Suunnitellut rekrytointikampanjat - Näkyvyys - Oikeiden rekrytointikanavien valinta? - Perinteinen sanomalehti somekanavat mol.fi - Rekrytointimessuille osallistuminen - Potentiaalisten hakijoiden tavoittaminen vaikeaa - Näkyvyys kuitenkin tärkeää - Työnantajamielikuvaan panostaminen - Oma henkilökunta avainasemassa - Rekrytointipalkkiot henkilökunnalle hyvä mahdollisuus - Rekrtointikoulutus - Yhteistyö oppilaitosten kanssa

93 Sivu 91 Rekrytointikoulutus - Valmiita osaavia ammattilaisia vaikea saada - Rekrytointikoulutettavistakin alkaa jo olla pulaa - Työnantajamielikuvalla lähes ratkaiseva merkitys hakijoiden saamiseksi - Hakijoissa on sekä työttömiä että ammatin vaihtajia - Hyvät kokemukset yhteistyöstä TE-toimiston ja ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa - Koulutettavien valinta yhdessä TE-toimiston, kouluttajan ja yrittäjän kanssa - Terveystarkastukset valituille ennen koulutuksen aloittamista - Vahteruksen oma päätös ja oma kustannus - Vältetään turha koulutus jokainen säästää! - Räätälöity koulutus tutun kouluttajan kanssa, joka tuntee yrityksen tarpeet - Teoriakoulutus > käytännön koulutus oppilaitoksessa > yrityksessä tapahtuva koulutus - Koulutuksen kesto 3 kk 6 kk riippuen hakijan aikaisemmista taidoista

94 Sivu 92 Rekrytointikoulutus - Meneillään oleva alkanut rekrykoulutus - Hakijoita 35 - Haastatteluun 31 - Terveystarkastukseen 21 - Koulutukseen 17 - Suoraan työsuhteen valittiin 2 - Keskeyttäneitä 2 - Hakijoiden status hakuhetkellä - Työttömiä 22 - Työssä olevia 9 - Toisessa koulutuksessa olevia 4 - Kaikki koutuksen hyväksytysti suorittaneet palkataan - Vaikka koulutus on melko pitkä, se jatkuu vielä työsuhteen alettuakin

95 Sivu 93 Oppilaitosyhteistyö - Yhteistyön pitäisi alkaa jo peruskoulussa - 2.asteen koulutuksen valinnat - TET-jaksojen kehittäminen - Yritysvierailut - Ammattien vetovoimaisuus tulevaisuuden ammatit? - Miten ohjata oppilaat kouluttautumaan oikeisiin ammatteihin - Tuntevatko opettajat riittävästi työelämää? - Voisivatko opettajat käydä enemmän tutustumassa yritysten tarpeisiin? - Työssäoppiminen - Koulutussopimus? - Oppisopimus? - Pohjakoulutus pitäisi tapahtua oppilaitoksessa - Yrityksillä ei useinkaan ole resursseja ottaa riittävästi harjoittelijoita -

96 Sivu 94 Oppilaitosyhteistyö - Ammattikorkeakoulujen läheisyys - Oikeiden linjojen olemassa olo - Yhteistyö yritysten kanssa - Yritysvierailut - Yritysten pitämät luennot - Työharjoittelu - Opinnäytetyöt - Yliopistot - Yliopistojen läheisyys erittäin tärkeää alueelle ja alueen yrityksille - Yheiset tutkimushankkeet yritysten kanssa, uudet innovaatiot - Teknillisen yliopiston saaminen Varsinais-Suomeen ratkaisevan tärkeää

97 Sivu 95 Tulevaisuuden haasteita - Suomalaisten syntyvyys laskee ja työikäisten määrä vähenee - Tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa - Kotouttaminen - Sekä muualta Suomesta tulevat että maahanmuuttajat - Asunto - Sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut - Päivähoito ja kouluasiat - Kielikoulutus - Nuoret jäävät usein opiskelupaikkakunnille eivätkä palaa takaisin kotiseudulle

98 Sivu 96 Digitalisaatio ja globalisaatio - Teknologian kehitys on jo muuttanut työelämää. Kehitys jatkuu ja nopeutuu. - Työn sisältö muuttuu digitalisaation, robotiikan ja muun teknologisen kehityksen myötä - Työnkuvat ja osaamistarpeet muuttuvat - Muutoksen takia jotkin työt vähenevät, mutta uusia tehtävia syntyy toisaalle - Tulevaisuudessa entistä vähemmän jäädään eläkkeelle siitä ammatista, johon on alunperin kouluttauduttu - Automaatiota tarvitaan korvaamaan rutiinitöitä, jotta työtekijöitä vapautuu muihin tehtäviin - Automaatio myös parantaa laatua ja tehokkuutta

99 Sivu 97 Tulevaisuuden mahdollisuuksia - Robotisaatio lisää työn tuottavuutta ja vapauttaa resursseja muun talouden käyttöön - Vaikka yhä enemmän asutaan kasvukeskuksissa, uuden tutkimuksen mukaan käydään kuitenkin entistä enemmän töissä taajamien ulkopuolella - Osa-aikaeläkeläisten ja osatyökyvyttömyyseläkeläisten hyödyntäminen - Etätyömahdollisuus ei niin ratkaisevaa kuin luullaan - Varsinais-Suomella on hyvät logistiset mahdollisuudet - Alueen vetovoimaisuus?!

100 Sivu 98 Tulevaisuus - Saksalainen taloustieteilijä Jens Südekum Suomen alustaloudesta: Antakaa kaupungistumisen tapahtua investoikaa koulutukseen sekä digi-infraan syrjäseuduilla Digitalisaatio ja globalisaatio hyödyttävät Suomen kaltaista maata kokonaisuutena, mutta aluetasolla syntyy voittajia ja häviäjiä - Kyky hyödyntää uusinta teknologiaa on avain yritysten ja Varsinais-Suomen pärjäämiseen - Osaamisesta on pidettävä aivan erityistä huolta - Myös Vakka-Suomi on hyvä paikka yrittää - Kiitos!

101 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Sivu 99 17

102 Sivu 100

103 Sivu Vitario Oy

104 toimipaikka Pöytyä valmistamme tuoreesta tuoretta; salaatteja sekä vihannes- ja hedelmäkomponentteja ruuanvalmistuksen eri tarpeisiin asiakkaina pelkästään ammattikeittiöt, vähittäiskaupan puolen tuotteita emme tällä hetkellä valmista lainkaan 25 v. juhlavuosi 2018 liikevaihto n. 10 M toimintaa ohjaamassa elintarviketurvallisuusjärjestelmä FSSC sekä ympäristöjärjestelmä ISO Tuotemerkkinä Sivu 102

105 Sivu tukkua logistisena kumppanina, joiden kautta tuotteet toimitetaan loppukäyttäjille ympäri Suomen toimitusrytmi 24 h. Tänään tilatut tuotteet ovat pääsääntöisesti seuraavana aamulla loppuasiakkaalla. Valmisvarastoja ei ole, kaikki tehdään suoraan tilauksia vastaan. Toimitusrytmi on haastava, mutta myös äärimmäisen merkittävä kilpailuetu raaka-aineryhmiä n. 30, tuotenimikkeitä yli 200 toimitusvarmuus 99.8%

106 Sivu 104 henkilökunta n. 60 hlö - ulkomaalaisten henkilöiden osuus koko tuotannon henkilömäärästä on n. 80 % - eri kansallisuuksia tällä hetkellä 11 - sukupuolijakauma 50/50 - ikäjakauma v. - Vuokrahenkilöiden osuus koko henkilömäärästä vajaa 30% vuokrahenkilöitä välittää Auranmaan henkilöstöpalvelu Oy sekä Staffpoint

107 Sivu 105 Auranmaan henkilöstöpalvelun toiminta: rekrytoi ulkomailta monesta maasta ollen suoraan yhteydessä paikallisiin työvoimatoimistoihin tarjoavat ja hoitavat asunnon omistamistaan kiinteistöistä sosiaalinen verkosto avustavat maahan tulevaa henkilöä erilaisissa vero-, pankki-, sekä suurlähetystöasioissa tarjoavat mahdollisuuden auton käyttöön työmatkoihin ja niihin liitännässä oleviin kaupassakäynteihin kohtuullista korvausta vastaan auttavat henkilöä elämässä eteenpäin esim. oman asunnon vuokraamisessa (ulkomaalaisen henkilön edelleenkin vaikeaa vuokrata asuntoa yksityiseltä sektorilta)

108 Sivu 106 tehtaan toinen pääkieli suomen lisäksi on englanti. Suomen kielen taidon puute ei ole este työllistymiselle vuokrahenkilöt työskentelevät meillä pidempiaikaisilla työsopimuksilla ja lähes poikkeuksetta täydellä 40h/vko työajalla teemme yhteistyötä Pöytyän kunnan työllistämispalvelun kanssa palkkatukeen oikeutettujen henkilöiden työllistymisessä kokeneet ja monitaitoiset kesätyöntekijät apuna tuotannossa ympäri vuoden

109 Sivu 107 Haasteet: työvoiman saaminen vaikeutunut viimeisen kahden vuoden aikana henkilöiden halu sitoutua pidempiaikaisiin työsuhteisiin muuttunut samoin kuin työn tekemisen suhde vapaa-aikaan (z-sukupolvi) ylityö koetaan uhkana, ei mahdollisuutena (z-sukupolvi)

110 Haasteet: suomalaisia työntekijöitä haastavaa saada: työ ei motivoi palkkataso ei motivoi työmatkan pituus usein merkittävä kriteeri työpaikkaa valittaessa valmiudet työelämään ja sen tuntemus riittämättömät nuoremmilla henkilöillä yleiseen elämänhallintaan liittyvät seikat fyysiset rajoitteet työllistyä (kuormittava työ) psyykkiset rajoitteet työllistyä Sivu 108

111 Haasteet: ulkomaalaisen työvoiman saatavuuteen/pysyvyyteen vaikuttaa: tarveharkinta turvapaikanhakijan oleskelulupien vaatimukset perheenyhdistämiseen liittyvät toimeentulovaatimukset Suomen vetovoima suhteessa muihin työllistäviin maihin elintasoeron kaventuminen sekä työllisyystilanteen parantuminen Suomen ja työnhakijan kotimaan välillä koulutukset/kurssit (työttömille työnhakijoille) Sivu 109

112 Sivu KIITOS!

113 Sivu 111 KASVUN EVÄÄT JA POLUT TYÖELÄMÄÄN MISTÄ OSAAJAT, MISTÄ TEKIJÄT Maakunnan yhteistyöryhmän jaostojen yhteinen työristeily M/S Viking Amorella / M/S Viking Grace maanantaina Yksikönpäällikkö Martti Rantala Varsinais-Suomen ELY-keskus MYR:n koulutusjaoston puheenjohtaja

114 Sivu 112 Tavoitteena kestävä talouskasvu Suomelle TEM Työ- elinkeinopolitiikan integrointi LVM TEM YM STM LVM OKM SM MMM OM UM VM PLM VNK Avoimet ja kilpailulliset markkinat, osaavan työvoiman saatavuus, työmarkkinoiden toimivuus, työn murros, työnteon ja teettämisen kannusteet Yli vaalikausien ulottuva aikajänne ja tavoite Asiakkaille ennustettava ja hallittu toimintaympäristö (Government as a Service) Työ- ja elinkeinoministeriö

115 Työllisyysaste (15-64-v.) Q3/2018 (tai viimeisin): Suomen 72 % jäljessä muita Pohjoismaita ja Saksaa (Lähde: OECD Key Employment Statistics) Sivu 113 Työ- ja elinkeinoministeriö

116 Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi on noussut käytännössä koko hallituskauden ajan. Lokakuussa 2018 trendi oli 71,8 % (Lähde: Tilastokeskus) 73,0 Sivu ,0 71,0 70,0 69,0 68,0 67,0 2013/ / / / /09 Työ- ja elinkeinoministeriö

117 Sivu 115 Työllisyyden kasvuun liittyy myös rekrytointiongelmien ja työvoimapulan nousu Työllisyyden kasvu hengellä lisää rekrytointiongelmia 3,6 %- yksikköä ja työvoimapulaa 2,0 %-yksikköä. Vuonna 2017 (ja 2008) ongelmat silti odottamattoman yleisiä Työ- ja elinkeinoministeriö

118 Sivu Yrittäjien lukumäärät Yksinyrittäjät Työnantajayrittäjät (pl. maa- ja metsätalous) Lähde: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

119 Sivu 117 Yritysten lukumäärän muutos kokoluokittain (ilman alkutuotantoa) Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto Työ- ja elinkeinoministeriö

120 Sivu 118 Työllisten määrän muutos erikokoisissa yrityksissä (ilman alkutuotantoa) Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto Työpaikkojen muutos Työ- ja elinkeinoministeriö

121 Sivu 119 Pk-barometri: kasvuhakuisuus Työ- ja elinkeinoministeriö

122 Sivu 120 Hallitusohjelmavalmistelussa huomioitavaksi Avoimet ja kilpailulliset markkinat ovat edellytys korkealla työllisyydelle ja kasvulle TEM Väitämme: Hyödykemarkkinoiden kilpailullisuus parantaa työllisyyttä. Kilpailuneutraliteetin varmistamiseen on vielä tehtävä töitä. Kotimarkkinoiden kilpailullisuutta on syytä lisätä. Työ- ja elinkeinoministeriö

123 Sivu 121 Hallitusohjelmavalmistelussa huomioitavaksi Yritysten menestys rakentuu osaamiselle TEM Väitämme Osaava työvoima edistää uusien kasvuyritysten syntymistä ja koko yrityssektorin kehittämistä Olemme menettämässä osaamiseen perustuvaa talouden kilpailuetua, vaikka työvoiman osaaminen on Suomessa korkeatasoista. Työ- ja elinkeinoministeriö

124 Sivu 122 Hallitusohjelmavalmistelussa huomioitavaksi Työmarkkinoiden toimivuutta on parannettava TEM Väitämme Suomen työmarkkinamalli on siirtymässä keskitetyistä ratkaisuista kohti toimintamallia, jossa kv-markkinoilla kilpailevat yritykset määrittävät palkankorotuksen tason, mutta muutoin neuvottelut käydään ala- ja yrityskohtaisesti. Globalisaation myötä kansainvälinen kilpailu kohdistuu myös palvelualan yrityksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö

125 Sivu 123 Hallitusohjelmavalmistelussa huomioitavaksi Työn murroksen mahdollisuudet on osattava hyödyntää TEM Väitämme Digitalisaation, automaation ja globalisaation lisäksi myös kaupungistuminen tulee muuttamaan työtä. Työn murroksen hyödyntäminen vaatii rakenteilta (sosiaaliturva, verotus) aiempaa nopeampaa uudistumiskykyä. Työ- ja elinkeinoministeriö

126 Sivu 124 Hallitusohjelmavalmistelussa huomioitavaksi Työntekemisen ja teettämisen on oltava kannustavaa TEM Väitämme Yrityksiin kohdistuvaa sääntelytaakkaa voidaan vielä vähentää. Työn verotus ja sosiaaliturva tulee sovittaa yhteen. Työ- ja elinkeinoministeriö

127 Sivu 125 KIITOS!

128 Sivu 126

129 Sivu 127 Näkökulmia teknologiateollisuudesta - jatkuuko kasvu ja jos niin miten? Teppo Virta Aluepäällikkö Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus 2

130 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Sivu 128 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala METALLIEN JALOSTUS Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Outokumpu, Outotec, Ovako, Sacotec, SSAB KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Meyer Turku, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra, Wärtsilä TIETOTEKNIIKKA-ALA Affecto, Basware, Bilot, CGI, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP Teknologiateollisuus 3

131 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino Sivu % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat Suomessa vuosittain noin 5 miljardia euroa. 70 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k -investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan lähes ihmistä. Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin jäsenliitto jäsenyritystä Teknologiateollisuus 4

132 Indeksi 2008=100 Muutos: 1-7,2018 / 1-7,2017, % Viimeisin tieto: heinäkuu 2018 Teknologiateollisuus 5 % Teollisuus 5 % 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Teknologiateollisuuden ja koko teollisuuden liikevaihto Suomessa on kasvanut alkuvuonna Kasvusta puolet on ollut tuottajahintojen nousua, puolet volyymikasvua Sivu Teknologiateollisuus Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajat Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 5

133 Indeksi 2008=100 Muutos: 1-7,2018 / 1-7,2017, % Viimeisin tieto: heinäkuu 2018 Tietotekniikka - ala 4 % Suunnittelu ja konsultointi 5 % Metallien jalostus 8 % Kone - ja metallituoteteollisuus 6 % Elektroniikka - ja sähköteollisuus 3 % 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa on kasvanut kaikilla päätoimialoilla Sivu Teknologiateollisuus Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajat Osuudet liikevaihdosta 2017: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 20 %, tietotekniikka-ala 17 %, metallien jalostus 14 %, suunnittelu ja konsultointi 8 % Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 6

134 Miljardia euroa, käyvin hinnoin Elektroniikka - ja sähköteollisuus Kone - ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Suunnittelu ja konsultointi Tietotekniikka - ala 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa kasvoi 7 % vuonna 2017 ollen 72,7 miljardia euroa Sivu 132 Liikevaihdon kasvu 2017, %: Kone- ja metalli +6 % Elektroniikka- ja sähkö +5 % Metallien jalostus +17 % Suunnittelu- ja konsultointi +6 % Tietotekniikka +4 % Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito 7

135 Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Tilauskannan vahvistumisesta 2014 alun jälkeen yli 60 % koostuu laivatilauksista Sivu Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin Yhteensä Vientiin Kotimaahan Muutos: / / Vientiin: +22 % +8 % Kotimaahan: +11 % -1 % Yhteensä: +20 % +6 % Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto *) Pl. metallien jalostus, pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset 8

136 Teknologiateollisuuden yritysten saamien tarjouspyyntöjen* kasvu Suomessa lopahtanut Saldoluku Sivu *) Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta lokakuu

137 Indeksi 2005=100 Muutos: 1-6,2018 / 1-6,2017, % Viimeisin tieto: kesäkuu 2018 Uusimaa 3 % Koko maa 6 % Pirkanmaa 10 % Varsinais - Suomi 12 % Pohjois - Pohjanmaa 5 % 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Teknologiateollisuuden liikevaihto alan merkittävimmillä alueilla Suomessa Sivu Teknologiateollisuus Kausipuhdistetut liikevaihtokuvaajat Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 10

138 Teknologiateollisuus Merkittävin elinkeino myös Varsinais-Suomessa Sivu % alueen koko tavaraviennistä 49 % alueen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus työpaikkaa eli reilu neljännes Varsinais-Suomen kaikista työllisistä. Alalla työskentelee suoraan ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,1 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti alueen ja Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin. Teknologiateollisuus vuonna 2017: Varsinais-Suomessa Koko maassa Liikevaihto, mrd. euroa 5,3 73 Henkilöstön määrä Teknologiateollisuus 11

139 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa on kasvanut tänä vuonna lähes :lla Sivu (30.9) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 12

140 Teknologiateollisuus rekrytoi Suomessa tammisyyskuussa ihmistä, vuonna 2017 Sivu Q3 2015Q1 2015Q3 2016Q1 2016Q3 2017Q1 2017Q3 2018Q1 2018Q3 Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 13

141 Euroalueen teollisuudessa kasvu on nopeasti hidastunut Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta Sivu Teknologiateollisuus Viimeisin tieto lokakuu Lähde: Markit 14

142 Sivu ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus eknologiateollisuus_koulutus_ja_osaaminen_linjaus_2018.pdf eknologiateollisuus_koulutus_ja_osaaminen_- linjaus_2018_kiteytys.pdf

143 Teknologiateollisuuteen tarvitaan yli uutta osaajaa aikavälillä Sivu Teknologiateollisuus 16

144 Teknologiateollisuus tarvitsee vuosittain uutta osaajaa, joista 70 % tekniikan aloilta. Nykyinen koulutusjärjestelmä tuottaa määrällisesti alle 50 % ammattiosaajien tarpeesta ja noin 70 % korkeakoulutettujen tarpeesta. Sivu Teknologiateollisuus *Tekniikka, tietojenkäsittely/tietotekniikka ** Tietojenkäsittely, kone- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka 17

145 Teknologiateollisuuden yritysten esille nostamia tärkeitä osaamistarpeita lähivuosina (vastanneet yritykset, N=349) Sivu 143 Digiosaaminen Teknologiat ja järjestelmät Johtaminen Liiketoimintaosaaminen Asiakkuusosaaminen Tekniikkaosaaminen Ohjelmointiosaaminen Sensoriteknologiat Uudet Asiakkuushallinta Ihmisten johtaminen Automaatio Digitalisointi Pilviteknologiat liiketoimintamallit Palvelumuotoilu Strateginen Robotiikka Järjestelmien 5G Arvoverkkojen hallinta SaaS (software as a johtaminen Valmistusmenetelmät integrointi IoT Alustatalouden service) Työn johtaminen 3D-tulostus (metallit) Data-analytiikka Toiminnanohjaus- liiketoimintamallit After sales osaaminen Tuotannonohjaus Prosessitekniikka Tietokantaosaaminen järjestelmät (ERP) Tuoteideoiden Myynti ja markkinointi Henkilöstöjohtaminen Hydrauliikka Virtualisointi CAM- ja CAD- tunnistaminen Vienti- ja kv- Riskien hallinta Energiatehokkuus Konenäkö järjestelmät Tuotteistamis- ja osaaminen Toimitusketjun ja Akkuteknologiat Tietomallintaminen kaupallistamis- logistiikan hallinta Uusiutuvat Tekoäly osaaminen polttoaineet Koneoppiminen Nopea tuotekehitys Ympäristöasioiden Neuroverkot Kiertotalous tuntemus Tietoturvallisuus Skaalautuvuuden hallinta ebusiness Some-viestintä Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuuden osaaja- ja osaamistarveselvitys 2021 (2018) 18

146 Sivu 144 Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen linjaus haastetta Suomelle Muuttuva työ ja osaaminen 1. Osaajien saatavuus. Teknologiateollisuus tarvitsee yli osaajaa lisää aikavälillä Mistä osaajat? 2. Osaamisen muutos. Alalle tarvitaan nopeasti uudenlaista osaamista. Koulutusjärjestelmään tarvitaan lisää ennakoivuutta ja reagointikykyä. 3. Työelämän murros. Muuttuva työelämä edellyttää joustavia lisä- ja uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksia halki elämän. Koulutusjärjestelmä mahdollistajaksi 4. Perusopetuksen taso. Peruskoulun ja lukion tulee tarjota vahva perusta tulevaisuuden valinnoille koko ikäluokalle. Perusopetuksen oppimistulokset on käännettävä kasvuun. 5. Ammatillisen koulutuksen laatu. Valmistuneiden osaaminen ei vastaa muuttuvan työelämän ja uudistuvan teknologiateollisuuden tarpeita. Liian moni keskeyttää opintonsa. 6. Yliopisto- ja AMK-verkoston kilpailukyky. Globaali kilpailu osaamisesta kiristyy. Korkeakouluverkoston tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyinen. Ohjauksen ja rahoituksen tulee kannustaa yritysyhteistyöhön. Suomi huipulle 7. Alan vetovoima. Nuoret eivät tunne teknologia-alaa, ainakaan omakseen. Tytöt eivät koe matematiikkaa ja teknologiaa itselleen merkityksellisinä. 8. Yritysten omat toimet. Yritysten pitää aktiivisesti parantaa teknologiaalan kiinnostavuutta, luoda kumppanuuksia ja kehittää omaa osaamistaan. 9. Toimintaympäristö. Suomen tulee olla toimintaympäristönä kilpailukykyinen ja houkutella investointeja sekä maailman parhaita osaajia.

147 Teknologiateollisuuden Koulutus ja osaaminen linjaus 2018 Yritysten omilla toimilla suuri merkitys Yritykset investoivat monella tapaa osaamiseen ja osaajien saatavuuteen ja innovaatiokyvykkyyteen. Innovaatiokyvykkyys Osaajien saatavuus Osaamisen kehittäminen Sivu 145 Työpajat ja poikkitieteelliset projektit Diversiteetin kasvattaminen Innovaatiopalkkiot ja -kilpailut Uusien teknologioiden käyttöön ottaminen mahdollisimman laajasti Yhteistyö innovaatioyhteisöjen ja tutkijoiden kanssa, ekosysteemit EU ja Tekes kehityshankkeisiin osallistuminen Kouluttaminen yrityksen tarpeisiin Oppilaitosyhteistyö (esim. harjoittelupaikat, projektityöt tai opintonäytetyöt) Läsnäolo oppilaitoksissa (opetuksen suunnittelu, toteutus, oppilaiden ohjaus, yhteiset tapahtumat, mukana hallinnossa) Yrityskohtaiset trainee-ohjelmat alan opiskelijoille Työnantajakuvan kehittäminen Rekrytointipalkkiot Henkilöstöedut Työaikajoustoista sopiminen Osaamisen kehittäminen yli yksikkörajojen muodostetuissa tiimeissä Osaamisanalyysien kautta tarpeiden kartoittaminen Vapaat koulutuspäivät Henkilökohtaisen koulutuksen järjestäminen ecampus Sisäiset koulutusohjelmat Jatkotutkintoihin kouluttaminen Oppimistilaisuudet sisäisten ja ulkoisten asiantuntijoiden toimesta Työsuhteen elinkaaren hallinta ja urapolkujen luominen Työtehtävien kierrätys Kaikille avoimet onlinekurssit uusien osaajien alalle saamiseksi Aktiivinen toiminta kohdennetuissa meetup-tapahtumissa Henkilökunnan kannustaminen työskentelemään uusien teknologioiden kanssa Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuuden osaaja- ja osaamistarveselvitys 2021 (2018) 20

148 Sivu 146.jatkuuko kasvu? Ja jos, niin miten? - Kasvu, ellei globaalin kasvun vetoapua? Kilpailukyky? Teknologiateollisuus 21

149 Sivu 147 #TekojaSuomelle Älykkäitä tekoja Suomelle Panostamalla osaamiseen onnistumme. Innovaatiot luovat Suomeen kasvua ja hyvinvointia. Toimiva yhteiskunta vauhdittaa kestävää kasvua ja digitalisaatiota. Uudistuvat työmarkkinat ovat avainasia vahvalle työllisyydelle. Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle

150 Sivu 148 #TekojaSuomelle Monipuolisella osaamisella onnistumme. Kiitos! Teknologia kehittyy ja työ muuttuu nopeasti. Koulutuksen ja osaamisen on pysyttävä mukana vauhdissa. Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle

151 Sivu 149 Ajankohtaista työvoimasta ja ilmastosta Toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki Amorella

152 Sivu 150

153 Sivu 151 Maatilojen työvoima ja -tarve Maatiloja vuonna 2017, vuonna 2010 Viljelijöiden keski-ikä 54 vuotta, EU:n nuorimmat viljelijät Sukupolvenvaihdoksia vähän; tällä vauhdilla isännyys + 40 vuotta Laaja tuotannon kirjo, määrä pysynyt ennallaan Palkatun työvoiman saanti haasteellista, matalapalkka-ala EU:n alueelta tuleva työvoima ehtyy Tarvitaan joustavaa työlupamenettelyä. Lomitus? 12/4/2018 V-S Liiton kevätkokous

154 Sivu Paavo Myllymäki

155 Sivu 153 Ilmastonmuutoksen uhat meille Sään ääri-ilmiöt: Tulvat, roudattomat talvet Hellepiikit Taudit, tuholaiset, vieraslajit EPÄTAVALLISIA VUOSIA USEAMMIN RISKIT JO KASVANEET Sopeutumisessa oleellista: Kuivatus ja maan rakenteen hoito Kastelu...? Paavo Myllymäki

156 Sivu 154

157 Sivu 155 Ilmasto lämpenee 1. Koska hiilidioksidipitoisuus nousee ilmakehässä 2. Hiilidioksidi peräisin lähinnä fossiilisista, jotka eivät sido hiiltä ilmakehästä 3. Metsäkato vähentänyt hiilensidontaa Globaaliin ongelmaan globaalit ratkaisut

158 Sivu 156 Fotosynteesi tutuksi Aurinkoa, Hiilidioksidia ja Vettä CO 2 O 2 Hiilihydraatteja ja Happea BIOMASSAA ja HAPEKAST ILMAA 6H 2 O + 6CO 2 C 6 H 12 O 6 + 6O 2 BIOMASSASSA 45 % hiiltä H 2 O Paavo Myllymäki

159 Sivu /4/2018 V-S Liiton kevätkokous

160 Sivu /4/2018 V-S Liiton kevätkokous

161 Sivu 159 Suomen kasvihuonekaasupäästöt Mt CO2-ekv Globaali Mt EU Mt Miinus metsien nielu 21 Mt CO2-ekv 38 Mt CO2-ekv Lähde: Tilastokeskus promille Suomi ei ratkaise ilmastonmuutosta Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tärkeää Paavo Myllymäki

162 Sivu 160 Meillä on hiilen sidonnan avaimet Mahdollisuudet fotosynteesiin - vihreään kasvuun Olemme biotalouden ja luonnonvarojen suurvalta Metsää 75 %, peltoa 7 % Puhdas ilma, maaperä sekä vesi, jota riittää Monimuotoisessa luonnossa meillä on ekosysteemipalveluja, kuten hiilensidontaa Mt CO2-ekv + 2 Mt CO2-ekv Mt CO2-ekv Laskemmeko sidotun hiilen biotaloutemme eduksi? Paavo Myllymäki

163 Sivu 161 Ulkomainen työvoima ja lupakäytännöt Asiantuntija Merja Niemelä Pirkanmaan TE-toimisto/ Työlupapalvelut

164 Sivu 162 Ulkomainen työvoima EU/ETA-kansalainen saa aloittaa työnteon heti Suomeen saavuttuaan. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleva työntekijä tarvitsee yleensä työntekoon erikseen myönnettävän oleskeluluvan Työntekijän oleskelulupa on työnteon perusteella myönnettävä oleskelulupa, joka oikeuttaa ulkomaalaisen työskentelemään oleskeluluvassa mainitulla ammattialalla tai tietyn työnantajan palveluksessa Pirkanmaan TE-toimisto käsittelee keskitetysti Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueiden (pl. Ahvenanmaan maakunta) työntekijän oleskelulupiin liittyvät asiat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelle on tehty 560 työntekijän oleskeluluvan osapäätöstä tammi-heinäkuussa Koko maassa ko.ajankohdalla on tehty 3300 osapäätöstä Varsinais-Suomessa työntekijän oleskelulupia on myönnetty eniten maatalous- ja puutarha-alalle sekä metallialan työtehtäviin Tietyt työtehtävät eivät vaadi työntekijän oleskelulupaa. Esimerkiksi erityisasiantuntijalle, tutkijalle tai urheilijalle myönnetään oleskelulupa ko.tehtävää varten Pirkanmaan TE-toimisto

165 Sivu 163 Ulkomaisen työvoiman lupakäytännöt Työntekijän oleskelulupaan liittyy kaksivaiheinen harkinta. TE-toimisto harkitsee osapäätöksessään luvan työvoimapoliittiset edellytykset, ja Migri oleskeluluvan myöntämisen yleiset edellytykset TE-toimiston tulee selvittää työvoiman saatavuus ja ottaa huomioon ELY-keskuksen alueellinen työlupalinjaus Alueellisilla työlupalinjauksilla määritellään ne alat, joille Euroopan ulkopuolelta tulevaa työvoimaa voidaan rekrytoida ilman työvoiman saatavuusharkintaa Varsinais-Suomen ELYn työlupalinjauksessa ( ) työvoiman saatavuusharkinnasta on vapautettu maatalous- ja puutarha-ala, ravitsemusala ja kuljetusala sekä osa metalliteollisuuden ja rakennusalan työtehtävistä TE-toimiston tulee selvittää lisäksi työnantajan ja työsuhteen edellytykset sekä varmistua ulkomaalaisen turvatusta toimeentulosta Tällä hetkellä on käynnissä TEM:n ja SM:n yhteinen hanke, jonka tavoitteena on työnteon perusteella myönnettävien oleskelulupien käsittelyjen sujuvoittaminen ja käsittelyaikojen lyhentäminen Pirkanmaan TE-toimisto

166 Sivu 164 Pirkanmaan TE-toimiston työlupapalvelut Puhelinpalvelu (ma pe klo 9 11) Pellavatehtaankatu 25, PL 587, Tampere tyoluvat.pirkanmaa@te-toimisto.fi Ohjeita työnantajalle, kun haluaa palkata ulkomaalaisen työntekijän Työlupien käsittelytilanne Pirkanmaan TE-toimisto

167 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Maakunnan yhteistyöryhmän jaostojen työristeily M/S Viking Amorella / M/S Viking Grace Hanna Munter Varsinais-Suomeen Yrittäjät Sivu 165

168 Sivu 166 Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset 397 Jäseniä kuntien valtuustoissa Aluejärjestöt 20 Toimialajärjestöt 64 Luottamushenkilöitä yli Yrittäjiä kuntien valtuustoissa yli Jäsenyrityksiä

169 Sivu 167 Yritysrakenne Suomessa ,2 % Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0 % Keskisuuret yritykset ( hlöä) ,5 % Pienyritykset (10 49 hlöä) ,3 % Mikroyritykset (1 9 hlöä) Yhteensä yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus 2016

170 Sivu 168 Yritysten henkilöstö, eri kokoluokkien yrityksissä vuonna 2016 Lähde: Tilastokeskus % 19 % 24 % 22 % Mikroyritykset 24 % (1 9 hlöä) Pienyritykset 22 % (10 49 hlöä) Keskisuuret yritykset 19 % ( hlöä) Suuryritykset 35 % (250 hlöä) Yhteensä henkilöä Lähde: Tilastokeskus 2016

171 Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin erikokoisissa yrityksissä vuosina Sivu Nettolisäys: Työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin. 1 9 h h h h h h h > 1000 h Pienet yritykset, alle 50 h: Keskisuuret yritykset h: Suuryritykset 250 h: PK-yritykset: Suuryritykset: Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa-, metsä- ja metsätalous

172 Sivu 170 YRITTÄJYYDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA

173 Sivu 171 Yksinyrittäjyyden kasvu Yrittäjien ikääntyminen Kaupungistumisen kiihtyminen Kasvava työvoimapula eri puolilla Suomea Startup yrittäjyyden korostuminen Työnantajayrittäjien koon pieneneminen Kansainvälistyvien pkyrityksen määrän kasvu Yrittäjän ja palkansaajan rajan hämärtyminen Nuorten yrittäjyysinnon vahva kasvu Maahanmuuttajayrittäjien määrän kasvu

174 Sivu 172 Yrittäjien henkilöstömäärän odotukset ja työllisyys

175 Sivu 173 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAENNUSTE 2018 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN ODOTUKSET Saldoluku

176 Sivu 174 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAENNUSTE 2018 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN ODOTUKSET SEUTUKUNNITTAIN % 80% 70% 78% 76% 77% 72% 81% 60% 50% 40% 30% 20% 15% 20% 17% 21% 17% 10% 0% 6% 5% 6% 7% 2% Loimaan seutu Turunmaa Salon seutu Turun seutu Vakka-Suomi Kasvaa Pysyy ennallaan Vähenee 9 (-1) 15 (+5) 11 (+5) 14 (-) 15 (+12) Saldoluvut (suluissa muutos viime vuoteen) 10

177 Sivu 175 Työpaikkojen ja oppilaitosten tiiviimpi yhteistyö on välttämätöntä! Nopeaa reagointia Yhteyshenkilöt Jatkuva vuoropuhelu Kontaktointi

178 Sivu 176 Mahdollisia uusia ammatteja Palvelurobotin apulainen Big datan syväsukeltaja Personoitujen etämatkojen tuottaja Kehonmuunnelmiin erikoistunut eetikko Tekoäly-vuorovaikutuksen valmentaja Jätedatan käsittelijä 3D-elinten agentti Data-panttivankitilanteiden ratkaisija Itseohjautuvan liikenteen suunnittelija Keinolihatehtaan insinööri Lähde; EVA raportti 2/2016 Robotit töihin

179 Sivu 177 Kun uudet työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin, muuttuu yhä tärkeämmäksi asenteen merkitys. Yhä useammin työnantaja etsii hyvällä asenteella omaavaa työntekijää, eikä niinkään osaajaa. Taidot voi aina oppia, jos asenne on kohdillaan. -Heidi Alariesto, Sijaishaltija Oy

180 Sivu 178 Salossa uutta osaamista ja yritystoimintaa osaavan työvoiman tarpeet katastrofin jälkeen Jyrki Moilanen Yrityssalo Oy Yrityssalo

181 Sivu 179 Salon katastrofi Yrityssalo

182 Sivu 180

183 Sivu Yrityssalo

184 Sivu 182 Mitä tehtiin? Yrityssalo

185 Sivu 183 Toimenpiteet Yrityssalon perustaminen Salo nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi Nopea yhteinen reagointi muutoksiin vuosina 2012 ja ELY keskus, TE palvelut, TEM, Salon Kaupunki, Yrityssalo Salon kaupunki ostaa Kampusalueen Microsoftilta yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa 3 / Yrityssalo

186 Sivu 184 Mitä saavutettiin? Yrityssalo

187 Sivu 185 Yritysten investointien ja toimintaedellytysten tukeminen nostettiin Salossa strategiseksi painopisteeksi heti rakennemuutoskauden alussa. Salolaiset yritykset investoivat vuosien välisenä aikana vilkkaasti uusiin tuotantolaitteisiin, toimitiloihin sekä tuotekehitykseen. Yhteeensä 170 yritystä sai tukea yli 300 kehittämistukihankkeseen yhteensä 26 miljoonaa euroa investointien kokonaismäärän nousten noin 110 miljoonan euron.

188 Sivu 186 Saloon sijoittuneita yrityksiä Sijoittuneita yrityksiä lähes 60 Esimerkkejä suurimmista työllistäjästä: - Orion - Nordea - ValueSource Partners Oy Esimerkkejä uusista startup yrityksistä: - Neolitics Oy - Salofa Oy - Mediconsult Oy Yrityssalo

189 140 HENKILÖSTÖMÄÄRÄN TRENDIKEHITYS Sivu Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdanneaineisto G Kauppa TOL 01,10,11 Maatalous ja elintarviketeollisuus TOL 26, 27, 61-63, 71, 72 ICT Laitteet ja palvelut TOL 49 Liikenne A-X Kaikki toimialat yhteensä F Rakentaminen TOL 21, 22, 23, 31 Muu valmistus TOL 24, 25, 28-30, 32, 33 Metalli- ja meriteollisuus TOL 50, 51, 55, 56, 79, 90, 93 Matkailu

190 Sivu Yrityssalo

191 TYÖTTÖMÄT TYÖHAKIJAT Työttömien, lomautettujen ja toimenpiteissä olevien määrä 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Sivu Yrityssalo / Tommi Virtanen

192 Sivu 190 Mitkä ovat yritysten odotukset tulevaisuudelta? Yrityssalo

193 YRITYSHARAVA-HAASTATTELUT kevät 2018 Haastateltuja yrityksiä kaikilta toimialoilta Salossa ja Somerolla Sivu 191 Rekrytoivia yrityksiä oli 255, joista kolmasosalla tarve oli välitön. Jopa neljäsosa haastatelluista teollisuuden sekä informaatio ja viestintä toimialan yrityksistä ilmoitti rekrytointisuunnitelmista Rekrytointitarve rekrytoivissa yrityksissä jopa 630 henkilöä. Suurin tarve teollisuudessa Rekrytoivista yrityksistä yli puolet arvio osaavan työvoiman saatavuuden heikoksi. Suhteellisesti eniten haasteita: teollisuuden (58 %) kuljetus ja varastointi (64 %) informaatio ja viestintä toimialoilla (69 %) Paras tilanne kaupan alalla 14 Lähes 200 yritystä ilmoitti olevansa kiinnostunut yhteistyöstä oppilaitosten kanssa

194 30% 25% 25% 23% Odotus henkilöstömäärän kasvusta Sivu % 15% 15% 15% 13% 12% 11% 10% 9% 8% 8% 5% 5% 5% 5% 3% 0% henkilöstömäärä kasvaa

195 Sivu 193 Kiitos Jyrki Moilanen Toimitusjohtaja Yrityssalo Oy Yrityssalo

196 , MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Sivu 194 Kasvupalveluista ratkaisu? Uusia palveluja vai Uutta ajattelua? Kumppanuutta / Yhteistyötä Mitä Suomi tarvitsee? Kjell Henrichson

197 Työ- 2 ja elinkeinoministeriö 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Sivu 195 Kestävä kasvu on Suomen hyvinvoinnin edellytys Kestävän kasvun agenda ja haasteet Globalisaatio ja työn murros työ ei lopu, mutta sen sisältö muuttuu Väestön ikääntyminen kotimaiset työvoimavarat eivät riitä tyydyttämään tarpeita Ilmastonmuutos sen vaikutukset näkyvät jo nyt yhteiskunnassa Julkisen talouden tasapaino julkisen toimijan rooli muuttuu mahdollistajaksi Kohti 78 % työllisyysastetta vuoteen 2030 Innovaatiopolitiikan uudistaminen Kasvua tukeva toimintaympäristö otollinen investointiympäristö ja toimivat työmarkkinat Markkinalähtöisyyttä ja kilpailullisuutta Kaupungit ja kasvuvyöhykkeet elinvoiman moottoreita Kohti vähähiilistä taloutta TEM: Kestävän kasvun agenda Tulevaisuuskatsaus

198 Työ- 3 ja elinkeinoministeriö 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Sivu 196 Työmarkkinat piristyvät, mutta haasteita riittää V toisella neljänneksellä avoimista työpaikoista vaikeasti täytettäviä oli jo 45%. (rakennus 67%, SOTE 57%, MARA 54% sekä informaatio ja viestintä 54%) Työttömyyden keskimääräinen kesto on yhä pitkä. Tämän vuoden alkupuoliskolla tämä oli naisilla 26 ja miehillä 27 viikkoa vuotiaiden miesten työllisyysaste oli Suomea matalampi OECD-maista vuonna 2017 vain Italiassa, Kreikassa, Espanjassa ja Liettuassa. Uusia keinoja on löydettävä, jotta työllisyysaste saadaan Suomessa kestävälle tasolle.

199 Työ- ja elinkeinoministeriö 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Sivu 197 Kasvua tukeva toimintaympäristö Houkutteleva investointiympäristö Yrittäjyyden edistäminen Elinkeinoelämän uudistumista tukeva yritystukijärjestelmä

200 Työ- 5 ja elinkeinoministeriö 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Sivu 198 Kasvua tukeva toimintaympäristö Yritysrahoituksen markkinapuutteiden paikkaaminen Toimivat työmarkkinat Kaupunkipolitiikan rooli

201 Työ- 6 ja elinkeinoministeriö 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Sivu 199 Vähimmäistavoitteet toimintaympäristölle Toimiva kolmikantayhteis-työ Työvoimavarat paremmin käyttöön Työikäisten työllisyysasteen nosto SOTUuudistuksella (osaamisturva)

202 , MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Sivu 200 Kasvupalvelujen lakikokonaisuus Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Laki kasvupalveluiden järjestämisestä Uudellamaalla Ei käsittelyä syysistuntokaudella HaV:n mietintö 2019 Laki julkisista rekrytointipalveluista ja osaamisen kehittämispalveluista Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta Laki kotoutumisen edistämisestä Käsittely alkanut syysistuntokaudella Laki kasvupalveluvirastosta ja Laki kasvupalvelujen asiakastiedon käsittelystä Työmarkkinatuen rahoitusvastuut (STM) Annetaan Annetaan Kytkentä maakuntien rahoituslakiin Laki omatoimisen työnhaun mallista (kolmikantatyöryhmä) Annetaan 2019 Työttömyysturvatehtävien siirto maksajille (seuraava hallituskausi) Annetaan 2019 Laki julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisestä (mahdollistaa kasvupalvelupilotit) Kytketty eduskunnassa StV:n sote-mietintöön (selvitellään)

203 Työ- 8 ja elinkeinoministeriö 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Kyliltä ja twitteristä kuultua. JES! Monialainen maakunta hoitaa monialaisesti asiakkaiden tarpeet! Järjestäjän olleessa sama sote ja kasvupalvelujen yhteensovittaminen onnistuu aiempaa paremmin Koska puhutaan pitkäaikaistyöttö mien palveluista? Palveluntuottajia ei nyt ainakaan kiinnosta pitkäaikaistyöttömät Hei hei, siis paljon riippuu hankintaosaamisesta! Maakunnalla on iso vastuu siitä mitä tullaan ostamaan. Kyllä maakunnat tietää parhaiten miten järjestetään ja ostetaan. Uusi monituottajamalli on sellaista sillisalaattia, että kukaan ei tule ottamaan vastuuta asiakkaasta Kunnat on unohdettu uudistuksessa. Kärsijöinä pitkäaikaistyöttö mät Sivu 201

204 Sivu 202

205 Sivu 203 Kasvupalvelu-uudistuksen avainsanoja Kasvupalvelu-uudistus tehdään joka tapauksessa Työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvät palvelut integroidaan entistä vahvemmin Julkisen palvelun tuotannossa hyödynnetään aiempaa laajemmin markkinoiden mahdollisuuksia Kasvupalvelujen ja sote-palvelujen integraatiota ja uusia yhdistelmiä kehitetään Yhteistyö ja vuoropuhelu valtio-aluetaso-kunta akselilla jatkuu yksityiset toimijat mukana, järjestöjen potentiaali käyttöön Kasvupalvelupiloteilla testataan uusia toimintamalleja Verkostojen ja palveluekosysteemien merkitys kasvaa Digitalisaatio mahdollistaa entistä paremmin asiakaslähtöiset ja sujuvat palvelut, organisaatiorakenteiden merkitys vähenee

206 Sivu 204

207 Sivu 205

208 Sivu 206

209 Sivu 207 KIITOS

210 Sivu 208 Punainen Risti Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden suomalaiseen työelämään tutustumisen edistäminen 2018

211 Sivu 209

212 Sivu 210

213 Sivu 211

214 Sivu 212 Työelämän mentorointi Visio Missio - Tavoitteet VISIO Mentoroitavat ovat osa suomalaista yhteiskuntaa ja voivat hyödyntää koulutusta, kokemusta sekä osaamista suomalaisessa työelämässä. Ohjelmalla on positiivinen vaikutus osallistujien hyvinvointiin ja ymmärrys kulttuurien tarjoamista mahdollisuuksista on kasvanut. Mentorit jakavat henkilökohtaisen työelämän tietotaidon mentoroitavien työelämävalmiuksien hyödyntämiseksi ja kasvattamiseksi sekä innostavat mentoroitavia aktiivisen tapaan ohjata itse omaa toimintaa ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.. MISSIO TAVOITTEET Mentoroitavien mahdollisuudet työllistyä ovat kasvaneet. Mentoroitavat luovat kontakteja, saavat työelämäohjausta ja tulevat tietoisiksi suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän pelisäännöistä sekä kulttuurista. Mentorit saavat uusia ideoita ja näkökulmia sekä tutustuvat uusiin kulttuureihin. Lähimmäisen auttaminen tuo merkityksellisyyttä elämään.

215 Sivu 213 Työelämäyhteistyö Turun yliopiston näkökulmasta Kasvun eväät ja polut työelämään mistä osaajat, mistä tekijät Riitta Pyykkö

216 Sivu 214

217 Sivu 215

218 Sivu 216 Työelämäyhteyksien vahvistaminen: missä mennään? Monialainen yhteistyö kaiken kaikkiaan kasvussa; Kupittaan kampus tarjoaa sille erinomaiset mahdollisuudet (Science Park, ICT-talo, Medisiina D, tuleva Aurum, cityt, akatemiat jne.) PoDoCo edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin (yliopistot yritykset säätiöt) Yrittäjyysyliopistotoiminta: koulutukset opiskelijoille ja henkilökunnalle, yrittäjyystekokilpailu, yrittäjyysyliopistoakkreditointi Kaikissa tiedekunnissa ulkoiset alakohtaiset neuvottelukunnat Kaikkiin tutkintoihin voi sisällyttää työelämävalmiuksien osion, esimerkiksi yrittäjyyttä tukevia opintoja ja harjoittelua Työelämässä hankitun osaamisen tunnistaminen ja opinnollistaminen Alumnitoiminnan vahvistaminen, mentorointiohjelmat kolmella tasolla Ura- ja rekrytointipalvelut, kontaktit työelämään (kv-opiskelijoiden työllistyminen!) Erikoistumiskoulutukset (TY vahvin Suomen yliopistoista)

219 Sivu 217 Joustavan jatkuvan oppimisen tarve Työn murros sekä luo että hävittää työtä, osaaminen suojaa Tarvitaan joustavia ratkaisuja opiskelemaan pääsy itse opiskelun ja oppimisen joustavuus, esim. moduulipohjaisuus, verkkoopintojen lisääminen, riippumattomuus ajasta ja paikasta aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, ml. työssä opittu jatkuvan oppimisen rahoitus? Tutkinnot vs. osaaminen Turun yliopisto 500 parhaan joukkoon QS Graduate Employability Rankingissa (suomalaisista vain Aalto ja TY)

220 Sivu 218 Kiitos!

221 Sivu 219 V-S EKA2 Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia (A73963) Mauri Kantola

222 Taustaa: näkökulmia osaamistarpeiden ennakointitiedon tuottamiseen 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Sivu 220 Laadullisia menetelmiä: Toimintaympäristön muutosten tarkastelu Skenaariot ja skenaariotyöskentely Delfoi Pehmeä systeemimetodologia Tulevaisuuspyörä Relevanssipuu Tulevaisuusverstas tai -työpaja ACTVOD-menetelmä Ennakointiin soveltuvia oppimismenetelmiä jne. Viisasten klubi/ paneeli Tietopalvelut Valtakunnallinen / alueellinen ennakointi Määrällisiä menetelmiä: Ristivaikutusanalyysi Aikasarja-analyysit Mallinnus ja simulaatio Kansainväliset arvioinnit ja vertailut Osallistava ennakointiprosessi Selvityshenkilö Big data, AI, yms. Ennakointivaihtoehtoja Yrityshaastattelut ja - kyselyt Koulutuksen järjestäjien ennakointi Lyhyt (6-24 kk), keskipitkä (2-5 v) ja pitkä aikaväli (yli 5v) Laadullinen ja määrällinen ennakointi

223 Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Sivu 221 Esimerkki ennakointiprosessin perusvaiheista Taustaselvitykset/tutkimukset/tietovarannot Muutosilmiöt, signaalit ym. Asiantuntijaryhmä Toimenpide-ehdotukset Tulevaisuustyöpajat ja esim. skenaarioiden laadinta Esim. Delfoi-prosessi

224 Työn ja osaamisen muutoksesta ja ilmiöistä Sivu 222 Globaalit ilmiöt Globaaliosaamiskilpailu Ilmastonmuutos ja ekologinen kriisi Demokraattisen yhteiskuntamallin haasteet Liberalistisen talousjärjestelmän haasteet Arvoketjujen globalisoituminen Teknologinen muutos (Digitalisaatio, robotisaatio ja IoT jne.) Ikääntyminen Kaupungistuminen Esimerkki alueellisesta ilmiöstä POSITIIVINEN RAKENNEMUUTOS Moniosaajuustarpeet Kohtaantoongelmat Osaamisen muutos Työn sisältöjen muutos Koulutuksen jatkuva kehittäminen (reformit, joustavat opinpolut jne.) Työvoimapula, maahanmuutto ja maastamuutto Työn rakenteiden ja merkityksen muutos Toimeentulon muutos Kansalliset ilmiöt

225 Sivu 223 Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia on eri ammatti- ja toimialojen rajoja ylittävä yhteistyöverkosto, joka yhdistää osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin käytettävät voimavarat maakunnassa. Ennakointiakatemian tavoitteena on nostaa Varsinais-Suomen yritysten ja koulutusorganisaatioiden osaamisen tasoa osaamis- ja koulutustarpeen ennakoinnissa ja vahvistaa maakunnan yritysten tulevaisuudennäkymiä koskevan ennakointitiedon saatavuutta ja hyödyntämistä. Maakunnan kärkiklustereiden (mm. meri-, valmistava teollisuus- sekä ohjelmistoala) yritykset toimivat tässä kehittämistyössä edelläkävijöinä. 5 Etunimi Sukunimi

226 Sivu 224 Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian toimijat 6 Mauri Kantola

227 Sivu 225 Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia (jatkuu) Maakunnan tasolla työelämän muutoksiin reagointi edellyttää yhteistä näkemystä sekä tiivistä vuoropuhelua elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden välillä. Ennakointiakatemia kehittää työvoiman osaamistarpeiden systemaattista, verkostoyhteistyöhön perustuvaa ennakointitapaa, joka mahdollistaa koulutusorganisaatioiden joustavan reagoinnin työmarkkinoiden työvoimatarpeisiin. Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia tekee myös valtakunnallista yhteistyötä maakuntien ennakointiryhmien verkostoissa ja osallistuu kansainväliseen tiedon ja kokemuksen vaihtoon. Ennakointiakatemiaa kehitetään EAKR-hankerahoituksella Mauri Kantola

228 Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Ennakointiakatemia - toimintamalli Perustoiminta maakunnallisesti ja seudullisesti Selvitykset ja tutkimukset Toimenpiteet Työelämän muutosilmiöt Lyhyt aikaväli Keskipitkä aikaväli Pitkä aikaväli Ennakointifoorumit, tulevaisuustyöpajat ja skenaariotyöskentely Asiantuntijatyöskentely Tietopalvelut Ennakointiakatemia.fi Lounaistieto.fi Valtakunnalliset palvelut/tietovirrat ym. Yhteistyö ja verkostot Valtakunnalliset verkostot (OKM/OPH, maakunnat, KEV, Sitra.) Fitech-verkosto Turku Future technologies STEaM Lounais-Suomen meri- ja teknologiakoulutus -foorumi Pilottialoja Valmistavat teknologia-alat (ml. meriteollisuus) Ruokaketju Rakentaminen Kaupan ala ja matkailu Kuljetus ja logistiikka ICT-ala Kemian ala (lääkekehitys ym.) Uudet kasvualat Tavoitteena yhteistyösopimukset toimijoiden välillä uudet toimijat tervetulleita! Sivu 226 TY Turun AMK ELY VSL Novida SSKKY Raseko V-S yrittäjät Kauppakamari Yrityssalo Kummiyritysverkosto

229 Kuvaa ei voi näyttää. Kuvaa ei voi näyttää. 16, MYR :30 / Liite: Esitykset koottuna Ennakoinnin toiminnallinen ketju alueellisesti / maakunnallisesti Sivu 227 Verkostoyhteistyö Tietopalvelutuki Elinkeinoelämä Seudullinen taso Elinkeinoelämä Maakunnallinen j taso Koulutuksen tarjoajat ja koulutusohjelmat Osallistavat ennakointiprosessit

230 Tietopalvelu - Ennakointiakatemia.fi (tulossa) Sivu 228 AJANKOHTAISTA TRENDIT ILMIÖT ENNAKOINTIAKATEMIA Yhteystiedot / Tilaa uutiskirje AJANKOHTAISTA Uutinen Uutinen Ajankohtaista Ennakointiakatemian uutispalsta, tapahtumalista ja blogi-pohja Kaikki sisällöt Uutinen yhdessä paikassa, viestintä eri some-kanavissa Uutiset siirtyvät automaattisesti Kumppanuusfoorumin ennakointi-alasivulle ja valikoidusti etusivulle Uutinen Uutinen TRENDIT 72,1 +19 % Trendit-alasivu Määrällisen ennakoinnin sisällöt Valikoima alueen kehitystrendejä kuvaavia tilastosisältöjä Big data -analyysien tuloksista johdettuja tietosisältöjä Pohjatyö tehdään Poretietohankkeessa (AIKO) ILMIÖT / SIGNAALIT tms. Ilmiöt-alasivu Laadullisen ennakoinnin sisällöt Tietojen keräämistä ja visualisointia kehitetään EKA2- hankeessa Kuva tms. Mahdollisuuksia esim. edelphi, työpajat, kyselyt visualisointiin infografiikka, Futures Platform SEURAA MEITÄ Some-kanavat Some-upotus Eri some-alustat keskeisessä roolissa Some-upotus viestinnässä Some-upotus Edellyttää vastuuhenkilöä, jolla riittävästi aikaa ylläpitoon

231 Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia -hankkeen (V-S EKA 2) toteutusvaiheet, työpaketit ja päävastuutahot (+tukevat/edeltävät toimet) Hallinto ja viestintä/turun AMK Sivu 229 V-S EKA I -hanke Valmistelu, taustoitus (AIKO-rahoitus) Turun AMK + verkosto Ennakointiakatemian toimintamalli ja jatkokehitys/turun AMK Poretieto (AIKO) VSL Tietopalvelun toteutus/ Varsinais-Suomen liitto Yritysyhteistyömallien kehittäminen TY/Brahea-keskus ja Yrityssalo Tavoite: Jatkuva toiminta Ennakointiakatemian tulevaisuustyön rakentaminen/ Turun AMK Tavoite: Yhteistyösopimukset Ennakointitiedon hyödyntäminen oppilaitoksissa/novida

232 Sivu 230 Yhteystiedot V-S EKA2 Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia -hanke Turun ammattikorkeakoulu projektipäällikkö Elina Vuorio, p Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Antti Virtanen, p Turun yliopisto, Brahea-keskus, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Eija Velin, p Varsinais-Suomen liitto Esa Högblom, p Yrityssalo Oy Tommi Virtanen, p. p Mauri Kantola

233 Sivu 231 II asteen ammatillisen koulutuksen uudistaminen ja osaavan työvoiman tuotanto

234 Sivu 232 Ammatillisen koulutuksen opiskelijat

235 Sivu SSKKY e 2019 b Omaehtoiset opiskelijat Työvoimakoulutuksen opiskelijat Tulot

236 Sivu 234 Rahoitusjärjestelmän muutos

237 Sivu 235

238 Sivu 236 Ministerin mielenkiintoiset kommentit Mihin raha käytetään?

239 Sivu 237 Ministerin mielenkiintoiset kommentit Opetuksen määrää on vähennetty jo ennen leikkauksia Kunta-alan työntekijöille maksetaan tammikuussa ,2 % tuloksellisuuserä. Se rahoitetaan jokaisen koulutuksen järjestäjän valtionosuudesta. SSKKY:ssä summa vastaa 1500 oppitunnin kustannusta.

240 Sivu 238 Ministerin mielenkiintoiset kommentit Ammatilliseen koulutukseen pitää saada 1000 uutta opettajaa = euroa

241 Sivu 239 Helppo oppisopimus by Turun AKK Turun AKK Työn ja opiskelun yhdistäminen oppisopimukseksi on yksi uuden ammatillisen koulutuksen muodoista ja tavoista. Se ei ole mitään irrallista ja erityistä toimintaa, vaan normaali osa oppilaitosten arkea. Oppisopimus on hyvä tapa opiskella itselleen ammatti, vaihtaa ammattialaa, saada omasta osaamisestaan todistus, jatkaa kesken jääneet opinnot loppuun tai hankkia tarvittavaa lisäkoulutusta. Oppisopimuksen voi uudessa ammatillisessa koulutuksessa solmia myös lyhyelle ajalle, sopimus voi olla vain jopa kuukausi tai kaksi. Tutkinnon osan suorittamiseen sitoutuminen varsinkin pk-yritysten kannalta on monesti houkuttelevampi vaihtoehto kuin koko tutkinnon suorittaminen. Jos rekrytointi ei ole mahdollista, Turun AKK:ssa on tarjolla Helppo oppisopimus. Siinä vältetään kaikki työnantajan paperibyrokratia ja työnantajariskit. Turun AKK:n Helpossa oppisopimuksessa tehdään vuokraoppisopimus. Tällöin oppisopimuksen tekeekin Täsmäosaajat Oy, ja yritys vain vuokraa työntekijän tarpeeseensa.

242 Sivu 240 Raseko Joustavuutta lisää oppisopimusten määrä kasvaa kohisten lyhyet ja pitkät jatkuva haku toimii opinnot voi aloittaa milloin vaan Tuloksellisuuden seurannasta osa arkea AMIS-palaute hyvä työväline oman toiminnan arvioimiseen rahoitusrakenne rohkaisee aikaisempaakin tehokkaampaan toimintaan

243 Sivu 241 SSKKY Jatkuva hakeutuminen Joustavat opintopolut Lyhyet oppisopimukset Aikuisten ja nuorten kouluttaminen yhdessä mahdollistaa monipuoliset koulutusalat

244 Sivu 242 TAOS Opiskelu tutkinnon osa kerrallaan valmiiksi on selkeyttänyt opiskelijan kuvaa omien opintojen etenemisestä ja tutkinnon rakenteesta. Jatkuva haku on tuonut koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden reagoida nopeasti opiskelijamäärien muutoksiin/vähenemiseen ja toisaalta se palvelee hakeutujia, kun myös opintojen aloitukset ovat joustavia ja jatkuvia.

245 Sivu 243 Jatkuva haku Livia Reformin myötä sisäänotto nyt joustavammin kuin aiemmin. Tämä työ on kyllä meillä vielä kesken. On huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty ainakin luonnonvara-alan puolella, jossa vuodenajat vaikuttavat ohjelmiin. Oppisopimukset Reformi kannustaa oppisopimuksiin =) parempi työllistyminen Rahoituslaki On sekava, mutta onhan se opiskelijavuosi tätä päivää. Kaksi laskentapistettä auttamattoman kankea eikä kannustanut jatkuvaan sisäänottoon. Uusi rahoituslaki mahdollistaa paljon joustavaa koulutusta. Rahoituslaki Mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen. Se on opiskelijalle etu, mutta palvelee myös työnantajia, jotka haluavat kouluttaa henkilöstöään. Mahdollistaa myös opiskelijavuosien siirtämisen maassamme niille alueille, joilla on todellista tarvetta. Ainakin periaatteessa

246 Sivu 244 LSKKY Opetusta joka päivä Työssäoppiminen Joustavat opintopolut

247 Sivu 245

248 Sivu 246