Projektisuunnitelma. Lapsiystävällinen toimintakulttuuri

Transkriptio

1 Hallituksen kärkihanke Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Projektisuunnitelma Lapsiystävällinen toimintakulttuuri Versio

2 Versio 0.0 2(12) Sisällysluettelo 1 Projektin tausta 3 2 Projektin tavoitteet, tulokset ja mittarit Tavoitteet ja tulokset Indikaattorit ja mittarit 6 3 Sidosryhmät 7 4 Riippuvuudet 7 5 Projektin toteutus Kokonaiskuva etenemisestä ja aikataulu Projektin vaiheiden kuvaukset Vaihe 1: Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri -ohjeistuksen laatiminen Vaihe 2: Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri -indikaattorien laatiminen Vaihe 3: Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri -koulutukset 10 6 Resurssit ja kustannukset 11 7 Projektin seuranta ja raportointi 11 8 Viestintä 11 9 Liitteet 11 Liite 1. Projektisuunnitelmaryhmän vastuuhenkilöt ja jäsenet 11

3 Versio 0.0 3(12) 1 Projektin tausta Kohti lapsenoikeusperustaista päätöksentekoa Kärkihankkeen toimenpideohjelmaan on kirjattu Lapsen oikeuksia edistävän toimintakulttuurin osana otetaan käyttöön lapsivaikutusten arviointi ja tuotetaan välineitä lapsilähtöiseen budjetointiin sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä palveluiden seurantaan. Lapsi- ja perhepalvelujen hankesuunnitelman luvussa 5.1. on tästä johdettu seuraava tavoite Levitetään lapsiystävällinen kunta -toimintamallia strategisen suunnittelun tueksi ja kehitetään sitä myös maakuntien sekä valtion viranomaisten tarpeisiin Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tavoitteena on lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuuri (hankesuunnitelman luku 5.1.). Tavoitetta kuvataan hankesuunnitelmassa tarkemmin näin: Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaan päätöksentekoon ja toimintakulttuurin edistämiseen. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (1989) on kehikko lasten hyvinvoinnin turvaamiseen ja edistämiseen. Se sisältää lasten hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta tärkeät oikeudet. Sopimus asettaa valtioille velvoitteen ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin lapsen oikeuksien toteuttamiseksi. Sopimuksen toimeenpanossa on kiinnitettävä erityistä huomiota sen yleisperiaatteisiin. Ne ovat yhdenvertaisuus/syrjimättömyys; lapsen edun ensisijainen harkinta; oikeus elämään ja kehittymiseen; sekä lasten näkemysten kunnioittaminen. Raportointi YK:n lapsen oikeuksien komitealle on keskeinen osa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa. Sopimusvaltion on raportoitava viiden vuoden välein lapsen oikeuksien komitealle sopimuksen täytäntöönpanosta. Raportissa on kuvattava sekä toimenpiteitä, joilla sopimusta on pantu täytäntöön, että oikeuksissa tapahtunutta kehitystä. Käsiteltyään määräaikaisraportin lapsen oikeuksien komitea antaa sopimusvaltiota Siuvarten. Viimeisimmät Suomea koskevat komitean päätelmät ovat vuodelta Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma on osa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoprosessia. Muutosohjelman toteutuksessa on otettava huomioon lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamat suositukset. Muutosohjelma on tärkeä

4 Versio 0.0 4(12) ottaa huomioon myös Suomen seuraavan määräaikaisraportin valmistelussa. Suomi jättää seuraavan raporttinsa lapsen oikeuksien komitealle vuonna On myös syytä huomioida, että valitusmenettelyä koskeva lapsen oikeuksien sopimuksen valinnainen pöytäkirja tuli Suomessa voimaan Suomen kansallinen lainsäädäntö on pyritty mukauttamaan lapsen oikeuksien sopimukseen. Monet keskeiset, myös lapsen oikeuksien komitean esiin nostamat kehittämistarpeet liittyvätkin pikemminkin toimintakulttuuriin. Lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin edistämisessä on huomioitava erityisesti seuraavat komitean Suomelle antamat suositukset. Lapsen oikeuksien komitean suositukset Suomelle kehottaa Suomea varmistamaan, että lainsäädäntö ja hallinnolliset määräykset vastaavat kaikilta osin lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteita ja määräyksiä. kehottaa Suomea toteuttamaan toimet, joilla luodaan lapsia koskevien asioiden tehokas koordinaatio niin kansallisella, alueellisella kuin kunnallisella tasolla. Komitea suosittelee myös kattavan toimintapolitiikan ja -suunnitelman kehittämistä lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöön panemiseksi. suosittelee Suomen lisäävän yleistä ja lasten tietoisuutta valitusmenettelyistä. suosittelee Suomen valtion turvaavan kunnille riittävät resurssit lapsen oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi ja järjestämään kunnissa lasten tarpeisiin osoitettavien määrärahojen tehokkaan seurannan ja varmistamaan määrärahojen asianmukaisen tason. Komitea suosittelee lapsibudjetoinnin käyttöönottamista. kehottaa Suomea vahvistamaan sopimuksen täytäntöönpanoa koskevaa tietojen keruuta ja tilastointijärjestelmää (mm. lasten hyvinvointi-indikaattorit). suosittelee Suomea vahvistamaan tiedotusta ja valistusta lapsen oikeuksien sopimuksesta suurelle yleisölle, lapsille, vanhemmille ja lasten parissa työskenteleville ammattilaisille. Komitea suosittelee myös lasten kanssa ja lasten asioita käsitteleville ammattilaisille järjestelmällistä lapsen oikeuksien koulutusta. kehottaa Suomea tehostamaan pyrkimyksiään torjua kaikkia syrjinnän muotoja, mukaan lukien vammaisiin lapsiin, maahanmuuttaja- ja pakolaislapsiin sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin kohdistuva syrjintä. kehottaa Suomea tehostamaan pyrkimyksiään varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa ja että sitä sovelletaan niissä johdonmukaisesti. Komitea suosittelee, että Suomi poistaa lasten kuulemista koskevat ikärajat kansallisesta lainsäädännöstään ja varmistaa, että kaikkia lapsia kuullaan asianmukaisesti heitä koskevissa oikeudenkäynti- ja hallintomenettelyissä. Lapsiystävällinen kunta -malli

5 Versio 0.0 5(12) Kunnilla on erilaisia tapoja järjestää lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä muutoin edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Suomen UNICEF on kehittänyt Lapsiystävällinen kunta -mallin tukeakseen kuntia päätöksenteon lapsenoikeusperustaisuuden vahvistamisessa. Siinä ei aseteta kunnille uusia tehtäviä. Mallin avulla voidaan arvioida kuntien päätöksenteon ja palvelujen järjestämisen lapsenoikeusperustaisuutta sekä valita kehittämistoimenpiteitä. Mallissa on kyse lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin kehittämisestä ja vahvistamisesta, ei esimerkiksi yksittäisistä, palvelujen järjestämistä koskevista ratkaisuista. Päätöksenteon ja toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuus tarkoittaa: 1) lapsen edun harkintaa, pyrkimyksenä taata lapsille parhaat mahdolliset edellytykset kasvuun ja kehitykseen (käytännössä tämä tarkoittaa lapsivaikutusten arviointia); 2) lasten ja perheiden moninaisuuden huomioimista ja yhdenvertaisuuden edistämistä; sekä 3) lasten näkemysten kunnioittamista. Tämän suunnitelman yhteys LAPE-kokonaisuuteen Lapsiystävällinen kunta -malli ja lapsenoikeusperustainen hallinto voidaan nähdä sateenvarjona koko lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin edistämiselle. Tällöin tarkastellaan erityisesti päätöksenteon ja palvelujen järjestämisen strategisen suunnittelun tasoa. Nykytilan arviointia ja tavoitteen asettamista hankaloittaa se, ettei ole olemassa lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin indikaattoreita. Siksi tässä projektisuunnitelmassa esitetään tällaisen indikaattorien luomista. Näitä indikaattoreita voidaan hyödyntää sekä LAPE-ohjelman toimintakulttuuria koskevien tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa, myös lapsen oikeuksien komitealle tulevina vuosina raportoitaessa. Lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että Suomi vahvistaa tiedotusta lapsen oikeuksien sopimuksesta. Koko Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma ja erityisesti tämä projektisuunnitelma tulee ymmärtää myös lapsen oikeuksia koskevan tiedottamisvelvoitteen täyttämisenä. Tämän projektisuunnitelman toimenpiteissä huomioidaan muut hallinnon kehittämiseen liittyen meneillään olevat hankkeet ja kehittämistyö, jotka on lueteltu tarkemmin tämän suunnitelman kohdassa riippuvuudet.

6 Versio 0.0 6(12) 2 Projektin tavoitteet, tulokset ja mittarit 2.1 Tavoitteet ja tulokset Tämän projektisuunnitelman tavoitteena on: 1) kehittää Lapsiystävällinen kunta -mallin pohjalta paikallisesti sovellettava ohjeistus lapsenoikeusperustaiseen toimintakulttuuriin niin valtionhallinnon, tulevan maakuntahallinnon kuin kuntien tarpeisiin sopivaksi; (esim. UNICEF Lapsiystävällinen kunta -toimintamalli) 2) luoda indikaattorit toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuuden arvioimiseksi ja seuraamiseksi; sekä 3) lisätä tietoisuutta lapsen oikeuksista sekä lapsenoikeusperustaisesta toimintakulttuurista hallinnon eri tasoilla; sekä 4) että lapsenoikeusperustaista toimintakulttuuria koskevan ohjeistuksen ottamista käyttöön hallinnon eri tasoilla kannustetaan. Viime kädessä tavoitteena on toimintakulttuurin muutos. Kehittämisprosessin aikana on kuitenkin syytä pohtia kriittisesti, onko informaatio-ohjaus tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi riittävä väline. On myös syytä harkita, tulisiko ministeriöissä olla vastaavia muutosagentteja kuin maakuntatasolle suunnitellut ja voisiko näiden muutosagenttien tehtävänä olla toimintakulttuurin muutokseen tähtäävä kehittämistyö ja kouluttaminen. Lisäksi on tarpeen ratkaista, mikä taho seuraa LAPE-ohjelman toimintakulttuuria koskevien tavoitteiden toteutumista jatkossa. Jos LAPE-ohjelmassa luodaan mekanismi lapsia koskevien asioiden kansallisen koordinaatioon, on luontevaa, että tämä sama taho vastaa myös hallinnon ja toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuuden seurannasta ja arvioinnista. On järkevää, että sama työryhmä vastaa sekä lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin ohjeistuksen että seurannan indikaattorien laatimisesta. Tämän projektisuunnitelman tuloksena on:

7 Versio 0.0 7(12) 1) Ohjeistus ja valmennus lapsenoikeusperustaiseen toimintakulttuuriin valtionhallinnon, maakuntahallinnon ja kuntien hallinnon käyttöön. 2) Ohjeistukseen liittyvä tukimateriaali (jota eri toimijat voivat itsenäisesti käyttää). 3) Indikaattorit toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuuden seurantaan. 4) Koulutukset lapsenoikeusperustaisesta toimintakulttuurista ministeriöille; maakuntatasolla ja kunnille. Nämä koulutukset on tarkoitus yhdistää muihin toimintakulttuuriosioon liittyviin koulutuksiin. 4).2 Indikaattorit ja mittarit Indikaattori/mittari Projektin tulosten mittarit Koulutusten määrä/kattavuus hallinnon eri tasoilla (% ministeriöistä, kunnista?) Lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin ohjeistus ja siihen liittyvä tukimateriaali valmistuu. Indikaattorit toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuuden arvioimiseksi ja seuraamiseksi on luotu; seurannan vastuutaho on nimetty ja seurannan tiheys määritelty. Vaikuttavuusindikaattorit Tietoisuus lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin periaatteista lisääntyy hallinnon eri tasoilla. Toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuutta seurataan säännöllisesti hallinnon eri tasoilla. Lähtötaso 2016 yksittäisiä, kolmannen sektorin järjestämiä koulutuksia ei ole ei ole mitattava lähtötaso ei seurata Tavoitetaso 2019 Koulutus järjestetty ministeriössä, x kunnassa ja x maakunnassa ohjeistus ja tukimateriaali valmiit indikaattorit luotu lisääntyy indikaattorit otetaan käyttöön, seurannasta vastaava taho on nimetty Lähde 3 Sidosryhmät Sidosryhmä Ministeriöt Maakunnat (aikataulu?) Kunnat Kuntaliitto Järjestöt Rooli suunnitteluyhteistyö, käyttävät tuloksia suunnitteluyhteistyö (?), käyttävät tuloksia suunnitteluyhteistyö, käyttävät tuloksia suunnitteluyhteistyö, tiedottaminen suunnitteluyhteistyö; kouluttavat hallinnon eri tasoja (nivotaan lava-projektisuunnitelman koulutuksiin),

8 Versio 0.0 8(12) Muut viranomaiset (THL? OPH+Cimo?) Lapsiasiavaltuutettu tiedottaminen suunnitteluyhteistyö suunnitteluyhteistyö, tiedottaminen <Lisää rivejä tarvittaessa> 4 Riippuvuudet Lapsiystävällinen kunta -malli ja lapsenoikeusperustainen hallinto voidaan nähdä sateenvarjona koko lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin edistämiselle. Tällöin tarkastellaan erityisesti päätöksenteon ja palvelujen järjestämisen strategisen suunnittelun tasoa. Esimerkiksi lapsivaikutusten arviointia ja lapsilähtöistä budjettianalyysiä koskevat suunnitelmat tuottavat työkaluja lapsenoikeusperustaiseen toimintakulttuuriin. Tässä projektisuunnitelmassa tavoitteena ja tuloksena oleva ohjeistus lapsenoikeusperustaiseen toimintakulttuuriin piirtää kokonaiskuvan siitä, miten lainsäädäntö, lapsiasioiden koordinointi, strateginen suunnittelu, lapsia koskevan tiedon keruu, lapsilähtöinen budjettianalyysi, kansalaisyhteiskunnan tukeminen sekä lasten osallisuus yhdessä muodostavat lapsiystävällisen toimintakulttuurin perustan. Projektilla on riippuvuuksia seuraaviin LAPE-ohjelman kokonaisuuksiin: Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottaminen (LAPE 1.1.) Välineet lapsilähtöiseen budjetointiin (LAPE 1.2.) Järjestelmä ja välineet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen seurantaan (LAPE 1.3.) Lapsi- ja perhepolitiikan sekä palveluiden hallinnonalarajat ylittävä verkostojohtaminen (LAPE 1.4.) Teoreettisen perustan ja yhteisen lapsikäsityksen määrittäminen (LAPE 1.6.) Ammattilaisten osaamisen uudistaminen (LAPE 3.1.) Projektilla on riippuvuuksia seuraaviin muihin kokonaisuuksiin: SOTE-uudistus OKM-kärkihankkeet Uusi kunta 5 Projektin toteutus 5.1 Kokonaiskuva etenemisestä ja aikataulu

9 Versio 0.0 9(12) 5.2 Projektin vaiheiden kuvaukset Vaihe 1: Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri -ohjeistuksen laatiminen Tavoite: Laaditaan ohjeistus lapsenoikeusperustaiseen toimintakulttuuriin. Tehtävät: Laaditaan ohjeistus hallinnon eri tasoille (kunnat, maakunnat, valtio). Valmistelu tehdään UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin, YK.:n lapsen oikeuksien komitean lapsen oikeuksien sopimuksen yleistä toimeenpanoa koskevan yleiskommentin sekä Suomelle annettujen suositusten pohjalta. Aikataulu: Syksy 2016 kevät 2017 Organisointi ja työmäärät: (Vaiheet 1 ja 2 nivotaan toisiinsa ja työryhmä on molemmissa sama.) Vastuutaho: STM koordinoi ryhmän työskentelyä ja nimeää työryhmän, jossa edustettuna hallinnon eri osa-alueet sekä lapsijärjestöt. Kehittämistyö tehdään virkatyönä / oman työn ohessa. Kustannukset: Taitto- ja julkaisukuluja Lopputuotokset: Ohjeistus lapsenoikeusperustaiseen toimintakulttuuriin (verkkojulkaisu) sekä indikaattorit toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisen seurantaan.

10 Versio (12) Vaihe 2: Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri -indikaattorien laatiminen Tavoite: Laaditaan indikaattorit hallinnon lapsenoikeusperustaisuuden arviointiin ja seurantaan. Tehtävät: Laaditaan lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin ohjeistuksen pohjalta indikaattorit toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuuden seurantaan. Tehdään selvitys toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuuden nykytilasta hallinnon eri tasoilla ja keväällä 2019 seuranta. Nimetään taho, joka jatkossa seuraa ja arvioi toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuutta hallinnon eri tasoilla. Aikataulu: Kevät 2017 (seuranta keväällä 2019) Organisointi ja työmäärät: (Vaiheet 1 ja 2 nivotaan toisiinsa ja työryhmä on molemmissa sama.) Vastuutaho: STM koordinoi ryhmän työskentelyä ja nimeää työryhmän, jossa edustettuna hallinnon eri osa-alueet sekä UNICEF ja muut lapsijärjestöt. Kehittämistyö tehdään virkatyönä / oman työn ohessa. Kustannukset: - Lopputuotokset: Indikaattorit toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuuden seurantaan Vaihe 3: Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri -koulutukset Tavoite: Järjestetään hallinnon eri tasoilla koulutusta lapsenoikeusperustaisesta toimintakulttuurista. Tehtävät: Laaditaan ja toteutetaan toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuutta käsittelevä johdanto-osuus joka voidaan yhdistää muihin LAPE-hankkeen koulutuksiin. Aikataulu: Vuoden 2017 aikana. Organisointi ja työmäärät: Suunnittelusta ja kouluttamisesta vastaavat Johdanto-osuus laaditaan lapsiystävällisen toimintakulttuurin ohjeistusta hyödyntäen. Kustannukset: Suunnittelu virkatyönä / oman työn ohessa. Koulutuksien vaatimat resurssit riippuvat siitä, mihin muihin koulutuksiin ne yhdistetään / kuka kouluttaa. Lopputuotokset: Koulutusmateriaali, järjestetyt koulutukset.

11 Versio (12) 6 Resurssit ja kustannukset Kustannukset Taulukko 1. Projektin kustannukset Vaihe Kustannusarvio (tuhatta euroa) Vaihe Vaihe 2 - Vaihe 3? Kehittämistyö tehdään virkatyönä / oman työn ohessa. Materiaalin taitto ja julkaisu tilataan ulkopuoliselta taholta. 7 Projektin seuranta ja raportointi Projektista raportoidaan LAPE-ohjausryhmälle. 8 Viestintä Viestintään kiinnitetään huomioita ja hyödynnetään erilaisia tapoja viestiä. STM:n viestinnällä on viestinnän kokonaisvastuu, joten muutosohjelmaan liittyvä viestintä suunnitellaan ja sovitaan yhdessä Lotta Englundin kanssa etukäteen. 9 Liitteet Liite 1. Projektisuunnitelmaryhmän vastuuhenkilöt ja jäsenet <Listataan nimet oheiseen taulukkoon.>

12 Versio (12) Ryhmän jäsen (titteli ja nimi) Organisaatio Yhteystiedot Markku Rimpelä Hämeenlinnan kaupunki Ira Custódio Suomen UNICEF Kirsi Lamberg OKM Kuntaliitto Hämeenlinna (?) Lahti Rovaniemi Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitto