YHTEISÖLLISET TILAT JA KORTTELITASON SOSIAALISUUS PROJEKTEJA KESKI-EUROOPASTA. Katja Maununaho arkkitehti SAFA, projektitutkija

Transkriptio

1 YHTEISÖLLISET TILAT JA KORTTELITASON SOSIAALISUUS PROJEKTEJA KESKI-EUROOPASTA Katja Maununaho arkkitehti SAFA, projektitutkija 1

2 YHTEISÖLLISET TILAT JA KORTTELITASON SOSIAALISUUS ESITYS 1. KORTTELITASON SOSIAALISUUDESTA 2. PROJEKTEJA KESKI-EUROOPASTA i. AINEISTO: Interkulttuurisia ja intersukupolvisia kohteita ii. Kolme kiinnostavaa kohdetta: Bryssel, Wien, Zürich 3. RATKAISUMALLIT SUOMALAISESSA KONTEKSTISSA? 2

3 1. KORTTELITASON SOSIAALISUUDESTA SUURET MUUTOSTEKIJÄT: kaupungistuminen, kansainvälinen muuttoliike, ikääntyminen, perherakenteen muutos, työn muutos, ympäristömuutos ü Yksin asuminen lisääntyy ü Toisaalta eriytymistä isommissa asuntokunnissa: laajennetut perheet, yhteisöasuminen ü Yksityisen asuinpinta-alan pieneneminen: taloudelliset / ekologiset / elämäntapaan liittyvät tekijät JATKUVA OPPIMINEN; UUDET TYÖTAVAT; OMAN IDENTITEETIN JA MERKITYKSELLISEN ELÄMÄN RAKENTAMINEN; ü Nämä kaikki ovat tekijöitä joihin liittyy tilatarpeita jotka mieluiten toteutettaisiin helposti ja kätevästi omassa lähiympäristössä ja joihin liitetään sosiaalisuuden ulottuvuus sekä tilassa että somessa 3

4 1. KORTTELITASON SOSIAALISUUDESTA MIKSI KORTTELITASO? ü Segregaation ehkäiseminen: Suomessa sosiaalista sekoittamista toteutettu aluetasolla. Tuloksena melko tasa-arvoisia alueita, joilta löytyy pienemmän mittakaavan köyhyystaskuja. ü Toisaalta sosiaalisen sekoittamisen hyödyt, kuten positiiviset esikuvat ja vuorovaikutus toteutuvat todennäköisimmin kortteli tai katutasolla kuin laajemmin asuinalueen eri osien välillä. ü Tarvitaan riittävä volyymi/asukasmäärä monipuoliselle tilatarjonnalle, johon voi sisältyä muutakin kuin välttämättömimmät toiminnot. ü Korttelimittakaava muodostaa sopivan kokoisen yksikön yhteenkuuluvuuden muodostumiselle & suunnitteluratkaisuille, joilla saadaan tuotettua eloisuutta urbaanin anonymiteetin rikkomiseksi. 4

5 1. KORTTELITASON SOSIAALISUUDESTA MILLAISTA SOSIAALISUUTTA? Vahva intensiivisyys Läheiset ystävät, perhe Tilan/olosuhteiden merkitys vähäinen Ystävät Tutut Satunnaiset kontaktit Heikko intensiivisyys Passiiviset kontaktit Tilan/olosuhteiden merkitys suuri lähteet: Gehl 1987 Life between buildings. näkeminen ja kuuleminen mahdollisuus syventää kontaktia mahdollisuus ylläpitää kontaktia tietoa yhteiskunnasta inspiraation/ärsykkeen lähde 5

6 2. PROJEKTEJA KESKI-EUROOPASTA INTEGROIDUN ASUMISEN AINEISTO - Rakennettu v jälkeen - Kokoluokka: yksittäistä rakennusta monipuolisempi tilakokonaisuus itsenäisenä hahmottuva korttelinosa / kortteli. - Interkulttuurisia ja intersukupolvisia kohteita: suunnattu iältään tai kulttuuritaustaltaan monimuotoiselle väestölle - Projekteihin sisältyy yhteisöllisyyteen liittyviä tavoitteita - Kortteliin on toteutettu asukkaiden välistä kommunikaatiota tukevia yhteistiloja - Ensimmäinen valinta: 32 projektia 13 kaupungista/ 7 maasta (13 Wienistä!) - Toisessa vaiheessa 12 kohteen tila-analyysi (4* Wien/ 3* Zürich/ Bryssel/ Rennes/ Berlin/ München/ Leiden) 6

7 2. PROJEKTEJA KESKI-EUROOPASTA KORTTELIPROFIILIT Normaali kortteli, jossa integrointitavoitteita Monisukupolvinen kortteli Yhteisöasumisen kortteli, jossa integrointitavoitteita Micro-City 7

8 2. PROJEKTEJA KESKI-EUROOPASTA 1. SAVONNERIE HEYMANS, BRYSSEL Entisen saippuatehtaan tontti muutettu tuetun asumisen kortteliosaksi - Naapurusto: nuoria, maahanmuuttajia (pääosin Afrikasta ja Itä-Euroopasta) - Gilles Debrun / MDW Architecture: a village. Kohde tarjoaa suojaisaa tilaa vuorovaikutukselle muutoin ahtaalla kaupunkialueella. lähteet: mdw-architecture.com, architecturalrecord.com, inhabitat.com, wordlarchitecturenews.com, archdaily.com 8

9 2. PROJEKTEJA KESKI-EUROOPASTA 9

10 2. PROJEKTEJA KESKI-EUROOPASTA 10

11 2. PROJEKTEJA KESKI-EUROOPASTA 11

12 2. PROJEKTEJA KESKI-EUROOPASTA 2. STAVANGERGASSE, WIEN Zwei+plus sukupolviasumisen malli: asuntojaossa sukupolvien väliset tandemit, asunnot osoitetaan asukkaille pareittain. Tandemit voivat perustua perhesuhteisiin tai voivat olla muutoin valittuja. Tandemit sitoutuvat toistensa tukemiseen, mutta asuminen tapahtuu kuitenkin omissa erillisissä asunnoissa. - Korttelin yhteiset tilat toimivat naapurustosuhteiden solmukohtina. Tavoitteena tukea korttelin sosiaalisia verkostoja monella tavalla. lähteet:

13 2. PROJEKTEJA KESKI-EUROOPASTA 13

14 2. PROJEKTEJA KESKI-EUROOPASTA

15 2. PROJEKTEJA KESKI-EUROOPASTA 3. KALKBREITE, ZÜRICH Alueen asukkaita mukana jo 2006 alueen kaavoitusvaiheessa. Tavoitteena määrittää projektiin yhdistelmä asumista, työskentelytilaa ja kulttuuritoimintoja. - Myöhemmin muodostettiin rakennuksen rakennuttanut osuuskunta. - Asuintilat + yhteiset tilat yhteensä n. 33 m2/hlö. (Sveitsissä normaali n. 45 m2/hlö.) - Tavoitteeksi yhteisöllisyys: isot jaetut asunnot, klusteriasunnot ja yli 50 hengen suurkommuuni ovat tehokkaampaa tilan käyttöä kuin pienet asunnot. - Yhteensä 97 asuinyksikkö 55 asunnossa. - Myös kaikki ulkotilat päätettiin pitää yhteisinä. lähteet: Marchal & Stollenwerk 2014, Mark Magazine; Ibrahim & Müller 2014, Future City Si. 15

16 2. PROJEKTEJA KESKI-EUROOPASTA 16

17 2. PROJEKTEJA KESKI-EUROOPASTA 17

18 3. RATKAISUMALLIT SUOMALAISESSA KONTEKSTISSA? 1. SAVONNERIE HEYMANS - Yhteistilojen ohjelma ei ole erityisen laaja. - Asuntojen monipuolisuus ja -ilmeisyys poikkeaa vahvasti suomalaisen sosiaalisen asumisen käsityksestä. Jotain ajateltavaa? - Kollektiivisten vuorovaikutteisten ulkotilojen vahvuus kohteessa muodostuu suurelta osin tästä ulkotilan ja sisätilan välisen suhteen rikkaudesta. 18

19 3. RATKAISUMALLIT SUOMALAISESSA KONTEKSTISSA? 2. STAVANGERGASSE - Rakentamisen selkeys ja tehokkuus tekee hyvin toteutuskelpoisen. - Toiminnallinen kokonaisuus on kiinnostava ja pitkälle kehitetty. - Vaatii ajattelu- ja toimintatapojen muutosta. Miten projekteissa voidaan integroida erilaisia toimijoita ja toimintoja siten että saadaan aidosti vuorovaikutteinen kokonaisuus aikaan? Esimerkiksi millaisia muita toimijoita voidaan ottaa kaupunkien asuinkohteisiin mukaan? 19

20 3. RATKAISUMALLIT SUOMALAISESSA KONTEKSTISSA? 3. KALKBREITE - Erilaisia toimintoja yhdistävä hybridi. Vastaavia Suomessa mm. joukkoliikenteen solmu- ja päätepisteiden yhteyteen. - Kalkbreite ei ole julkisen tai liiketaloudellisen rakennuttajan toteuttama, vaan asukkaiden kollektiivisesti muodostaman osuuskunnan rakennuttama ja omistama. - Yhteisten tilojen toteutukseen ja käyttöön avautuu asukkaiden kannalta aivan erilaisia ulottuvuuksia. - Tilat muodostavat asukkaille resurssin; mahdollistaa erilaista toimintaa, eri sosiaaliryhmien sekoittamista. - Asuntovuokria määritetään mm. iän ja tulojen mukaan. - Tilallisesti yksityisen ja yhteisen rajat sekoittuvat rakennuksessa tavalla joka on Suomesta katsottuna täysin poikkeavaa. 20

21 KIITOS! 21