ESPOO VTT:n tilinpäätös vuodelta 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPOO 2014. VTT:n tilinpäätös vuodelta 2013"

Transkriptio

1 ESPOO 2014 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön Ulkomaiset kontaktipisteet Maksullisen toiminnan kehittäminen IPR:n suojaus ja kaupallistaminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen VTT toiminnoittain Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Investoinnit tutkimuslaitteisiin ja tietojärjestelmiin Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaatuja tutkimustuloksia Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Yhteiskuntavastuu Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Toimintajärjestelmän arvioinnit Tutkimuksen arviointi Asiakasvaikuttavuuskysely Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ja VTT:n omaisuuteen kohdistuneista rikoksista TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET... 71

3 1 TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Taloudellisen epävarmuuden jatkuminen näkyi VTT:n toimintaympäristössä. Toiminnan tulos sisäisen tuloslaskelman mukaan oli 5,9 milj. euroa tappiollinen. Tulos ilman tytäryhtiöosakkeiden alaskirjauksia oli 2,5 milj. euroa tappiollinen. Ulkopuoliset tuotot jäivät suunnitellusta enemmän kuin kustannuksissa kyettiin säästämään. Vuoden 2014 talousnäkymissä on edelleen merkittävää epävarmuutta yksityisen sektorin osalta, julkisten rahoituksen suhteen ollaan kohtuullisella tasolla. Jaksottamaton tilauskanta kääntyi nousuun vuoden 2013 lopulla ja päätyi noin 170 milj. euroon. Liikevaihto oli 278,5 milj. euroa (kokonaistuotot 284,3 milj. euroa sisältäen VTT:n hallinnoimille osakeyhtiöille tuotetut palvelut) eli 3 % edellistä vuotta alempi. Tuotot ulkomailta olivat noin 19 % liikevaihdosta (+ 1 %-yks.). Yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tulot olivat 117,2 milj. euroa (- 1 %). Tekes-tuotot olivat 58,2 milj. euroa (+1 %). EU-tuotot kasvoivat 29,8 milj. eurosta 30,7 milj. euroon (+3 %). Omarahoitteisen toiminnan osuus laski 36,6 milj. euroon (-15 %). Maksullisen toiminnan tuotot olivat 77,9 milj. euroa (- 2 %). Maksullisen toiminnan erillistulos oli 2,4 milj. euroa ylijäämäinen (budjetoitu ylijäämä 4 milj. euroa). VTT osallistui edelleen aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan vaikuttamalla tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen sekä osallistumalla tutkimustoimintaan. VTT:n SHOK-toiminnan kokonaisliikevaihto oli yhteensä 20 milj. euroa. Vuotuisen asiakastutkimuksen mukaan VTT:n kanssa tehtyä yhteistyötä oli kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödyntänyt tai aikoi hyödyntää kolmen vuoden sisällä 64 % suomalaisista asiakkaista. Suositteluhalukkuus nousi sekä kotimaisten että ulkomaisten vastaajien osalta. Keksintö- ja ohjelmistoilmoituksia syntyi 311 kpl ja IPR-tuotot olivat yhteensä 1,8 milj. euroa. Merkittävimmät IPR -tulot saatiin lisenssisopimuksista prosessisimulaatio-ohjelmien, optoelektroniikan, bioetanolin tuoton ja diagnostiikan aihepiireissä. Yhteensä 11 VTT:n tutkimukseen ja teknologiaan perustuvaa yritysaihioita annettiin VTT Ventures Oy:n arvioitavaksi. Kansainvälisiä tieteellisiä lehtiartikkeleja julkaistiin 620 kpl. VTT:n toimintajärjestelmän ISO14001 standardinmukaisuus varmistui ja sertifikaatti astuu voimaan Tässä yhteydessä luovuttiin WWF:n Green Office -toimistostatuksesta. Uusiutuvan energian koetoimintaan soveltuvaa teollisuuskiinteistöä Espoon Kivenlahdessa kunnostettiin ja käynnistettiin laitehankinnat. Ydinturvallisuustalon vuokrasopimus allekirjoitettiin. Teollisuuden kanssa valmistui laivojen voimansiirron kehitysympäristö Tuusulaan. Vuoden 2014 alussa toimintansa aloittanutta organisaatiota ja uutta toimintamallia rakennettiin henkilöstöä vahvasti osallistaen. Liiketoiminta-alueiden roolia vahvistettiin kuitenkin huolehtien yhtenäisyydestä matriisiohjauksen avulla. Johtaja- ja päällikköpositioiden lukumäärä väheni yli 40 % rakenteen virtaviivaistamisen ja aiempaa suurempien organisaatio-osien vuoksi. Osana strategiakierrosta tunnistettiin myös aihepiirejä, jotka luonteensa tai markkinanäkymänsä puolesta sopivat paremmin esim. yliopistoille. Yt-neuvottelujen seurauksena 101 henkilöä irtisanottiin.

4 2 TILINPÄÄTÖS Vaikuttavuus VTT:n tutkimus- ja innovaatiovisio 2020 rakentuu kestävien ratkaisujen pohjalle ja se ohjaa VTT:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaa vastaamaan tulevaisuuden kannalta keskeisimpiin kysymyksiin. Vision pohjalle on rakennettu VTT:n strateginen tutkimusportfolio (Kuva 1) toteuttamaan vision tavoitteita ja varmistamaan tutkimuspanosten suuntaamisen niihin kohteisiin, joilla tuotetaan merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. VTT:n kokonaisvaikuttavuus syntyy VTT:n erilaisista, toisiaan täydentävistä rooleista (Kuva 2). Kuva 1. VTT:n strateginen tutkimusportfolio VTT teetti selvityksen toimintansa tuloksista ja vaikuttavuudesta. Tutkimuksen toteuttivat VTT:n innovaatiotutkijat yhteistyössä tutkimusyhtiö Technopolis Groupin kanssa. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että VTT:llä on keskeinen rooli suomalaisten yritysten kilpailukyvyn edistäjänä ja hyvinvoinnin luojana. Tutkimuksen mukaan noin 36 prosenttia vuoden 1985 jälkeen kehitetyistä suomalaisista teknologiainnovaatioista sisältää VTT:n osaamista. Joka viidennessä innovaatiossa VTT:n osuus on ollut merkittävä. VTT on osallistunut etenkin sellaisten innovaatioiden kehittämiseen, jotka ovat keskimääräistä vaativampia ja joiden uutuusarvo on iso myös kansainvälisesti katsottuna. VTT:n rooli korostuu etenkin yritysten ydinteknologioihin perustuvissa innovaatioissa. Jopa 43 % tämäntyyppisistä teknologisista innovaatioista sisältää VTT:n osaamista. Nämä tiedot perustuvat SFINNO-tietokantaan, jonne on kerätty tietoa suomalaisten yritysten innovaatioista. Tällä hetkellä tietokanta kattaa kaikkiaan 5000 innovaatiota, jotka on kaupallistettu vuosina Tiedot VTT:n osuudesta innovaatioiden synnyssä perustuvat mm. niitä kaupallistaneiden yritysten antamiin arvioihin. Uutuusarvoltaan suurten, ns. radikaalien innovaatioiden syntyminen on keskeistä mm. suomalaisen elinkeinoelämän uudistumisen ja kansallisen hyvinvoinnin kannalta. Radikaalit

5 3 TILINPÄÄTÖS 2013 innovaatiot ovat tyypillisesti pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön tulosta. Siksi myös VTT:n panostus kansainvälisesti korkeatasoiseen, pitkän tähtäimen tutkimukseen on ratkaisevan tärkeää, jotta yritykset saavat todellista lisäarvoa VTT:n kanssa tekemästään yhteistyöstä. Tutkimuksen mukaan on tärkeää, että VTT voi myös suunnata pitkän tähtäimen tutkimustaan siten, että elinkeinoelämää hyödyttävä osaaminen säilyy ja kasvaa. VTT:n tutkimustulokset kaupallistuvat pääosin sen asiakasyritysten kautta. VTT:llä on noin 1500 asiakasta, joista suurin osa on kotimaisia yrityksiä. Ulkomaisten toimeksiantojen osuus on kuitenkin VTT:llä korkein verrattuna muihin suomalaisiin tutkimuslaitoksiin. Noin puolet VTT:n kaikista yksityisen sektorin asiakkaista edustaa pk-yrityksiä. VTT on julkisista tutkimusorganisaatioista tärkein t&k-kumppani suomalaisille yrityksille. Tutkimuksen perusteella yhteistyö VTT:n kanssa näyttäisi myös edesauttavan suomalaisten yritysten ja innovaatioiden pääsyä kansainvälisille markkinoille. Tämä trendi on vahvistunut erityisesti viime vuosina. Kuva 2. VTT:n roolit ja vaikuttavuus

6 4 TILINPÄÄTÖS 2013 VTT:n keskeisimmät vaikuttavuustavoitteet Energia ja ympäristö: energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen ja ilmastonmuutoksen hillintä, öljyriippuvuuden väheneminen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian ja vähähiilisen ja älykkään energiatuotannon sekä biotalouden edistäminen. Teollisuuden kilpailukyky: Suomen teollisuuden elinvoimaisuuden kehittäminen, erityisesti metsä-, ICT-, metalli- ja koneteollisuuden innovaatiokyvyn, uusien tuotteiden ja prosessien, uusien arvoketjujen sekä suunnittelun ja tuotannon kehittämisen avulla. Uudet liiketoiminnat: teknologialiiketoiminnan edistäminen, ICT-teknologian avulla uusia, tehokkaampia liiketoimintakonsepteja, teollisuuden uudet palvelut, osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ja uusien liiketoimintojen luominen. Ihmisten hyvinvointi ja toimiva arkipäivä: ihmisten terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, julkisen sektorin palvelujärjestelmien tehostaminen, ihmisten arkipäivän käyttäjäkohtaisten palvelujen sekä digitaalisen ympäristön ymmärrettävyyden ja hallittavuuden edistäminen. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavien, tulossopimuksessa olevien mittareiden toteutuminen on esitetty kappaleessa 1.4. (Taulukko 7) sekä vuotuisen asiakasvaikuttavuuskyselyn tuloksia kappaleessa VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus Nykyisessä rakennemuutostilanteessa VTT toimii yhtenäisen suomalaisen innovaatiojärjestelmän näkemysten toteuttajana, erityisesti heijastellen elinkeinoelämän, tutkimustahojen sekä julkisen sektorin kehittämis- ja muutostarpeita. Kansainvälistymisen tavoite on tukea Suomen omaa kasvua ja kehitystä, vahvistaa kahdenvälistä yhteistyötä keskeisimpien kumppanimaiden kanssa, edistää vaikutusmahdollisuuksiamme osana laajempia yhteisöjä sekä parantaa kykyämme kantaa vastuuta yhteisten, yli rajojen käyvien ongelmien ratkaisemisessa. VTT on määrätietoisesti kehittänyt kansainvälistä vaikuttavuuttaan laajojen EU-tason verkostojen ja tutkimus- ja innovaatiokumppanuuksien kautta. VTT on myös liittynyt laajemmin globaalitason tärkeisiin innovaatioympäristöihin, yhdessä suomalaisen elinkeinoelämän kanssa ja erityisesti osallistumalla Team Finland joukkueen toimintaan. VTT:n tutkimusyksiköt Brasiliassa ja Koreassa sekä USA:ssa (Kalifornia) toimivan tutkimusinstituutin jäsenyys ovat avanneet uudenlaista tutkimusyhteistyötä ja väyliä kansainväliseen verkottumiseen. Yhdysvalloissa ja Japanissa on tehty tutkimusyhteistyötä huippuyliopistojen ja maailmanluokan tutkimuslaitosten useiden tutkimusryhmien kanssa. VTT on kaksinkertaistanut saamansa EU-rahoituksen määrän seitsemännen puiteohjelman kuluessa ja on tällä hetkellä arvostettu korkealle erilaisissa ranking-tilastoissa. VTT:stä on tullut yksi merkittävimmistä eurooppalaisista tutkimustoimijoista useissa verkostoissa ja yhteisöissä, jotka yhdessä komission kanssa vuonna 2013 osaltaan pystyivät määrittelemään H2020 ohjelman ensimmäisiä prioriteetteja. VTT:n keskeisiä vaikuttajafoorumeita ovat olleet eurooppalaiset teknologiayhteisöt, PPP-yhteisöt (Public Private Partnerships), KET-asiantuntijaryhmä (Key Enabling Technologies eurooppalaisen teollisuuspolitiikan laaja-alainen aloite) sekä EIP-

7 5 TILINPÄÄTÖS 2013 aloitteet (jäsenvaltioiden väliset eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet). Näiden lisäksi VTT on mukana keskeisissä eurooppalaisissa strategisissa tutkimusalliansseissa ja kumppanuuksissa, joiden avulla VTT on kyennyt vahvistamaan Suomen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta eurooppalaisessa päätöksenteossa. VTT:llä on merkittävä tehtävä verkottaessaan suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita eurooppalaisiin arvoketjuihin ja EU-hankkeisiin, joissa etenkin pk-yritykset voivat kansainvälistyä ja kehittää liiketoimintaansa. VTT osallistui Suomessa vuonna 2013 käytyyn keskusteluun uusien alueellisten strategioiden osalta. VTT osallistuu laajasti kansallisiin tutkimus- ja teknologiaohjelmiin. Merkittävimpiä ovat Tekesin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat sekä Suomen strategisten huippuosaamisen keskuksien (SHOK) ohjelmat. Lisäksi VTT on mukana neljässä Suomen Akatemian huippuyksikössä. Teollisuuden ja tiedekumppaneiden kanssa perustettujen tutkimusallianssien toiminta jatkuu aktiivisena. Strategisilla asiakaskumppanuusohjelmilla on edistetty ja kiihdytetty yritysten liiketoiminnan uudistumista ja kilpailukykyä mm. Suomen Nanoselluloosakeskuksessa Espoossa ja painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan PrintoCent -innovaatiokeskuksessa Oulussa. VTT:n asiantuntijat toimivat myös poliittisen päätöksenteon tukena. Vuonna 2013 VTT osallistui aktiivisesti kansallisen biotalousstrategian laatimiseen. VTT:n edustajia on mukana Suomen Ilmastopaneelissa sekä Hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) työryhmissä asiantuntijoina Strategisen tutkimuksen suuntaaminen Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan kehitys Omarahoitteisen toiminnan volyymi ylitti vuodelle asetetun tavoitteen 1,7 milj. eurolla. Omarahoitteisen toiminnan volyymi laski 36,6 milj. euroon vuoden ,8 milj. eurosta (muutos -15 %). Omarahoitteisen toiminnan osuus kasvoi Energia sekä Mikroteknologiat ja elektroniikka painoalueilla. Muiden painoalueiden kohdalla omarahoitteisen toiminnan osuus laski. Myös liiketoiminnan kehityksessä omarahoitteiseen toimintaan käytettiin enemmän perusrahoitusta kuin edellisenä vuonna. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin omarahoitteiseen toimintaan 41 % (2012: 46 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan liikevaihto 169,4 milj. euroa pysyi edellisvuoden tasolla (laskua edellistä vuodesta 0,3 milj. euroa). Liikevaihdosta ulkopuolisten tulojen osuus oli 116,8 milj. euroa (laskua edellisestä vuodesta 1 %) ja alitti asetetun tavoitteen 2,0 milj. eurolla. Yhteisrahoitteiseen toimintaan sitoutuneen perusrahoituksen määrä kasvoi 51,2 milj. eurosta 52,6 milj. euroon (muutos 3 %) alittaen yhteisrahoitteiseen toimintaan suunnitellun perusrahoituksen määrän 4,1 milj. eurolla. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin yhteisrahoitteiseen toimintaan 59 % (2012: 54 %).

8 6 TILINPÄÄTÖS 2013 Strategisen tutkimuksen painoalueille kohdistetusta perusrahoituksesta 59 % käytettiin VTT:n ohjelmiin (kärki- ja innovaatio-ohjelmat sekä Frontier-hankkeet). Näiden ohjelmien liikevaihto oli 136,6 milj. euroa, ja kasvua edellisestä vuodesta oli 36 %. VTT:n kärki- ja innovaatioohjelmien maksullisen toiminnan osuus oli 24 % (edellisenä vuonna 21 %). Muihin hankkeisiin, pääosin Tekes- ja EU-ohjelmien konsortiohankkeisiin, strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin 41 % (Kuva 3). Kuva 3. Tutkimusrahoitus vuonna 2013 EU-tuotot kasvoivat 29,5 milj. eurosta 30,3 milj. euroon (3 %). Tekes-tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1 % ja olivat 58,2 milj. euroa. Muun julkisen sektorin tuotot kasvoivat 1 %. Kotimaisen yksityisen sektorin tuotot vähenivät 2,3 milj. euroa ja ulkomaisen yksityisen sektorin tuotot vähenivät 2,2 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan yksityisen sektorin tuotot laskivat 36 % edellisestä vuodesta.

9 7 TILINPÄÄTÖS 2013 Kuva 4. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kehitys Perusrahoituksen kohdentaminen Perusrahoitusta käytettiin hyväksytyn vaihteluvälin 88,0 93,0 milj. euroa puitteissa siten, että kokonaiskäytöksi VTT:llä muodostui 89,2 milj. euroa. Perusrahoitusta käytettiin 5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. VTT:n strateginen tutkimusportfolio ohjaa perusrahoituksen kohdentamista painoaloille. Tutkimusinstrumenttien (kuten kärki- ja innovaatio-ohjelmien sekä Frontier-hankkeiden) sekä muun tutkimustoiminnan perusrahoitus ja yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tuotot kohdennetaan tutkimuksen eri painoalueille. Taulukossa 1 ovat painoaluekohtainen perusrahoitus ja ulkopuoliset tuotot. Perusrahoituksesta kohdistettiin 76,7 milj. euroa strategisia linjauksia noudattaviin painoalueisiin. Tämä sisälsi myös uuden liiketoiminnan kehitykseen kohdistetun perusrahoituksen (8,0 milj. euroa). Perusrahoitus väheni eniten Sovellettu materiaalitekniikka -painoalueella (-14 %) ja kasvoi Liiketoiminnan kehityksessä. Yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tuotot vähenivät edellisvuoteen verrattuna kaikilla painoalueilla lukuun ottamatta Liiketoiminnan kehitystä.

10 8 TILINPÄÄTÖS 2013 Perusrahoitus Ulkopuoliset tuotot Toteu- Suunni- Toteu- Osuus Muutos Toteu- Suunni- Toteutunut Muutos teltu tunut liikevaih- 2012/2013 tunut teltu tunut 2012/ euroa dosta, % % % Sovellettu materiaalitekniikka Bio- ja kemian prosessit Energia Tieto- ja viestintäteknologiat Teolliset järjestelmät Mikroteknologiat ja elektroniikka Palvelut ja rakennettu ympäristö Liiketoiminnan kehitys Muu kohdennus Strateginen tutkimus yhteensä Mikronovan tulipalokuluihin *) Henkilöperustainen osaamisen uudelleen suuntaaminen Hankevalmistelu, pienet kokeilut Frontier hankkeet Varaus vuoden aikana tehtäviä kohdistuksia varten Palkitseminen Painoalueiden ulkopuolella (mm. pääjohtajan varaus, VTT:n sisäiset kehityshankkeet) Muut kohteet yhteensä *) Mikronovan tulipalossa tuhoutuneiden laitteiden korvausinvestointien pääomakustannusten kattamiseen. Taulukko 1. Perusrahoituksen käyttö ja ulkopuoliset tuotot painoalueittain VTT:n strategiset ohjelmat VTT:n ohjelmien kokonaisuus koostuu seuraavista ohjelmista: kärki- ja innovaatio-ohjelmat, Frontier- sekä BizFund ohjelmasta (kaupallistamisen valmisteluohjelma, lisää kappaleessa ). Kullakin ohjelmalla on oma roolinsa ja ne täydentävät toisiaan. Kaikille ohjelmille on yhteistä, että niillä haetaan ratkaisuja merkittäviin haasteisiin, niillä tulee olla korkea relevanssi, tieteellinen ja teknologinen taso sekä ennen kaikkea niiden tulee tuottaa sellaisia tuloksia, joilla on aitoa vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Frontier-ohjelma: Ohjelma aloitettiin vuonna Hankkeiden avulla on luotu uutta tulevaisuuteen tähtäävää osaamista ja uusia teknologioita, jotka toteutuessaan voivat johtaa merkittäviin läpimurtoihin. Ohjelmassa on tehty uusia avauksia, joilla on ollut erittäin kunnianhimoinen tieteellinen ja teknologinen tavoitetaso, mistä johtuen se oli kaikkein riskipitoisin VTT:n ohjelmista. Hankkeet ovat pääsääntöisesti omarahoitteisia. Vuoden aikana oli käynnissä 11 Frontier-hanketta, joihin kohdistettiin yhteensä 3,0 milj. euroa perusrahoitusta. VTT:n Frontier-hankkeena aloitettu uuden sukupolven allergiarokote sai kansainvälisen palkinnon joulukuussa VTT voitti eurooppalaisten t&k-organisaatioiden etujärjestö EARTOn innovaatiopalkinnon allergiarokotteen pohjana olevan teknologian kehittämisestä. VTT:n teknologiaan perustuvia uuden sukupolven allergiarokotteita kehittää ja kaupallistaa VTT:n spin-off-yhtiö Desentum Oy. Ensimmäiset allergiarokotteet voivat olla markkinoilla noin

11 9 TILINPÄÄTÖS 2013 viiden vuoden kuluttua. Frontier-ohjelman toimintaa jatkaa vuoden lopulla avattu uusi Innovative Business from Emerging Technologies (ibet) ohjelma. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat: Kärkiohjelmat keskittyvät edistämään merkittävien, murroksessa olevien toimialojen uudistumista systeemisten innovaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kautta. Innovaatio-ohjelmissa tähdätään huomattavaan teknologiseen parannukseen tai teknologiaharppaukseen yhden tai useamman toimialan osa-alueilla. Ohjelmat sisältävät keskenään synergisiä omarahoitteisia, yhteisrahoitteisia ja maksullisia hankkeita tai hankekokonaisuuksia. Näin teknologiakehitys, sovellukset ja liiketoimintamallien kehittäminen tapahtuvat rinnakkaisina, samanaikaisina ja vuorovaikutteisina projekteina. VTT:n ohjelmakokonaisuutta uusittiin vahvasti vuoden 2013 alussa. Ohjelmien uudistamisessa osa vuonna 2012 päättyneiden ohjelmien projekteista jatkaa uusissa ohjelmissa, mikä takaa valittujen osaamisten jatkuvan kehittämisen. Uusien ohjelmien valmistelussa panostettiin erityisesti mahdollisimman suurta vaikuttavuutta tuottavien sovellusalueiden valintaan. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien tuloksellisuus Kärki- ja innovaatio-ohjelmakohtaiset liikevaihdon toteumat vuodelta 2013 ovat taulukossa 2. Innovaatio-ohjelmien liikevaihto oli 70,5 milj. euroa, mikä ylitti vuodelle 2013 asetetun tavoitteen 13 %:lla. Kärkiohjelmien liikevaihto oli 63,1 milj. euroa, mikä ylitti vuodelle suunnitellun liikevaihtotavoitteen 5 %:lla. Maksullisen toiminnan osuus kärkiohjelmien liikevaihdosta oli 22 % tavoitteen ollessa 20 %. Innovaatio-ohjelmissa maksullisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 25 % (tavoite 30 %). Ohjelmien vaikuttavuuden keskeisiä mittareita ovat sen elinkaaren aikana syntyvä maksullinen toiminta, julkaisut, keksinnöt, patenttihakemukset, lisenssisopimukset, verkottuminen, allianssit ja tietyn vuosivolyymin ylittävien asiakkuuksien lukumäärä. Vuoden 2013 aikana kärki- ja innovaatio-ohjelmat tuottivat yhteensä 531 julkaisua, 104 keksintöilmoitusta ja 29 patenttihakemusta. VTT:n tulossopimuksen väliarviointia varten tehdyn selvityksen mukaan pk-yritysten osuus innovaatio-ohjelmien maksullisessa toiminnassa oli lisääntynyt merkittävästi vuonna 2013.

12 10 TILINPÄÄTÖS 2013 Suunniteltu liikevaihto yhteensä Yhteisrahoitteisten projektien ulkopuolinen tulo Liikevaihdon toteumat Maksullinen toiminta Perusrahoitus Liikevaihto yhteensä Maksullisen toiminnan osuus ohjelman liikevaihdosta Ohjelman liikevaihdosta toteutunut suunnitellusta % % Kärkiohjelmat Veden ja jätteiden kestävät ratkaisut Tie biotalouteen Tuottavuusharppaus esineiden ja asioiden internetillä (lot) Älykäs ja vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne Innovaatio-ohjelmat Älykkäät energiaverkot Suorituskykyiset mikrosysteemit Moniskaalamallinnus suunnittelussa Arktisen ja kylmän ilmaston ratkaisut Kognitiivinen tietoliikenne kriittisiin infrastruktuureihin Käyttäjälle mukautetut terveys- ja hyvinvointiratkaisut Ihmislähtöinen suunnittelu Turvallinen ja kestävä ydinenergia Mittaus- ja anturointiratkaisut Taulukko 2. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien liikevaihto vuodelta 2013 Kärki- ja innovaatio-ohjelmien keskeiset tulokset 2013 (Tähdellä * merkityt ohjelmat alkoivat vuonna 2013) Kärkiohjelmat Veden ja jätteiden kestävät ratkaisut (päättyi 2013) Mineraalien riittämättömyys ja siten niiden hinta tulee olemaan tärkeä tulevaisuuden teollisuuden liiketoimintaa määrittävä tekijä. Veden saatavuuden ja kierrätyksen merkitys kansainväliselle teollisuudelle kasvaa jatkuvasti ja kaivosten ympäristövaikutuksia minimoivan teknologian kysyntä on globaalia. Tämän vuonna 2013 päättyneen, kansainvälisesti vahvasti verkottuneen kärkiohjelman puitteissa on luotu Suomeen uudenlainen osaamisen alue, joka on herättänyt merkittävää kansainvälistä kiinnostusta sekä vahvistanut Suomen asemaa Cleantech-osaajana. Lisäksi VTT on muodostunut vahvaksi organisaatioksi teollisten symbioosien kehittämisessä ja mm. viennin mahdollisuuksia kehitetään yhteistyössä Sitran ja esimerkiksi aasialaisten teollisten kumppaneiden kanssa. Vuoden 2013 tuloksista merkittävimpiä ovat intialaisen öljy- ja kaasuyhtiön kanssa valmisteltu yhteistyö, jossa leväbiomassaa hyödynnetään sekä veden kierrätyksessä että prosessilaitosten CO2-päästöjen vähentämisessä. Yhteistyö singaporelaisen NTU:n kanssa jatkui energiatehokkaan forward osmosis membraaniteknologian ja näiden membraanien puhtaanapidon kehittämiseksi. Vuodesta 2014 eteenpäin vesiteeman tutkimus siirtyy VTT:n Tie biotalouteen kärkiohjelmaan ja kaivannaisteknologian teemojen tarkastelu uuteen innovaatio-ohjelmaan Mineraalitalous.

13 11 TILINPÄÄTÖS 2013 Tie biotalouteen* Kärkiohjelman päätavoite on lisätä sekä suomalaisen metsä- ja agrobiomassaa hyödyntävän teollisuuden kannattavuutta uusien teknologioiden ja tuoteinnovaatioiden avulla sekä lisätä Suomessa tehtäviä biotalousinvestointeja. Ohjelmassa tutkitaan sekä ravinnoksi kelpaavia että ravinnoksi kelpaamattomia biomassoja ja kehitetään niiden komponenteille (selluloosa, ligniini, hemiselluloosa ja proteiini) uusia sovelluksia. Tavoitteena on maksimoida biomassasta saatava lisäarvo ja toisaalta kehittää monimuotoisempia tulevaisuuden biojalostamoja. VTT:n kehittämä vaahtorainausteknologia ja pilotympäristö ovat herättäneet teollisuuden kiinnostuksen. Vaahtorainausteknologian avulla voidaan sekä laajentaa kuitutuotteiden valikoimaa että kasvattaa tuotteiden lisäarvoa esimerkiksi erilaisiin eristysmateriaaleihin tai sisustustuotteisiin. Vuonna 2013 demonstroitiin selluloosapohjainen lanka, joka mahdollistaa tekstiiliprosessin yksinkertaistamisen ja puukuidun hyödyntämisen uusissa tekstiilituotteissa. VTT:n teollisen biotekniikan tutkimustuloksia, erityisesti uusien kemikaalien tuottoa muokatuilla mikrobeilla on kehitetty kaupallistettu aktiivisesti sekä kansallisten että kansainvälisten toimijoiden kanssa. Uusia fraktiointimenetelmiä on kehitetty proteiinipitoisille sivuvirroille tuontiproteiinia korvaamaan. Ohjelma on myös ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Suomen kansallista biotalousstrategiaa muiden avaintoimijoiden kanssa. Tuottavuusharppaus esineiden ja asioiden internetillä (IoT)* Ohjelman tavoitteena on viedä Suomi globaaliin kärkeen IoT teknologioiden soveltamisessa ja käyttää IoT teknologiaa teollisuuden uudistamiseksi. Teollisen internetin tuoma teknologia- ja liiketoimintamurros on tiedostettu johtavien yritysten taholla ja Suomessa erityisesti konepajateollisuuden sekä valaisusektorin yritykset ovat aktivoituneet aiheeseen liittyvässä T&Ktoiminnassa. Vuoden 2013 aikana VTT on ohjelman puitteissa solminut useita kumppanuuksia suomalaisten ja kansainvälisten eturivin yritysten kanssa. VTT myös isännöi eurooppalaisen IoT Week tapahtuman Helsingissä kesällä Tapahtuman yhteydessä julkaistiin VTT Visions-sarjassa Productivity Leap with Internet of Things julkaisu, joka sai hyvin huomiota niin asiakkaiden kuin median tahoilta. Ohjelman puitteissa on demonstroitu esimerkiksi laivojen seisontapäivien väheneminen sovellettaessa IoT-teknologioita laivamoottoreiden ja työntölaitteiden ennakoituun huoltoon. VTT:n koordinoimassa hankkeessa Malminkartanoon, Helsinkiin rakennettu älykäs katuvalaisinjärjestelmä käyttää tietoa mm. ympäristön lämpötilasta, valaistustasosta, kevyen liikenteen kulkijoiden määrästä ja säätää valaistustehoa olosuhteiden mukaan. VTT oli hankkeessa myös systeemin päätoteuttaja. TransSmart Älykäs ja vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne* Ohjelma on sujuvan, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen liikennejärjestelmän kehitysalusta. Sen päätavoitteena on saattaa liikennejärjestelmä kokonaisuudessaan kestävän kehityksen tielle. Ohjelmassa tarkastellaan ja kehitetään toimenpiteitä ja teknologioita, jotka mahdollistavat älykkäiden liikennepalveluiden sekä vähähiilisen energian (biopolttoaineet, sähkö) lisääntyneen käytön. Ohjelmassa keskitytään viennin kehittämisen kannalta potentiaalisina pidettyihin aiheisiin, kuten älyliikenteen palvelualustat ja tiesääpalvelut sekä vähähiiliset

14 12 TILINPÄÄTÖS 2013 ratkaisut ääriolosuhteissa toimiville raskaille ajoneuvoille. Ensimmäisen toimintavuoden aikana ohjelmalle on muodostunut selkeä kansallinen status aihepiirin eri toimijoiden verkottajana. Vuonna 2013 merkittävä saavutus oli Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja VTT:n välille solmittu nelivuotinen puitesopimus älykkään vähähiilisen joukkoliikenteen kehittämisestä. Vuoden 2013 aikana on ohjelman puitteissa myös kyetty myötävaikuttamaan useiden laajojen yhteistoimintahankkeiden syntymiseen, esimerkkeinä raskaan kaluston biopolttoainevaihtoehtojen pilotointi, sähköbussijärjestelmien kehitys kansallisissa ja EU-hankkeissa sekä Helsinki Pietari älyliikennekäytävän kehityshanke, jossa tavoitteena on pilotoida ja toteuttaa palveluita (mm. automaattiset sääpalvelut, liikenneonnettomuuksista hälyttäminen, oikeaaikainen liikenne- ja matkatieto, julkisen liikenteen tiedot) rajan molemmille puolille sekä henkilöautoihin että junaliikenteeseen (Allegro). Hankkeessa on mukana sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoita molemmista maista. Erityistä kansainvälistä näkyvyyttä saavutti ohjelmassa tuotettu tien liukkauden tunnistusjärjestelmä, joka on nyt edennyt laajempaan pilotointivaiheeseen. Teknologiakehityksen lisäksi ohjelmassa on tuotettu ennakointitietoa liikennesysteemien kehittymisestä ja erilaisia vaikuttavuusarvioita viranomaistahojen päätöksenteon tueksi. Innovaatio-ohjelmat Älykkäät energiaverkot Energia-, kiinteistö- ja ICT-toimialoilla on edessään toimintamallien paradigman muutos lähitulevaisuudessa. Ohjelman tavoitteena on kehittää tulevaisuuden energiaverkkoja integroimalla ICT-, energia-, elektroniikka- ja rakennetun ympäristön teknologiat. Radikaaleja innovaatioita tarvitaan, jotta ICT-perustainen integroitu energiahallinta on mahdollista. Vuonna 2013 ohjelmassa kehitettiin Otaniemen kampusalueelle etähallintakeskus, joka kerää hyvin yksityiskohtaista, reaaliaikaista tietoa alueen rakennuksista ja energiajärjestelmästä ja mahdollistaa paikasta riippumattoman monitoroinnin web-pohjaisesti. ICT:n soveltamista alueiden energiaratkaisuissa tutkittiin myös laajassa EU-hankkeessa, jonka päätulos oli lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tiekartta toimenpiteille koskien mm. aluesuunnittelua, rakennuksia, infrastruktuuria, liikennettä, energiantuotantoa ja -varastointia sekä asukkaiden osallistamista. Korealaisen Korea Micro Energy Grid (KMEG) -teollisuusryhmittymän kanssa käynnistynyt yhteistyö oli merkittävä uusi kansainvälinen avaus. VTT myös osallistui aktiivisesti EU:n komission ja Energy Efficient Buildings Association (EeBA) työhön, joka johti Euroopan tasolla vaikutusvaltaisen public-private partnership sopimuksen syntyyn Horisontti 2020 puiteohjelmassa. Suorituskykyiset mikrosysteemit (päättyi 2013) Ohjelmassa kehitetään piiteknologioihin pohjautuvia innovaatioita, joiden keskeisenä mahdollistajana on VTT Micronovan ainutlaatuinen tutkimus- ja valmistusympäristö. Ohjelmassa on neljä painopistealuetta: anturit, säteilydetektorit, RF- (radio frequency) moduulit ja mikrospektrometrit. Ohjelman viimeisen toimintavuoden aktiviteetit painottuivat kaupallistamishankkeisiin. Vuoden parhaana saavutuksena voidaan pitää uuden MEMS altimetrin (barometrinen painesensori) kehitystä. Sensoria käytetään esimerkiksi urheilurannekelloissa.

15 13 TILINPÄÄTÖS 2013 Myös valmistusmenetelmää kehitettiin siten, että kustannukset pysyvät alhaisina. Toinen vuonna 2013 perustetuista yrityksistä kaupallistaa tätä teknologiaa. Moniskaalamallinnus suunnittelussa Ohjelman tavoitteena on nopeuttaa t&k-sykliä merkittävästi sekä luoda kilpailukykyä Suomen valmistavalle teollisuudelle. Ohjelmassa yhdistetään materiaali-, komponentti- ja systeemitason mallinnus kasvavien suorituskykyvaatimusten ja materiaalihaasteiden hallitsemiseksi sekä tuotteen koko elinkaaren optimoimiseksi. Ohjelman puitteissa on kehitetty esimerkiksi sähkökoneiden energiatehokkuutta parantavaa kokonaisvaltaista suunnittelua: yhdistämällä materiaalin mikro- ja makrotason mallinnustietoa valmistusprosessin malleihin voidaan paremmin ymmärtää valmistusprosessin vaikutus materiaaliominaisuuksiin sovelluksessa. Näin voidaan myös uudella tavalla iteroida ja mallintaa lopputuotteen rakennesuunnittelua ja materiaalivalintoja. VTT:n kehittämää ProperTune TM -konseptia on sovellettu eturivin yritysten kanssa esimerkiksi eliniänarvioinnin menetelmien kehitykseen henkilöhissien mekaanisissa järjestelmissä, kulumisen kestävien materiaalien ja komponenttien suunnittelussa ja kaivosteollisuuden metallisten- ja hybridimateriaaliratkaisujen kehityksessä. Arktisen ja kylmän ilmaston ratkaisut* Ohjelmassa viedään suomalainen arktinen teknologia uudelle tasolle ja tehdään näin Suomesta alan kansainvälinen edelläkävijä. Tavoitteena on varmistaa kestävän kehityksen mukaiset, kylmissä olosuhteissa toimivat teknologiaratkaisut merirakentamisen, meriliikenteen sekä infrarakentamisen tarpeisiin. Haastavissa olosuhteissa sijaitsevat luonnonvarat ja meriliikenteelle avautuvat uudet laivareitit herättävät yhä enemmän kansainvälistä kiinnostusta. Vuoden 2013 saavutuksiin kuuluu esimerkiksi ydinvoimalaitosten jäähdytysveden sisäänottoaukkojen jäätymisongelman selvittäminen, jotta osataan toteuttaa voimalan jäähdytys kaikissa olosuhteissa. Merkittävää oli myös merituulivoiman perustuskonseptien ja lapojen jäänestojärjestelmän kehittäminen edistämään uusiutuvan energian käyttöönottoa kylmässä ilmastossa. Tätä osaamista on hyödynnetty mm. Itämeren tuulipuistojen suunnitteluun liittyen. Saavutuksena on mainittava myös jääpeitteisille merialueille soveltuvien laivojen propulsiolaitteiden jääkuormien mallinnustyö, jota on hyödynnetty merenkulun jääsääntöjen kehittämiseksi. Ohjelman puitteissa valmistellaan myös arktisen toimintaympäristön tiekarttaa muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Samoin kansainvälinen tutkimusyhteistyö, erityisesti Norjaan, on ollut aktiivista. Kognitiivinen tietoliikenne kriittisiin infrastruktuureihin* Ohjelmassa kehitetään ratkaisuja, jotka mahdollistavat tuhatkertaisen tietoliikennevolyymin kasvun kymmenessä vuodessa. Tämä on suuri haaste kasvavan energiankulutuksen ja rajallisen taajuusspektrin vuoksi. Lisäksi yhteiskunta on tulossa yhä riippuvaisemmaksi langattomista matkaviestintäjärjestelmistä. Vuoden 2013 huipputuloksena oli VTT:n koordinoimana tehty maailman ensimmäinen ASA (Authorised Shared Access) / LSA (Licensed Shared access) taajuuksien yhteiskäyttökoe oikeassa radioverkossa. Koe on saanut paljon maailmanlaajuista julkisuutta ja siitä on tehty useita tieteellisiä julkaisuja. Laaja-alaista vaikuttavuutta on saavutettu lisäksi ITU-R (International Telecommunication Union Radiocommunication sector) regulointityössä. Kriittisiin infrastruktuureihin liittyen on kehitetty simulaatiotyökalu sähkö- ja tietoliikenneverkkojen vuorovaikutusten mallintamiseen ja analysointiin esimerkiksi laajoissa

16 14 TILINPÄÄTÖS 2013 vikatilanteissa. VTT:n tietoliikenneosaamisesta on osoituksena VTT:lle tehty merkittävä tilaus maailman toiseksi suurimmalta satamaoperaattorilta edistyksellisen langattoman tietoverkon kehittämiseksi. Teknologian avulla parannetaan satamatoiminnan sujuvuutta ja tehokkuutta. Käyttäjälle mukautetut terveys- ja hyvinvointiratkaisut* Pääosin epäterveellisistä elintavoista johtuvat krooniset sairaudet aiheuttavat jo liki 50 % terveydenhuollon kustannuksista. Väestön vanhetessa ja elintapojen huonontuessa terveydenhuoltojärjestelmä ei selviydy elintapasairauksien johdosta sille kasautuvista kustannuksista ilman merkittävää muutosta kohti ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Tämän ohjelman tavoite on kehittää työkaluja ja menetelmiä terveydenhuollon kustannusten kannalta merkittävien sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Vuonna 2013 ohjelmassa kehitettiin esimerkiksi teknologiapohjainen ratkaisu masennuksen ehkäisyyn sekä uusia menetelmiä Alzheimerin taudin diagnostiikkaan. Kehitettyjen ratkaisujen kaupallistamiseen on perusteilla spin-off yrityksiä. Ihmislähtöinen suunnittelu* Nykymarkkinoilla kuluttajat ja käyttäjät odottavat tuotteilta kokemuksia, viihtymistä, omien taitojen kehittymistä ja vaikutusmahdollisuuksia. Design for life -ohjelmassa yhdistetään ihmisten hyvinvoinnin, heidän arvojensa ja todellisten tarpeidensa ja niiden toteutumisen analyysi teknologiakehitykseen. Käyttäjänäkökulmaa avaamalla päästään liiketoiminnan ja teollisuuden uudistumisen lähteille. Ohjelman tuloksista vuonna 2013 voidaan mainita VTT:n kehittämä ViEx (Values in Experience)-menetelmä, jonka avulla tunnistettiin käyttäjien arvoja ja johdettiin niistä tavoitteet erilaisten pilvipalveluiden käyttökokemukselle. Käyttökokemuksen suunnittelua kehitettiin läheisessä yhteistyössä yritysten ja käyttäjien kanssa. Tuloksena on syntynyt käyttäjälähtöisiä uusia operointikonsepteja laivojen komentosilloille, työkoneiden etäohjaukseen sekä prosessiteollisuuden valvomoihin. Turvallinen ja kestävä ydinenergia* Ohjelman tavoitteena on kehittää VTT:stä avaintoimija ydinenergiatutkimuslaitoksena ja teknisenä turvallisuusorganisaationa (TSO) Euroopassa ja uusissa ydinenergiamaissa. Painopisteet ovat reaktoriturvallisuus ja loppusijoituksen kasvaneet turvallisuusvaatimukset Suomessa ja muualla maailmassa. Posiva Oy jätti rakentamislupahakemuksen käytetylle ydinpolttoaineelle vuoden 2012 lopussa, ja vuoden 2013 aikana VTT:llä laadittiin suuri joukko tätä hakemusta tukevaa raportointia, josta osa tullaan julkaisemaan tieteellisissä lehdissä. Vuoden 2013 merkittävä saavutus ydinvoimalaitosten komponenttien materiaalitutkimuksen alueella on Melodie-laitteiston toimitus Osiris reaktoriin sekä ulkomaisen asiakastoimeksiannon kasvattaminen monivuotiseksi jatkumoksi, jossa tutkitaan kloridien vaikutusta paineastiateräksen käyttäytymiseen. Laskentamenetelmien osalta merkittävimmät aktiviteetit liittyivät kansainvälisesti laajasti käytössä olevien ohjelmien APROS ja Serpent kehitykseen. Vuoden 2013 tuloksiin kuuluu myös VTT:n saavuttama merkittävä rooli kansainvälisessä fuusiotutkimuksessa, esimerkkinä yhteistyön etäoperoinnin alueella avaava yhteistyösopimus kiinalaisen ASIPP-instituutin kanssa.

17 15 TILINPÄÄTÖS 2013 Mittaus- ja anturointiratkaisut* (päättyi 2013) Ohjelmassa kiihdytettiin mittaus- ja anturointiteknologioiden kehitystä mikrosirutasolta valmiiksi sovelluksiksi ja tuotteiksi. Merkittävimpiä sovelluskohteita ovat teollinen laadunvalvonta ja varmistus, lisäksi ympäristömonitorointi, hyvinvointiratkaisut, energiatehokkuuden arviointi ja turvallisuus ovat kasvavia sovelluskohteita moderneille mittausteknologioille. Ratkaisut perustuvat optiseen instrumentointiin, RF- (radiotaajuus) ja millimetriaaltosysteemeihin. Vuoden 2013 huippusaavutuksiin kuuluu kahden uuden yrityksen perustaminen VTT:llä kehitetyn teknologian kaupallistamiseksi, toinen liittyen teolliseen laadunvalvontaan, toinen turvallisuuteen. Vuoden aikana todettiin kuitenkin, että alueen tutkimus- ja kehitystyö on niin lähellä Tuottavuusharppaus esineiden ja asioiden internetillä kärkiohjelman teemoja, että aiheen käsittely sulautettiin siihen Tutkimustulosten kaupallistamisen vauhdittaminen VTT osallistui aktiivisesti Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoiminta ( TUTL ) ohjelmaan. VTT:lle myönnettiin vuoden 2013 rahoituskierroksella noin 3,6 milj. euroa 13 projektiin, joissa kehitetään tutkimustulosten kaupallistamismahdollisuuksia. Hankkeista merkittävä osa kohdistuu tuotantoprosessien mittaukseen ja hallintaan, jätteiden ja prosessivesien käsittelyyn sekä biopohjaisten tuotteiden kehittämiseen. Tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia kehitetään mm. vähittäiskaupan, lääketieteen ja metsätalouden tarpeisiin sekä lisätyn todellisuuden ratkaisuja varten. VTT:n TUTL-hankkeiden kokonaisvolyymi vuonna 2013 oli 10,4 milj. euroa. Omarahoitteisen BizFund-ohjelman laajuus oli 3,0 milj. euroa, jolla rahoitettiin 119 pienehköä kaupallistamismahdollisuuksia edistävää projektia. BizFund-projekteissa toteutettiin mm. markkina- ja IPR-selvityksiä, liiketoimintamahdollisuuksien kartoitusta ja tarjoaman kehittämistä sekä pienimuotoisia proof-of-concept- ja demonstraatiohankkeita. Hankkeiden arvioidaan johtavan paremmin kohdistettuihin toimeksiantoihin, ja ne luovat myös pohjaa sekä spin-off - yritysten kehittämiseen että IPR:n lisensointiin Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö Alueellinen vaikuttavuus VTT:llä on Suomessa toimintaa 10 paikkakunnalla (Taulukko 3) ja alueellinen yhteistyö on tiivistä yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yritysten kanssa. VTT osallistuu aktiivisesti aluekohtaisiin tutkimuskumppanuuksiin sekä projektimuotoiseen kehitystoimintaan. VTT:n asiamiehiä on 14 paikkakunnalla Suomessa. Heidän kanssaan järjestetään säännöllisesti paikallisille yrityksille tilaisuuksia, joissa esitellään VTT:n toimintaa ja haetaan yhteistyömahdollisuuksia.

18 16 TILINPÄÄTÖS 2013 Paikkakunta Henkilömäärä %-osuus Muutos-% 2013/2012 Espoo ,2-6,2 Oulu ,6-6,1 Tampere ,7-9,0 Jyväskylä 109 4,1-12,8 Turku 34 1,3-8,1 Lappeenranta 13 0,5 0,0 Nurmijärvi 13 0,5-7,1 Kuopio 21 0,8 5,0 Raahe 4 0,2 0,0 Kajaani 4 0,2-20,0 Yhteensä ,0-6,7 Taulukko 3. VTT:n henkilömäärä paikkakunnittain. VTT:llä on merkittävä tehtävä verkottaessaan suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita eurooppalaisiin arvoketjuihin ja EU-hankkeisiin, joissa etenkin pk-yritykset voivat kansainvälistyä ja kehittää liiketoimintaansa. Vuonna 2013 Suomessa valmisteltiin kahta kaupunkiseutujen kehittämisohjelmaa: Innovatiiviset kaupungit (INKA-kaupunkiohjelma) ja Fiksu kaupunki (Tekes-ohjelma). Näiden tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelmat haastavat kaupunkiseutuja luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Horisontti 2020 tarjoaa kaupungeille ja pk-yrityksille kokonaan uudenlaisia kehittämismahdollisuuksia. Eurooppalainen älykkäiden kaupunkien ja yhdyskuntien innovaatiokumppanuus (European Innovation Partnership on Smart Cities and Communities EIP) luo tulevien vuosien aikana suuntaviivoja kokonaisvaltaisten politiikkatoimien koordinoinnille EU:n ja jäsenmaiden tasolla. VTT osallistui Suomessa vuonna 2013 käytyyn keskusteluun uusien alueellisten strategioiden osalta. VTT toi tähän keskusteluun näkemyksiä, joissa korostuivat olemassa olevat alueelliset vahvuudet ja näiden pohjalta kehittyvä älykäs erikoistuminen ja verkostoituminen, kytkentä EUtason KET- eli Key Enabling Technologies -strategiaan ja tämän viitoittamiin uuden teollisuuspolitiikan painopisteisiin sekä uusien rahoitus- ja investointimekanismien hyödyntäminen. Metsäteollisuutta edustavien 15 pk-yrityksen, suuryritysten ja VTT:n yhteisessä TESTAAhankkeessa kehitettiin uusia kuitupohjaisia tuotteita sekä vaahtoteknologiaan liittyviä uusia innovaatiota. Hankkeessa käynnistettiin uuden pilot-ympäristön kehitystyö ja tavoitteena on aktiivisesti saada hankkeeseen mukaan pk-yritystä. Pilot-ympäristön avulla voidaan nopeuttaa pk-yritysten liiketoiminnan kehittämistä ja lupaavimpien tutkimustulosten viemistä markkinoille. VTT perusti yhteistyössä kuuden valmistavan teollisuuden pk-yrityksen kanssa General Finland - osuuskunnan helpottamaan yritysten pääsyä Venäjän kasvaville markkinoille. Osuuskunnan jäsenmäärää tullaan kasvattamaan vuoden 2014 aikana. Kyseessä on uudenlainen kasvun ja kansainvälistymisen liiketoimintamalli Suomessa.

19 17 TILINPÄÄTÖS Kansallinen tutkimusyhteistyö Kansallisen strategian mukaisesti VTT on osallistunut aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan osallistumalla sekä tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen että tutkimustoimintaan. VTT:läisiä toimii SHOKien pysyvissä tai kiertävissä hallituspaikoissa, tutkimusvaliokunnissa tai vastaavissa elimissä sekä tutkimusohjelmien ja niiden osa-alueiden vetäjinä ja vastuuhenkilöinä. VTT on osakkaana kaikissa SHOKien yhtiöissä. SHOK-toiminta on tarjonnut uusia tutkimuksellisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia ja synergiaetuja sekä vahvistanut avainyritysverkostoja. VTT:n vetämissä tutkimushankkeissa on tuotettu useita lupaavia tuloksia, joita ollaan viemässä teollisuuden käyttöön. SHOK-toiminnan liikevaihdon toteumat ovat taulukossa 4. VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto oli 20,0 milj. euroa, josta Tekes-tuotot muodostivat 60 % (12,1 milj. euroa). VTT:n SHOKtoiminnan liikevaihto supistui 21 % edellisestä vuodesta. SHOKien kautta VTT:n Tekes-tuotoista tuli 21 % (2012: 26 %). Kotimaisen yksityisen sektorin tuottojen (3,2 milj. euroa) osuus oli 16 % VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihdosta. SHOK FIBIC:n kotimaisen yksityisen sektorin tuotot olivat 2,1 milj. euroa, joka on 46 % SHOKin VTT:n osuuden liikevaihdosta. SalWe ja TIVIT SHOKeissa ei ollut tuottoja yksityiseltä sektorilta kotimaasta. VTT:n perusrahoitusta SHOKeihin kohdistettiin 4,4 milj. euroa (2012: 5,4 milj. euroa), joka on 22 % VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihdosta. SHOK-toimintaan kohdistunut perusrahoitus oli 5 % VTT:n perusrahoituksen käytöstä (2012: 6 %). Ulkopuoliset tuotot Perusrahoitus Tuotot yksityiseltä sektorilta kotimaasta Yksityisen sektorin tuottojen osuus SHOKin liikevaihdosta Tuotot Tekesiltä Tekes tuottojen osuus SHOKin liikevaihdosta Ulkopuoliset tuotot yhteensä Perusrahoitus Perusrahoituksen osuus SHOKin liikevaihdosta Liikevaihto yhteensä euroa % euroa % euroa euroa % euroa CLEEN FIMECC FIBIC RYM SalWe TIVIT Yhteensä Taulukko 4. SHOK toiminta vuonna 2013 VTT on jatkanut FIT-verkoston (Finnish Institute of Technology and Innovation) rakentamista ja toteuttamista. Verkoston tavoitteena on tehostaa suomalaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan resurssien käyttöä ja vaikuttavuutta tiivistämällä erityisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja työnjakoa. VTT on käynyt tavoitteellisia keskusteluja keskeisten yliopistojen kanssa tutkimusyhteistyöstrategioiden ja kumppanuuksien kehittämiseksi. Kumppanuuksia

20 18 TILINPÄÄTÖS 2013 vahvistetaan myös kehittämällä uusia yhteistyön muotoja tutkimustulosten kaupallistamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. VTT osallistuu laajasti kansallisiin tutkimus- ja teknologiaohjelmiin, joista merkittävimpiä ovat Tekesin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat. Tekesin uusista strategisista tutkimusavauksista VTT osallistuu mm. Design Driven Value Chains in The World of Cellulose -hankkeeseen, joka uudistaa puupohjaisen selluloosan hyödyntämistä tavoitteena muotoilun avulla luoda Suomesta brändi jalostettujen selluloosapohjaisten tuotteiden maana. VTT johtaa kansallisen ydinturvallisuuden SAFIR2014-tutkimusohjelmaa ja toimii koordinaattorina kansallisessa ydinjätehuollon tutkimusohjelmassa KYT2014 sekä on mukana neljässä Suomen Akatemian huippuyksikössä: Molekylaarisen systeemi-immunologian ja fysiologian ( ), Valkoisen biotekniikan vihreän kemian ( ), Atomikerroskasvatuksen (ALD) ( ) sekä Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien ( ) huippuyksiköt. Teollisuuden ja tiedekumppaneiden kanssa perustettujen tutkimusallianssien toiminta jatkuu aktiivisena. Strategisilla asiakaskumppanuusohjelmilla on edistetty ja kiihdytetty yritysten liiketoiminnan uudistumista ja kilpailukykyä mm. Suomen Nanoselluloosakeskuksessa Espoossa ja painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan PrintoCent -innovaatiokeskuksessa Oulussa. Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle valittiin uudelleen Otaniemen mikro- ja nanoteknologioiden tutkimusinfrastruktuuri (VTT ja Aalto-yliopisto) sekä uutena BIOFACTORY - Huippuallianssi kestävään biomassan jalostukseen (VTT ja Aalto-yliopisto). VTT osallistui aktiivisesti kansallisen biotalousstrategian laadintaan Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus VTT Group -yhtiöt VTT:n johtokunnan päätöksiin perustuen VTT sijoitti vuonna ,4 milj. euroa VTT Group - yhtiöihin. Merkinnöistä 0,5 milj. euroa tehtiin teknologia-apporttisiirtoa vastaan. Sijoitukset tehtiin VTT Ventures Oy:öön, joka käytti pääoman sijoittamalla spin-off yrityksiin Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja kehitysyhtiöt Vuoden 2013 aikana VTT merkitsi Tuotekehitys Oy Tamlinkin osakkeita. Kehitysyhtiö InnoHub Oy purettiin selvitystilan kautta. Lisäksi Helsinki Business and Science Park Oy:n osakkeet palautettiin kirjanpitoarvolla Valtioneuvoston kansliaan. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö VTT:n tehtävänä on omalta osaltaan mahdollistaa siirtyminen resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen edistämällä vastuullista elinkeinotoimintaa. Nykyisessä rakennemuutostilanteessa VTT pyrkii toimimaan yhtenäisen suomalaisen innovaatiojärjestelmän näkemysten toteuttajana,

21 19 TILINPÄÄTÖS 2013 erityisesti heijastellen elinkeinoelämän, tutkimustahojen sekä julkisen sektorin kehittämis- ja muutostarpeita. Kytkeytymällä kansallisiin ja ylikansallisiin arvoverkostoihin sekä hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista, Suomen vetovoimaisuus innovaatioympäristönä ja -kumppanina vahvistuu. Kansallisen osaamisperustan kehittäminen vaatii erityisesti globalisaation oloissa verkostomaista yhteistyötä maailman huipputoimijoiden kanssa sekä ennakkoluulotonta eri tieteenalojen yhteistoimintaa. Kansainvälistymisen tavoite on tukea Suomen omaa kasvua ja kehitystä, vahvistaa kahdenvälistä yhteistyötä keskeisimpien kumppanimaiden kanssa, edistää vaikutusmahdollisuuksiamme osana laajempia yhteisöjä sekä parantaa kykyämme kantaa vastuuta yhteisten, yli rajojen käyvien ongelmien ratkaisemisessa. VTT:n toiminta on toteuttanut näitä linjauksia. VTT on määrätietoisesti kehittänyt kansainvälistä vaikuttavuuttaan laajojen EU-tason verkostojen ja tutkimus- ja innovaatiokumppanuuksien kautta. 90 % VTT:n kansainvälisestä julkisesta tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta toteutuu eurooppalaisissa julkisissa ohjelmissa, ja samanaikaisesti VTT on myös pyrkinyt liittymään laajemmin globaalitason tärkeisiin innovaatioympäristöihin, yhdessä suomalaisen elinkeinoelämän kanssa ja erityisesti osallistumalla Team Finland joukkueen toimintaan Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön EU-toiminnassaan VTT on toteuttanut elinkeinoelämän kannalta merkittävää tehtävää verkottamalla suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita eurooppalaisiin arvoketjuihin. VTT on seurannut aktiivisesti EU:n tutkimus-, innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaa, hyödyntänyt uusien tutkimus- ja innovaatiorakenteiden mahdollisuuksia, osallistunut proaktiivisesti uusiin toimintamalleihin, sekä osallistunut Suomelle keskeisissä asioissa vaikuttamiseen kansallisella ja EU-tasolla. VTT on myös edistänyt kansallista tiedonkulkua tekemällä aktiivista sidosryhmäyhteistyötä (TEM, Tekes, EU20-jaosto) Suomen kansallisten näkemysten muodostamisessa. VTT on kaksinkertaistanut saamansa EU-rahoituksen määrän seitsemännen puiteohjelman kuluessa ja on tällä hetkellä arvostettu korkealle erilaisissa ranking-tilastoissa (esim. European Research Ranking -tilastossa, joka painottaa EU-projektien määrän lisäksi mm. konsortioiden ja verkostojen laatua). VTT on viime vuosina saanut vuosittain noin 33 milj. euron EU-rahoituksen tutkimushankkeisiinsa komission ohjelmista, ja VTT:stä onkin tullut yksi merkittävimmistä eurooppalaisista tutkimustoimijoista. Kansallista vastinrahaa (perusrahaa) EU-projektisalkkunsa rahoitukseen VTT on vastaavasti tarvinnut vuositasolla noin 13 milj. euroa. VTT:llä oli käynnissä 699 (2012: 541) kansainvälistä julkista tutkimushanketta, joista 471 (2012: 361) oli EU-hankkeita. 7. puiteohjelmaan kuuluvia hankkeita oli käynnissä 386 kpl. Puiteohjelman alusta lähtien VTT:lle on tullut 22 % (152 milj. euroa) Suomeen myönnetystä rahoituksesta (690 milj. euroa). Eniten projekteja oli seuraavissa 7. puiteohjelman tutkimusalueissa: Tieto- ja viestintäteknologiat (29 %), Nanotiede, materiaalit, uudet tuotantomenetelmät (21 %), Energia (8 %), sekä Elintarvike, maatalous, kalatalous ja bioteknologia (8 %), Turvallisuus (6 %) Terveys (5 %) ja Liikenne (5 %). Eniten seitsemännen puiteohjelman hankkeita oli käynnissä Saksan (211), Belgian (189), Iso-Britannian (175), Espanjan (163), Ranskan (147), Italian (147), Alankomaiden (114) ja Ruotsin (93) kanssa.

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Click Sisältö to edit Master title style

Click Sisältö to edit Master title style VTT 2014 Click Sisältö to edit Master title style VTT:n yleisesittely Lisämateriaalia VTT:stä 3. VTT - Teknologiasta tulosta 4. Pohjois-Euroopan suurin soveltavan tutkimuksen organisaatio 5. VTT Second

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019 Teollinen internet liiketoiminnan vallankumous Tekesin ohjelma 2014 2019 Mitä teollinen internet on? Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, saatavan tiedon

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

15.3.2013 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2012

15.3.2013 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2012 ESPOO 2013 15.3.2013 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus... 1 1.2 Vaikuttavuus... 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena... 3 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT ÄLYKÄS JA VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE VTT:N LIIKENTEEN KÄRKIOHJELMA 2013 - Liikenteen

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

ESPOO 2015. VTT:n tilinpäätös vuodelta 2014

ESPOO 2015. VTT:n tilinpäätös vuodelta 2014 ESPOO 2015 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus... 1 1.2 Vaikuttavuus... 2 1.2.1. VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus... 4 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Tekesin ohjelman lisäarvopalvelu Teemana

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Jussi Kivikoski 9.4.2010 Taustaa Keskittymissä on tehtävä valintoja Kaikkea tekemistä ei ole ollut tarkoitus siirtää keskittymiin. Rahoituksen vaikuttavuus on parempi

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

VTT:n tilinpäätös vuodelta 2010

VTT:n tilinpäätös vuodelta 2010 ESPOO 2011 15.3.2011 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2010 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus... 1 1.2 Vaikuttavuus... 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena... 3 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

VTT eurooppalaisen tutkimuksen peruspilari

VTT eurooppalaisen tutkimuksen peruspilari VTT eurooppalaisen tutkimuksen peruspilari VTT Julkaisu: La lettre européenne de l ANRT No. 242 (lokakuu 2010) Artikkelin nimi: VTT, cet européen qui s impose au plus haut niveau dans le 7e programme-cadre

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Strategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja #14 @ VTT, Micronova 20.8.2013. Markku Heimbürger Asiantuntija

Strategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja #14 @ VTT, Micronova 20.8.2013. Markku Heimbürger Asiantuntija Strategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja #14 @ VTT, Micronova 20.8.2013 Markku Heimbürger Asiantuntija Strategiset tutkimusavaukset - tavoite Tavoitteena edelläkävijäprojekteja,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Avoimet innovaatioalustat

Avoimet innovaatioalustat Turku Smart city seminaari 18.9.2015 Avoimet innovaatioalustat Kaupunki on alusta innovaatioiden syntymiselle, niiden kehittämiselle ja testaamiselle, innovatiivisille hankinnoille ja hyvistä ratkaisuista

Lisätiedot

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

13.3.2012 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2011

13.3.2012 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2011 ESPOO 2012 13.3.2012 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2011 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus... 1 1.2 Vaikuttavuus... 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus kokonaisuutena... 3 1.2.2 Strategisen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT

Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT ÄLYKKÄÄT LIIKENNEPALVELUT Visio:» Älykäs, turvallinen ja kestävä liikkuminen vähähiilistä energiaa hyödyntäen»

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Top-Nest hanke Nordic Energy Research (NER) rahoitteinen

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot