Katsaus Kangasalan koulurakentamiseen. Julkiset rakennukset

Transkriptio

1 Katsaus Kangasalan koulurakentamiseen Julkiset rakennukset Kangasalan koululaitos on julkaissut pariin otteeseen lyhyitä historiikkejä, joiden painopiste on ollut muualla kuin rakennetussa ympäristössä. Koulurakentamista ei ole tarkasteltukaan kokonaisuutena edes ylimalkaisesti, mutta koulut on siitä huolimatta mielletty erittäin olennaisiksi rakennetun kulttuuriympäristön osiksi. Koulurakennukset on lähes kaikki inventoitu yksittäiskohteina vireillä olleissa yleiskaavoissa tai asemakaavoissa. Tämän katsauksen tarkoitus on luoda yleissilmäys eri aikakausien koulurakentamiseen, kunkin ajanjakson rakentamisen ominaisuuksiin ja koulurakennusten nykytilaan. Katsauksen avulla voidaan helpommin sijoittaa kukin koulu osaksi kokonaisuutta ja arvottaa se mahdollisia toimia varten. Koulurakentamisessa hahmottuu varsin nopeasti selkeät aktiiviset aikakaudet, jotka yleensä juontuvat lakimuutoksista eli valtiollisissa ohjeista opetuksen järjestämiseksi. Pitäjien ensimmäiset koulut rakennettiin yleensä 1880-luvulla kansakouluasetuksen säätämisen jälkeen, kouluverkkoa täydennettiin piirijakoasetuksen myötä vuosisadan vaihteessa, ja vilkas rakentamisen kausi seurasi oppivelvollisuuslakia 1920-luvulla. Sodanjälkeisten suurten ikäluokkien tuleminen kouluikään tiesi merkittävää uudisrakentamista, jonka jälki näkyy samantyylisenä rakentamisen ympäri maata. Tämän jälkeen seuraava muutosvaihe oli peruskoululaki, jonka jälkeen rakennettiin uusia ala- ja yläasteen kouluja. Perhekoon pienenminen ja kaupungistuminen johti samaan aikaan, 1970-luvulla, pienten kyläkoulujen hiipumiseen ja lakkauttamiseen ja taajamakoulujen laajennustarpeisiin. Maalaispitäjien julkiset rakennukset olivat 1800-luvun loppuun asti vaatimattomia ja vähälukuisia. Pitäjillä ei ollut tehtäviä, joihin rakennuksia olisi tarvittu. Vain kirkot poikkesivat muusta rakentamisesta, mutta ne ovatkin jääneet valtakunnallisestikin ainutlaatuisiksi muistoiksi entisten vuosisatojen rakentamisesta luvun puolivälissä Keisari Aleksanteri II:n vapaamielisyys mahdollisti Suomen taloudellisen ja sivistyksellisen kehityksen. Valtiopäivät avattiin yli 50 vuoden tauon jälkeen. Suomi sai oman rahan ja postimerkin vuonna 1865, ja samana vuonna erotettiin kunta ja seurakunta toisistaan. Kuntalaiset saivat osallistua kuntakokouksen kautta päätöksentekoon. Kunnallishallinnon uudistus 1865 ja sitä seurannut kunnan tehtävien lisääntyminen pakotti kunnat rakentamaan etenkin kouluja ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksia. Lainsäädäntö sysäsi kunnille vähitellen uusia rakentamisvelvoitteita. Kangasalla niin seurakunnan kuin kunnankin rakentamista on vuosisatojen ajan leimannut varovaisuus ja niukkuus. Komeuteen ja laatuun ei ole pyritty panostamaan, vaan rakentamishetken säästäväisyys on ollut ja on edelleen tärkeä rakentamisen tavoite. Tämän vuoksi suuren rakennustaiteen tai jokapäiväistä ympäristöä järisyttävästi elähdyttävän miljöön syntyminen ei KANGASALAN KUNTA MARKKU LAHTINEN 1

2 Vanhimmat koulut ole näkyvää. Tärkeää on sen sijaan koulun merkitys ympäristönsä asukkaiden henkisenä kotina ja sukupolvelta toiselle periytyvänä yhteisenä hyvänä. Maalaiskuntien julkisten rakennusten joukossa kouluilla on keskeinen asema. Kristinopin opetus oli kuulunut kirkon olennaisiin tehtäviin jo keskiajalta asti luvun lopulla palkattiin seurakuntaan ensimmäinen opettaja. Tampereen naapuripitäjiin perustettiin 1800-luvun alussa asessori Ahlmanin testamenttivaroilla ns. Ahlmanin kouluja, jotka toimivat kiertävinä. Sellainen toimi Kangasallakin v alkaen. Vähitellen tämä koulu muuttui kiinteäksi ja sen toiminta lakkasi vihdoin kansakoulujen aloitettua toimintansa Koulussa opetettiin tavausta ja sisälukua, samoin katekismusta, raamatunhistoriaa, laskentoa kirjoitusta ym. Huutijärvellä on säilynyt tältä ajalta kiertokoulun opettajan, Maija-Kaisa Jernqvistin pienikokoinen asuinrakennus, joka on asemakaavalla suojeltu annettiin kansakouluasetus, jonka myötä syntynyt koululaitos asetti kunnalle ensimmäiset rakennusvelvoitteet annettu piirijakoasetus velvoitti kunnat jakamaan alueensa koulupiireihin, joita oli perustettava, jos alueella asui vähintään 39 alle 13-vuotiasta kouluun ilmoittautunutta lasta annetun oppivelvollisuuslain myötä kansakoululaitos kehittyi edelleen. Kirkonkylään perustettiin kunnan ensimmäinen kansakoulu v Ensimmäinen koulurakennus rakennettiin Se purettiin 1935, ja uudistiloja rakennettiin ensimmäiseen kiviseen koulurakennukseen. Kivikoulusta pyydettiin luonnokset Heikki Tiitolalta ja Arvo Eräseltä, jotka kumpikin toimittivat kaksi vaihtoehtoa. Eränen sai koulun suunniteltavakseen. Tontille jäi vielä 1876 poikien käsityöhuoneeksi rakennettu ja myöhemmin laajennettu puukoulu, joka purettiin vasta nykyisen koulurakennuksen alta Vanha kivikoulu on nykyään kokonaan koulukäytössä julkaistun piirijakoasetuksen ja 1921 oppivelvollisuuslain voimaan tultua kouluja rakennettiin kasvaviin kyliin. Koulut rakennettiin hirrestä, ja niissä oli yleensä 2 4 luokkahuonetta ja tarvittavat asunnot ja ulkohuoneet. Vanhoista puukouluista Kangasalla ovat edelleen koulukäytössä Huutijärven ja Suinulan (nyk. Ruutanan) puukoulut. Vuonna 1913 rakennettu Lentolan koulu palveli Vatialan ja Suoraman alueita ennen näiden omia kouluja 1960-luvulle asti. Koulu on tuhoutunut tulipalossa luvulla. Saarikylien v Selim Laaksosen suunnitelmien mukaan valmistunut koulu on säilynyt erittäin hyvin. Se on ollut poissa koulukäytöstä vuodesta 1964 ja toiminut mm. käsityöläis- ja juhlatilana. Se on erittäin edustava ja hyvin säilynyt esimerkki vuosisadanvaihteen yksinkertaisesta koulurakennuksesta. Aseman koulussa (1920) toimi alakoulu 1960-luvulle asti. KANGASALAN KUNTA MARKKU LAHTINEN 2

3 Huutijärven vanha yläkoulu ja 1950-luvun kivikoulu Huutijärven kansakoulu on perustettu Koulua varten ostettiin v Ilmari Salolta Werhon huvila, jonka tilalle alakansakoulu rakennettiin 1920-luvulla. Rakennus on nykyään yksityisasuntona. Nykyinen "vanha puukoulu" on Heikki Tiitolan 1923 suunnittelema. Samaan pihapiiriin rakennettiin kivikoulu 1950-luvulla. Tiitola suunnitteli v myös Tursolan koulun, joka rakennettiin hieman suunnitelmista supistettuna. Hyvin säilyneet rakennukset toimivat tällä hetkellä kunnallisena päiväkotina. Koulun viereen rakennettiin 2000-luvun alussa uusi alaluokkien koulu. Uusien ja vanhojen koulutilojen historiallinen jatkuvuus on Kangasalla hyvin nähtävillä. Tursolan koulun alue, jossa vanhan koulun pihapiiriä on täydennetty uudella päiväkodilla ja metsikön taa rakennetulla uudella alakoululla. Heikki Tiitola oli kangasalalaissyntyinen rakennusmestari, joka on suunnitellut Tampereelle enemmän rakennuksia kuin kukaan muu. Hän suunnitteli 1900-luvun alkupuolella sujuvasti niin jugendin, 1920-luvun KANGASALAN KUNTA MARKKU LAHTINEN 3

4 klassismin kuin funktionalismin hengen mukaisia rakennuksia. Kangasalla hänen näkyvimpiä töitään ovat jugendvaikutteinen vanha kirjakaupan talo ja komeaa funktionalismia kuvastava Kirkkoharjun näkötorni. Erityisesti Tursolan kansakoulussa tulevat esiin 1920-luvun klassismin yksinkertaiset koristeaiheet ja selkeä muotokieli. Keson kansakoulu perustettiin 1910, jolloin myös toiminta alkoi. Oma koulutalo muodostettiin prof. Hällstenin kunnalle lahjoittamasta huvilasta Koulun toiminta loppui Rakennuksessa toimii tätä nykyä Vahderpään vapaa-aikakeskus. Kuohenmaan kansakoulun julkisivut ja leikkauspiirros Kuohenmaalle on perustettu kansakoulu Oma koulurakennus valmistui 1920 rakennusmestari Selim Laaksosen suunnitelmien mukaisena. Kuohenmaan koulu lakkautettiin Rakennuksesta on osoitettu luokkatilat kylätoimikunnan käyttöön. Toisessa päässä taloa on asunto. Haapaniemen koulu on myyty yksityisasunnoksi. Heikki Tiitolan suunnitelma Lihasulan kouluksi Lihasulan koulu rakennettiin Vihtori Peltosen luovuttamalle tontille v Heikki Tiitolan suunnittelemana. Koulun toiminta päättyi 1970, minkä jälkeen koulu on ollut kylätalona. Koulu on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin, myös ulkorakennusta ja pihapiiriä on pidetty hyvässä kunnossa luvulla perustettiin keskikoulu, joka aloitti toimintansa Lepokodilla. Oma koulurakennus valmistui 1924 Heikki Tiitolan piirustusten mukaisena Tulenheimon mäelle Kirkkoharjun pohjoisrinteelle. Koulussa oli suuri juhlaja voimistelusali, jonne toisen kerroksen aulasta avautuvat klerestorioikkunat toivat klassista tunnelmaa. Koulua laajennettiin 1950-luvun alussa yhteiskouluksi suurella kivikoululla ajalle tyypilliseen tyyliin, joka ei hävitti vanhan hirsirakennuksen klassista kokonaisuutta. Yhtä huolettomasti KANGASALAN KUNTA MARKKU LAHTINEN 4

5 Suurten ikäluokkien koulut sovitettiin kokonaisuuteen 1950-luvun lopulla valmistunut uusi kiviosa, joka sisälsi suuren juhlasalin ja erikoisluokkia. Hirsiosan häväistyksen täydensi 1980-luvun alussa asennettu peltivuoraus ja sisätilojen muutokset, jotka tuhosivat vanhan salin. Sekä remonttien etä uuden kiviosan rakennevirheet johtivat rakenteiden pilaantumiseen 2000-luvun alkupuolella, jolloin lukion toiminnat siirrettiin muualle ja koulu purettiin kokonaan. Sodanjälkeiset vuosikymmenet merkitsivät Suomelle valtavaa murrosta. Maata jälleen- ja uudisrakennettiin sekä fyysisesti että henkisesti. Uudistukset koskivat myös koululaitosta, jota ravisteltiin etenkin 1950-luvun aikana. Fyysisen paineen muodostivat suuret ikäluokat, jotka saavuttivat oppivelvollisuusiän 1950-luvun alussa. Säännöstelystä ja sotakorvauksistaan juuri ja juuri selvinnyt Suomi joutui rakennuttamaan ennätysmäärän uusia kouluja järjestääkseen tilat uusille oppilasmassoille. Koulut olivatkin sodan jälkeen selvästi eniten rakennettu julkinen rakennustyyppi Suomessa. Kasvatusideologian muutoksella oli välittömiä vaikutuksia myös kouluarkkitehtuuriin luvun aikana käsitys koulurakennuksen seremoniallisesta roolista yhteisön monumenttina heikkeni. Koulurakennukset muuttuivat matalammiksi, ne istutettiin maastoon sen muotoja seuraten tavoitteena luoda suojaisia, pienempiä pihapiirejä ja lapsen mittakaavaa kunnioittavaa ympäristöä. Suuria ikäluokkia varten Kangasalla jouduttiin rakentamaan useita uusia koulurakennuksia. Tältä ajalta ovat peräisin edelleen koulukäytössä olevat Ruutanan koulu, Havisevan koulu, Huutijärven koulu, Liuksialan koulu, Raikun koulu, Pohjan koulu ja Kirkonkylän (Kirkkoharjun) koulu. Majaalahdelle rakennettiin kansakoulu 1951 ajalleen epätyypillisellä tavalla puusta. Koulu ehti toimia vain muutaman vuoden ennen lopettamistaan. Sen jälkeen se oli pitkään kokoustilana ennen kuin myytiin yksityisasunnoksi. Koulua ei juuri erota ympäristön asuinrakennusten joukosta. Ruutanan koulu KANGASALAN KUNTA MARKKU LAHTINEN 5

6 Ruutanan kivikoulu rakennettiin arkkitehti L. E. Hansteen suunnitelmien mukaan v samaan pihapiiriin kuin Heikki Tiitolan v suunnittelema Suinulan puukoulu. Kivikoulua on laajennettu siivellä luvulla ja uudelleen 2000-luvun alussa erillisellä massalla. Eri vuosikymmenten rakennukset muodostavat tiiviin ja eheän pihapiirin Vesijärven rannan tuntumaan. Koulun paikka on aikanaan valittu Suinulan ja Ruutanan välistä, ja taajama on vasta nyt laajentumassa koulun välittömään läheisyyteen. Havisevan koulu valmistui 1957 (arkkit. Heikki Siikonen) Nikkilän tilan maille. Vanha puukoulu Antilan kaupan itäpuolella jäi pois käytöstä ja muutettiin yrityskäyttöön ja sittemmin asunnoksi. Koulu on kärsinyt pitkään oppilaspulasta, mutta tiloja on voituu hyödyntää kuljettamalla ruutanalaisia oppilaita. Koulu on hiljattain kunnostettu. Se on aikakautensa tyypillinen ja hyvin alkuperäisen ilmeensä säilyttänyt edustaja. Vatialan koulu valmistui v Heikki Siikosen suunnitelmien mukaan Tähtinen&Solan rakentamana hieman taajaman ulkopuolelle Tervakselta lahjoituksena saadulle tontille. Koulu on tyypillinen 1950-luvun koulurakennus. Koulusta tehtiin suurehko, koska lähistölle oli rakennettu paljon rintamamiestaloja. Alue kehittyikin nopeasti, ja 1960-luvun lopulta lähtien Vatialaan rakennettiin rivi- ja kerrostaloasuntoja, joiden lapset täyttivät koulun. Koulun toimintoja haittasi hieman sen sokkeloisuus, mutta tilat saatiin riittämään 2000-luvun alkuun asti. Koulua laajennettiin tällöin erityisluokkia varten. Lisäluokkia sijoitettiin myös väliaikaisiin tiloihin. Koululle asetettiin käyttökielto syksyllä KANGASALAN KUNTA MARKKU LAHTINEN 6

7 Liuksialan koululaisia pihaleikeissä 1950-luvulla. Liuksialan koulu (1953 Arkkitehti L. E. Hanstén)) säilyi pitkään pikkukouluna. Ranta-Koiviston alueen rakentamisen jälkeen Suntienmäen alueelle etsiytyi paljon lapsiperheitä, ja koulua laajennettiin 1990-luvulla hienosti vanhaan osaan sovitetulla siivellä. Uusi laajennus oli tarpeen seuraavalla vuosikymmenellä, jolloin rakennettiin pihapiiriin erillinen uudisrakennus. Koulun paikka on kylämäisen ympäristön keskus, jonka lähistöön taajama on laajentumassa. Alkuperäinen koulu laajennuksineen on edustava, kahta aikakautta kuvastava rakennuskokonaisuus. Massoittelultaan kömpelömpi erillinen uudisosa hyödyntää koulun pihaaluetta ja korostaa siten paikan merkitystä. Raikun koulun suunnitelma, josta toteutettiin vain puolet Raikun koulu (1956, arkkit. Heikkii Siikonen) rakennettiin vanhan puukolun pihapiiriin. Suunnitelmasta toteutettiiin puolet, ja koulu onkin pienin kivikoulu Kangasalla. Koulu sijoittuu aikakaudelleen tyypilliseen tapaan kyläalueiden keskelle ja järven rantaan. KANGASALAN KUNTA MARKKU LAHTINEN 7

8 Kirkonkylän (Kirkkoharjun) koulu sijoittuu päätien varteen harjun rinteelle Vuonna 1959 valmistunutta Kirkonkylän koulua varten järjestettiin kutsukilpailu, jonka paras oli arkkitehtien Olli ja Eija Saijonmaan ehdotus. Heidän suunnitelmansa sijoittui valitettavasti tontin ulkopuolelle, eikä sitä voinut toteuttaa. Kangasalla ei sitten järjestettykään arkkitehtikilpailuja 40 vuoteen. Uudisrakennuksen suunnittelu annettiinkin kilpailussa tuomarina toimineen Heikki Siikosen tehtäväksi. Koulusta rakennettiin kunnan edustavin julkinen tila, jonka valoisa liikuntasali oli helposti muutettavissa ensiluokkaiseksi juhla- tai konserttisaliksi. Uudisrakennuksen yhdistettiin katoksin ja aukioin tyylikkääksi kokonaisuudeksi 1930-luvun kivikoulun kanssa. Koulun kellariin rakennettiin 1960-luvun lopulla ruokasali, jonka rakenteet todennäköisesti ovat olleet vaikuttamassa ilmenneisiin kosteusongelmiin. Niitä korjaamalla pyritään säilyttämään koulu ja sen rooli 1950-luvun rakentamisen erinomaisena edustajana. Kirkonkylän koulun viereiselle tontilla rakennettiin 1955 suuri ammatillinen päiväjatkokoulu, jossa oppivelvollisuutensa päättäneet saattoivat jatkaa kouluaan vielä kaksi vuotta elleivät siirtyneet keskikouluun. Koulun käyttö väheni uuden yläasteen rakentamisen jälkeen 1970-luvulla, mutta tilat palvelivat aktiivisesti kansalaisopistoa luvun alussa välipohjarakenteiden lahoamisesta lähteneet sisäilmaongelmat johtivat tilojen käytön hätäiseen lopettamiseen. Alue kaavoitettiin asumiselle ja koulu purettiin. Rakennus oli suurikokoisena keskustan länsipuolen ympäristökuvaa hallitseva. Sitä voidaan pitää ajalleen tyypillisenä, mutta ei erityisen edustavana. Koulu oli sisäisiltä ratkaisuiltaan tehokas, mutta siinä ei ollut erityistä tilallista mielenkiintoisuutta. Pikonlinnassa toimi kymmenkunta vuotta sairaalakoulu sairaalan tiloissa. Sairaalan rakennukset on suojeltu, mutta koulun historia ei näy rakennuksessa. KANGASALAN KUNTA MARKKU LAHTINEN 8

9 Uuden ajan koulut Suoraman koulu, päiväkoteja ja entinen kirjasto Suorama kasvoi 1960-luvulta lähtien nopeasti kunnan alakeskukseksi, jonne rakennettiin kerrostaloja, koulu, urheilukenttä ja päiväkoti. Koulu valmistui 1969, ja se oli ensimmäinen betonielementeistä tehty koulurakennus Kangasalla. Koulu oli ilmeeltään valoisa ja pienimittakaavainen ja siten tyylikäs oman aikakautensa rakentamisen edustaja. Koulu kävi pian ahtaaksi, ja sitä laajennettiin erillisellä puuelementtirakennuksella luvulla tehdyt laajennusosat sijoittuivat rakennuksen (arkkitehtitoimisto Arsatek) eri puolille tilankäyttöä optimoiden, mikä kömpelöitti kokonaisuutta. Rakennusta oli laajennettu pienellä siivellä jo aiemmin Kautialaan rakennettiin purettavan puukoulun tilalle tiilinen, matalakattoinen koulurakennus, joka poikkesi tuntuvasti aiemmasta kyläkoulurakentamisen tyylistä, mutta pihapiiriin jäi vielä vanhoja, puisia ulkorakennuksia. Kouluun tuli sähkölämmitys. Kouluun sijoitettiin myös Keson koulun oppilaat. Kautialan koulu KANGASALAN KUNTA MARKKU LAHTINEN 9

10 Pikkolan koulukeskus: lukio, pajakoulu, liikuntahalli ja yläkoulu 1970-luvulla nopeasti peruskouluuudistuksen jälkeen rakennettiin Pikkolaan yläaste arkkitehti Into Pyykön suunnitelmien mukaan. Tilallisesti mielenkiintoisista luonnoksista päädyttiin erittäin yksinkertaiseen ja matalaan rakennukseen, joka arvoiltaan edusti paljossa ajankohdalleen tyypillistä tehokkuutta ja vaatimattomuutta. Sisäpihoista luopuminen tuotti suurensuuren tasaisen kattopinnan, jonka ongelmien korjaaminen on ollut jatkuvaa. Yläastetta on laajennettu rakentamalla ensin Vatialaan toinen yläaste, Pitkäjärven koulu (arkkitehti Jorma Peltonen), ja sitten rakentamalla kädentaidon tiloiksi erillinen uudisrakennus yläasteen pihapiiriin. Tämä arkkitehti Mikko Uotilan suunnittelema rakennus muodostaa jäntevän ulkotilan vanhan rakennuksen ja pian sen jälkeen rakennetun uuden lukion (arkkitehti Pekka Koli) kanssa. Sahalahden ja Kuhmalahden koulut Sahalahden vanha keskusta on sijainnut Pakkalassa, joka 1960-luvulle asti oli pitäjän kaupan ja julkisten palveluiden keskus. Keskusta siirtyi kirkonseudulle 1960-luvulla, kun Pelisalmen sillan rakentamisen jälkeen valmistunut uusi Kuhmoisten tie alkoi ohjata yhdyskuntarakennetta ja palvelutuotantoa. Tie antoi mahdollisuuden myös Saarioisten tehtaan kehittymiselle valtakunnallisesti merkittäväksi elintarviketeollisuuslaitokseksi. KANGASALAN KUNTA MARKKU LAHTINEN 1 0

11 Vilpeilän koulun yhtenäinen pihapiiri Sahalahden vanhimpia kouluja ovat v valmistunut Sariolan ja 1897 valmistunut Vilpeilän koulu, joista Pakkalassa oleva Vilpeilän koulu toimii edelleen kahdessa erillisessä puurakennuksessa. Erillinen alakoulu rakennettiin Vuonna 1925 rakennettu Tursolan koulu toimi luvun loppuun asti, ja se on sittemmin muutettu yksityisasunnoksi. Nämä koulut ovat aikakaudelleen ominaisia. Vilpeilän koulu on ulkoisesti säilyttänyt ilmeensä ja yhtenäisen, suljetun pihapiirin, vaikka sisätiloja on muutettu kulloistenkin tarpeiden mukaan. Sariolan koulukeskus on moniosainen. Alakoulurakennus valmistui vanhan puukoulun viereen Vanhan puukoulun pihapiiriin rakennettiin luvulla Sariolan uusi koulu. Samalle tontille tehtiin 1990-luvulla myös yläaste Sahalahden ja Kuhmalahden oppilaille. Koulut ovat aikakaudelleen ominaista, arkkitehtonisesti vaatimatonta rakentamista. Lahdenkulmaan rakennettiin puukoulu 1902, erillinen alakoulu luvun alussa puukoulu korvattiin kivikoululla. Koulun toiminta päättyi luvun alussa, kun oppilasmäärät vähenivät ja koulu olisi edellyttänyt suuria korjauksia. Koulu on ilmeeltään vaatimaton. Se on vuokrattu taiteilijaateljeeksi. Kuhmalahden koululaitos oli huomattavasti Sahalahtea suurempi. Ensimmäinen koulurakennus saatiin vuonna 1892 kirkkoa vastapäätä nykyisen vanhainkodin mäelle. Se korvattiin v rakennetulla Kuhmalahden kirkonkylän koululla, joka sijoitettiin optimaalisesti Puntarin ja kirkonkylän välille. Koulua varten oli laadittu piirustukset jo 1920-luvulla, mikä selittää rakennuksen uusklassistisen ilmeen. Rakennus on säilyttänyt ulkoisen tyylikkyytensä, vaikka se on muutettu asunnoiksi jo 1970-luvulla. Myös Pohjassa vanha puukoulu on korvattu uudisrakennuksella. Nykyinen kivikoulu valmistui Siitä tuli pienen pitäjän suuri koulu. Se sijaitsee KANGASALAN KUNTA MARKKU LAHTINEN 1 1

12 Kouluarkkitehtuurin pysyvyys hieman asutuksesta erillään, ja on oppilasmäärän vähetessä jäänyt puolikäyttöiseksi. Koulussa on myös rakenneongelmia, jotka saattavat johtaa toiminnan päättymiseen yhdessä vähenevän oppilasmäärän kanssa. Kouluverkkoa supistettiin voimakkaasti suurten ikäluokkien kasvatuksen jälkeen luvuilla lopetettiin Kivisalmen (1926, arkkitehti Arvid Männistö), Vedentaustan (1930, arkkitehti Arvid Männistö), Pajulan (1924, arkkitehti Toivo Salervo), kirkonkylän ja Vehkajärven koulut. Kivisalmen, Vedentausta ja Pajulan koulut ovat kaikki tyylikkäitä 1920-luvun maalaisklassisismin edustajia. Vehkajärven koulua lukuunottamatta rakennukset on myyty yksityiskäyttöön. Vehkajärven koulu on ollut kyläyhdistyksen käytössä. Sen 1905 rakennetun rakennuksen toinen pää tuhoutui tulipalossa 1980-luvulla. Kyläyhdistys korjasi luokkatilat palon jälkeen kokoontumistiloiksi, mutta rakennuksen arkkitehtoniset arvot menetettiin. Koulun ulkorakennuksen paikalle rakennettiin 1980-luvulla rivitaloja. Kangasalla on säilynyt erittäin hienoja esimerkkejä eri aikakausien koulurakentamisesta. Vanhimman ikäluokan kouluista on purettu luvulla rakennetut Kangasalan kirkonkylä ja Kuhmalahden kirkonkylän ensimmäiset koulurakennukset. Myöhemmät koulut ovat säilyneet paremmin. Piirijakoasetuksen myötä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakentamisen parhaiten säilyneitä helmiä on Saarikylien koulu, joka on säilynyt ulkoa ja sisätilojen jäsentelyn osalta alkuperäisen asuisena. Sisäseinät luokissa on riisuttu hirrelle. Muutoin hyvin pihapiirin osana säilynyttä keittolarakennusta on laajennettu ravintolatoiminnan vuoksi luvulla. Koulurakennus on toistaiseksi käyttämättömänä myynnissä. Sen pihapiiri kaipaa hoitoa. Saarikylien koulu ja keittolarakennus Myös Aseman vanha koulurakennus on säilynyt ja asemakaavalla suojeltu. Koulu toimi pitkään opiston kudontatupana, mutta on nyt muutettu omakotitaloksi. KANGASALAN KUNTA MARKKU LAHTINEN 1 2

13 Oppivelvollisuuslain myötä rakennettiin 1920-luvulla paljon keskisuuria kouluja, joista useimmat ovat edelleen koulukäytössä. Yksinkertainen ja klassinen muotokieli on ollut helppo säilyttää myös muutoksissa ja korjauksissa. Monet näistä vanhoista koulutonteista ovat saaneet rinnalleen uusia rakennuksia ilman, että vanhalle arkkitehtuurille olisi koitunut suuria menetyksiä. Myös käyttötarkoituksen muutoksissa on voitu säilyttää rakennuskulttuurin olennaiset tekijät, kuten esimerkiksi Tursolan koulussa. Heikki Tiitolan suunnittelemat Huutijärven puukoulu, Ruutanan puukoulu on suojeltu asemakaavalla samoin kuin Tursolan koulun molemmat vanhat puurakennukset. Myös Sahalahden Sariolan koulun vanha puurakennus on suojeltu. Tursolan 1920-luvun koulu on muutettu päiväkodiksi Tämän aikakauden hieno koulusarja Kuhmalahdella on muutettu yksityisasunnoiksi, joten koulurakennuksen henkinen merkitys kylän keskuspaikkana on kärsinyt kolauksen, vaikka arkkitehtuuri olisi säilynyt. Suurten ikäluokkien kouluttamista varten rakennettiin useita suuria ja jokunen pienehkö koulurakennus. Pääosa näistä on hyvinkääläisen rakennusmestarin Heikki Siikosen suunnittelemia. Hän laati paljon tyyppipirustuksia niin kouluja, työväentaloja, maatiloja kuin asuinrakennuksiakin varten, minkä vuoksi hänen suunnitelmansa ovat levinneet ympäri maan. Koulut muistuttavat toisiaan massoittelultaan ja aukotukseltaan, mutta myös rakenteiltaan, mistä viime aikoina on tullut ongelma. Välipohjiin jätetyt laudoitukset ovat lahonneet, ja uusi kiinteistötekniikka saa rakenteissa muhivat sienet ja pölyn liikkeelle, mistä aiheutuu monille opettajille ja oppilaille terveysongelmia. Osa rakennuksista on pääsyt niin pahaan kuntoon, että niitä on jouduttu purkamaan. Havisevan, Liuksialan, Ruutanan, Huutijärven ja Raikun koulut ovat korjattuina tai laajennettuina edelleen hyväkuntoisina käytössä, eikä niitä näytä tällä hetkellä uhkaavan mikään. Vatialan ja Pohjan koulut ovat muita huonommassa kunnossa, ja Pohjan koulu kärsii lisäksi oppilaskadosta, mikä tekee sen ylläpidosta kallista. KANGASALAN KUNTA MARKKU LAHTINEN 1 3

14 Kirkkoharjun koulun 1930-luvulla ja 1950-luvulla rakennetut osat on liiketty kauniisti toisiinsa Aikakauden helmi on Kirkkoharjun koulu Kangasalan keskustassa. Koululla on paikallista laajempaa kulttuurihistoriallista arvoa. Se on Heikki Siikosen huolellisesti paikalle suunnittelema, ensiluokkainen julkinen rakennus. Koulu on sovitettu ansiokkaasti ahtaalle rinnetontille ja yhdistetty taitavasti viereiseen 1930-luvun kouluun. Koulu on yksityiskohtiaan myöten tyylikkäästi muotoiltu. Sen juhlasaliin johtava kaareva porras, valoisa aula ja voimistelusalista tyylikkääksi juhlahuoneistoksi muuntuva valoisa sali tekevät vaikutuksen niin uraansa aloittavaan koululaiseen kuin tilaisuuksien varttuneeseen kävijäänkin. Kirkkoharjun koulun molemmat säilyneet rakennukset on suojeltu asemakaavalla. Rakennusmestari Heikki Siikonen Rakennus kärsii hieman samoista vaivoista kuin muutkin 1950-luvun koulut. Eräs syypää on jälkikäteen kellariin rakennettu ruokasali, joka on tuonut rakenteisiin kosteutta. KANGASALAN KUNTA MARKKU LAHTINEN 1 4