Vahva, energinen Pohjanmaa. Starkt och energiskt Österbotten. Sammanfattning av Österbottens landskapsprogram

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vahva, energinen Pohjanmaa. Starkt och energiskt Österbotten. Sammanfattning av Österbottens landskapsprogram 2007-2010"

Transkriptio

1 Kuvat/Bilder: Österbottens förbund / Pohjanmaan liitto, Staden Jakobstad / Pietarsaaren kaupunki, Vaasa Parks, Technobotnia, Mellersta Österbottens yrkeshögskola / Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Svenska yrkeshögskolan, Skogscentralen / Metsäkeskus, Forststyrelsen / Metsähallitus, Vacon, Wärtsilä, Nautor, Vesa Palosaari, Heikki Järvinen. Sammanfattning av Österbottens landskapsprogram Pohjanmaan maakuntaohjelman tiivistelmä Jakobstad Pietarsaari Starkt och energiskt Österbotten Vahva, energinen Pohjanmaa Vasa Vaasa Kaskö Kaskinen Kristinestad Kristiinankaupunki Sandšgatan 6 Hietasaarenkatu 6 PB 174 PL 174, VASA VAASA, Finland Tfn/Puh. (06) , Fax (06)

2 2 Inledning Johdanto 3 Vision för Österbotten 2020: ÓVŒrt sterbotten lever, všxer och utvecklas fršmst bland landskapen. Vi kombinerar delaktighet, konkurrenskraft, hœllbar utveckling.ó Pohjanmaan visio 2020: ÓPohjanmaamme elšš, kasvaa ja kehittšš maakunnista parhaiten. MeillŠ yhdistyvšt osallisuus, kilpailukyky, kestšvš kehitys.ó Dynamiskt och företagsamt Österbotten Två språk, ett mål är namnet på Österbottens landskapsöversikt och framtidsvision. För att nå visionen krävs långsiktigt engagemang och välfungerande samarbete. Det viktigaste verktyget för att förverkliga denna plan är landskapsprogrammet, som utarbetas för fyra år i taget. Landskapsprogrammet ger riktlinjerna för utvecklingen Det behövs strategisk planering för att säkerställa att Österbotten klarar sig bra och utvecklas. I planeringen deltar alla aktörer som är med om att utveckla regionen. Tillsammans har aktörerna funnit en gemensam vilja för att genomföra landskapsöversikten genom landskapsprogrammet. Det innehåller de viktigaste riktlinjerna och projekten genom vilka landskapet utvecklas under åren Med hjälp av landskapsprogrammet säkerställs den kontinuerliga förbättringen av Österbottens konkurrenskraft. Genom att genomföra landskapsprogrammet får vi ett attraktivare landskap och mer energiska invånare. I ett dynamiskt landskap klarar sig både invånare och företag bra. Framåtanda skapar bra näringsstruktur Landskapen är intensivt med i de allt snabbare förändringarna i samhället. För att klara sig i konkurrensen utvecklar landskapet Österbotten förmågan att upptäcka möjligheter och förändringsbehov och förmågan att utnyttja dem genom att sporra österbottningarna till allt större företagsamhet. Framåtanda leder till en bra näringsstruktur och bättre produktivitet. Den ger oss nya företag och arbetsplatser, den möjliggör tillgång på kunnig arbetskraft och åstadkommer välfungerande service som skapar välfärd och trygghet. Nationella särskilda program - Kompetenscentrumprogrammet för Västra Finland - Regioncentrumprogrammen: Jakobstadsregionen, Vasaregionen - Skärgårdsprogrammet - Det landsbygdspolitiska helhetsprogrammet Kansalliset erityisohjelmat - Länsi-Suomen osaamiskeskusohjelma - Aluekeskusohjelmat: Pietarsaaren seutu, Vaasanseutu - Saaristo-ohjelma - Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma - Österbottens förbund - de ekonomiska regionerna - kommunerna - samkommunerna - regionala utvecklingsbolag: Vasaregionens Utveckling Ab VASEK, Ab Jakobstadsregionens Näringscentral Concordia, Ab Företagshuset Dynamo - Pohjanmaan liitto - seutukunnat - kunnat - kuntayhtymät - alueelliset kehittämisyhtiöt: Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Oy Pietarsaaren Seudun Elinkeinokeskus Concordia, Yritystalo Dynamo Oy Nationella strategier Statsrådets beslut om riksomfattande mål för den regionala utvecklingen Landskapsprogrammet Landskapets gemensamma vilja bygger på Landskapsöversikten Två språk, ett mål målsättning: En klar, på olika nivåer samordnad gemensam vilja för landskapet, genom vilken man kan påverka hur finansieringen riktas Kansalliset strategiat Valtioneuvoston päätös kansallisista alueiden kehittämistavoitteista Maakuntaohjelma Maakunnan yhteinen tahtotila perustuen Maakuntasuunnitelmaan Kaksi kieltä, yhtä mieltä tavoitteena: Selkeä, eri tasoilla yhteensovitettu maakunnan tahtotila, jolla pystytään vaikuttamaan rahoituksen suuntaamiseen EU-program - Programmet för regional konkurrenskraft och sysselsättning (ERUF, ESF), genomförs i området för Västra Finlands Allians (WFA): Österbotten, Birkaland, Mellersta Finland, Södra Österbotten och Satakunta - Det regionala landsbygdsprogrammet (EJFLU) - Aktionsgruppernas program enligt LEADER-systemet: Studiefrämjandet i Österbotten r.f., YHYRES r.y. - EU:s mål för territoriellt samarbete (Botnia-Atlantica) Finland: Österbotten, Mellersta Österbotten, Satakunta Sverige: Västerbotten, Västernorrland, Nordanstigs kommun Norge: Nordland fylke Sektorförvaltningen - Österbottens TE-central: AM, HIM (framöver arbets- och näringsministeriet), JSM - Länsstyrelsen i Västra Finlands län: UVM, SHM - Västra Finlands miljöcentral: MM, JSM - Vägförvaltningen/Vasa vägdistrikt, Sjöfartsverket/Västra Finlands farledsenhet: KM EU-ohjelmat - Alueellinen kilpailukyky ja työllisyysohjelma (EAKR ja ESR), toteutusalue: Länsi-Suomen Allianssi (WFA): Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta - Alueellinen maaseutuohjelma (EMR) - Toimintaryhmien LEADER-toimintatavan mukaiset ohjelmat: Studiefrämjandet i Österbotten r.f., YHYRES-kehittämisyhdistys ry. - EU:n alueellisen yhteistyön tavoite (Botnia-Atlantica): Suomi: Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Satakunta Ruotsi: Västerbotten, Västernorrland, Nordanstigs kommun Norja: Nordland fylke Sektorihallinto - Pohjanmaan TE-keskus: TM, KTM (jatkossa työ- ja elinkeinoministeriö), MMM - Länsi-Suomen lääninhallitus: OPM, STM - Länsi-Suomen ympäristökeskus: YM, MMM - Tiehallinto/Vaasan tiepiiri, Merenkulkulaitos/ Länsi-Suomen väyläyksikkö: LVM Dynaaminen ja yritteliäs Pohjanmaa Kaksi kieltä, yhtä mieltä on Pohjanmaan maakuntasuunnitelman nimi ja tulevaisuuden visio. Sen saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja saumatonta yhteistyötä. Tärkein väline tämän suunnitelman toteuttamisessa on neljäksi vuodeksi kerrallaan laadittava maakuntaohjelma. Kehittämisen suuntaviivat maakuntaohjelmasta Pohjanmaan menestymisen ja kehittymisen varmistamiseksi tarvitaan strategista suunnittelua. Siihen osallistuvat kaikki toimijat, jotka ovat mukana alueen kehittämisessä. Yhdessä nämä ovat luoneet maakuntasuunnitelman toteuttamisen tahtotilan maakuntaohjelman. Se sisältää merkittävimmät toimintalinjat ja hankkeet, joiden avulla maakuntaa kehitetään vuosina Maakuntaohjelman avulla varmistetaan Pohjanmaan kilpailukyvyn jatkuva parantuminen. Sen toteuttaminen kasvattaa maakunnan vetovoimaa ja lisää asukkaiden elinvoimaa. Vireässä maakunnassa menestyvät sekä asukkaat että yritykset. Dynaaminen kyvykkyys luo hyvän elinkeinorakenteen Maakunnat ovat kiinteästi mukana yhteiskunnan kiihtyvässä muutoksessa. Menestyäkseen kilpailussa Pohjanmaan maakunta vahvistaa kykyä nähdä mahdollisuudet ja muutostarpeet sekä taitoa hyödyntää niitä kannustamalla asukkaitaan yhä suurempaan yritteliäisyyteen. Tämä johtaa hyvään elinkeinorakenteeseen ja parempaan tuottavuuteen. Sen avulla synnytetään yrityksiä ja työpaikkoja, mahdollistetaan osaavan työvoiman saatavuus ja saadaan aikaan toimivia palveluja, jotka luovat hyvinvointia ja turvallisuutta.

3 4 Österbottens utgångsläge Pohjanmaan lähtökohdat 5 Våra styrkor ger ett bra avstamp! De utvecklingssteg som slås fast i landskapsprogrammet utgår från landskapets nuläge. Till Österbottens starka sidor hör en mångsidig näringsstruktur, ett gott företagsklimat, en stark sammanhållning, ett utmärkt tvåspråkigt utbildningsutbud och en unik natur. Styrkorna skapar en god grund för att utveckla Österbotten. Ett mångsidigt näringsliv är utgångspunkten för utvecklingen En stark, internationellt konkurrenskraftig industri och företag inom ett brett spektrum av branscher hör till styrkorna i Österbottens näringsliv. Energi- och metallindustrin, trä- och skogsindustrin samt båt- och plastbranschen hör till de viktigaste näringsgrenarna. Vid sidan om de traditionella industribranscherna är mediebranschen och speciellt produktionen av digitala innehåll på frammarsch. Typiskt för Österbotten är också vår anrika, mångsidiga jordbruksproduktion. Styrkor ger utvecklingsenergi Eftersom landskapet Österbotten siktar mot framtiden från en sedan tidigare stark grund är utvecklingsmöjligheterna utmärkta. Befolkningsmängden i landskapet ökar och sysselsättningsläget är gott. Det konkurrenskraftiga utbildningssystemet ger en mycket god utgångspunkt för tillgången på kompetent arbetskraft och utvecklingen av företagsamheten. Den kulturella mångfalden, den starka tvåspråkigheten och sammanhållningen ger landskapet dess särprägel. Tack vare dem är kulturlivet livligt, föreningsverksamheten aktiv och de sociala nätverken starka. Österbottens styrkor mångsidig industri gott sysselsättningsläge gediget tvåspråkigt utbildningsoch forskningssystem goda trafikförbindelser toppkunnande inom energisektorn mångsektoriell SME-verksamhet livligt kulturliv stark primärproduktion ren natur Österbottens möjligheter stärka innovationssystemet samt forsknings- och utvecklingsverksamheten stärka internationella kluster och tillväxtföretag skapa nya tillväxtbranscher främja företagande utveckla energi-, medie- samt plast- och båtbranscherna främja aktiv arbetsrelaterad invandring förbättra trafikförbindelser utveckla servicesektorn utveckla genuin samarbetskultur utveckla naturmiljöer utveckla turism som bygger på kulturmiljöer och skärgårdens dragningskraft reformen av kommun- och servicestrukturen Vahvalta pohjalta ponnistamme pitkälle! Maakuntaohjelman määrittelemät kehitysaskeleet lähtevät liikkeelle siitä, millainen maakuntamme nyt on. Pohjanmaan vahvuuksia ovat monipuolinen elinkeinorakenne, hyvä yritysilmasto, vahva yhteisöllisyys, erinomainen kaksikielinen koulutustarjonta ja ainutlaatuinen luonto. Vahvuudet antavat hyvän pohjan Pohjanmaan kehittämiselle. Monipuolinen elinkeinoelämä on kehittämisen lähtökohta Pohjanmaan elinkeinoelämän vahvuuksia ovat vahva, kansainvälisesti kilpailukykyinen teollisuus ja se, että yritykset toimivat useilla eri toimialoilla. Merkittävimpiä toimialoja ovat energia- ja metalli-, puu- ja metsäteollisuus sekä vene- ja muoviala. Perinteisten teollisuudenalojen rinnalle ovat nousemassa media-ala ja erityisesti sen digitaalinen sisällöntuotanto. Pohjanmaalle on tyypillistä myös monipuolinen maataloustuotanto, jolla on pitkät perinteet. Vahvuuksista kehittämisvoimaa Koska Pohjanmaan maakunta suuntaa tulevaisuuteen jo ennestään vahvalta pohjalta, sen kehitysmahdollisuudet ovat erinomaiset. Maakunnan väestö kasvaa ja työllisyystilanne on hyvä. Kilpailukykyinen koulutusjärjestelmä antaa erittäin hyvän lähtökohdan osaavan työvoiman saannille ja yrittäjyyden kehittämiselle. Pohjanmaalle erityispiirteensä tuovat monikulttuurisuus, vahva kaksikielisyys ja voimakas yhteisöllisyys. Niiden ansiosta kulttuurielämä on vilkasta, yhdistystoiminta vireää ja sosiaaliset verkostot vahvoja. Pohjanmaan vahvuudet monipuolinen teollisuus hyvä työllisyystilanne vahva kaksikielinen koulutusja tutkimusjärjestelmä hyvät liikenneyhteydet energia-alan huippuosaaminen monialainen pk-yritystoiminta vilkas kulttuurielämä vahva alkutuotanto puhdas luonto Pohjanmaan mahdollisuudet innovaatiojärjestelmän sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen kansainvälisten klustereiden ja kasvuyritysten vahvistaminen uusien kasvualojen synnyttäminen yrittäjyyden edistäminen energia-, media- sekä muovi- ja venealan kehittäminen aktiivisen työperusteisen maahanmuuton edistäminen liikenneyhteyksien parantaminen palvelusektorin kehittäminen aidon yhteistyökulttuurin kehittäminen luonnonympäristöjen kehittäminen kulttuuriympäristön ja saariston vetovoimaisuuteen perustuvan matkailun kehittäminen kunta- ja palvelurakenneuudistus

4 6 Utvecklingsstrategier Kehittämisstrategiat Kehittämisstrategiat Utvecklingsstrategier 7 Riktlinjerna för strategisk utveckling av Österbotten Pohjanmaan strategisen kehittämisen suuntaviivat Landskapsprogrammet definierar fyra strategiskt viktiga riktlinjer för Österbottens utveckling. Varje riktlinje består av flera projekt och projekthelheter som genomförs inom en ekonomisk region, ett landskap eller som samarbete mellan flera landskap. Maakuntaohjelma määrittelee Pohjanmaan kehittymiselle neljä strategisesti tärkeää toimintalinjaa. Kukin toimintalinja koostuu useista hankkeista ja hankekokonaisuuksista, joita toteutetaan seutukunnallisesti, maakunnallisesti tai usean maakunnan yhteistyönä. De projekt som siktar på att öka Österbottens konkurrenskraft åren har delats upp i fyra olika riktlinjer: Vuosina Pohjanmaan kilpailukyvyn kehittämiseen tähtäävät hankkeet on jaettu neljään eri toimintalinjaan: 1. Utveckla innovationssystemet och kunnandet Genom att utnyttja nya innovationer dvs. utnyttjade konkurrensfördelar och mångsidigt kunnande gynnar vi ett företagsklimat som skapar flera företag, arbetsplatser och välfungerande tjänster. 1. Innovaatiojärjestelmän ja osaamisen kehittäminen Käyttämällä hyväksi uusia innovaatioita eli hyödynnettyjä kilpailuetuja ja monipuolista osaamista edistämme sellaista yrittäjyysilmastoa, joka luo lisää yrityksiä, työpaikkoja ja toimivia palveluja. 2. Förbättrad tillgänglighet, balanserad regionstruktur och decentraliserad energiproduktion Landskapets tillgänglighet garanteras av utmärkta trafikförbindelser. En balanserad regionstruktur ger välfärd i både stadsregionerna och på landsbygden. 3. Utveckla det sociala kapitalet Tillit, aktivitet, tät växelverkan, gemensamma mål dessa skapar socialt kapital som ökar välfärden och ger invånarna en känsla av trygghet och kontinuitet. Ett livligt förenings-, idrotts- och kulturliv ger invånarna möjligheter att delta och utöva hobbyer. 4. Främja naturens och miljöns välbefinnande Landskapets dragningskraft förutsätter att vi hela tiden visar omsorg om livsmiljön, värnar om den unika naturen och arbetar för att öka miljökunskapen. 2. Saavutettavuuden, tasapainoisen aluerakenteen ja hajautetun energiantuotannon kehittäminen Erinomaiset liikenneyhteydet takaavat maakuntamme hyvän saavutettavuuden. Tasapainoinen aluerakenne tuo hyvinvointia sekä kaupunkialueille että maaseudulle. 3. Sosiaalisen pääoman kehittäminen Luottamus, aktiivisuus, tiivis vuorovaikutus, yhteiset tavoitteet niistä syntyy sosiaalista pääomaa, joka lisää hyvinvointia ja tuo asukkaille turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta. Vilkas yhdistys-, urheilu- ja kulttuurielämä antavat asukkaille mahdollisuuksia osallistua ja harrastaa. 4. Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen Maakunnan vetovoima edellyttää jatkuvaa elinympäristöstä huolehtimista, ainutlaatuisen luonnon vaalimista ja ympäristöosaamisen edistämistä. Genomförande och uppföljning av landskapsprogrammet Landskapsprogrammet, som görs för fyra år i taget, definierar riktningen och målen för landskapets utveckling och de åtgärder som genomförs med nationella medel (statens budgetmedel, landskapsutvecklingspengar, kommunal och privat finansiering) och medel ur EU:s strukturfondsprogram. I landskapsprogrammets finansieringsplan presenteras en uppskattning över behovet av finansiering av åtgärder och centrala projekt. Landskapets finansieringsbehov ur statliga medel specificeras i genomförandeplanen, som utarbetas årligen. I enlighet med den nationella lagstiftningen uppföljs och bedöms genomförandet och konsekvenserna av landskapsprogrammet ur många olika synvinklar. Uppföljningssystemet utvecklas kontinuerligt och resultaten utnyttjas när följande landskapsprogram utarbetas. Maakuntaohjelman toteuttaminen ja seuranta Neljäksi vuodeksi kerrallaan tehty maakuntaohjelma määrittää maakunnan kehittämisen suunnan ja tavoitteet sekä ne toimenpiteet, joita toteutetaan kansallisin (valtion budjettivarat, maakunnan kehittämisraha, kuntien ja yksityinen rahoitus) ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien varoin. Maakuntaohjelman rahoitussuunnitelmassa on esitetty arvio toimenpiteiden ja keskeisten hankkeiden rahoitustarpeesta. Vuosittain laadittavan toteuttamissuunnitelman yhteydessä yksilöidään maakunnan rahoitustarpeita valtion varoista. Maakuntaohjelman toteutumista ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti monesta eri näkökulmasta. Seurantajärjestelmää kehitetään jatkuvasti ja seurannan tuloksia käytetään hyväksi seuraavia maakuntaohjelmia laadittaessa. Ekonomiska regioner i landskapet Österbotten - Kyroland - Vasaregionen - Sydösterbotten - Jakobstadsregionen I landskapsprogrammet inkluderar benämningen Vasaregionen både Kyroland och Vasaregionen. Pohjanmaan maakunnan seutukunnat - Kyrönmaa - Vaasan seutu - Suupohjan rannikkoseutu - Pietarsaaren seutu Maakuntaohjelmassa Vaasanseutu käsittää sekä Vaasan että Kyrönmaan seutukunnat.

5 8 Första riktlinjen: Ensimmäinen toimintalinja: Utveckla innovationssystemet och kunnandet Innovaatiojärjestelmän ja osaamisen kehittäminen Fart på positiv utveckling! Vauhtia positiiviseen kierteeseen! Energiindustrin och andra spjutspetsbranscher stärker Österbottens konkurrenskraft. Kompetent arbetskraft och ett positivt företagsklimat garanterar att företagen är framgångsrika och framgångsrika företag ger nya arbetsplatser. Målet med landskapsprogrammet är att ge ytterligare fart åt denna positiva utveckling. Energiateollisuus ja muut kärkialat vahvistavat Pohjanmaan kilpailukykyä. Osaava työvoima ja positiivinen yrittäjyysilmasto takaavat yritysten menestymisen ja menestyvät yritykset tuovat lisää työpaikkoja. Maakuntaohjelman tavoitteena on lisätä vauhtia tähän positiiviseen kierteeseen. Ideoista yrityksiä, yrityksiin lisää työpaikkoja Från idé till företag, fler arbetstillfällen i företag Ett innovationssystem består av de som producerar ny kunskap och kompetens t.ex. högskolor, forskningsinstitut och företag och de som utnyttjar den nya kunskapen, bl.a. företag. Landskapsprogrammet har som mål att stärka regionens innovationssystem så att nya idéer kan utnyttjas så effektivt som möjligt och landskapet får nya, livskraftiga företag som kan växa. På så sätt får vi nya arbetsplatser och gör landskapet attraktivare. Högskoleenheterna i Vasa och Teknologicentrum Merinova bildar tillsammans Vasa vetenskapspark, som blir kärnan i landskapets innovationssystem. Den gagnar hela landskapet genom att sprida kunskap och nya idéer i nära samarbete med Österbottens förbund, näringslivet och de regionala utvecklingsbolagen. En väsentlig del av uppbyggnaden av landskapets innovationssystem är t.ex. utvecklingen av campusområdet i Jakobstad och utbyggnaden av företagstjänsterna i Sydösterbotten. Det är viktigt att identifiera och utnyttja även nya tillväxtbranscher. Fokus ligger särskilt på att utveckla tillväxtföretag, främja kvinnoföretagande och se till att generationsväxlingar och ägarbyten lyckas. Företagskuvösverksamheten byggs ut i Vasa och Jakobstad och verksamheten utvidgas även till Sydösterbotten. Företagarandan hos unga stimuleras genom att fostran till företagsamhet genomsyrar undervisningsmetoderna på olika stadier från förskola till högskola. Innovaatiojärjestelmän muodostavat uuden tiedon ja osaamisen tuottajat esimerkiksi korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset sekä uuden tiedon hyödyntäjät kuten yritykset. Maakuntaohjelman tavoitteena on vahvistaa alueen innovaatiojärjestelmää siten, että uudet ideat pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti ja maakuntaan saataisiin syntymään uusia, elinvoimaisia ja kasvukykyisiä yrityksiä. Siten saamme lisää uusia työpaikkoja ja kasvatamme maakunnan vetovoimaa. Vaasan korkeakouluyksiköt ja Teknologiakeskus Merinova muodostavat yhdessä Vaasan tiedepuiston, josta kehittyy maakunnallisen innovaatiojärjestelmän ydin. Se palvelee koko maakuntaa osaamisen ja uusien ideoiden levittäjänä toimien tiiviissä yhteistyössä Pohjanmaan liiton, alueen elinkeinoelämän sekä alueellisten kehittämisyhtiöiden kanssa. Esimerkiksi Pietarsaaren kampusalueen kehittäminen ja Suupohjan rannikkoseudun yrityspalveluiden vahvistaminen kuuluvat olennaisena osana maakunnallisen innovaatiojärjestelmän rakentamiseen. On tärkeää tunnistaa ja hyödyntää myös uusia kasvualoja. Huomiota kiinnitetään erityisesti kasvuyritysten kehittämiseen, naisyrittäjyyden edistämiseen sekä sukupolven- ja omistajanvaihdosten onnistumiseen. Yrityshautomotoimintaa vahvistetaan Vaasassa ja Pietarsaaressa ja toiminta ulotetaan myös Suupohjan rannikkoseudulle. Nuoriin puhalletaan yritteliäisyyden henkeä vakiinnuttamalla yrittäjyyskasvatusmallia eri asteilla esiopetuksesta korkeakoulutasolle. Klustrens konkurrenskraft stärks Klusterien kilpailukyky vahvemmaksi Satsningar görs på att utveckla klustren (kompetenskoncentrationerna) inom spjutspetsbranscherna: energi-, el-, metall-, båt-, plast-, medie-, skogs- och träproduktbranschen. Vidareutveckling pågår även i välfärds-, livsmedels- och turismbranschen. De många kompetensbaserade företagstjänsterna i Österbotten, t.ex. revisions-, översättnings- och planeringsbyråer, hör också till de prioriterade sektorerna. Energiindustrin i Österbotten, framför allt i Vasaregionen, är den främsta i landet och värdesätts mycket högt även utomlands. Den för Jakobstadsregionen typiska kompetensen inom båt- och plastbranschen uppskattas också både nationellt och internationellt. I Sydösterbotten finns gediget kunnande inom livsmedelsbranschen, speciellt inom växthusodling. Även skogsindustrin är viktig för landskapet. Ett välfungerande samarbete mellan jordbruket, industrin, forskning, rådgivning och utbildning framhävs vid utveckling av livsmedelsbranschen. Genom att stärka affärs- och produktionskompetensen och nätbyggnaden i dessa och övriga toppkluster blir företagens internationella konkurrenskraft allt bättre. Ett näringslivsforum startas för att stödja utvecklingsarbetet. Det är också viktigt att utveckla samarbetet mellan branscherna. Effektivare samarbete ger synergieffekter, och i gränsytorna mellan branscherna uppstår nya innovationer. Kunnig arbetskraft, trumf i konkurrensen Osaava työvoima on kilpailuvaltti Tillgång på kunnig arbetskraft är en förutsättning för ett fungerande innovationssystem och företagens tillväxt. Yrkesutbildningen inriktas på de sektorer som redan lider av brist på arbetskraft och utbildningen på alla stadier utvecklas till att möta arbetsmarknadens kommande behov. Speciellt uppmärksammas höjningen av personalens kompetensnivå. Internationellt utbildningssamarbete utökas. Ett insatsområde inom utvecklingen av sysselsättningen är unga och utslagningshotade. Deras sysselsättning främjas bl.a. genom utveckling av verkstadsverksamhet. I Österbotten har speciellt områdena runt Närpes och Vasa aktivt tagit emot utländska arbetare. Genom att utnyttja deras erfarenheter av hur invandrarna har anpassat sig och kommit in i arbetslivet kan hela landskapet vara en föregångare i aktiv arbetskraftsinvandringspolitik. Osaavan työvoiman saatavuus on toimivan innovaatiojärjestelmän ja yritysten kasvun edellytys. Ammatillista koulutusta suunnataan työvoimapulasta jo kärsiville aloille ja kaikilla asteilla koulutusta kehitetään työmarkkinoiden tarpeita ennakoiden. Henkilöstön osaamistason kehittämiseen kiinnitetään erityishuomiota. Koulutuksen kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan. Yksi työllisyyden kehittämisen painopistealue on nuorten ja syrjäytymisuhanalaisten työllistyminen, jota edistetään esimerkiksi työpajatoiminnan kehittämisen avulla. Pohjanmaalla varsinkin Närpiön ja Vaasan seudut ovat aktiivisesti ottaneet vastaan ulkomaalaisia työntekijöitä. Hyödyntämällä näitä kokemuksia maahanmuuttajien sopeutumisesta ja työllistymisestä koko Pohjanmaa voi olla edelläkävijä aktiivisessa työperusteisessa maahanmuuttopolitiikassa. Erityisesti kärkitoimialojen energia-, sähkö-, metalli-, veneja muovi-, media-, metsä- ja puutuotealat klustereiden eli osaamiskeskittymien kehittämiseen panostetaan. Kehitystyön kohteena ovat myös hyvinvointi-, elintarvike- sekä matkailualat. Yhtenä painopistealueena ovat myös osaamiseen pohjautuvat yrityspalvelut kuten tilitoimistot, käännöstoimistot ja suunnittelutoimistot, joita Pohjanmaalla on runsaasti. Pohjanmaan ja erityisesti Vaasanseudun energiateollisuus edustaa maan huippua ja on myös kansainvälisesti erittäin arvostettua. Kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu on myös Pietarsaaren seudulle tyypillinen vene- ja muovialan osaaminen. Suupohjan rannikkoseudulla on vahvaa elintarvikealan osaamista erityisesti lasinalaisviljelyssä. Myös metsäteollisuuden merkitys Pohjanmaan maakunnalle on suuri. Elintarvikealan kehittämisessä korostuu toimiva yhteistyö maatalouden, teollisuuden, tutkimuksen, neuvonnan ja koulutuksen välillä. Näiden ja muiden kärkiklustereiden liiketoiminnallista ja tuotannollista osaamista sekä verkostoitumista vahvistamalla parannetaan entisestään yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Kehittämistyön tueksi käynnistetään elinkeinofoorumi. Myös toimialojen yhteistyön kehittäminen on tärkeää. Tehostetun yhteistyön avulla saavutetaan synergiaetuja ja toimialojen välisiin rajapintoihin saadaan syntymään uusia innovaatioita. 9

6 10 Andra riktlinjen: Toinen toimintalinja: 11 Förbättrad tillgänglighet, balanserad regionstruktur och decentraliserad energiproduktion Saavutettavuuden, tasapainoisen aluerakenteen ja hajautetun energiantuotannon kehittäminen Många vägar leder till Österbotten och ut i världen Bra tillgänglighet och balanserad regionstruktur ger bättre verksamhetsförutsättningar i hela landskapet. Trafikförbindelserna utvecklas så att de fungerar allt bättre, stödjer näringslivets och människornas behov, underlättar resande och främjar välfärden både i stadsregionerna och på landsbygden. Tryggare väg- och järnvägsnät, bättre tvärförbindelser Österbottens tillgänglighet längs landsvägar och järnvägar är väsentlig ur konkurrenssynvinkel. Därför försöker man kontinuerligt utveckla väg- och järnvägsnätet. Fokus ligger på att förbättra huvudvägnätet t.ex. riksvägarna 3 och 8 och tvärförbindelserna. Ett centralt vägprojekt är byggandet av Smedsby omfartsväg. Målet är också att få större anslag för basväghållning och skötsel av privata vägar. Elektrifieringen av Vasabanan är ett viktigt mål för hela landskapet. Alternativa modeller för att få elektrifieringen till stånd söks aktivt. Det österbottniska avsnittet av huvudbanan Helsingfors Seinäjoki Uleåborg bör utvecklas och förbättras till den nivå som den snabba tågtrafiken och tunga godstrafiken förutsätter. Båt- och flygtrafik skapar förutsättningar för fungerande logistik Betydelsen av trafiken i Kvarken ökar och i synnerhet frakttrafikens andel blir allt större, så hållbara lösningar för att trygga och utveckla trafikförbindelserna söks. Resurser styrs till att förbättra och fördjupa farlederna i Kvarken. Landskapets fyra djuphamnar betjänar både internationell godstrafik och passagerartrafik. Vikt fästs vid att utveckla hamnterminalerna och logistiken, och särskilda satsningar görs på hamnarna i Jakobstad och Kaskö. Utvecklingen av flygfälten i Vasa och Kronoby fortsätter. Utvecklingen av Vaasa Airport Park till ett flyglogistiskt centrum nära flygplatsen förbättrar de logistiska verksamhetsbetingelserna för landskapets företag. Mångsidig energiproduktion I energiproduktionen siktar man på utveckling av mångsidig decentraliserad energiproduktion. Målet är att utöka och utveckla speciellt småskalig, förnybar energiproduktion. Strävan är att öka bioenergins och övriga förnybara energikällors (t.ex. sol- och vindkraft samt jord- och bergvärme) andel i Österbottens energiförsörjning. Utvecklingen av biobränslen och tillkomsten av ett distributionsnät främjas genom landskapsöverskridande samarbete. Aktörerna arbetar för en samhällsstruktur som stödjer en hållbar utveckling. Särskilt viktigt är att skapa trivsamma och trygga boende- och arbetsmiljöer. Monet tiet tuovat Pohjanmaalle ja vievät maailmalle Hyvä saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne parantavat koko maakunnan toimintaedellytyksiä. Liikenneyhteyksiä kehitetään yhä toimivammiksi, jotta ne tukevat elinkeinoelämän ja ihmisten tarpeita, helpottavat matkailua ja edistävät hyvinvointia sekä kaupunkialueilla että maaseudulla. Turvallisempi rautatie- ja tieverkko, paremmat poikittaisyhteydet Pohjanmaan saavutettavuus maanteitse ja rautateitse on kilpailukyvyn kannalta olennaista. Siksi tie- ja rautatieverkkoa pyritään kehittämään jatkuvasti. Huomiota kiinnitetään päätieverkon esimerkiksi valtatiet 3 ja 8 ja poikittaisyhteyksien parantamiseen. Keskeinen tiehanke on Sepänkylän ohitustien rakentaminen. Myös perustienpidon kunnossapitoon ja yksityisteiden hoitoon pyritään saamaan lisää määrärahoja. Vaasan radan sähköistäminen on koko maakunnan kannalta tärkeä tavoite. Sähköistämiselle etsitään aktiivisesti vaihtoehtoisia toteutusmalleja. Pääradan Helsinki-Seinäjoki-Oulu Pohjanmaan rataosuutta on kehitettävä ja parannettava nopean junaliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen edellyttämälle tasolle. Laiva- ja lentoliikenne luovat edellytykset toimivalle logistiikalle Merenkurkun liikenteen merkitys kasvaa ja varsinkin rahtiliikenteen osuus nousee yhä suuremmaksi, joten liikenneyhteyksien turvaamiseksi ja kehittämiseksi etsitään kestäviä ratkaisuja. Voimavaroja suunnataan Merenkurkun alueen väylästön parantamiseen ja syventämiseen. Maakunnan neljä syväsatamaa palvelevat niin kansainvälistä tavaraliikennettä kuin matkustajaliikennettäkin. Huomiota kiinnitetään satamaterminaalien ja logistiikan kehittämiseen ja erityisiä kehittämiskohteita ovat Pietarsaaren ja Kaskisten satamat. Vaasan ja Kruunupyyn lentoasemien kehittämistä jatketaan. Vaasan lentoaseman välittömässä yhteydessä olevan Vaasa Airport Park -alueen kehittäminen lentologistiseksi keskukseksi parantaa ympäröivän maakunnan yritysten logistisia toimintaedellytyksiä. Monipuolisen energiantuotannon kehittämistä jatketaan Energiantuotannossa tähdätään monipuolisen hajautetun energiantuotannon kehittämiseen. Tavoitteena on lisätä erityisesti uusiutuvaa pienimuotoista energiantuotantoa ja sen kehittämistä. Bioenergian ja muiden uusiutuvien energianlähteiden kuten aurinko- ja tuulivoiman sekä maa- ja kalliolämmön osuutta Pohjanmaan energiahuollossa pyritään lisäämään. Biopolttoaineiden kehittämistä ja jakeluverkoston luomista edistetään ylimaakunnallisena yhteistyönä. Maakunnassa edistetään kestävää kehitystä tukevaa yhdyskuntarakennetta. Erityishuomiota kiinnitetään viihtyisien ja turvallisten asuin- ja työympäristöjen kehittämiseen.

7 12 Tredje riktlinjen: Kolmas toimintalinja: 13 Utveckla det sociala kapitalet Sosiaalisen pääoman kehittäminen Olika utgångslägen gemensam österbottnisk anda Känslan av gemenskap är stor i Österbotten. I landskapsprogrammet uppmuntras invånarna att upprätthålla aktiva nätverk som främjar välfärden runtom i landskapet. Tvåspråkigheten och den kulturella mångfalden berikar den blomstrande kulturverksamheten. Nöjda invånare skapar framgång Välmående, driftiga österbottningar skapar landskapets framgång. För att vi ska må bra behövs välorganiserade och fungerande välfärdstjänster. Landskapsprogrammet har som mål att utveckla högklassig service för båda språkgrupperna. Ett medel på vägen är t.ex. att säkerställa att det finns tillräckligt med personal inom socialoch hälsovården och öka de anställdas kompetens genom fortbildning. Samarbete över sektorgränserna spelar en viktig roll i arbetet med att utveckla och tillhandahålla välfärdstjänster. Det sociala kapitalet hör till Österbottens styrkor. Eftersom barnen och de unga är landskapets framtid görs satsningar på att främja deras välfärd och hindra utslagning bl.a. genom att förstärka familjearbetet och etablera ett center för hälsofrämjande. För äldre utvecklar man välfärdstjänster och förbättrar deras förmåga att fungera självständigt. I trygghetsfrämjande arbete betonas förebyggande verksamhet. Föregångare inom bred landsbygdspolitik Över hälften av österbottningarna bor på landsbygden där en omstrukturering ständigt för med sig nya utmaningar. I landskapet har man valt en tudelad utvecklingsstrategi: å ena sidan stödjer man utveckling av gårdsföretag som grundar sig på stordrift och å andra sidan breddar man landsbygdsproduktionen och ökar dess förädlingsvärde. Omstruktureringen på landsbygden bemöts genom att rikta åtgärder speciellt till kompetensutveckling bland jordbrukare och gårdsföretagare, göra näringlivsverksamheten mångsidigare och hjälpa lantbrukare, pälsdjursuppfödare och sme-företagare att orka bättre i arbetet. Målet är att göra näringslivsverksamheten på landsbygden mångsidigare t.ex. genom att utveckla bioenergi och främja utvecklingen av mikroföretag. Ett konkurrenskraftigt jord- och skogsbruk förutsätter kompetent arbetskraft. Tillgången på den underlättas genom en aktiv integration och utbildning av invandrare så att de känner sig delaktiga i samhället. Kulturer möts Tack vare Österbottens styrka, tvåspråkigheten, är det lätt för nya kulturer att hitta sin plats i landskapet. Det sociala kapitalet grundar sig på livlig föreningsverksamhet. Målet för kulturprogrammet för Österbotten är att förbättra förutsättningarna för konstnärlig och kulturell verksamhet och arbeta för samarbete mellan kultursektorerna över språk- och landskapsgränser. Målet är att öka medborgarnas engagemang i kulturverksamhet. Kulturverksamheten utvecklas inom tre huvudteman: kultur, barn och ungdom samt motion. För utveckling av kulturbranschen grundas olika kunskapscentra, t.ex. ett regionalt aktivitetscentrum för internationell kultur och ett kompetenscenter för hemslöjd och konsthantverk i Österbotten. Ett speciellt mål är att överföra kännedom om kulturtraditioner och kunskap om att arrangera evenemang till en ny generation. Landskapet präglas av ett tätt nätverk av lokalsamfund och en stark tradition av sammanhållning. De har skapat en naturlig grund för livlig byaverksamhet och aktionsgruppsarbete. Eri lähtökohdat yhteinen pohjalainen henki Pohjanmaalla yhteisöllisyyden tunne on voimakas. Maakuntaohjelmassa kannustetaan asukkaita pitämään yllä aktiivisia verkostoja, jotka edistävät hyvinvointia eri puolilla maakuntaa. Kaksikielisyys ja monikulttuurisuus rikastavat elävää kulttuuritoimintaa. Menestys syntyy tyytyväisistä asukkaista Maakunnan menestys syntyy hyvinvoivista ja jaksavista pohjalaisista. Siihen tarvitaan hyvin organisoituja ja toimivia hyvinvointipalveluja. Maakuntaohjelman tavoitteena on kehittää molempien kieliryhmien saataville korkealaatuiset palvelut. Tähän pyritään esimerkiksi turvaamalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan riittävyys ja vahvistamalla heidän osaamistaan täydennyskoulutuksen avulla. Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä ja toteuttamisessa korostuu sektorirajat ylittävä yhteistyö. Sosiaalinen pääoma on yksi Pohjanmaan vahvuuksista. Koska lapsissa ja nuorissa on maakunnan tulevaisuus, heidän hyvinvointiaan edistetään ja syrjäytymistä estetään muun muassa vahvistamalla perhetyötä ja perustamalla nuorten terveydenedistämiskeskus. Ikäihmisille sekä kehitetään hyvinvointipalveluja että vahvistetaan itsenäisen toimintakyvyn ylläpitoa. Turvallisuuden edistämisessä painottuu ennalta ehkäisevä toiminta. Laajan maaseutupolitiikan edelläkävijä Yli puolet maakunnan asukkaista elää maaseudulla, jonne rakennemuutos tuo jatkuvasti uusia haasteita. Maakunnassa on valittu kaksikärkinen kehittämisstrategia: toisaalta tuetaan suurtuotantoon perustuvien maatilayritysten kehittämistä ja toisaalta nostetaan maaseudun tuotannon monipuolisuutta ja jalostusarvoa. Maaseudun rakennemuutoksiin vastataan kohdistamalla toimenpiteitä erityisesti maanviljelijöiden ja maatilayrittäjien osaamisen kehittämiseen, elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen sekä viljelijäväestön, turkiselinkeinonharjoittajien ja maaseudun pk-yrittäjien työssä jaksamiseen. Tavoitteena on monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa esimerkiksi kehittämällä bioenergiaa ja edistämällä maaseudun mikroyritysten kehittymistä. Kilpailukykyinen maaja metsätalous edellyttää osaavaa työvoimaa. Sen saatavuutta helpottaa maahanmuuttajien aktiivinen kotouttaminen ja kouluttaminen osaksi toimivaa yhteisöä. Kulttuurit kohtaavat Kaksikielisyys on Pohjanmaan voimavara, jonka ansiosta myös uudet kulttuurit asettuvat sujuvasti osaksi maakuntaa. Sosiaalisen pääoman perusta on vilkkaassa yhdistystoiminnassa. Pohjanmaan kulttuuriohjelman tavoitteena on parantaa taiteellisen ja kulttuuritoiminnan edellytyksiä ja edistää kulttuurisektorien välistä yhteistyötä yli kieli- ja maakuntarajojen. Kansalaisten osallistumista kulttuuritoimintaan pyritään lisäämään. Kulttuurin kehittämistyötä tehdään kolmen pääteeman alla: kulttuuri, lapset ja nuoret sekä liikunta. Kulttuurialaa kehittämään perustetaan erilaisia osaamiskeskuksia kuten kansainvälisen kulttuurin alueellinen toimintakeskus ja Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuuden osaamiskeskus. Erityisenä tavoitteena on siirtää kulttuuriperinteiden tuntemusta ja tapahtumien järjestämiseen liittyvää osaamista uudelle sukupolvelle. Maakuntaa leimaavat tiivis paikallisyhteisöjen verkosto ja vahva yhteisöllisyyden perinne. Ne ovat luoneet luonnollisen lähtökohdan vilkkaalle kylätoiminnalle ja toimintaryhmätyölle.

8 14 Fjärde riktlinjen: Neljäs toimintalinja: 15 Främja naturens och miljöns välbefinnande Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen Energi och livskraft ur miljön Naturen har alltid varit en enorm resurs för österbottningarna. Utöver naturen har också den byggda miljön många särdrag som är specifika för landskapet. Ett centralt mål för landskapsprogrammet är miljöhänsyn och tillämpande av principerna för hållbar utveckling i vårt dagliga liv. En särpräglad miljö måste värnas I Österbotten finns det många aktörer inom miljösektorn och gedigen miljökunskap. Strävan är att ytterligare förbättra kunskapen och samarbetet inom miljöförvaltningen, så att miljökompetensen och kunnandet i regionen ökar alltmer. Att göra hållbar utveckling till en del av vardagen är en utmaning som man försöker ta sig an genom effektivare information t.ex. via ett nätverk av naturskolor samt intensifierade insatser för utveckling av rekreation och naturturism. Med tanke på miljökompetensen är det ytterst viktigt att vi i Österbotten har också utbildning inom miljöområdet. En speciell utmaning är att utveckla miljöföretagande, miljöteknologi och innovationer som utnyttjar energi- och miljökompetensen. Österbottens varierande natur bjuder på många möjligheter att utveckla näringar. Vid sidan av jordbruks-, skogsbruks- och fiskerinäringen växer även turismnäringen. Den ökande näringsverksamheten och bosättningen, speciellt vid kusten, medför nya utmaningar för områdesplaneringen och miljövården. Boende, rekreation och näringsverksamhet bör ske på den omgivande naturens villkor. Landskapets sötvattendrag är små och grundvattenresurserna ojämnt fördelade, vilket gör tillgången på bra råvatten till en utmaning. Därför bör grundvattenskyddet beaktas i all planering av markanvändningen. Det är också viktigt att bygga avloppssystem i glesbygden och skapa beredskap för den höjda risken för översvämningar som orsakas av klimatförändringarna. Viktiga mål är att förutse behovet av att restaurera grundvattenområden och utarbeta skyddsplaner. Finlands första världsnaturarv Kvarkens skärgård togs som första naturarvsområde i Finland upp på Unescos världsarvslista år Tillsammans med Höga Kusten i Sverige bildar området en geologisk helhet där landhöjningen kan iakttas på ett unikt sätt. En förutsättning för att behålla statusen som världsnaturarv är att vi ständigt värnar om och utvecklar området och koordinerar insatserna. Upptagningen på Unescos lista öppnar alldeles nya möjligheter att utveckla turismen i området. Ympäristöstä energiaa ja elinvoimaa Pohjanmaalla luonto on aina ollut asukkaille suunnaton voimavara. Luonnon lisäksi myös rakennetussa ympäristössä on paljon erityispiirteitä, jotka ovat ominaisia juuri Pohjanmaalle. Ympäristön huomioiminen ja kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen osana jokapäiväistä elämäämme on yksi maakuntaohjelman keskeinen tavoite. Omaleimainen ympäristö vaatii vaalimista Pohjanmaalla on paljon ympäristöalan toimijoita ja vahvaa ympäristöalan osaamista. Maakunnan ympäristöhallinnon osaamista ja yhteistyötä pyritään kehittämään entistä paremmaksi. Alueella olevaa ympäristöosaamista ja tietämystä kasvatetaan entisestään. Kestävän kehityksen vakiinnuttaminen osaksi arkipäivää on haaste, johon pyritään vastaamaan tehokkaammalla tiedottamisella esimerkiksi luontokouluverkoston avulla sekä tehostamalla luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämistä. Ympäristöosaamisen kannalta on erittäin tärkeää, että maakunnassa on tarjolla myös ympäristöalan koulutusta. Erityinen haaste on kehittää energia- ja ympäristöosaamista hyödyntävää ympäristöyrittäjyyttä, ympäristöteknologiaa ja innovaatioita. Pohjanmaan monimuotoinen luonto tarjoaa paljon elinkeinomahdollisuuksia. Maa-, metsä- ja kalatalouden rinnalle nousevat myös matkailuun liittyvät elinkeinot. Elinkeinotoiminnan ja asutuksen lisääntyminen erityisesti rannikkoalueilla luo lisää haasteita alueiden käytön suunnittelulle ja ympäristön suojelulle. Asumisen, virkistyskäytön ja elinkeinotoiminnan on tapahduttava ympäröivän luonnon ehdoilla. Maakunnan makeiden vesistöjen pienuus ja epätasaisesti jakautuneet pohjavedet asettavat haasteita hyvän raakaveden saannille. Kaikessa maankäytön suunnittelussa onkin huomioitava pohjavesien suojelu. Tärkeää on myös haja-asutusalueiden jätevesihuollon toteuttaminen ja ilmastonmuutoksesta johtuviin kasvaviin tulvariskeihin varautuminen. Pohjavesialueiden kunnostustarpeiden ennakointi ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadinta ovat tärkeitä kohteita. Suomen ensimmäinen maailman luonnonperintökohde Merenkurkun saaristo on ensimmäisenä suomalaisena luonnonperintökohteena hyväksytty Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna Yhdessä Ruotsin Korkeanrannikon kanssa ne muodostavat geologisen kokonaisuuden, jossa maan kohoaminen on nähtävissä ainutlaatuisella tavalla. Maailman luonnonperintöarvon säilyttäminen edellyttää alueen jatkuvaa vaalimista, kehittämistä ja toimintojen koordinointia. Unescon luetteloon pääseminen avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös alueen matkailun kehittämiselle.

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin. Förälska dig i servicesedeln

Rakastu palveluseteliin. Förälska dig i servicesedeln Rakastu palveluseteliin Förälska dig i servicesedeln 28.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Energiskt samarbete som en resurs Energinen yhteistyö voimavarana Planeringssystemet

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Pohjanmaan liitto. Österbottens förbund www.obotnia.fi. Regional Council of Ostrobothnia

Pohjanmaan liitto. Österbottens förbund www.obotnia.fi. Regional Council of Ostrobothnia Österbotten i tillväxt Pohjanmaa kasvun uralla Olav Jern landskapsdirektör maakuntajohtaja Valtakunnallinen Geologian päivän seminaarin avaus 15.9.2012 Österbottens förbund Pohjanmaan liitto 28 v. maankohoamista

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Bölen alueen rakentajien infotilaisuus Infotillfälle för byggare på Böle området 31.1.2011 Thomas Nyqvist palotarkastusinsinööri brandsynsingenjör

Lisätiedot

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2015 City of Helsinki 3 Helsinki-Uusimaa 4 Österbotten 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

Genomförandeplan för Österbottens landskapsprogram 2012 2013

Genomförandeplan för Österbottens landskapsprogram 2012 2013 Genomförandeplan för Österbottens landskapsprogram 2012 2013 Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2012 2013 ÖSTERBOTTENS FÖRBUND / Pohjanmaan liitto 2012 Omslagsbild/Kannen kuva: ÖFPL/Göran

Lisätiedot

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke Saate Miten Palosaaren kampusalueesta saataisiin kaikkien yhteiseksi kokema alue? Tätä kysymystä pohdittiin kolme iltaa kestäneessä kansalaisraadissa, johon kuului myös opastettu kehittämiskävelykierros

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Vaasan tulevaisuuden saaristo -seminaari järjestettiin Vaasassa 10.5.2012. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Työryhmiä oli yhteensä 7 ja niissä oli noin 7-9 osallistujaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

ÖSTERBOTTENS KLIMATSTRATEGI 2040

ÖSTERBOTTENS KLIMATSTRATEGI 2040 ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO ÖSTERBOTTENS KLIMATSTRATEGI 2040 Pohjanmaan ilmastostrategia 2040 Rantasipi, Vaasa 29.10.2014 Anna-Karin Pensar www.obotnia.fi facebook.com/obotnia TEMAGRUPPER Teemaryhmät

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

ÖSTERBOTTEN I SIFFROR POHJANMAA LUKUINA OSTROBOTHNIA IN NUMBERS

ÖSTERBOTTEN I SIFFROR POHJANMAA LUKUINA OSTROBOTHNIA IN NUMBERS 2015 ÖSTERBOTTEN I SIFFROR POHJANMAA LUKUINA OSTROBOTHNIA IN NUMBERS Kaskinen - Kaskö Korsnäs Isokyrö - Storkyro Larsmo - Luoto Malax - Maalahti Kronoby - Kruunupyy Vörå - Vöyri Kristinestad - Kristiinankaupunki

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Alkoholiohjelman toimintalinjat Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 475/2012 vp Ammattikorkeakoulujen turvaaminen aikuiskoulutuksen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuteen tulleen tiedon mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia ollaan uudistamassa.

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

DELAKTIG I FINLAND - DET SVENSKA NÄTVERKET. Ann-Jolin Grüne DiF i huvudstadsregionen

DELAKTIG I FINLAND - DET SVENSKA NÄTVERKET. Ann-Jolin Grüne DiF i huvudstadsregionen DELAKTIG I FINLAND - DET SVENSKA NÄTVERKET Ann-Jolin Grüne DiF i huvudstadsregionen UPPLÄGG Presentation av projekten Presentation av det gemensamma arbetet DELAKTIG I FINLAND K5 Projektledare Lilian Ivars

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Toimenpiteet Tornionjoen vesienhoitoalueella, Suomi. Åtgärder i Torneälvens vattendistrikt, Finland

Toimenpiteet Tornionjoen vesienhoitoalueella, Suomi. Åtgärder i Torneälvens vattendistrikt, Finland Toimenpiteet Tornionjoen vesienhoitoalueella, Suomi Åtgärder i Torneälvens vattendistrikt, Finland Tornionjoen vesiparlamentti 31.3.2009 Pekka Räinä Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet Lisätoimenpiteet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 444/2005 vp Ammattikorkeakouluopetus Järviseudun seutukunnassa Eduskunnan puhemiehelle Järviseudun seutukunta on ainoa seutukunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, jolta puuttuu ammattikorkeakoulutasoinen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Genomförandeplan för Österbottens landskapsprogram 2013 2014

Genomförandeplan för Österbottens landskapsprogram 2013 2014 Genomförandeplan för Österbottens landskapsprogram 2013 2014 Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 2014 ÖSTERBOTTENS FÖRBUND / Pohjanmaan liitto 2013 Omslagsbild/Kannen kuva: ÖFPL/Göran

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 651/2013 vp Laitoshoidossa olevien muistisairaiden vanhusten liikuntamahdollisuudet ja turvallisuuden parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on lähes 130 000 muistisairasta ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 188/2013 vp Erityisopetuksen tarve ja riskitilanteiden kartoitus Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen kattavan ja hyvän neuvolajärjestelmän jatkoksi on esitetty ajatus kahdesta muusta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Isabella Forsgren, Umeå kommun Susanna Slo4e- Kock, Vasa stad

Isabella Forsgren, Umeå kommun Susanna Slo4e- Kock, Vasa stad Isabella Forsgren, Umeå kommun Susanna Slo4e- Kock, Vasa stad Midway Alignment of the Bothnian Corridor The Kvarken Mul:modal Link Projek= parantaa Euroopan liikenneverkon tehokkuu4a ja on sidoksissa EUn

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 614/2013 vp Kotkaniemi-museon kulttuurihistoriallisen perinnön turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseon Kotkaniemen tulevaisuus on uhattuna: opetus-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointistrategian. Projektet Beredning av välfärdsstrategi för Österbotten

Pohjanmaan hyvinvointistrategian. Projektet Beredning av välfärdsstrategi för Österbotten Pohjanmaan hyvinvointistrategian valmistelutyö -projekti Projektet Beredning av välfärdsstrategi för Österbotten Kristiina Strandman, HTT, projektipäällikkö Kristiina Strandman, FöD, projektchef 14.1.2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot