Toimintakertomus lukuvuosi (sis. kevätlukukausi 2016)

Transkriptio

1 Tampere Praksis Tampere Praksis -verkostotoiminnalla tarkoitetaan vuorovaikutteista ja vastavuoroista oppimis-, kehittämis- ja tutkimusympäristöä eri toimijoiden kesken. Toiminnalla edesautetaan sosiaalialan ja sosiaalityön opetuksen, tutkimuksen ja käytännön yhteistyötä ja yhteistyömuotojen kehittämistä. Toiminta tapahtuu Tampereen kaupungin sosiaaliasemien sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan sosiaalityön tutkinto-ohjelman (kandidaattiohjelma ja maisteriopinnot sekä lisensiaatti- ja tohtoriopinnot), Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan (AMK- ja ylempi AMK-koulutus) ja Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:n kehittämistoiminnan yhteistyönä Tampereella. Toimintakertomus lukuvuosi (sis. kevätlukukausi 2016) 1 Rakenteen ylläpito Ohjausryhmä Jäsenet: Maria Päivänen, Tampere/lapa (puheenjohtaja) maria.paivanen@tampere.fi Kristiina Laiho, Pikassos (sihteeri) kristiina.laiho@pikassos.fi Tuula Haapio, Tampere/apa tuula.haapio@tampere.fi Hanna Harju-Virtanen, Tampere/lapa hanna.harju-virtanen@tampere.fi Outi Wallin, Tamk, outi.wallin@tamk.fi Aino Ritala-Koskinen, TaY aino.ritala-koskinen@staff.uta.fi Tuula Kostiainen, TaY tuula.kostiainen@staff.uta.fi Taru Herranen, Tampere/apa (29.5.) taru.herranen@tampere.fi Heli Niemi, Pikassos (sihteeri 29.5.) heli.niemi@pikassos.fi Kokoukset: yhteensä 4 kertaa Kevät 2016: Lukuvuosi : 15.8., ja Opetuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmä (OTU-ryhmä) Jäsenet: Minna Niemi, Pikassos (puheenjohtaja 6.3. asti), minna.niemi@pikassos.fi Heli Niemi, Pikassos (puheenjohtaja 6.3. alkaen), heli.niemi@pikassos.fi Minna Kuusela, Tampere/lapa, minna.k.kuusela@tampere.fi Marianne Aalto-Siiro, Tampere/lapa marianne.aalto-siiro@tampere.fi Matti Äikäs, Tampere/apa matti.aikas@tampere.fi Tuija Rajala, Tampere/apa tuija.rajala@tampere.fi (vuosi 2016) Piia Wallenius, Tampere/apa piia.wallenius@tampere.fi Mari Selin-Kivenvuori, Tampere/apa mari.selin-kivenvuori@tampere.fi (kevät 2017) Aino Ritala-Koskinen, TaY aino.ritala-koskinen@staff.uta.fi Arja Jokinen, TaY arja.jokinen@staff.uta.fi Leena Autonen-Vaaraniemi, TaY leena.autonen-vaaraniemi@staff.uta.fi Anna Metteri, TaY anna.metteri@staff.uta.fi Marjo Harju, Tamk marjo.harju@tamk.fi (vuosi 2016) Juha Santala, Tamk juha.santala@tamk.fi (virkavapaalla syyskaudella 2016) Anssi-Pekka Udd, Tamk anssi-pekka.udd@tamk.fi Kokoukset: 6 kertaa Kevät 2016: 11.3., Lukuvuosi : 26.9., , 6.3. ja

2 Aineistonkeruusuunnitelmaa valmisteleva väliaikainen työryhmä Jäsenet: Minna Niemi, Pikassos (koollekutsuja) Marianne Aalto-Siiro, Tampere/lapa Mari Selin-Kivenvuori, Tampere/apa Aino Ritala-Koskinen, TaY Katja Kuusisto, TaY Rosi Enroos, TaY Anssi-Pekka Udd, Tamk Kokoukset: , ja (Yhteensä 3 kertaa) PRAKSIS-TIIMIT Praksistiimin ydintoimintoihin kuuluu käydä keskustelua osallistuvien organisaatioiden vuosikellojen mukaisista toiminnoista, tehdä vuosikellojen pohjalta suunnitelmia, ideointia ja yhteistyön sopimuksia. Kokouksissa arvioidaan säännöllisesti vuosikellon mukaisia toimia ja tehdään uusia avauksia, mikäli tarpeen. Tiimissä käydään läpi kaupungilta koottuja tutkimusteemoja, keskustellaan tarvittaessa käynnissä olevasta kehittämistyöstä ja suunnitellaan erilaisia yhteistyön muotoja. Praksistiimin kokoukset ovat avoimia myös opiskelijoille ja heidän tutkimusteemojaan ja suunnitelmiaan on mahdollista kommentoida Praksistiimissä. Aikuisten sosiaalipalvelujen praksis-tiimi kokoontui kahdesti syksyllä 2016 ja kahdesti keväällä Tiimiin peruskokoonpanoon kuuluu muutama sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja aikuissosiaalityöstä, edustajat Tampereen yliopistolta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta sekä kulloinkin käytännön opetuksessa tai harjoittelussa olevat opiskelijat ja heidän ohjaajansa. Kevään tiimeissä laadittiin vuosikello, joka alkaa 9/17 ja päättyy 8/18. Sarviksen sosiaaliasemalla oli keväällä opiskelija Tampereen yliopistolta käytännön opetuksessa ja 3 syventävien harjoittelussa. Lisäksi 1 opiskelija suoritti aikuissosiaalityössä TAMK:n harjoittelun. Opiskelijoille laadittiin yhteinen perehdytyskalenteri edellisen vuoden tapaan. Tänä keväänä myös sosiaaliaseman uusille työntekijöille tarjottiin mahdollisuutta osallistua em. infoihin. Kalenterista saatiin edellisvuosien tapaan hyvää palautetta. Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden yhteinen Praksistiimi kokoontui 4 kertaa. Tällainen kokoontumistiiviys on arvioitu toimivaksi tämän hetkisiin tarpeisiin. Praksistiimissä on Tampereen kaupungilta edustus kaikilta palvelulinjoilta ja mukana on johtavia sosiaalityöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä ja ohjaajia. Lisäksi tiimiin kuuluu edustajat Tampereen yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Praksis-tiimin kokouksissa on suunniteltu ja arvioitu vuosikellojen mukaista toimintaa sekä päivitetty kunkin tahon ajankohtaisia kuulumisia. PRAKSIS-KAHVILAT Praksis-kahvilat ovat osa Tampereen kaupungin ja oppilaitosten välistä tutkimusyhteistyötä, jossa tavoitteena on tutkitun tiedon palauttaminen käytännön tasolle. Tutkimuksen tekoon ja aineistonkeruuseen osallistuvat työntekijät saavat Praksis-kahviloissa tietoa tutkimustuloksista ja pääsevät keskustelemaan tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Aikuisten sosiaalipalvelujen ensimmäinen Praksis-kahvila järjestettiin keväällä 2016 TAMK:ssa learning cafe -menetelmällä. Teemoina olivat 1) sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden moniammatillinen yhteistyö, 2) mitä jalkautuminen tarkoittaa käytännössä ja konkreettisesti, 3) mitä uutta osaamista uudenlainen työmalli vaatii, 4) uuden työmuodon uhat ja haasteet, visio-unelma tulevasta. Kahvilaan osallistui Sarviksen sosiaaliasemalta lähes 20 työntekijää. Praksis-kahvilaa ei aikuissosiaalityössä vuonna 2017 järjestetty, koska vuoden alussa tapahtuneen organisaatiomuutoksen myötä palveluissa oli paljon sisäistä kehittämistä ja uuden organisaation 2

3 käynnistysvaiheeseen liittyviä tilaisuuksia. Tavoitteena on järjestää Praksis-kahvila jälleen seuraavalla toimintakaudella. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen Praksis-kahvila pidettiin ja Tipotien auditoriossa. Tilaisuuksissa esiteltiin sekä graduja että AMK-opinnäytetöitä sekä seinillä postereita muutamasta muusta valmistuneesta työstä. Kevään 2017 Praksis-kahvila peruuntui, koska esiteltäviä opinnäytetöitä ei saatu tilaisuuteen. 2 Tampere Praksikseen liittyvä opetus TAMPEREEN YLIOPISTO LUKUVUOSI opiskelijoita oli käytännön opetuksessa: yhteensä 19 (Lapa 15, Apa 3 ja Koto 1). opiskelijoita oli maisterivaiheen harjoittelussa: yhteensä 10 (Lapa 7, Apa 1 sekä muut liittyen Apaan ja Lapaan 2) LUKUVUOSI opiskelijoita oli käytännön opetuksessa: yhteensä 18 (Lapa 8 +1 sospä, Apa 1) opiskelijoita oli maisterivaiheen harjoittelussa: yhteensä 12 (Lapas 3, Apa 1, muualla Tampereen kaupungilla 8) Taitoseminaarien demonstraatioihin osallistuneita sosiaalityöntekijöitä oli 3. Sosiaalityöntekijät ottivat yliopisto-opiskelijoita tutustumaan työhönsä päivän ajaksi molempina syyslukukausina Ohjauskoulutukseen syksyllä 2015 osallistui 16 työntekijää, joista 15 sai todistuksen. Tampereen apasta osallistujia oli 2, lapasta ei yhtäään. (Hämeenlinnasta 2, Seinäjoelta 2, Porista 2 ja Taysista 3) Tampereen yliopiston sosiaalityön opettajista OTU-ryhmän kokouksiin ovat osallistuneet Autonen- Vaaranimi, Jokinen, Metteri ja Ritala-Koskinen sekä Apan praksis-tiimeihin Jokinen ja Lapan Metteri. Lisäksi Ritala-Koskinen ja Kostiainen ovat osallistuneet ohjausryhmään. Yliopiston sisällä ei erillisiä praksis-opettajien palavereita ole pidetty, mutta praksistoiminta on säännöllisesti läsnä keskusteltaessa käytännön opetuksen ja harjoittelun kysymyksistä, opinnäyteyhteistyöstä ja opetussuunnittelussa. Praksistoiminta nähdään sosiaalityön koulutuksen rakenteissa läpäisevänä periaatteena. Tampere Praksis asettuu toiminnassa osaksi laajempaa opetusja tutkimusklinikkakumppaneiden verkostoa. Kaupungin työntekijöitä on toiminut luennoitsijoina tai esittelemässä toimintaa: Asiakastyön menetelmien luentosarjalla luennoitsijoina toimivat s2015 Taija Jokimaa-Frusti ja Kirsi Koponen sekä koulukuraattori Ruuta Parras ja s2016 ei luennoitsijoita kaupungilta; Käytännön opetuksen informaatioseminaarissa oli s2015 kaksi luennoitsijaa Tampereen kaupungilta ja s2016 kaksi luonnoitsijaa (lastensuojelu ja kuntouttava sosiaalityö); Graduorientaatioseminaariin osallistui s2015 ja s2016 Tampereen kaupungin kehittäjäsosiaalityöntekijä Marianne Aalto-Siiro. 3

4 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 2016 perhepalveluissa harjoittelun suoritti 4 opiskelijaa, joista 2 oli esimiestyön harjoittelua. lastensuojelun avohuollossa harjoitteli 4 opiskelijaa, joista 1 suoritti esimiestyön harjoittelun. Lastensuojelu-moduuliin (8 op) osallistui 2 johtavaa sosiaalityöntekijää, 3 muuta esimiestä sekä 12 ohjaustyöntekijää. KEVÄT 2017 perhepalveluissa 1 harjoittelija Lastensuojelu-moduuliin (8 op) osallistui 2 päällikköä, 8 sosiaalityöntekijää ja yhteensä 18 työntekijää eri puolilta lapsiperheiden sosiaalipalveluita Tampereen ammattikorkeakoulussa opetussuunnitelman mukainen syventävä Perhepalvelujen ja lastensuojelun -moduli (8 op) on ollut hedelmällinen paikka toteuttaa yhteistyötä. TAMK on saanut vierailijoita monipuolisesti Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen kentältä aina ohjaajista sosiaalityöntekijöihin ja johtavissa tehtävissä oleviin. Pedagogiset ratkaisut sosionomikoulutuksessa ovat suurimmaksi osaksi osallisuutta huomioivia ja yhteistoiminnallisia, jotka ainakin pyrkivät mahdollistamaan yhteisen oppimisprosessin ja myös vierailijoiden oman oppimisen. Vierailijoina on ollut tuttujen lisäksi myös uusia kasvoja, jonka kautta yhteistyö tulee toivottavasti hyvinä kokemuksina tutuksi vielä laajemmalle ryhmälle Tampereen kaupungilla. Kevään 2017 modulissa pilotoitiin opetuksen ja työelämän koulutuspäivän yhdistämistä eli 8 sosiaalityöntekijää ja 1 ohjaaja osallistuivat teemaan Sijaistraumatisoituminen, myötätuntouupumus ja jaksaminen tämä teema nostettiin työntekijöitä palvelevana esiin LAPA:n praksis-tiimissä ja 10 osallistujan kiintiö täytettiin ilmoittautumisjärjestyksessä (1 paikka jäi väärinkäsityksen vuoksi käyttämättä). Päivä piti sisällään teoriaa, yhteistä työskentelyä opiskelijoiden kanssa ja käytännöllisiä harjoituksia. Yleinen kokemus päivästä oli positiivinen ja opettajan näkökulmasta teema tunti tarpeelliselle. Jatkossa näitä päiviä voidaan rakentaa opetuksen yhteyteen maksullisina kokonaisuuksina. TAMK:n harjoittelujen osalta opiskelijoiden ohjattu paikkahankinta on ollut toimiva. Harjoittelupaikkoja on saatu monipuolisesti viimeisen vuoden opintoihin liittyen ja usea opiskelija on saanut myös työpaikan harjoittelun pohjalta. Lisäksi kesätyömahdollisuus on palvellut hyvin opiskelijoiden valmistumista ja antanut hyvää kokemusta tehtävästä työstä. Ohjaus on ollut hyvää kaikin puolin. Syksyllä 2016 LAPA:n ohjausryhmä linjasi, että ohjatusta paikkahankinnasta luovutaan ja opiskelijat ottavat itse yhteyttä kuhunkin nimettyyn vastaavaan henkilöön lähinnä johtavassa asemassa oleviin. Syksyä 2017 tarkastellessa näyttää, että yksittäisiä harjoittelupaikkoja on saatu, mutta ohjattuun paikkahankintaan verrattuna saatuja paikkoja ei ole niin monipuolisesti ja systemaattisesti. LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Opiskelijoita oli keväällä 2017 käytännön opetuksen jaksolla kiintiöity määrä. Haasteena oli löytää opiskelijoille ohjaajia käytännön opetuksen jaksolle. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa on tapahtunut henkilöstövaihdoksia ja työntekijöinä on useita epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä, jotka eivät voi toimia ohjaajina. Haasteita ovat aiheuttaneet myös tilaratkaisut, joka tarkoittaa sitä, että samassa huoneessa työskentelee useampia työntekijöitä. Käytännön opetusjaksolla oleville opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta osallistua Effica - koulutukseen. Kehittäjä-sosiaalityöntekijä järjesti opiskelijoille tutustumispaikat ja -ajat valmiiksi. 4

5 3 Tampere Praksikseen liittyvä tutkimus OTU-ryhmä pyrkii turvaamaan tutkimusympäristöä ja selkiyttämään eri toimijoiden roolia (mm. tutkimusluvat ja aineistonkeruu) aineistonkeruusuunnitelmalla, jota koskevan luonnoksen väliaikainen työryhmä sai valmiiksi joulukuussa Aineistonkeruusuunnitelma valmistui ja ohjausryhmä hyväksyi sen keväällä TAMPEREEN YLIOPISTO LUKUVUOSI valmistuneet pro gradut: yhteensä 11: 1 kpl Apasta ja 7 kpl Lapasta ja 2 kpl Kotosta ja muu 1 kpl keväällä 2016 järjestetyssä lapsiperhepalveluiden Praksiskahvilassa esiteltiin 1 posteri kandidaatintutkielman pohjalta sekä 1 pro gradu -tutkimus. LUKUVUOSI valmistuneet pro gradut: Yhteensä 3 kpl Apasta ja 2 kpl Lapasta TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 2016 (2015 aloitetut) palvelutarpeen arviointivaiheen työskentelytavat (yhdessä yliopiston kanssa) palveluohjaus (työntekijöiden näkökulma ja asiakkaiden näkökulma). Kolmikantayhteistyö toteutui ensimmäisessä aihepiirissä, jossa sekä yliopiston että TAMK:n opiskelijat valitsivat yhteisen aihepiirin sekä keräsivät aineiston yhdessä. Käytännön toteuttamisen osalta haasteita tuotti eri näkökulmien yhdistäminen aineistonkeruuseen. valmistuneet opinnäytteet syksyllä 2016: 2 palveluohjauksesta (yllä olevat) KEVÄT 2017 valmistuneet opinnäytteet: 1 palvelutarpeen arviointityö (yllä oleva) opinnäytteet Syksyllä 2016 alkaneita opinnäytteitä LAPA: aiheisiin liittyen, jotka tekeillä ja valmistuvat 2017 syksyllä 2 kokemusasiantuntijuuteen liittyvää 1 omatyöntekijään liittyvä 1 perhepalvelun ja lastensuojelun rajapinnan haasteet (YAMK) 2 perhehoitoon liittyvää LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Lapsiperheiden sosiaalipalveluista toimitettiin keväällä 2016 aiheita gradujen ja opinnäytetöiden aiheiksi. Teemoja koottiin kaikilta palvelulinjoilta yhteistyössä palvelupäälliköiden kanssa. Vastaavasti tutkimusteemoista on kysytty aiheita keväällä Tutumisteemoista on valikoitunut tutkimusaiheeksi useampia ja kentällä odotetaan tutkimustuloksia. 5

6 4 Tampere Praksikseen liittyvä muu kehittämistoiminta Kaikkien Tampere Praksis -toimijoiden välinen vuosikellojen yhtenäistäminen on toteutettu ja ne on pääosin synkronoitu toiminnallisesti yhteen. Vuosikellojen linkittymistä toisiinsa on työstetty OTU-ryhmässä. Tampere Praksis -toimijat ovat osallistuneet Kaupin Opetus- ja hyvinvointikeskuksen ideariihiin vuosina ja kuvanneet OHKE-valmistelijoille praksistoimintaa. Aikuissosiaalityön palvelupäällikkö Taru Herranen on osallistunut Kaupin Opetus- ja hyvinvointikeskuksen suunnitteluvaiheeseen, jotta aikuissosiaalityön tieto saadaan mukaan keskuksen toiminnan suunnitteluun alusta lähtien. Pirkanmaan sosiaalialan asiantuntijakoosteen ylläpito ja edelleen kehittäminen tukee Tampere Praksiksen toimintaa. Pikassoksessa on koottu TAMK:ssa ja TaY:ssa valmistuneet sosiaalialaa koskevat opinnäytteet vuosilta substanssikohtaisiin taulukoihin, jotta niistä olisi helppo tiedottaa ja niitä luettaisiin entistä enemmän. Soten esivalmistelussa toimineessa opetus, koulutus ja tutkimus -teemaryhmässä oli mukana edustajia sekä oppilaitoksista, Pikassoksesta että lapsiperheiden sosiaalipalveluista. Käytännön sosiaalityön, opetuksen ja tutkimuksen näkökulmaa tuotiin esivalmistelussa esille ja ehdotettiin rakenteita tulevaisuutta varten. Tampereen kaupungin lapsiperheiden sosiaalipalveluissa on meneillä substanssin kehittämistyötä sekä hankemuotoisena että perustyöhön kuuluvana sisäisenä kehittämisenä. Kehittämistyöstä on keskusteltu Praksis-tiimissä. Vuoden 2017 alussa toteutetun organisaatiomuutoksen (esitelty OTU-ryhmälle ) myötä aikuissosiaalityössä aloitti vuoden 2017 alusta kehittäjä-sosiaalityöntekijä, minkä jälkeen aikuissosiaalityössä on kehittäjä-sosiaalityöntekijöitä kaksi: 1 maahanmuuttajien alkuvaiheen palveluissa ja 1 koko aikuissosiaalityön palvelussa. Kehittäjä-sosiaalityöntekijät ovat jatkossa mukana Tampere Praksiksessa, maahanmuuttajien asioihin erikoistunut kehittäjäsosiaalityöntekijä erityisesti Teko-hankkeessa. Vuonna 2017 kehittämisen kohteena on sosiaaliasemalle asiakkaaksi ohjautumisen prosessi, mistä pyritään saamaan mahdollisimman asiakaslähtöinen. Kehittämisessä hyödynnetään myös sosiaaliaseman asiakasraadin tietoa ja kehittämistyöstä on suunnitteilla progradu-tutkielma Tampereen yliopistolla. Perusterveydenhuollon yksikkö (PETE) ja Pikassos kutsuivat sosiaalityön, hoitotieteen, yleislääketieteen koulutusohjelmien sekä sosionomi-, terveydenhoitaja- ja sairaanhoitajakoulutusten edustajia sekä PSHP:n sosiaalityön yksikön edustajia yhteistyökokoukseen marraskuussa Iltapäivän tarkoituksena oli tutustua eri tietoperustoihin ja mahdollisiin yhteistyön paikkoihin. Osallistujia oli 18 henkilöä. Tampereen yliopisto ja Tampereen kaupungin Lapa- ja Apa-yksiköt sopivat käytännön opetukseen liittyvistä kiintiöistä, mikä on osoittautunut toimivaksi tavaksi organisoida näitä opetusjaksoja. TAMK on aloittanut työskentelyn osatoteuttajana Pirkanmaan LAPE-hanke Pippurissa, jossa keskitytään SOTE-uudistukseen ja olennaisesti myös Praksis-toimintaan liittyviin asioihin. 6

7 Toimintasuunnitelma lukuvuosi Rakenteen ylläpito OTUn rooli on korostunut ja pääosa Praksis-toiminnasta suunnitellaan ja organisoituu sen kautta. Pysyvä puheenjohtajuus on jämäköittänyt toimintaa. Nähtävissä on, että puheenjohtajan resursoimalla työpanoksella on iso merkitys, koska asioita on valmisteltava ja koordinoitava. Lisäksi on syntynyt uusia tehtäviä, jotka hän on ottanut vastuulleen. Tällaista panostusta tarvittaisiin ja olisi tarvittu aiemminkin. Ohjausryhmän tehtävä painottuu nykytoiminnan ja seuraavien vuosien toiminnan linjaamiseen ja strategisiin valintoihin. Ohjausryhmä arvioi praksistoiminnan organisoitumista ja toimivuutta toukokuun kokouksessaan. Tuolloin todettiin, että ohjausryhmä jatkaa toimintaansa. Ohjausryhmän ja OTU-ryhmän välistä yhteistyötä tiivistetään ja ohjausryhmän toimintaa pyritään selkeyttämään. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja lisäksi pidetään tarvittaessa yhteistyökokouksia OTU-ryhmän kanssa. OTUryhmän käytännön asioita ei tarvitse jatkossa hyväksyttää ohjausryhmällä. Todettiin, että jatkossa praksistoiminnassa puhutaan lukuvuodesta ja myös raportointi (toimintakertomus- ja suunnitelma) toteutetaan sen mukaisesti. Uusi lukuvuosi aloitetaan elokuusta Ohjausryhmän kokoonpanoa muutettiin ja uusi ohjausryhmä toimii kaksi vuotta syksystä 2017 alkaen. Ohjausryhmän uusi kokoonpano (syksy 2017 syksy 2019): Puheenjohtaja: Aino Ritala-Koskinen, TaY Varapuheenjohtaja: Outi Wallin, TAMK Valmisteleva asiantuntijasihteeri: Marianne Aalto-Siiro, Tampereen kaupunki TaY jäsenet ja varajäsen: Aino Ritala-Koskinen ja Tuula Kostiainen (varajäsen Arja Jokinen) TAMK jäsen ja varajäsen: Outi Wallin, (varajäsen Anssi-Pekka Udd) Tampereen kaupunki: Taru Herranen ja Minna Kuusela (varajäsen Maria Päivänen) Pikassos jäsen ja varajäsen: Tuula Tuominen, (varajäsen Heli Niemi) OTU-ryhmän kokoonpano: Heli Niemi, Pikassos, heli.niemi@pikassos.fi Minna Kuusela, Tampere/lapa, minna.k.kuusela@tampere.fi Marianne Aalto-Siiro, Tampere/lapa marianne.aalto-siiro@tampere.fi Matti Äikäs, Tampere/apa matti.aikas@tampere.fi Piia Wallenius, Tampere/apa piia.wallenius@tampere.fi Mari Selin-Kivenvuori, Tampere/apa mari.selin-kivenvuori@tampere.fi (kevät 2017) Aino Ritala-Koskinen, TaY aino.ritala-koskinen@staff.uta.fi Arja Jokinen, TaY arja.jokinen@staff.uta.fi Leena Autonen-Vaaraniemi, TaY leena.autonen-vaaraniemi@staff.uta.fi Anna Metteri, TaY anna.metteri@staff.uta.fi Juha Santala, Tamk juha.santala@tamk.fi Anssi-Pekka Udd, Tamk anssi-pekka.udd@tamk.fi Marjo Harju, Tamk marjo.harju@tamk.fi (TEKO-hanke) Lukuvuoden toiminnan pohjana on edelleen liitteenä (LIITE 1) oleva kuva toimintasuunnitelmasta, johon on kuvattu tiiviisti mitä, miten ja milloin tehdään ja kirjattu auki vastuutahot eri toiminnoille. Tästä syystä muu osa toimintasuunnitelmasta on erittäin tiivis. Kuvaan on kirjattu toiminnan sykli, jota noudattamalla perusrakennetta voidaan minimitasossaan pitää yllä. 7

8 Koska kaikkien toimijoiden resurssit ovat hyvin rajalliset eikä toimintaa voida tällä hetkellä lujittaa hankerahoituksella, pyritään tehokkuutta ja laatua lisäämään niin, että OTUssa säilytetään pysyvä puheenjohtajakäytäntö. Lukuvuoden aikana OTUn puheenjohtaja sekä apan sekä lapan kehittäjäsosiaalityöntekijät tiivistävät yhteistyötään. Tämän nähdään edistävän suunnitelmallista praksistoiminnan toteuttamista ja OTUn työskentelyn syventämistä. Praksis-tiimin kokoonpanoa LAPAssa arvioidaan syksyn 2017 aikana. Kokoonpanossa on tapahtunut muutoksia lapsiperheiden sosiaalipalveluiden henkilöstövaihdosten takia ja edustuksellisuutta on tarpeen tarkistaa. Oppilaitokset tarkistavat jäsenyyksiä omalta osaltaan. Toimintaa kehitetään sopimalla vuosittain, ketkä ovat Praksis-tiimin jäseniä ja millaisia tehtäviä tiimeillä vuosikellon mukaan on. Lukuvuoden aikana 1) pohditaan, voitaisiinko toiminnasta tiedottaa aktiivisesti jossakin nettisivuilla, 2) laaditaan lukuvuoden toimintakertomukseen arviointi-osa, joka tehdään yhteisesti, 3) pyritään systemaattisesti etsimään keinoja, joilla joko nykyresurssein tai hankkeistamalla voidaan parantaa entisestään praksistoimintaa ja 4) luodaan riittävät kytkökset Pirkanmaan sote-valmisteluun sekä otetaan toiminnassa huomioon tulevan maakunnan suunnittelutoimet, 5) järjestetään keskinäisen yhteistyön tiivistämiseksi Praksis-seminaari praksis -toimijoille. 2 Tampere Praksikseen liittyvä opetus Oppilaitosten välistä yhteistyötä tehdään osana Tampere 3 -valmistelua. Keskitytään kuluvan toimintakauden aikana Praksiksen toiminnallisten menetelmien vahvistamiseen (mm. aineistonkeruusuunnitelma ja vuosikellot). Tämä luo osaltaan pohjaa myös oppilaitosten välisen yhteystyön lisäämiseen, johon keskitytään nykyistä enemmän toimintakaudella LAPA ja TAMK ovat suunnitelleet opetusyhteistyön jatkoa perhepalveluiden ja lastensuojelun - moduulissa (tammi-maaliskuu 2018). Ajatuksena on, että kaupungin työntekijät voivat osallistua TAMK:n opetukseen ja syksyllä 2017 kartoitetaan tarkemmin opetuksen sisältötarpeita, jotta teemat palvelisivat sekä opiskelijoita että työntekijöitä. Tässä tavoitteena on yhteinen kehittäminen ja yhteinen oppiminen. Toimintakertomuksessa todettiin kevään 2017 moduuliin liitetty koulutuspäivän pilotointi hyväksi, ja että koulutuspäivien mahdollisuutta ja sisältöä voidaan miettiä syksyn 2017 ensimmäisessä kokouksessa sekä vuosikellon mukaisesti viimeistään vuoden lopussa. Tarkemmin suunnitellut koulutuspäivät tulevat olemaan jatkossa maksullisia. Muun osallistumisen yhdessä oppimiseen toivotaan jatkuvan sekä Perhepalvelujen ja lastensuojelun-, että Nuoriso- ja aikuissosiaalityön moduulin osalta keväällä TAMK:ssa alkaa vuosikellon mukaisesti taas syksyllä osallisuuden edistämisen projektiopinnot kokonaisuus, jossa on mahdollisuutta miettiä käytännöllisiä yhteistyön muotoja. TAMK:n Tutkimuksellinen ote käytännössä opintojaksolla voidaan kerätä pieniä aineistoja, jotka opiskelijat raportoivat syksyn aikana. Syksyn 2017 teemat olisi hyvä saada selville syyskuun alkuun mennessä. Esimerkkeinä opiskelijoiden jalkautuminen työyhteisöihin tai kadulle tekemään pienimuotoisia gallup - kyselyjä asiakkaille (ehdotettiin teemaksi esim. Pyydä apua -lomake ja Perheiden talo -teemoja ja opiskelijat voisivat käydä keräämässä asiakaspalautetta palveluista). Vuosikellojen yhtenäistämisen yhteydessä tuli esille harjoittelujen ja käytännönopetusjaksojen kehittäminen siihen suuntaan, että opiskelijoilla voisi olla jotakin yhteisiä, melko väljiäkin tehtävänantoja, joiden kautta oppilaitosten opiskelijat kohtaisivat toisensa substanssiasioissa, jakaisivat näkemyksiään ja tutustuisivat toisiinsa. Työelämäpäivä, tammikuu 2018: TaY:n sosiaalityön opiskelioille suunnattu tilaisuus, jossa Tampereen kaupungin Apa- ja Lapa-yksiköt esittelevät toimintaansa. Rajataan osallistujat näin, koska kentällä on pulaa erityisesti sosiaalityöntekijöistä. Sosionomiopiskelijoille tiedotetaan 8

9 kaupungin toiminnasta ja työelämän tarpeista muulla tapaa, ja jos jatkossa tulee rekrytointihaasteita, mietitään oman tilaisuuden järjestämistä. Tampereen yliopiston Syventävä ammatillinen asiantuntijuus -maisteriopintojen kurssia suunnitellaan valmisteltavaksi TEKO-hankkeen yhteydessä siten, että kurssi kietoutuu myös osaksi Tampere Praksista. Kurssissa tarkastellaan erityisesti maahanmuuttoon liittyviä ilmiöitä sosiaalityön näkökulmasta. Tampereen yliopistossa ja TAMK:ssa on käynnistymässä opetussuunnitelmaprosessi, jossa (jo vuodesta 2012 voimassaolleet) tutkintovaatimukset uudistetaan ja ne astuvat voimaan syksystä Tätä uudistusprosessia kehystää Tampere3-prosessi ja erityinen panostus sote-alojen koulutuksen kehittämiseen. Tampere Praksis on tärkeä työelämäyhteistyökumppani tässä prosessissa ja kysymys erilaisista opetus- ja kehittämisklinkoista ja niiden roolista on kiinnostava laajemminkin uudistusprosessissa laajemminkin. TamperePraksis seuraa ja on aktiivisesti osa tätä prosessia. 3 Tampere Praksikseen liittyvä tutkimus Työstetään tutkimusyhteistyön käytäntöjä (esim. opiskelijoiden rooli selvitystöiden tekemisessä Tampereen kaupungin sosiaalityössä, tutkimustulosten esittelemisen tavat). OTU-ryhmä on sopinut, että kukin organisaatio tekee samalla pohjalla vuosikellon, joiden yhteisen tarkastelun kautta etsitään toiminnan kehittämisen paikkoja ja todennetaan toiminnan vuosittaista sujuvuutta. OTU-ryhmä sai Tampere Praksiksen aineistonkeruusuunnitelman valmiiksi ja se hyväksyttiin ohjausryhmässä keväällä Suunnitelman toteuttamisen vaihe käynnistyy syksyllä Toteutus vaatii Tampere Praksis -toimintaan osallistuvilta resurssien käyttöä, jota arvioidaan syksyn aikana. 4 Tampere Praksikseen liittyvä muu kehittämistoiminta Yhtenäistettyjä vuosikelloja päivitetään 1-2 kertaa vuodessa tarkkojen päivämäärien osalta. Pyritään saamaan kaikki neljä vuosikelloa yhteen ja samaan vuosikelloon. Aktiivinen osallistuminen sote-valmisteluun sekä Kaupin kehityshyvinvointikeskuksen (KEHYS) valmistelutyöhön. SOTEn esivalmisteluun ja uudistukseen liittyviä kärkiteemoja olisi hyvä ottaa tutkimuskohteeksi esim. asiakkaan osallisuus, palveluiden digitalisaatio, asiakkaan valinnanvapaus. Yhteistyörakenteiden luominen terveydenhuollon opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen kanssa. Pirkanmaan sosiaalialan asiantuntijakoosteen ylläpitoa ja edelleen kehittämistä jatketaan lukuvuonna Pikassos kokoaa TAMK:ssa ja TaY:ssa valmistuneet sosiaalialaa koskevat opinnäytteet vuodelta Käynnissä olevat hankkeet, LAPE-Pippuri, TEKO (hallinnoijana Tampereen seurakunnat) ja PRO SOS (hallinnoijana SONet BOTNIA) kytketään osaksi Tampere Praksista. 9

10 Hallituksen kärkihankkeen, Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan liittyvä Pirkanmaan Pippuri -hanke käynnistyi vuoden 2017 alussa. Hanke on kaksivuotinen. Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki. Hankkeen painopisteinä ovat 1. Toimintakulttuurin muutos, 2. Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi, 3.Perhekeskustoimintamalli ja 4 Erityistason palveluiden verkostointi. Kun hanke käynnistyy, tarkastellaan hankkeen toimenpiteet suhteessa Praksikseen. TAMK on aloittanut hankkeessa ja on mukana 6 eri kehittämisryhmässä sekä koulutuskokonaisuuksien rakentamisessa ja toteuttamisessa. Pippuri -hankkeen teemoihin liittyvää kehittämis- ja tutkimusyhteistyötä toteutetaan yhteistyössä hankkeen työntekijöiden kanssa. TEKO Tehostettu kotoutuminen -hankkeessa luodaan erityisesti kotoutumisensa alkuvaiheessa oleville maahanmuuttajille hyvinvointikeskuksen Kototori, jonka toimintaan myös kantaväestö osallistuu. Hanke toimii ajalla Hankkeen toteuttajina toimivat Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu, jotka ESR:n kanssa rahoittavat hankkeen. Tavoitteena: 1) Luodaan monialainen, tehostettujen toimenpiteiden ja osallisuuden kokemisen malli. Toiminta perustuu Tampereen kaupungin strategiaan ja palvelumalliin, jonka toimintaajatuksena on kaikille yhteinen ja tasa-arvoinen osallisuuden periaate. Keskeistä on alueen asukkaiden tiivis vuorovaikutus sekä vastuullinen yhdessä tekeminen ja oppiminen. Yhteisö motivoi asukkaita tekemään asioita itsensä hyväksi ja edistämään omaa kotoutumistaan. 2) Kohderyhmään kuuluvien elämänhallinnan tukeminen kehittämällä matalan kynnyksen palveluneuvontaa. Kototorille uudet tulijat voivat tulla asioimaan helposti ja nopeasti. Asiakkaita tavoitellaan hankkeen kautta sen sijaan, että he joutuisivat etsimään hankkeen tarjoamia palveluita. Toimintamalli on sektori- ja organisaatiorajat ylittävää. Yhteisöön kuuluvat alueen asukkaat, sosiaalialan ja diakoniatyön ammattilaisia, opiskelijoita, kokemusasiantuntijoita, vapaaehtoisia, seurakuntalaisia sekä yhdistysten ja järjestöjen aktiiveja. 3) Edistetään kahdensuuntaista kotoutumista. Toiminta perustuu asukkaiden omista tarpeista lähtevien toimintatapojen kehittämiseen. Uudet tulijat nähdään yhdessä alueen muiden asukkaiden kanssa aktiivisina toimijoina ja osana lähiyhteisöä. 4) Kehitetään sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Hankkeesta muodostetaan yhteisöllinen oppimisprosessi, jossa ammattilaiset kehittävät omaa työotettaan. PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa -hankekokonaisuuden päätavoite on vahva ja asiakaslähtöinen ja vaikuttava sosiaalityö sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti. Hanke on saanut ESR-rahoituksen ajalle Hankekokonaisuutta hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu/sosiaalialan osaamiskeskus SONetBotnia. Osahankkeet on organisoitu seitsemän sosiaalialan osaamiskeskuksen alueelle ja kuntia on mukana 95. Mukana hankkeessa ovat myös Suomen Kuntaliitto, Jyväskylän yliopisto/ Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Pikassoksen alueen osatoteutuksessa on mukana 17 kuntaa: Pirkanmaalta Tampere, Orivesi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti, Ylöjärvi, Hämeenkyrö, Ikaalinen Parkano, Kihniö, Sastamala, Punkalaidun Kangasala ja Pälkäne. Satakunnasta mukana on Huittinen ja Kanta- Hämeestä Riihimäki. Pikassoksen osahankkeen tavoitteet: 1) Ihmisten viimesijainen toimeentuloturva on varmistettu, kun Kelan, sosiaaliviranomaisten ja sosiaalialan palvelutarjoajien välillä on selkeät alueelliset yhteistyörakenteet 2) Uudistetaan sosiaalityön toteutusmuotoja, joita hyödyntäen taloudellisesti ja sosiaalisesti vaikeassa elämäntilanteessa olevat asiakkaat voivat nykyistä useammin päästä asettamiinsa tavoitteisiin. 3) Vakiinnutetaan sosiaalityön asiakkaiden, sosiaaliviranomaisten edustajien ja sosiaalipalvelun tuottajien yhteiskehittäjyys osaksi asiakastyötä ja kehittämistoimintaa. 10