Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain. Pasi Saukkonen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain. Pasi Saukkonen"

Kauko Hänninen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain Pasi Saukkonen

Pohjois-Karjala yhtä ja samaa maaseutuako?

ympäristökeskuksen (SYKE) vuonna 2013 julkaisema hallinnollista

Kaupunki ja sen kehysalue määrittyvät kaupunkimaisiksi alueiksi.

2 Pohjois-Karjala yhtä ja samaa maaseutuako? Paikkatietopohjainen alueluokittelu Perustana Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vuonna 2013 julkaisema hallinnollista rajoista riippumaton aluetyypittely (ks. kartta). Kaupunki ja sen kehysalue määrittyvät kaupunkimaisiksi alueiksi. Kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu, harvaan asuttu maaseutu ja maaseudun palvelukeskukset ovat maaseutualueita.

3 Pohjois-Karjalan kaupunki- ja maaseutualueiden tunnuspiirteitä Kaupungissa ja sen kehysalueella asuu 46 % Pohjois-Karjalan väestöstä. Maaseuduksi tyypittyvillä alueilla 54 % (taulukko 2). Maapinta-alasta 2 % on kaupungissa ja kaupunkimaisilla alueilla. (taulukko 3) Työpaikoista puolestaan 45 % on maaseudulla ja 55 % kaupunkialueilla. Tulot jakaantuvat melko tasaisesti kaupunki- ja maaseutumaisten alueiden kesken. Lomarakennuksista 96 % on maaseutualueilla. Taulukko 2. Pohjois-Karjalan väestö kaupunkimaaseutu -jaolla, % Aluetyyppi Väestöosuus 2015, % Kaupunki + kehysalue 46 Kaupungin läheinen maaseutu 8 Ydinmaaseutu 19 Maaseudun paikalliskeskukset 11 Harvaan asuttu maaseutu 16 Tilastolähde: SYKE Taulukko 3. Tunnuslukuja Pohjois-Karjalasta kaupunkimaaseutu-jaolla, % * Kaupunki alueet 46 % Maaseutu -alueet 54 % Kaupunki % Maaseutu % Maapinta-ala 2 98 Työpaikat (2014) Valtionveronalaiset tulot (2014) Asuinrakennusten kerrosala (2012) Lomarakennusten lkm (2012) 4 96 *Paikkatietopohjainen kaupunki-maaseutuluokittelu, Tilastolähteet: TK, SYKE Kaupunki = sisempi ja ulompi kaupunkialue, kaupungin kehysalue Maaseutu = harvaan asuttu maaseutu, ydinmaaseutu, kaup. läheinen maaseutu, paikalliskeskukset

4 Miksi lähdettiin toteuttamaan? Kehittää erilaisten maaseutualueiden kehittymisen seurantaa, ennakointia ja julkisuuskuvaa Pohjois- Karjalassa Luoda barometri-työkalu Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelman seurantaan ja tueksi Antaa eväitä kehittämistoimien suuntaamiselle Miten lähdettiin toteuttamaan? Hallinnollisista rajoista riippumaton tarkastelu ja analyysi. Monipuolinen lähetysmistapa P-K:n maaseutualueiden tilaan ja muutokseen. Yhdistetään tietoperusta, paikallinen kokemustieto ja asiantuntijatieto. Mahdollisimman yksinkertainen toistaa pilotoinnin jälkeen. Tulokset helposti ymmärrettävät.

5 Maaseutuluotaimen toimintalogiikka

6 Luotaimen tuloksia: maaseutubarometri Maaseudun tila (barometri) Arvosana 7 6,5 6,3 6,9 6,8 6, Tila ja kehitys Työ, osaaminen ja elinkeinot Palvelut ja sujuva arki Asuminen ja ympäristö Yhteensä

7 Luotaimen tuloksia: maaseutubarometrin teemoittaiset tulokset TYÖ, OSAAMINEN JA ELINKEINOT ka. Paikallisten kehittämistarpeiden tunnistaminen 6,8 Luonnonvarojen monipuolinen tuotannollinen käyttö 6,6 Paikallisten kehittämisvahvuuksien tunnistaminen 6,6 Palveluyrittäjyyden tila maaseutualueilla 6,3 Yritystoiminnan kyky uusiutua muutoksessa maaseutualueilla 6,2 Mikroyritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla 6,2 Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehitystilanne maaseutualueilla 6,1 Omistajan- ja sukupolvenvaihdosten eteneminen maaseutualueilla 6,1 Uuden osaamisen siirtyminen maaseutualueiden elinkeinoelämän tarpeisiin 6,0 YHTEENSÄ 6,3 TILA JA KEHITYS ka. Kaupungin läheisen maaseudun elinvoimaisuus 7,5 Kuntakeskusten elinvoimaisuus 6,9 Eri toimijoiden yhteistyö maaseutukehittämisessä 6,8 Pohjois-Karjalan maaseutubrändin vahvuus 6,4 Pohjois-Karjalan maaseutualueiden tulevaisuuden näkymä 6,3 Kehittämisrahoituksen riittävyys maaseutualueilla 6,3 Maaseutualueiden kyky uusiutua muutoksessa 6,2 Maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä 6,0 Harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuus 6,0 YHTEENSÄ 6,5 PALVELUT JA SUJUVA ARKI ka. Maaseutualueiden turvallisuus asuinpaikkana 8,1 Maaseutualueiden kyky tarjota puitteet hyvälle elämälle 7,7 Maaseutualueiden yhteisöllisyys 7,3 Sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla 7,1 Etätyömahdollisuudet maaseutualueilla 7,0 Maaseudun keskustaajamien tila palvelujen keskuspaikkana 6,7 Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet maaseutualueita koskeviin kehittämispäätöksiin 6,3 Yksityisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla 6,1 Julkisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla 6,0 YHTEENSÄ 6,9 ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ ka. Maaseutualueiden luonnonympäristön monimuotoisuus 8,0 Joensuun kaupungin läheisten maaseutualueiden houkuttelevuus asuinpaikkoina 7,7 Maaseutualueiden luonnonvarojen ja arvojen suojelun tilanne 7,5 Maaseutualueiden paikallisidentiteetin ja maaseutukulttuurin vahvuus 7,0 Maaseutualueiden kaavoituksen tuki erilaisille asumisratkaisuille 6,7 Maaseutualueiden kuntakeskusten houkuttelevuus asuinpaikkoina 6,7 Maaseutualueiden markkinointi kesämökkeilykohteena 6,7 Tulo- ja paluumuuton vaikutus maaseudun elinvoimaan 6,4 Maaseudun asukkaiden mahdollisuudet osallistua maankäytön suunnitteluun 6,4 Maaseudun harvaan asuttujen haja-asutusalueiden houkuttelevuus asuinpaikkoina 6,1 Maaseutualueiden aktiivinen markkinointi asuinpaikkoina 5,6 YHTEENSÄ 6,8

8 Luotaimen tuloksia: vastausten keskiarvot ja hajonnat Vastausten hajonta 1,5 1,4 1,3 1,2 Lohko 1 Huonot arvosanat, suuri hajonta Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet maaseutualueita koskeviin kehittämispäätöksiin Julkisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Kehittämisrahoituksen riittävyys maaseutualueilla Maaseutualueiden huomiointi maakunnan kehittämisessä Lohko 2 Hyvät arvosanat, suuri hajonta Etätyömahdollisuudet maaseutualueilla Sähköisten palvelujen saatavuus maaseutualueilla Teemat Maaseutualueiden luonnonvarojen ja arvojen suojelun tilanne Maaseutualueiden luonnonympäristön monimuotoisuus Palvelut ja sujuva arki Maaseudun tila ja kehitys Työ, osaaminen ja elinkeinot Asuminen ja ympäristö Joensuun kaupungin läheisten maaseutualueiden houkuttelevuus asuinpaikkoina 1,1 1 0,9 Maaseutualueiden aktiivinen markkinointi asuinpaikkoina Lohko 3 Huonot arvosanat, pieni hajonta Uuden osaamisen siirtyminen maaseutualueiden elinkeinoelämän tarpeisiin Harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuus Maaseudun keskustaajamien tila palvelujen keskuspaikkana Maaseutualueiden kyky tarjota puitteet hyvälle elämälle Maaseutualueiden turvallisuus asuinpaikkana Kaupungin läheisen maaseudun elinvoimaisuus Vastausten keskiarvo Lohko 4 Hyvät arvosanat, pieni hajonta

9 Luotaimen tuloksia: Maaseudun kehittämiskohteet% Jatkojalostettujen elintarvikkeiden viennin edistäminen Etäyhteyksiin perustuvan maaseudun palvelutarjonnan kehittäminen Elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittäminen Luomun elintarvikejatkojalostuksen kehittäminen Luonnontuotealan keräilyn ja jatkojalostuksen Paikkariippumattomaan tietotyöhön liittyvän koulutuksen ja osaamisen kehittäminen Yritysryhmätoiminnan edistäminen Erikoiskasvien laajamittaisempi kasvatus Marjanviljelypinta-alan lisääminen ja sen jatkojalostuksen kehittäminen Saimaan järvilohen kutualueiden kehittäminen ja kannan vahvistaminen Metsäpalveluyrittäjyyden edistäminen Vähempiarvoisiksi katsottujen kalojen jatkojalostuksen Luomuviljelyn pinta-alan lisääminen ataloustuotteiden tilakohtainen jatkojalostus ja maatilojen suoramyynnin edistäminen Puun energiakäytön lisääminen Maidontuotannon kehittäminen Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen Isojen järvivesistöjen kalakantojen vahvistaminen ja saaliskoon kasvattaminen Sienten jatkojalostuksen kehittäminen Osuuskuntatoiminnan edistäminen Hunajantuotannon kehittäminen Pohjois-Karjalan metsien luomusertifiointi Erikoispuulajien kasvatustoiminnan laajentaminen Laajamittainen koivumahlantuotanto Järviruon hyödyntäminen eri tavoilla mm. rakentamisessa ja energiantuotannossa Lemmikkieläinten ruokatuotannon kehittäminen Laajamittainen pihkan keräys ja jatkojalostus Lammastalouden kehittäminen Pakurikäävän ymppäystoiminnan laajentaminen Alkoholin kaupallisen tuotannon edistäminen (mm. oluen, viskin ja ginin tuotanto) Monipuolisen hevostalouden edistäminen Vuohitalouden kehittäminen Erittäin tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Ei tärkeä

10 Luotaimen tuloksia: Maaseudun kehittämiskohteet, avoimet 1) Eri tyyppisten alueiden hyvä saavutettavuus Liikenneyhteyksien ja infran pitäminen kunnossa Datayhteyksien kehittäminen niin että etätyö on mahdollista jokapaikassa Digitalisaation tuominen pienyritysten käyttöön (tuotteiden markkinointi ja verkkokaupat) 2) Matkailun edistäminen Luontomatkailukohteiden viennin lisääminen ja hyvien yhteyksien luominen Terveysmatkailu Maaseudun näkymättömän väestön tunnistaminen ja toimenpiteiden suunnittelu heitä varten Palvelut ja paketit kuntoon. Luonto- ja hiljaisuusmatkailu. Kyläyhteisöjen toimiminen osana matkailua (mm. tapahtumat, paikalliset tavat, erilaisten itsestäänselvyyksien tuotteistaminen. Maaseutumatkailun kehittäminen kv- asiakkaiden tarpeisiin Luontomatkailu brändin kirkastaminen ja markkinointi 3) Toimijayhteistyö Yrittäjien keskinäinen sekä yrittäjien ja julkishallinnon välinen yhteistyö Kunnan ja maaseutuyrittäjien yhteinen visiointi. Hanketoiminnassa on useita hanketoimijoita, joiden tulisi yhteistyössä kehittää koko maakuntaa

Samankaltaiset tiedostot

Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain

SPATIA Raportteja 4/2017 Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain Pasi Saukkonen & Hannu Ryhänen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto Julkaisija: Alue- ja kuntatutkimuskeskus