KESKI-SUOMEN PERHEKESKUSTOIMINNAN YHDYSHENKILÖIDEN TAPAAMINEN (kokous nro 4)

Transkriptio

1 Pöytäkirja KESKI-SUOMEN PERHEKESKUSTOIMINNAN YHDYSHENKILÖIDEN TAPAAMINEN (kokous nro 4) Aika: perjantai kello kahvia tarjolla klo 9.30 alkaen Paikka: Läsnä: JOUTSA, Länsitie 7, valtuustosali (2 krs.) Leena Seppälä (pj), Anne Tuliranta-Koitela (sihteeri), Seija Kerkelä, Päivi Nevalainen, Mirja Salmi, Katja Salminen-Lahtinen, Ritva Parkkali, Kaisa Koivuniemi, Anu Karhinen- Soppi, Tiia Jämsen, Terhi Kallio, Annikki Lehto, Neija Lepistö, Susanna Kuivalainen, Hanna Niinilampi, Sanna Ruuth, Pauliina Suvi-Joki, Piritta Jetsu, Päivi Liimatainen, Anu Piispanen, Sari Paananen ja Petri Oinonen Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöiden kokoukset: Kokous 1: Äänekoski, Kokous 2: Petäjävesi, Kokous 3: Kannonkoski, Kokous 4: Joutsa, Kokous 5: Jyväskylä, Kokous 6: Keuruu, Kokous 7: Toivakka, Kokouksen avaus Joutsan vt. perusturvajohtaja Terhi Kallio Suunnittelu uusista sotekeskustiloista päätetty. Sinne ei tule sopimaan perhekeskuspalvelut. Toisaalta tämä oli helpottava tieto, koska nyt tiedetään mitä aletaan selvittämään. Käynnistetty uudet selvitykset perhekeskustilojen löytymiseksi. 2. Esittäytymiskierros, nimilistan kierrättäminen Paikallaolijat esittäytyivät, 21 osallistujaa. Nimilista liitteenä. 3. Työryhmän järjestäytyminen puheenjohtajan ja sihteerin toteaminen Joutsa toimii puheenjohtajana ja Kannonkoski sihteerinä Puheenjohtajuus ja sihteeriys ovat kiertäviä, kokouskohtaisia. Puheenjohtajuus määräytyy kokouspaikan perusteella. Sihteerinä toimii edellisen kokouksen puheenjohtaja. Puheenjohtajana toimii Joutsasta johtava sosiaalityöntekijä Leena Seppälä. Sihteerinä toimii Anne Tuliranta-Koitela Kannonkoskelta.

2 4. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi, kokouksen aikataulu Tarkennuksena että kohdan kahdeksan puolessavälissä noin kello 12 menemme lounaalle. Kuntakohtaiset esittelyt hoidetaan siten, että lounaan jälkeen poistuvat pitävät esittelynsä ennen lounasta. Esityslista hyväksyttiin. 5. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Edellinen kokous oli Kannonkoskella. Hyväksyttiin muistio. Petri Oinonen tarkensi, että hahmoteltuja kuntatapaamisia, jotka olisivat tapahtuneet perhekeskusalueittain, ei valitettavasti pystytä toteuttamaan. (kohdat 1-5, 20 min) 6. Arvolupaukset yhteisistä arvoista Keski-Suomen perhekeskustoiminnan yhteisinä arvoina ovat luottamus, eettisyys, lapsi- ja perhelähtöisyys. Käydään läpi huoneentaulut arvoista. Petri Oinonen esitteli huoneentaulut. Katja Lahtinen-Salminen pohti kohtaa: kysyn aina luvat keskusteluun. Aina se ei ole mahdollista/tarpeellista lastensuojelulain perusteella. Asiakas kohtiin vaihdetaan lapsi, nuori ja perhe, koska aina ei ole kyse asiakkuudesta. Vaihdetaan asiakas kokee kohta asiakas on asiantuntija omissa asioissaan. Asiakas kokee tulleensa kuulluksi vaihdetaan asiakas tulee kuulluksi. Hyväksyttiin muutosehdotukset. Liitteenä korjatut huoneentaulut arvoista. 7. Perhekeskusmallin rakentuminen kansallisesti ja Keski-Suomessa Perhekeskusmallin kansalliset kuulumiset: Sari Paananen esitteli äitiyspakkausesitettä ja kertoi neuvolatoiminnasta vastaaville lähetetystä tiedotteesta. Perhekeskukselle on valmistumassa kansallinen logo. Sähköisestä perhekuskuksesta on tehty selvitys ja työ etenee. Luultavasti on tulossa yksi kansallinen alusta Suomi.fi palveluun, johon maakunnat ja kunnat vievät omia tietojaan. Pohdittiin sairaanhoitopiirin ja sosiaalitoimen eli tulevan maakunnan yhteistä tulevaa kirjausohjelmaa, kuinka kytkeytyy tähän. Sähköisessä perhekeskuksessa lienee asiakasohjausnäkökulma ja varsinaiset asiakaskirjaukset ovat edelleen omissa ohjelmissaan. Selvitysluonnos liitteenä. Lisätietoa hankitaan seuraavaan kokoukseen. Kansallinen perhekeskusyhdyshenkilöiden verkosto kokoontuu säännöllisesti. Sari Paananen on Keski-Suomen edustajana mukana. Keskeisinä teemoina ovat olleet perhekeskusten johtaminen, palveluiden yhteensovittaminen ja eri maakuntien hyvien kokemusten jakaminen. Verkosto jatkaa luultavasti myös ensi vuonna, mutta koska hanke loppuu, Sari ei voi toimia edustajana. Jätettiin hautumaan, kuka jatkaisi tässä tehtävässä. Hanna Hämäläinen jatkaa muutosagenttina ensikin vuonna, mutta työmäärä ei salli tähän osallistumista. On pohdittu, mitä lääkäritoiminta voisi olla perhekeskuksissa. Esim. Laukaasta on esittää jo lukuja perhekeskustoiminnan myötä tulleista säästöistä erikoispalveluissa. On pohdittu ns. perhelääkäritoimintaa ja erikoislääkäreiden jalkautumista. Suunnitteilla on kutsua lääkäreiden edustajia koolle laajempaan työkokoukseen pohtimaan asiaa. Käytiin läpi kuntien kokemuksia lääkäreiden mukanaolosta perhekeskustoiminnassa ja erikoislääkäreiden käytöstä jo peruspalveluissa. Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman perhekeskustoimintamalli kehittämiskokonaisuuden lukijaystävällisen raportin esittely: tämä

3 on pyritty tiivistämään neljään A4 sivuun. Raporttia on vaikea kommentoida kokouksessa, joten luotamme hankkeen työntekijöiden laatimaan raporttiin. Keski-Suomen perhekeskus-alueet: Petri Oinonen esitteli erilaisia karttamalleja. SiSoTe törmäytystapahtumassa oli pohdittu myöskin karttamalleja ja toiminta-alueita. Yksi keskeisimmistä teemoista oli ollut kuntien itsemääräämisoikeus. Todennäköisesti, jollain aikataululla Keski-Suomeen muodostuu perhekeskusalueita, joihin kuuluu useampi kunta. Tässä vaiheessa, laki esitysten ollessa kesken, kannattaa jokaisen kunnan jatkaa oman perhekeskustoiminnan kehittämistä. Myös alueellinen kehittämistoiminta kannattaa miettiä nykyisten yhteistoiminta-alueiden ympärille. Keski-Suomen perhekeskuskortti: Petri Oinonen esitteli kuntakohtaista perhekeskuskorttia. Kortit tulostettiin ja kukin paikalla oleva kunta täytti omat kuntakohtaiset kortit. Kommenteissa tuli julki, että kortti on tässä vaiheessa monelle kunnalle ajankohtainen, jota voi hyödyntää tilanteen selkiyttämisessä niin keskeisille viranhaltijoille kuin päättäjillekin. Kokouksessa saatujen kehittämisehdotusten pohjalta korttia muokataan. (kohdat 6-7, Sari Paananen ja Petri Oinonen, KSLAPE, 40 min) 8. Perhekeskustoiminta Keski-Suomessa Missä mennään tällä hetkellä? Käytiin yhdessä (kunta kerrallaan) läpi kuntakohtaiset tilanteet, hyödyntäen jokaisen täyttämää perhekeskuskorttia sekä oheisia apukysymyksiä: Missä mennään tällä hetkellä, mihin ratkaisuihin on päädytty? Miten on perusteltu päättäjille ja mihin asiakirjoihin perhekeskustoiminta on viety? Miten jatkoa on ylipäänsä ajateltu? Onko jotain mikä mietityttää? (120 min) Hankasalmi: Sari Paananen välitti Hankasalmelta viestin, että on tehty päätös perhekeskuksesta monitoimitilasta. Toiminta käynnistyy 2020, kun lukion väistötilat siirtyvät pois. Joutsa: Kehitystyö pääsee nyt kunnolla käyntiin. Toimijat löytyvät ja lapetiimi ollut olemassa Lapsiperheiden palveluopas päivityksen alla. Jyväskylä: Ensi vuonna laaditaan mittaristo perhekeskustoiminnalle. Alueellisia verkostoja on perustettu kymmenen ja tiimi koostuu kahdesta sivistyspuolen henkilöstä ja kahdesta sosiaalitoimen henkilöstä. Palokan alueen verkosto on vielä sopimatta. V budjettiin ollaan esittämässä kahta perhekeskustyöntekijää. Alueellisen verkoston puheenjohtajiston on löydyttävä alueen oma henkilö. Tällöin työskentely on tehokkaampaa. Tehty mediatiedote verkostojen kokoontumisista. Perhekompassin kehittäminen on eteenpäin vietävä asia, kun alusta vaihtuu ensin. Verkostojen pöytäkirjat tulossa nettiin. Perheiden talo on noussut keskusteluihin. Asukasosallisuuden parantamiseksi ollaan perustamassa kumppanuusfoorumia. Jämsä: Petri Oinonen kertoi, että Jämsässä on aloittanut tai aloittamassa Lape koordinaattori. Kannonkoski: Lapset puheeksi -menetelmä käytössä, jatkokehitys jatkuu. Lapsen tunneäly -koulutus käynnistetty Saarikan alueella jatkoksi lapset puheeksi menetelmälle. Sivistystoimi keskeinen Kannonkosken perhekeskuksessa, muita palveluja otetaan tiloihin niin paljon kuin mahdollista. Karstula: Lape-ryhmä vienyt perhekeskusasian jatkon käsittelyn kunnanjohtajalle toiveeksi, jotta päättäjät käsittelisivät asiaa. Uusi koulukeskus tulossa ja mahdollisesti välittömässä läheisyydessä luvassa perhekeskukselle tiloja. Tarvitaan perhekeskukselle johtaja, joka

4 veisi kehitystyötä eteenpäin. Tavoite saada henkilö nimettyä tämän vuoden puolella. Myös Saarikan puolella tulossa Karstulassa tilaratkaisuja. Keuruu: Työskentelee perhekeskuksen perhetyöntekijä. Tilat ovat kaupunginomistaman kerrostalon liiketilassa. Iso aulatila, pieni keittiö ja kaksi työtilaa. Vuokran maksavat seututk, sivistys ja perusturva. Lähellä keskustaa ja koulua. Koulutuksia ja palavereja jo pidetty. Toistaiseksi ei voi kävellä sisään hakemaan apua, kun vain yksi työntekijä, mutta soittoajat ovat. Tavoite kaksi tuntia viikossa avoimet ovet. Vuoden vaihteessa aloittaa psykiatrinen sairaanhoitaja. Perhetyöntekijä tekee perheelle palveluarvion ja vie asiaa eteenpäin. Ei erillistä perhekeskuksen asiakasarviointitiimiä. Kuinka saadaan toiminta käyntiin? Miten saadaan tulokset ulos? Koko projekti on edennyt perusturvajohtajan alkusysäyksellä ja panostuksella. Kinnula: Perusturva tekee jonkin verran yhteistyötä Viitaunionin kanssa. Kirsi Alonen-Kinnunen on yhteyshenkilö, jonka vastuulla iso osa lapetyöstä. Oma laperyhmä. Kirjastosta suunnitellaan perhekeskuspaikkaa, joka sisältäisi erilaisia te toja perheille. Kivijärvi: Sivistysjohtaja on irtisanoutunut, joten paikalla ei ollut ketään Kivijärveltä. Konnevesi: Toiveena perhekeskusmallin sisäistäminen. Kukkulan nuorisotilaa käyttää myös MLL, vapaaehtoisten kohtaamispaikka. Henkilövaihdoksia. Kyyjärvi: Paikalla ei ollut Kyyjärven edustajaa. Laukaa: Paikalla ei ollut Laukaan edustajaa. Luhanka: Paikalla ei ollut Luhangan edustajaa. Joutsalla on mandaatti kehittää myös Luhangan perhekeskustoimintaa. Multia: Paikalla ei ollut Multian edustajaa. Muurame: Laperyhmä on valinnut kärjekseen perhekeskuksen kehittämisen. Verkostotyötä kehitetään lapset puheeksi menetelmän kautta. Laajenee sivistyksen puolelle ensi vuonna. Fyysisen keskuksen päätös etenee, nyt kiinni vain vuokravaroista. Tulossa yhden vanhusten yksikön siipeen jonka lähellä myös nuorisokeskus. 2 krt/vko avoin päiväkoti, perhetyöntekijöiden työskentelytila, kokoustila neuvonpidoille ja jalkautuville palveluille. Perhetyö on kehittänyt sos.huoltolain mukaista ohjausta ja neuvontaa. Avautumassa perhetyön chat-palvelu. Perhetoivo-perhetyö. Yhteistyön kehittämistä vielä liikelaitoksen kanssa. Väestön palvelutarpeet muuttumassa, painetta vanhuspuolella, joten nyt on painostettava lapsi- ja perhepalveluiden puolesta. Petäjävesi: Lapeohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti ja pitää asiaa esillä. On myös laajempi ryhmä, jossa kaikki verkostot mukana. Monitoimijainen tiimi kokoontuu kuukausittain. Tulossa messut joulukuun alussa koululla. Sähköisesti valmistellaan Jkl perhekompassin tyyppistä sivustoa. Tänään tilatarkastus liiketilasta, pienestä perhekeskuksesta, johon tulisi erityisesti erityistyöntekijöitä ja avoin päiväkoti. Pihtipudas: kts. Viitasaari Saarijärvi: Paikalla ei ollut Saarijärven edustajaa. Toivakka: Toukokuussa irrotettu varhaiskasvatuksesta työpanos lapekoordinaatioon 60%. Ensi vuodelle esitetty 80%. Laperyhmän kokoonpanoa muokataan. Yhteistyön arviointikartoitus tehty, yhteenveto tekeillä. Löytynyt hienoja yhteistyömalleja, jotka eivät ole tulleet julki ja mahdollisuuksia uusille yhteistyökuvioille. Seututk:n kanssa hyvä yhteistyö. Lapset puheeksi-koulutuskin käynnistyy heidän kautta. Uurainen: Sari Paananen kertoi terveiset Uuraisilta. Tehty laaja asukaskysely ja laadittu perhepalveluesite. Nuorisotalon yläkertaan suunnitellaan pienimuotoista perhekeskustoimintaa: pene, psykologi, ryhmätoimintoja.

5 Viitasaari: Asia ei ole paljoa edennyt. Lapset puheeksi- ohjausryhmä ja laperyhmä ovat samat ja kokoontuvat harvakseltaan. Kaksi päävastuuhenkilöä (siv. ja sote). Palvelukuvausta ollaan tekemässä eli kaikki mitä on tällä hetkellä olemassa eli perhekeskusverkoston kuvaus. Palveluiden jalkautuminen toimii hyvin ja Lapset puheeksi menetelmän jalkautus on yhteinen punainen lanka sote ja sivistyspuolelle. Äänekoski: Paikalla ei ollut Äänekosken edustajaa. LOUNAS KLO (omakustanteinen) Sari Paananen, Anu Piispanen ja Petri Oinonen kävivät tutustumassa Helsingin Itäkadun perhekeskukseen. Ohessa linkki perhekeskuksen kotisivuille: Lisäksi, tiedoksi helsinkiläisten miettimät edut Perhekeskustoimintamallista: 1. Asiakkaan näkökulmasta palveluiden saatavuus paranee o Monipuoliset palvelut saman katon alla o Monimutkaiset palveluverkot selkiytyvät o Vastaanottoja myös ilta-aikaan erityisesti raskaana oleville ja aivan pienten vauvojen perheille o Omahoito, sähköiset ja digitaaliset palvelut, chat, älykkäät lähetteet ja esitietolomakkeet (Apotti + ODA) 2. Vaikuttavuutta vähemmällä käyntimäärällä o Monipuolisemmat palvelut saman katon alla o Tiimityöskentelymalli ja monitoimijainen työskentely mahdollistavat kokonaisvaltaisen avun 3. Tuottavuus lisääntyy työntekijän näkökulmasta o Ketterämmät konsultointimahdollisuudet o Tiimityöskentelymalli ja monitoimijainen työskentely vähentävät turhaa päällekkäistä työtä o Uudet työmuodot, yhteisöllisyys, pelisäännöt o Järjestöjen kohtaamispaikkatoiminta ja vertaisryhmät 4. Henkilöstötyytyväisyys paranee o Työtä ei tarvitse tehdä enää yksin vaan kumppanit löytyvät läheltä o Asiakas tulee yhteistyöllä paremmin autetuksi 9. Avoimet kohtaamispaikat osana perhekeskustoimintaa - Keski-Suomen kohtaamispaikkojen tilannekartoitus: - Anu on edustajana valtakunnallisessa kohtaamispaikkaryhmässä. 144 kohtaamispaikkaa löytynyt tähän mennessä mennessä käytävä kommentoimassa oman kunnan

6 tietoja, joiden pohjalta laaditaan kartta. Kylätalot ovat nousseet esille, käykää tarkastamassa myös niiden tiedot. - Kohtaamispaikkojen kansalliset kriteerit: - THL ja Lastensuojelun keskusliitto laatineet kriteeristön. Kts. Liite. - Maakunnallisen lapetyöryhmän Learning Cafe työskentelyn tulokset kts. liite - Järjestöjen rooli perhekeskustoiminnassa: - kts. liite - Anu Piispanen lähetti liitteet yhdyshenkilöverkostolle kokouksen yhteydessä (Anu Piispanen, KSLAPE, 30 min) 10. Muut asiat (KSLAPE) : Lape-päivät, paikkana Tampere-talo, Tampere, voi seurata myös etänä! : LAPE-muutosohjelman IV konferenssi - Miten tästä eteenpäin? , klo : Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman päätösseminaari, paikkana Jyväskylän yliopiston Agora-rakennus, Mattilanniemi 2 (myös verkko-osallistumismahdollisuus, muistathan ilmoittautua) , klo , Palokan kirkko: Erokoulutus Mahdolliset muut asiat: ei ollut muita asioita 11. Jatkon sopiminen (Anu Piispanen 20 min) Edellisissä kokouksissa on linjattu, että kokoonnumme neljä kertaa vuodessa, kokouspaikan ollessa kiertävä. Seuraavat kokoukset: klo Jyväskylä, paikka myöhemmin, Matti Rimpelä tulee mukaan klo Keuruun perhekeskus, Keuruuntie klo Toivakka, kirjastosali 12. Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo (10 min)

7 JAKELU: Kuntien perhekeskustoimintamallin yhteyshenkilö/-t: Hankasalmi Eila Laulajainen Malkki ja Virpi Janhonen Joutsa Leena Seppälä, Annikki Lehto ja Tiina Merima Jyväskylä Virve Hongisto, Piritta Jetsu, Minna Pajala ja Päivi Liimatainen Jämsä Riitta Hjelt, Armi Lehtinen ja Maija Jääskeläinen Kannonkoski Vesa Wilkko ja Anne Tuliranta-Koitela Karstula Mirka Oinonen ja Katja Salminen-Lahtinen Keuruu Hanna Niinilampi, Alisa Veistämö, Heidi Tennilä ja Tuija Koivisto, Kinnula Mirja Salmi ja Kirsi Alonen-Kinnunen Kivijärvi Katja Poranen Konnevesi Eira Ohvo, Jukka Hirvonen ja Tuija Mehto Kyyjärvi Maija-Liisa Immonen ja Heli Auranen Laukaa Sanna Salo Luhanka Sirpa Hyytiäinen Multia Ani Närhi Muurame Tuula Pitkänen ja Päivi Nevalainen Petäjävesi Timo Holm, Sanna Ruuth ja Ari Tuomi Pihtipudas Tiia Jämsen ja Maarit Jomppanen Saarijärvi Arja Siikström ja Anssi Hemminki Toivakka Neija Lepistö, Elisa Mustonen ja Susanna Kuivalainen Uurainen Marjo Lappalainen, Hanna Höykinpuro ja Hanna-Mari Saarelainen Viitasaari Tiia Jämsen, Maarit Jomppanen ja Tuula Mäntylä Äänekoski Elina Lämsä Maakunnallisen LAPE-ryhmän matalan kynnyksen jaoston jäsenet: Juha-Matti Latvala, Niilo Mäki Instituutti (NMI) Maarit Jomppanen, Viitasaari Tiia Jämsen, Pihtipudas Minna Ahokas, Jyväskylän ammattiopisto (JAO) Tuija Koivisto, Keuruu Sanna Salo, Laukaa Pirjo Heinonen, Äänekoski Jaana Vähäpesola, Muurame Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto (JYU) Kaisa Koivuniemi, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES) Petri Lehtoranta, Jyrki Saarela, Keski-Suomen Liikunta (Kesli) Ritva Parkkali, seurakuntien edustaja (läsnä iltapäivän) Hanna-Kaisa Pekkarinen, Kannonkoski Ani Närhi, Multia Virpi Janhonen, Hankasalmi Päivi Nevalainen, Muurame Neija Lepistö, Toivakka Elisa Mustonen, Toivakka Tuija Rasinen, Jyväskylä Petri Oinonen, Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE)

8 Anu Piispanen, Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (MLL/KSLAPE) Sari Paananen, Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE) Senja Hirsjärvi, Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE) Keski-Suomen Lape hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen Maakunnallisen LAPE-ryhmän ryhmän puheenjohtaja Päivi Fadjukoff, Haukkalan-säätiö ja Jyväskylän yliopisto (JYU) Keski-Suomen muutosagentti Hanna Hämäläinen Keski-Suomen SOTE-/MAKU valmistelijat Pirjo Peräaho Mikael Palola Kati Kallimo Simo Oksanen Anu Pihl Emmi Hyvönen Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskus Anu Karhinen-Soppi Joutsan LAPE-ryhmä Leena Seppälä välittää muistion Lape-ryhmälle