KESKI-SUOMEN PERHEKESKUSTOIMINNAN YHDYSHENKILÖIDEN TAPAAMINEN. Petäjäveden yläaste/lukio, Auditorio Miilu, os. Miilutie 4, Petäjävesi

Transkriptio

1 MUISTIO KESKI-SUOMEN PERHEKESKUSTOIMINNAN YHDYSHENKILÖIDEN TAPAAMINEN Aika: perjantai klo Paikka: Petäjäveden yläaste/lukio, Auditorio Miilu, os. Miilutie 4, Petäjävesi 1. Kokouksen avaus Tervetulotoivotukset Petäjäveden sivistystoimenjohtaja Timo Holm avasi kokouksen toivottamalla osallistujat tervetulleiksi. 2. Läsnäolijoiden toteaminen Todettiin läsnäolijat lyhyellä esittelykierroksella. Läsnäolijat on merkitty tämän muistion lopussa olevaan kutsuttujen listaan lihavoituna. 3. Työryhmän järjestäytyminen - puheenjohtajan ja sihteerin valinta Edellisen kokouksen päätöksen mukaisesti puheenjohtajuus ja sihteeriys ovat kiertäviä. Päätöksen mukaisesti Petäjävesi toimii puheenjohtajana ja Äänekoski sihteerinä. 4. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi, kokouksen aikataulu Ehdotuksena, että käsitellään kohdat 1-6 sekä muut asiat (kohta 11) ennen ruokataukoa, joka keittiön toiveesta jo klo Lisäksi ehdotettiin, että kohta 9 käydään läpi ennen kohtaa 8. Päätös: Hyväksyttiin esityslista muutosehdotuksineen. 5. Edellisen kokouksen muistio Käytiin läpi ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. 6. Arvot ja kansalliset linjaukset maakunnallisen perhekeskusmallin rakentamisen taustalla -Arvot, jotka ohjaavat toimintaamme Keski-Suomessa:

2 Petri muistutti arvokeskustelun juurista: vuonna 2016 järjestetyillä perhekeskusmallin käyttöönottoon liittyvillä valmennuspäivillä aloitettiin arvokeskustelu, jonka tavoitteena oli maakunnallinen yhteisymmärrys ja näkemys siitä, millaiset arvot pystyisimme maakunnallisesti isompana kokonaisuutena allekirjoittamaan. Arvot, jotka valikoituneet ohjaamaan perhekeskusten rakentamista Keski-Suomessa: lapsi- ja perhelähtöisyys, luottamus ja eettisyys. Osallistujien tehtävänä kirjoittaa ylös, kuinka nämä toteutuvat omassa työssä tai kuinka niiden tulisi näkyä. Kirjoitetut ajatukset kerättiin, palataan niihin ensi kerralla ( Kannonkoski). -Terminologia ja asemoituminen: Petri avasi kansallisia linjauksia perhekeskusten terminologiasta ja eri tasojen suhteista. Kun puhutaan perhekeskuksesta, puhutaan palveluverkoston kaikista sote-palveluista. Täyden palvelun perhekeskuksia ei ole maakunnissa kuin muutama, ehkä vain yksi. Perhekeskuksen toimipisteitä on enemmän, ja sieltä löytyvät osa sote-palveluista. Kohtaamispaikkoja ovat perhekeskuksen alueen eri kohtaamispaikat, joissa perheet tapaavat toisiaan. Keskustelua herätti mahdollisuus, ettei suurimmassa osassa maakunnan kuntia ole yhtään oikeaa perhekeskusta, josta löytyisi kaikki perheiden erityisemmätkin palvelut. Fyysisesti perhekeskuksen toimipisteet kunnissa, niitä ylläpidetään monituottajamallilla eri toimijoiden tiloja, eri toimijoiden tuottamia palveluita. Mutta entä koordinaatiovastuu? Kunnat miettivät tarkkaan millaisia tiloja tarvitaan, ja kuka ne maksaa, koska kyseessä kalliit investoinnit. Joutsassa tällä hetkellä rakennetaan omalla kustannuksella, myöhemmin todennäköisesti vuokrataan tiloja eri toimijoille. Maakunnan järjestämisvastuu - miten neuvottelut kuntien kanssa järjestetään? -Perhekeskustoiminnan peruspalikat ja tehtävät Sari esitteli perhekeskustoiminnan tehtäviä mm. tähtikuvion avulla mitä, miksi ja miten (ketkä/mitkä toimijat toteuttavat tehtäviä, mitä toimintoja perhekeskuksessa pitää olla. Keskeistä on verkostoida lapsiperheiden palvelut kokonaisuudeksi ja perustaa kohtaamispaikkoja. Lisäksi sovitaan perhekeskuksen, sen toimipisteiden ja kohtaamispaikkojen asemoitumisesta maakunnan alueelle perhekeskus toimii verkostona, mutta sillä on myös tiloja. Perhekeskustoimintamalli edellyttää myös kokonaisuuden johtamista ja koordinointia, palvelujen ja toimintojen yhteensovittamista sekä osaamisen jakamista. Yhteistyörakenteista ja käytänteistä on myös sovittava: kunta (mm. varhaiskasvatus, koulut, opiskeluhuolto ja kunnan muu toiminta), aikuisten ja lasten erityispalvelut sekä 3. sektori. Lapset,

3 nuoret ja perheet ovat mukana kehittämässä ja arvioimassa toimintaa. Perhekeskustoiminnassa tärkeää jatkuvan kehittämisen rakenteet (esim. maakunnallinen perhekeskusyhdyshenkilöiden verkosto). Palveluiden yhteensovittamisen ja yhteistyörakenteiden tiimoilta käytiin myös keskustelua esimerkkinä niiden lasten puhe- ja toimintaterapia, joiden kohdalla Kelan kriteerit eivät täyty, mutta joille palvelu arvioidaan silti tarpeelliseksi. Sivistystoimet ovat äkkiä pulmissa, jos palvelua ei osteta/jos kuntoutus perustasolla ei toimi. Maakunta tasoittaa kuntien välisiä eroja, mutta turvaako se riittävän kuntoutuksen tason? Perhekeskustoiminnan nykytila Keski-Suomessa Jatketaan edellisessä kokouksessa aloitettua tutustumista Keski-Suomen perhekeskustoiminnan nykytilaan. Tehdään se pienissä ryhmissä kuulemalla ajankohtaisia kunta/kuntapari perhekeskus kehittämistyön tilanteita ja suunnitelmia. Jaetaan kokemuksia ja opitaan toinen toisilta. Tehdään nostoja tulevaan kehittämiseen. Jämsä, Äänekoski, Jyväskylä: Keskustelu siitä, missä mennään, on tärkeää kuulla, mitä toisissa kaupungeissa viety eteenpäin. Kaikissa kunnissa paljon onnistumisen kokemuksia, mutta haasteita saada kaikkia toimijoita mukaan (Jämsä ja Äänekoski ehkä paremmin, kuin esim. Jyväskylä). Hyvä, että tällaisia kokoontumisia on, vaikkakin on haastavaa löytää niille aikaa. Tärkeää kohdata ja oppia tuntemaan maakunnan muita toimijoita. Jyväskylä saa mallia alueidensa kehittämiselle, perhekioski-suunnitelma, suunnitelmia Sepän seurakunnan pisteen kanssa yhteistyötä. Fyysisten tilojen merkitys näyttäytyy suurena kaikille. Toivakka, Kannonkoski, Kivijärvi: Toivakassa on saatu johto sitoutumaan, Kannonkoski-Kivijärvi -alueen haasteena miten kaikki toimijat saadaan mukaan. Saarikka-kunta -yhteistyötahojen ja johdon keskustelu puuttuu vielä, mutta sekin on tulossa. Hyvää se, että perustyörukkastoiminnassa pystytään puhumaan ruohonjuuritason asioista. Tulevaisuus: Toivakassa koordinaattori LAPEtyön eteenpäin viejänä tulossa (asia valmisteille, maaliskuun aikana käsitellään johtoryhmässä, koordinaattori kunnan sisältä, pesti vuoden loppuun). Kannonkoski-Kivijärvi käynnistää nettisivuja perhekeskukselle ja tukea toivotaan KSLAPEsta johdon sitouttamiselle. Kinnula, Konnevesi: Sarin apua toivotaan Kinnulaan, tilanne tuntuu olevanjäissä, eikä mitään radikaalia edistymistä koulun puolelta ei ole tullut tukea, ei varahenkilöä perhekeskusasioille. Halua ja tahtoa Kinnulassa avainhenkilöillä on, mutta siihen se jää. Nuorisovaltuusto saatu vähän mukaan. Tilanne on vähän pettymys, asiat olleet esillä johtoryhmässä ja valtuustossa, mutta ei siitäkään huolimatta varsinaista etenemistä. Hyvää on ollut onnistunut asukasilta, sivistyskin paremmin mukana. Konnevedellä yhdessä tekemisen kulttuuri ollut hyvä, kunnan Lape-ryhmä toimii rakennettuna laajennetun Nupove-ryhmän ympärille. Si-so-te -yhteistyössä on ihan hyvä pohja, perhekeskus toimii verkostomaisena rakenteena. Yhteistyö onnistuu toki johonkin suuntaan paremmin kuin johonkin toiseen. On kohtaamispaikkoja ja hyviä omia käytännön juttuja. Jo olemassa olevan tunnistaminen ja tiedostaminen

4 (kuvaaminen) on Konnevedellä tosi tärkeää, oppilashuollon aamukahvit mitä kuuluu? -ajatuksella yksi hyvä käytäntö. Petäjävesi, Joutsa, Hankasalmi: On selkeästi menty eteenpäin, eri tavalla eri kunnissa mutta eteenpäin on menty. Joutsassa tulossa fyysinen sote/perhekeskus, toimijoita koottuna fyysisesti samaan paikkkaan, Petäjävesi ja Hankasalmi toimivat enemmän verkostomaisina perhekeskuksina. Hankasalmelle on tulossa uusi koulu, tässä yhteydessä pohditaan myös, tulisiko siihen tilat myös perhekeskukselle. Kaikissa kunnissa toimijoita on saatu hyvin mukaan, seututerveyskeskus on esimerkiksi vahvasti mukana ideoimassa, kehittämässä ja mukana ohjausryhmissä. Haasteina nähdään tila-asiat, miten saadaan erityisemmät palvelut yhdistettyä avoimiin palveluihin sekä sähköisten palveluiden ja nettisivujen kehittäminen Raija toi esille, että kansallisesti on suunnitelmissa luoda digitaalinen perhekeskus suomi.fi -palveluun. Sinne voi linkittää myös maakunnan omia juttuja. Suomi.fi tarjoaa pohjan, jossa kaikki voivat olla mukana mutta mahdollistaa myös räätälöinnin oman näköistä palvelua. Jo nyt on edellytetty kunnilta, että kaikki palvelut pitää syöttää suomi.fi -palveluun. Kannattaa miettiä omat sähköiset palvelut suhteessa tähän. Maksuton, mutta vaatii toki työtä/päivittämistä. Seurakunnan Family Room, samoin kuin Jyväskylän Perhekompassi neuvottelevat toimimisesta tällä alustalla. Lisäksi vinkattiin, että Facebookissa toimii vanhemmuuden ja parisuhteen tuki -ryhmä (Lapin LAPEn luoma), josta löytyy kattava linkkikokoelma. 7. Ryhmän nimestä päättäminen Ehdotus: Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöiden osaamis- ja tukiverkosto Käytiin keskustelua, voisiko käytössä olla puhekielinen lyhenne ehdotetusta nimestä. Lyhenne-ehdotusten puuttuessa asia jäi pöydälle seuraavaan kokoukseen. Päätös: Nimiasiaa käsitellään vielä kesäkuussa Kannonkoskella. 8. Yhdyshenkilöiden tehtävät ja ryhmän kokoonpano Perhekeskusyhdyshenkilön tehtävänä on: - osallistua osaamis- ja tukiverkoston kokouksiin - toimia tiedonvälittäjänä osaamis- ja tukiverkoston ja oman kunnan toimijoiden välillä - osallistua osaamis- ja tukiverkoston kokousten ja tapahtumien sisällön suunnitteluun - vastata oman kunnan perhekeskustoiminnasta ja sen kehittämisestä - mitä muuta?

5 Käytiin keskustelua verkoston toiminnasta. KSLAPE kannustaa kuntia osallistumaan jo nyt sisällön suunnitteluun. Verkoston puheenjohtajuus ja sihteeriys kiertävät, joten ehdotettiin, voisivatko nämä kunnat erityisesti yhdessä suunnitella verkoston tapaamiset. Sihteerin tehtävä laatia muistio, lähettää puheenjohtajalle, joka tarkastamisen jälkeen lähettää sen eteenpäin. Yhdyshenkilö voisi toimia muutosjohtajana omalla alueella, mutta todettiin, että rajoituksia on siinä, miten voi toisen organisaation (vaikkapa yksityisen) edustajana vaikuttaa kuntiin. Sari nosti keskusteluun ajan LAPEn jälkeen pitäisikö tehtävälistauksessa olla jotain mikä liittää työn maakunnallisen perhekeskuksen ympärille. Petri totesi myös, että kun LAPE päättyy vuoden loppuun, verkoston merkitys korostuu entisestään. Pohdittiin maakunnallisen ohjausryhmän tai laajemman työryhmän tarpeellisuutta ja Raija nosti esille, että suunnitelmissa on ollut, että perhekeskusten ohjauksessa/koordinaatiossa olisi maakuntavastuu. Todettiin, että perhekeskukset etenevät kunnissa, mutta samalla myös esim. sairaanhoitopiiri tekee omia suunnitelmiaan, joten olisi tärkeää miettiä sitä, miten nämä yhdistyvät. Verkoston tehtäviin ja kokoonpanoon liittyen on siis paljon vaateita. Ryhmän olisi tarkoitus tarjota työnohjauksellista tukea, mahdollisuuden käydä keskustelua ja jakaa kokemuksia siksi on ehdotettu sitä, ettei kokoonpano paljon muuttuisi. Kokouskohtaisesti paikallisia toimijoita ja kuntalaisia voisi osallistuttaa. Ehdotettiin myös, että puuttuvien kuntien kuulumiset ennen kokousta olisi hyvä saada jo lyhyesti tiedoksi, jottei tähän mene varsinaisesta tapaamisesta aikaa. Raija ehdotti, että kokonaiskuva kuntien tilanteista voisi olla tiivistelmien muodossa ks2020 -sivuilla katsottavana. Onko mahdollista seurata etänä kokouksia? Kannonkoskelle voi olla kynnys osallistua. Päätös: Keskustelu tehtävälistasta jäi avoimeksi, eikä täydennyksiä listaan tehty. Kokousten sihteeri laatii muistion, lähettää sen puheenjohtajalle tarkastettavaksi, jonka jälkeen muistio lähtee jakoon. Tiivistelmät voidaan julkaista. Etämahdollisuutta pohditaan, ehkä tilanteen mukaan. Ryhmän kokoonpanosta keskusteltiin viime kokouksessa. Ehdotus: Yhdyshenkilöiden osaamis- ja tukiverkostoa ei laajenneta. Kuntien perhekeskusyhdyshenkilöiden lisäksi kokoukseen voidaan tarvittaessa, siitä erikseen sovitusti, kutsua mukaan muita toimijoita. Ehdotettiin myös, että järjestäjäkunnan perhekeskusverkosto olisi mukana kokouksessa. Kunta voisi itse päättää, minkä perhekeskuskokoonpanon kunnasta kokoukseen kutsuu (LAPE-ryhmä?). Kuntaisännällä olisi myös vastuu luoda siltaa seuraavan puheenjohtajan kanssa seuraavaan kokoukseen.

6 Seuraavaan kokoukseen ehdotettiin kutsuttavaksi Katja Bergbacka, joka on Opetusja kulttuuriministeriön nimeämä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman projektipäällikkö, sekä LAPEN nimeämä yhdyshenkilö Keski-Suomeen. Todettiin myös, että maakunnallisen matalan kynnyksen jaoston olisi hyvä saada kutsu verkoston kokouksista, jotta tieto kulkee. Ryhmän kokoonpanosta esitettiin, että sairaanhoitopiiri tulisi kuitenkin mukaan kokoonpanoon, jotta kuulee missä kunnat menevät ja päinvastoin. Ehdotettiin, että kutsutaan jatkossa Jenni Sormunen ja Mikko Hirvonen mukaan. Tarkistettiin yhdyshenkilölista. Todettiin, että kustakin kunnasta ainakin yhden on hyvä olla sivistyksen edustaja. Päätös: Järjestäjäkunta voi kutsua kokoukseen omaa perhekeskusverkostoa ja muita tarpeelliseksi kokemiaan tahoja. Kokoukseen kutsutaan myös maakunnan LAPE-jaosto sekä sairaanhoitopiirin Jenni Sormunen ja Mikko Hirvonen. Kannonkoskelle 8.6. kutsutaan Katja Bergbacka, OKM. Konneveden yhdyshenkilöksi nimettiin Eira Ohvon tilalle Jukka Hirvonen. Petäjäveden yhdyshenkilöksi lisättiin Sanna Ruuth. Toivakan yhdyshenkilöksi lisättiin Susanna Kuivalainen. 9. Avoimet kohtaamispaikat osana perhekeskustoimintaa - Johdatus työpajatyöskentelyyn. Anu alusti osallistujat pohtimaan perhekeskusten kohtaamispaikkoja ja niiden roolia tärkeänä osana perhekeskusten toimintaa. Ilmassa on huolta, että ne jäävät irrallisiksi. Tällä hetkellä kootaan materiaalia Keski-Suomen kohtaamispaikoista. Kohtaamispaikkojen päätehtävä on matalan kynnyksen vertaistuki ja palveluohjaus. On tärkeää, että kohtaamispaikat integroidaan perhekeskustyöhön kunnissa, esim. kohtaamispaikkojen edustaja lape-ryhmissä/peketyöryhmissä. Tavoitteena on, että kohtaamispaikat tulevat osaksi kuntien hyvinvointisuunnitelmia. Tulevassa muutoksessa maakunnan liikelaitos koordinoi perhekeskustoimintaa, kunnat sen sijaan kohtaamispaikka- ja lähipalvelukokonaisuutta. On mietittävä koordinoivia rakenteita, jotka liittävät kohtaamispaikat osaksi perhekeskuksen ehkäisevän ja varhaisen tuen tehtäväkokonaisuutta. Tarvitaanko Keski-Suomen avoimien kohtaamispaikkojen yhdyshenkilöiden verkosto? Kunnissa voisi olla avoin kohtaamispaikka yhdyshenkilö + perhekeskuskoordinaattori -työpareja. Ajatus saa kannatusta, jotta hyvinvointipuolen koordinaatio sujuisi. Pirkanmaa mukana vesote-hankkeessa esim. lääkäri osaa ohjata vaikka vapaa-aikatoimen tai 3. sektorin kohtaamispaikkaan, palvelutarjottimet saatavilla, tästä voisi ottaa mallia Keski-Suomessa. Päätös: Keskusteluun ja asiaan palataan seuraavassa kokouksessa Kannonkoskella 8.6. Minkälainen kohtaamispaikan tulisi olla?

7 Työpajatyöskentelyn aihe: Toimintaperiaatteiden tarkastelua lasten ja perheiden, työntekijöiden ja vapaaehtoisten sekä johtamisen näkökulmasta. Työpajan purku jatkosuunnitelma Ehdotus: Maakunnallinen avoimen kohtaamispaikan verkosto sekä verkoston nivoutuminen perhekeskusyhdyshenkilöiden työskentelyyn 10. Muut asiat - Lapset Puheeksi -kouluttajakoulutus on siirtynyt syksyyn 2018: , , ja Muutosagentti Hanna Hämäläinen yhteyshenkilönä koordinoi koulutusta. Kasvun tuki -sivustolta löytyvät eri työmenetelmät. Kouluttajakoulutukseen osallistumisen edellytyksenä, että menetelmäkoulutus tehty aikaisemmin + viisi toteutettua keskusta + 1 neuvonpito. Syksyn aikana oma koulutusryhmä koulutuksen aikana. - Yksissä hanke: Keski-Suomen alueella vuosina toteutettava YKSISSÄ-hanke vahvistaa maatalousyrittäjien ja muiden maalla asuvien ihmissuhteita ja henkistä hyvinvointia, kehittää parisuhdetyön työmuotoja ja -menetelmiä, lisää ammattilaisten parisuhdetyön osaamista ja verkostoitumista sekä edistää myönteisiä mielikuvia maaseudusta asuinseutua. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat työparina toteutettavien tilakäyntien toimintamallin luominen, parisuhdetoiminnan ja sinkkutapahtuminen kehittäminen ja toteuttaminen sekä ammattilaisten osaamisen vahvistaminen. Hankkeen toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yhteistyöverkoston kanssa, ja hankkeessa vahvistetaan hankkeen teemoihin liittyvien toimijoiden välistä verkostoitumista. Hanke panostaa aktiiviseen tiedotukseen. Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ja sen osatoteuttajana toimii Kataja - Parisuhdekeskus ry. Hanke liittyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan ja hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Lisätietoja: projektipäällikkö Riitta Ala-Luhtala, Perheet keskiöön hanke, Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke Lastensuojelun keskusliiton hanke: kokonaisuus, jossa tuetaan perhekeskustoimintamallia järjestöjen tehtävän yhteistyön mukana. - Vaino ja vieraannuttaminen -koulutus Palokan kirkossa LAPE-konferenssi LAPE-päivät

8 Löytyvät THL:n tapahtumakalenterista, voi seurata verkkolähetyksenä, mutta muista ilmoittautua! - Luo luottamusta -verkkokoulutus: verkkosivusto, jota voi läpikäydä omatoimisesti. - Kohti lapsiystävällistä maakuntaa -koulutussarja (materiaalit löytyvät Kesäyliopiston sivuilta, jatkossa KS2020 sivuilta myös), tallenteet saatavilla. - Mielenterveyden ensiavun -kärkihanke: Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia omaan kuntaan. Yhteyshenkilö Mirja Erlund. Saadaanko julkaista kuvia kuntien perhekeskusmalleista KS2020 -sivuilla? Malleihin kohdistuu paljon kiinnostusta, miten esim. sairaanhoitopiiri jalkauttaa toimintaansa. Päätös: Julkaisemiselle ei nähty estettä. 11. Jatkon sopiminen Edellisessä kokouksessa sovitun mukaisesti kokoontuminen on noin neljä kertaa vuodessa ja kokouspaikka on kiertävä. Seuraava kokous: klo Kannonkoskella, Kannonkosken koulu, Opintie 2 Syksyn kokoukset: klo Joutsa, valtuustosali klo Jkl, paikka myöhemmin 12. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

9 JAKELU: Kuntien perhekeskustoimintamallin yhteyshenkilö/-t: Hankasalmi Eila Laulajainen Malkki, Virpi Janhonen Joutsa Leena Seppälä ja Annikki Lehto Jyväskylä Virve Hongisto ja Piritta Jetsu Jämsä Riitta Hjelt, Armi Lehtinen ja Maija Jääskeläinen Kannonkoski Hanna-Kaisa Pekkarinen ja Anne Tuliranta-Koitela Karstula Mirka Oinonen ja Katja Salminen-Lahtinen Keuruu Alisa Veistämö ja Riitta Vanhanen, Heidi Tennilä Kinnula - Mirja Salmi ja Kirsi Alonen-Kinnunen Kivijärvi - Hanna-Kaisa Pekkarinen Konnevesi Jukka Hirvonen, Tuija Mehto Kyyjärvi Maija-Liisa Immonen Laukaa Sanna Salo Luhanka Sirpa Hyytiäinen Multia Ani Närhi Muurame Tuula Pitkänen, Päivi Nevalainen Petäjävesi Anne Ikonen, Timo Holm ja Sanna Ruuth Pihtipudas Tiia Jämsen ja Maarit Jomppanen Saarijärvi Arja Siikström ja Anssi Hemminki Toivakka Neija Lepistö, Elisa Mustonen, Susanna Kuivalainen Uurainen Marjo Lappalainen, Hanna Höykinpuro ja Hanna-Mari Saarelainen Viitasaari - Tiia Jämsen ja Maarit Jomppanen Äänekoski Elina Lämsä Petri Oinonen, Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE) Anu Piispanen, Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (MLL/KSLAPE) Sari Paananen, Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE) Senja Hirsjärvi, Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE) Raija Harju-Kivinen, Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE) Keski-Suomen muutosagentti Hanna Hämäläinen Anu Karhinen-Soppi, Jyväskylän yliopisto Kaisa Koivuniemi, Likes