TOIMEN POIKA KANNATUSYHDISTYS HISTORIA SUDENPENNUT HÄNKKÄ LIITY PARTIOON KÄMPÄT GRANIPÄIVÄT - ESITTELYNUMERO 2003 TOUKOKUU. Sivulla 3 Sivulla 6

Transkriptio

1 TOIMEN POIKA HISTORIA KANNATUSYHDISTYS Sivulla 3 Sivulla 6 SUDENPENNUT HÄNKKÄ Sivulla 4 Sivulla 6 LIITY PARTIOON KÄMPÄT Sivulla 4 Sivulla 7 V ARTIOLAISET MÄYRÄN VAELLUS Sivulla 5 Sivulla 8 TOUKOKUU GRANIPÄIVÄT - ESITTELYNUMERO 2003 Hyppy tuntemattomaan - Ahma vartion jäsenet temmeltämässä metsässä

2 Toimen Poika 2003 TOIMEN POIKA JULKAISIJA Partiotasavalta TOIMEN POJAT RY PÄÄTOIMITTAJA Olli Hillo Anttonen TOIMITUSSIHTEERI Ilkka Ile Lehto TOIMITUS Visa Jokelainen PAINOPAIKKA Kauniaisten nuorisotalo PAINOS 200 kpl SIVUNTAITTO Ilkka Ile Lehto VALOKUVAT Kuvaaja mainittu erikseen KANNEN KUVA Janne Peltsi Peltola Toimitussihteeriltä TP-lehti on partiotasavalta Toimen Poikien äänenkannattaja, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa ja jaetaan kaikille jäsenmaksunsa maksaneille toimareille. Tämä lehti sen sijaan on erikoispainos, joka on tehty nimenomaan Granipäiviä silmällä pitäen. Tarkoituksena on siis esitellä lyhyesti ja ytimekkäästi Toimen Poikia sekä partioliikettä yleisesti. Lehden sisältö on huomattavasti suppeampi kuin yleensä TP-lehdessä ja artikkeleissa on keskitytty esittelemään Toimen Poikien historiaa, toimintaa ja toiminnan puitteita. Viereiselle sivulle olen koostanut käytettävissäoleviin lähdemateriaaleihin nähden suorastaan naurettavan tiivistetyn historiaosuuden, mutta siitä saa selville nopeasti olennaisen. Keskiaukeamalla käsitellään eri ikäkausiryhmiä ja kuvaillaan niiden toimintaa. Lehden loppupuolella kerrotaan kämpistämme sekä uutukaisesta lerialueestamme. Takasivulle on saatu kirjailijataiturimme Tinen artikkeli vartionsa vaelluksesta Nuuksioon. Sisältö kirjoitettiin myös kotisivuja silmälläpitäen ja jutut lisätään webiin ehkäpä hieman laajemmassa mittakaavassa. Kotisivuiltamme ( löydät vielä lisää mielenkiintoista luettavaa ja katseltavaa. - Ilkka Ile Lehto ISSN World Wide Web Toimituksen tp@partio.net 2

3 Toimen Poikain historia Toimen Poika 2003 neljännestä vaille sata - juhlajulkaisu, 1985: Miten Toimen Poika -liike syntyi, Matti Leikola.3 Viime vuosisadan alussa buurisodan riehuessa Afrikassa kypsyi Robert Baden-Powellin mielessä ajatus mielekkään toiminnan järjestämisestä Lontoon kaduilla maleksiville poikasakeille. Partiojärjestelmään B-P lainasi ajatuksia toisilta kasvattajilta ja yhdisteli niitä omiinsa. Partioliike levisi kulovalkean tavoin ympäri maailman. Syyskuussa 1910 vapaamielinen nuorisoyhteisö Unga Fribyggare aloitti toimintansa ylioppilas Kurt Steniuksen ja kirjastovirkailija Alexander Boldtin johdolla. Uusi järjestö ei kuitenkaan syntynyt yhdessä yössä, täysin spontaanisti, kuten monet scout-joukkueet tuohon aikaan. Toiminnan alkua oli edeltänyt liki kymmenen vuoden suunnittelun kausi. Fribyggarein ideologinen pohja oli vapaampi kuin partioliikkeen perustajan Baden-Powellin. Toiminta oli alusta asti luonnonläheistä, kasvatuksellista ja pojille suunnattua. Järjestön nimi suomennettiinkin osuvasti: Toimen Pojat luvun alkuun asti oli Toimen Pojat ollut helsinkiläinen lippukunta. Vuonna 1972 toiminta aloitettiin myös Kauniaisissa ja vuosikymmenen lopussa oli lippukunta monien vaikeuksien jälkeen kokonaan siirtynyt Kauniaisiin. Toimitiloiksi saatiin toimintansa lopettaneen Kauniaisten Eräsissit nimisen lippukunnan entinen kolo Kasavuoren koulun väestönsuojasta. Suomen itsenäistymisen jälkeen partiotoimintaa alettiin yhtenäistää koko maan laajuisesti ja syntyi lippukuntien välisiä partioliittoja. Useiden vaiheiden jälkeen vuonna 1972 päädyttiin yhteiseen järjestöön Suomen Partiolaisiin, johon kuuluvat tytöt ja pojat, niin suomenkuin ruotsinkielisetkin. Suomen Partiolaiset on kasvattanut jäsenmääräänsä tasaisesti koko olemassaolonsa ajan. Se on tehokkaimmin tukenut lippukuntatoimintaa koulutusjärjestelmällä ja ikäkausiohjelmillaan. Partioliike ja Toimen Pojat ovat kehittyneet yhteiskunnan mukana, mutta ideologinen perusta ei ole ajan saatossa muuttunut. Joitain perinteitä on toki säilynyt liikkeen alkuajoilta; olemme vahvasti erähenkisiä, retkeily onkin aina ollut tärkeää toimareille. - Ilkka Ile Lehto ja Visa Viski Jokelainen Lähteet: Toimen Pojat neljännestä vaille sata - juhlajulkaisu, 1985: Miten Toimen Poika -liike syntyi, Matti Leikola Toimen Pojat neljännestä vaille sata - juhlajulkaisu, 1985: Toimen Pojat Kauniaisissa, Niklas Sonkin Partiojohtajan käsikirja, Suomen Partiolaiset, 3. painos, 2001: Luku 17 Yhteiskunta ja kehittyvä partioliike 3

4 Toimen Poika 2003 Sudenpennut, 8-10 vuotiaat Toimen Poikien sudenpentutoiminta on suunnattu 8-10-vuotiaille pojille. Sudenpentutoiminnan rungon muodostaa viikoittaiset kokoukset tiistaisin klo ja Kololla Kasavuoren koululla. Sudenpentuosasto käy retkillä Nuuksiossa kaksi kertaa vuodessa, kerran syksyllä ja kerran keväällä. Yleensä retket pidetään Öögalla ja ne kestävät lauantain ja sunnuntain. Vanhemmat sudenpennut voivat olla retkellä jo perjantai illasta asti. Kuten koko lippukunnan on sudenpentujenkin vuoden kohokohta kesäleiri, joka järjestetään vuosittain heinä-elokuussa ennen koulujen alkua. Sudenpentujen leiri on kestoltaan hieman vartiolaisten leiriä lyhyempi Toimen Pojilla on kaksi laumaa: Sopulit ja Kärpät. Sopuleissa on nuorempia sudenpentuja kuin Kärpissä. Sopuleihin otetaan sisään 2-luokkalaisia, mutta halukkaat uudet sudenpennut ilmoitetaan jonotuslistalle jo hyvissä ajoin liittyviksi Toimen Poikiin, koska vapaaehtoistyöluonteen takia johtajia on liian vähän, eikä kaikki halukkaat pääse mukaan. Tilanne on parantumassa ja toimareissakin sudaritoiminnan pariin on saatu enemmän johtajia. Kärpät ovat viimeisen vuoden sudenpentuja, jotka siirtyvät seuraavana syksynä vartioon. Voit ilmoittaa lapsesi sudenpentuihin ottamalla yhteyttä sudenpentuosaston johtajaan, yliakelaan, Susanna Suski Saloseen. - Juha JJ Lehto Kuva: Ilkka Ile Lehto Liity partioon! 8-10 vuotiaat pojat liittyvät sudenpentuihin. Ilmoittautua voi ja kannattakin aikaisemmin jonotuslistalle. Sudenpentujen asioita hoitaa yliakela Susanna Suski Salonen, kehen voit ottaa yhteyttä sähköpostitse susannes@evtek.fi Vanhemmat pojat ilmiotetaan partiopoikaosastoon. Yhteydenotot Mikko Sipi Sipilälle mikko.sipila@orionpharma.com Vartion kokouksissa voi myös käydä tutustumassa toimintaan ennen liittymistä. Tästä on sovittava erikseen vartionjohtajan kanssa. Heidän yhteystietonsa löydät kotisivuiltamme tp.partio.net 4 Leka ja Mussu sudariretkellä

5 Vartiolaiset, vuotiaat Toimen Pojissa tärkein yksikkö on vartio, johon tavallisesti kuuluu 3-8 henkeä. Toimintaa johtaa vuotias vartionjohtaja eli VJ. Vartioon tulee noin kahden vuoden välein uusia 11-vuotiaita jäseniä sudenpennuista ja suoraan toiminnan ulkopuolelta. Nuori vartiolainen on heti täysillä mukana kaikessa toiminnassa ja VJ yhdessä vanhempien vartiolaisten kanssa opastaa tulokasta. Vartio on poikasakki, johon kasvetaan sisään, ja aikanaan onkin edessä VJ:n ura siinä parhaassa, eli omassa vartiossa. Toimareissa on pyritty siihen, että jokaisesta halukkaasta tulisi VJ. Vartio kokoontuu kerran viikossa Kololla Kasavuoren koulun väestönsuojassa. Kokouksissa paitsi pidetään hauskaa ohjelmaa, tiedotetaan tulevista retkistä ja kisoista sekä harjoitellaan luokkasuorituksissa vaadittavia taitoja. Luokkasuorituksia on kolme, ja ne vaikeutuvat asteittain III- ja II-luokan kouluttaminen on VJ:n vastuulla, mutta I-luokan koulutuksen hoitaa ylempi johtajisto. Suoritusten myötä taidot karttuvat monella saralla: partioliikkeen historia, luonnossa liikkuminen, ensiapu, erätaidot, yhteiskuntatietous vain muutamia mainitakseni. Vartiotoiminnan ehdottomasti parasta antia ovat omat retket Öögalle tai Kerolle. Ohjelmaa on suunniteltu koko vartion voimin, tietysti VJ:n johdolla. Retkillä aika kuluu ulko-ohjelmissa, koulutuksissa ja muun muassa ruoanlaitossa. Vartio voi Toimen Poika 2003 neljännestä vaille sata - juhlajulkaisu, 1985: Miten Toimen Poika -liike syntyi, Matti Leikola.3 myös suunnata retkensä ulkosalle kämpän sijasta, tällöin puhumme vaelluksesta. Vaelluksella yövytään teltassa tai laavussa ja ohjelma painottuu enemmän kävelemiseen (myös hiihtämiseen tai pyöräilyyn). Kesällä on aina luvassa leiri, joka on vartiolle kuin pitkä ulkoilmaretki. Leirillä vartio rakentaa oman savunsa keittokatoksineen ja telttoineen. Vuotuiset partiotaitokilpailut ovat varsinaisia vartiohengen mittareita, kun vartiot kilpailevat toisiaan vastaan yksi- tai kaksipäiväisissä skaboissa. Kokemusta karttuu erityisesti suunnistamisesta ja muusta eränkäynnistä. Vartiossa pojasta kasvaa varsinainen monitaituri, joka hallitsee ennen kaikkea liikkumisen luonnossa ja siitä nauttimisen sekä ryhmässä elämisen ja sen johtamisen taidon. Kun ikää karttuu on aika jättää hyvästit vartiolleen ja suunnata katseensa johtajistoon. - Ilkka Ile Lehto Mäyrä- ja Orava-vartio aamiaisella Öögalla 5 Kuva: Otso Sorvettula

6 Toimen Poika 2003 Kannatusyhdistys Toimen Poikain Kannatusyhdistys ry on toimareiden vanhempien ja toiminnasta vetäytyneiden partiolaisten muodostama tukiyhdistys. Kannatusyhdistys tukee Toimen Poikia taloudellisesti. Häränsilmän kämppä ja retkeilyalue sekä Hannunkärjen leirialue ovat Kannatusyhdistyksen omaisuutta. Toimen Pojat ylläpitävät ja saavat vapaasti käyttää näitä alueita. Varainhankinta tapahtuu jäsenmaksujen ja erilaisten myyjäisten ja tapahtumien avulla. Granipäivänä kannatusyhdistyksellä on tikanheiton mestaruuskilpauilut. Jokaisen toimarin vanhemmista tulee automaattisesti kannatusyhdistyksen jäseniä, ja vanhempia ja tukijoukkoja kehoitetaankin maksamaan pienimuotoinen jäsenmaksu. Lippukuntaan, eli Toimen Poikiin on pidetty tiiviisti yhtetyttä ja viime kesänä kannatusyhdistys ja Toimen Poikien johtajat pitivät yhteisen kesäleirin Hannunkärjen leirialueella. Kannatusyhdistyksen tuki on ollut toimareille ratkaisevan tärkeää laadukkaan toiminnan järjestämiseksi. - Ilkka Ile Lehto ja Juha JJ Lehto Hänkkä Jussi Supi Sipilä Hannukärjen pohjoispäässä Kuva: Tapani Leppälä Hannunkärki, jota myös Hänkäksi kutsutaan, on Toimen Poikain oma leirialue Haukivuorella, Mikkelin kupeessa. Hänkkä on noin kuuden hehtaarin kokoinen ja peittää suurimman osan Taakansaaren maa-alasta. Leirialueen rantoja hyväilevät Kyyveden kirkkaat vedet. Toimen Poikain kannatusyhdistys sai varat Hänkän hankkimiseen perintönä entiseltä toimenpojalta, Hannu Auramolta. Leirialue onkin nimetty Hannun mukaan. Hänkän alue ostettiin syksyllä Siellä pidettiin viime kesänä tutustumisleiri ja tänä kesänä pidetään koko lippukunnan kesäleiri. Leirialueelle ei ole tarkoitus rakentaa mitään kiinteätä, vaikka rakennusoikeutta onkin saunan verran. -Visa Viski Jokelainen 6

7 Ööga Häränsilmän leirija retkeilyalue hankittiin lippukunnan käyttöön Toimen Poikain Kannatusyhdistyksen toimesta. Aluetta kutsuttiin alusta alkaen Öögaksi. Sen kehitys on seurannut kiinteästi lippukuntamme kymmenvuotisjuhlia. Vuosi alueen hankinnan jälkeen pidettiin lippukuntamme 50-vuotisjuhlaleiriä (1960). Öögan kämppä valmistui 60- vuotisjuhliin, ja Tipin kylyssä saunottiin 70- vuotisjuhlissa. 80- vuotisen taipaleen jälkeen kämppä korotettiin kaksikerrok-siseksi. Vajan valmistuminen osui lähelle 90-vuotisjuhlia. Ööga on puulämmit-teinen, eikä sähköä ole muutenkaan käytettävissä. Vesi tuodaan pihan kaivosta, valaistus hoidetaan petroli-valaisimilla ja ruokaa laitetaan kaasu-liedellä. Ööga on kiistatta Toimen Poikain retkeilytoiminnan sydän. Kämppä on kiivaassa käytössä, ja vartionjohtajilla saattaa olla kasassa viisikymmentäkin yöpymistä - vanhojen partojen ylittäessä kirkkaasti sata yöpymistä. Myös uusille toimareille kämppä tulee heti tutuksi. Sudenpennut järjestävät keväällä ja syksyllä retken, vartiot taas saattavat retkeillä ympäri vuoden ja lisäksi monet lippukunnan yhteiset tapahtumat järjestetään Öögalla. Ööga ja Kero Toimen Poika 2003 neljännestä vaille sata - juhlajulkaisu, 1985: Miten Toimen Poika -liike syntyi, Matti Leikola.3 Toimenpoikia Öögalla viettämässä pääsiäisriehaa Kero Tervaskero, tuttavallisemmin Kero, on Toimen Poikain vanhempi kämppä. Se on rakennettu jo vuonna Kämppä sijaitsee Vihdin kunnassa, Vanhan Porintien varressa Pyyslammen rannalla. Keron olot ovat hyvin samanlaiset kuin Keroa huomattavasti suuremmalla Öögalla: puulämmitys, kaasuliesi ja öljyvalaistus. Kero on Toimen Poikien, ei Kannatusyhdistyksen, omistuksessa. Keroa vuokrataan säännöllisesti ulkopuolisille. Alueella on itse kämpän lisäksi sauna, luhti, nuotiopaikka ja ulkokäymälä. -Visa Viski Jokelainen 7 Kuva: Reko Jokelainen

8 8 Toimen Poika 2003 Mäyrän vaellus Perjantai-iltana kolme mäyrää lähti kohti Pirttimäkeä Impan isän kyydillä. Pirttimäen kentällä oli jotain partiolaisia, mutta emme menneet tekemään tuttavuutta, koska he näyttivät pojilta. Mukavan viileässä ilmassa kävelimme Urjalle. Siellä pystytimme laavun, etsimme vähän polttopuita ja aloitimme ruoanlaiton. Vastuun ravinnosta otti Verneri, käytännön koulutus tulevalle vartionjohtajalle on tärkeää. Tämä myös edisti Tinen karaistumista johtajiston oloihin. No oli se lihapulla-makaronisekoitus loppujen lopuksi ihan hyvää. Kun ruoan jälkeen Imppa ja Verneri menivät nukkumaan, koitti Tine vielä puhaltaa kuppia, huonohkolla menestyksellä. Aamu valkeni. Otimme rauhallisesti varoen liian äkillistä poistumista makuupussista. Söimme papuja ja suuntasimme Öögalle kohti Open House -tapahtumaa. Saapuessamme paikalle, ei johtajia vielä kuulunut, joten suuntasimme metsään hakemaan kaatuneita puita. Huonosta sahasta johtuen pilkoimme ne miehekkään kokoisiksi paloiksi ennen kuljetusta Öögalle. Mäyrä sai talkoissa vastuulleen puuvajan siivouksen Viskin johdolla. Homma hoitui aikataulussa ja puita nostellessa sai vähän kompensoitua keskiviikon löysäksi jäänyttä selkätreeniä. Työn lomassa söimme talkoohenkisen aterian, joka suomeksi tarkoittaa hernekeittoa. Päivän mittaan paikat siistiytyivät ja tulevaisuudessa Öögalle on entistä mukavampaa saapua. Open House -tapahtuman päätyttyä jatkoimme vaellusta, nyt kohti Suolikkaan luolaa. Paikka oli parin vuoden takaisen sissiskaban ruokarastin paikka, eli entuudestaan tuttu, mutta hetki sinne luoviessa kului, etenkin kun Verneri totesi kompassin ja kartan olevan neitien välineitä ja suunnisti meidät Mustakorvesta Ruuhijärvelle. Oli se kyllä minunkin vikani. Löysimme kuitenkin luolalle. Hillon kertoman mukaan siellä oli nukkunut seitsemän henkilöä kerralla, eli meillä kolmella oli mukavat oltavat. Ennen nukkumaanmenoa söimme Napolitanapastaa höystettynä lähes puolella kilolla kinkkusuikaleita. Raskaan päivän jälkeen uni kyllä maittoi. Aamulla heräilimme aikaisin ja Verneri teki puuroa. Miehekkyys tuntuu olevan Vernerille tärkeä arvo, niin miehekkäästi hän kaatoi puurohiutaleita veteen perstuntumalla. Yllättävää kyllä, puuro oli juuri sopivan tiivistä. Aamiaisen jälkeen pakkasimme tavaramme ja sovimme kyydin kymmeneksi Kerolle. Taivalsimme sinne mukavassa auringonpaisteessa tuttuja polkuja pitkin. Taas yksi reissu takana. -Antti Tine Eranti Tine käymässä yöpuulle luolassa