Puistopäiväkoti - Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus

Transkriptio

1 1/66 Tutkimusraportti Puistopäiväkoti - Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Projekti

2 2/66 TIIVISTELMÄ Puistopäiväkodin kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen lähtökohtana on havaittu oireilu kohteella. Kohteella tehtiin rakenteiden kunnon selvitys mittauksin sekä näytteenotolla. Vastaavasti ilmanvaihdon toimintaa tarkasteltiin ja sisäilmaolosuhteita mitattiin. Rakennuksen alapohjan ja ryömintätilan tarkastuksissa havaittiin useita puutteita. Ryömintätilassa oli sinne kuulumatonta rakennusjätettä ja vanhoja viemäreitä, jotka tulee poistaa. Lisäksi kosteutta sitovaa multamaapohja on suositeltavaa päällystää lämmöneristävällä kerroksella. Päiväkodin alapohjarakenteen osalta havaittiin yksittäinen kosteusvaurio, joka sijaitsee keittiön kohdalla. Tässä kohden tulee alapohjan vaurio korjata. Muutoinkin tuulettuva alapohjarakenne on rakenteeltaan huonosti toteutettu ja siinä esiintyy ilmatiiveyspuutteita. Tämä ei kuitenkaan vaadi välitöntä korjausta, mutta alapohjan koneellisella tuuletusta säätämällä on varmistettava, että ryömintätilasta ei pääse kulkeutumaan vuotoilmaa sisätiloihin. Tutkimushetkellä alapohjan tuuletus on seisahtuneena, johtuen kanavapuhaltimen viasta. Kanavapuhallin korjattiin kuitenkin tutkimusten aikana huoltotoimenpiteenä. Toinen merkittävä havainto tehtiin hallintorakennuksessa. Hallintorakennuksen toimistotiloissa on maanvarainen alapohja, jossa on eloperäisiä vaurioituneita eristeitä. Tämä maanvarainen alapohja suositellaan myös korjattavaksi. Ulkoseinissä on rakenneavausten perusteella käytetty päiväkotirakennuksen osalta sisäpuolista lisälämmöneristystä. Rakenteen höyrynsulut ovat epätiiviitä ja näin ollen seinärakenne ei ole hyvä hirsirakenteiden säilyvyyden kannalta. Mikrobi tai lahovaurioita ei tämän tutkimuksen yhteydessä ulkoseinissä havaittu, joten ulkoseinissä ei näin ollen ole välitöntä korjaustarvetta ja ne suositellaan korjattavaksi seuraavassa peruskorjauksessa. Yläpohjan osalta havaittiin vastaavasti höyrynsulun puutteita ja rakenne on epätiivis. Näin ollen rakenne suositellaan uusittavaksi muiden höyrynsulkujen korjausten yhteydessä. Vesikatolla havaittiin lisäksi muutamia korjattavia tiiveyspuutteita. Ullakon huono tuulettuvuus on myös merkittävä puute rakenteiden säilyvyyden kannalta ja se tulee korjata. Sisärakenteiden tarkasteluissa havaittiin epätiiveyspuutteita seinien läpivienneissä ja väliseinissä on reikiä. Näistä epätiiveyskohdista voi päästä kulkeutumaan mineraalivillakauituja sisäilmaan. Kohdat tulee tiivistää. Muita sisäilmaan laatuun vaikuttavia tekijöitä on runsaat yläpölyt ja haisevat eteisen kuramatot. Rakennusta palvelevat ilmanvaihtokoneet ovat teknisesti hyvässä kunnossa ja puhtaita. Ilmamäärämittausten perusteella tilakohtaiset ilmamäärät eivät kaikilta osin vastaa suunnitteluarvoja. Suurimmat ja huomattavimmat erot ovat poistoilmamäärissä. Kokonaispoistoilmavirtaa on kuitenkin mahdollista kasvattaa nykyisillä laitteilla. Visuaalisen tarkastelun perusteella ilmanvaihtojärjestelmällä ei ole välitöntä puhdistustarvetta. Puhdistaminen tulee ajankohtaiseksi 1 3 vuoden kuluessa. Hiilidioksidimittausten perusteella sisäilman hiilidioksidipitoisuudet ovat hyvällä tasolla. Lyhytaikaisia korkeita arvoja mitattiin, mutta työpäivän aikana keskiarvot olivat ppm:n välillä. Seurantajakson aikana mitatut sisälämpötilat olivat hyvin tavanomaisia lämmityskauden ulkopuolella rakennukselle, jossa ei ole jäähdytysjärjestelmää. Tilassa 25 toimenpiderajan alittavia lämpötiloja mitattiin osittain tilojen käyttöaikana, sekä osittain käyttöajan ulkopuolella. Muissa päiväkodin tiloissa lämpötilat pysyivät normaaleina, keskiarvoltaan noin +21,5-22,5 C. Tilassa 25 suositellaan huoneilman lämpötilan seurantamittauksen uudelleen suorittamista lämmityskauden aikana. Sisäilman suhteellinen kosteus oli seurantajaksolla keskimäärin 59 %, joka määräytyy käytännössä ulkoilman sisältämän kosteuden mukaan.

3 3/66 Rakennuksessa mitattiin rakennusvaipan läpi vaikuttavat paine-erot verrattuna ulkoilmaan (useaan ilmansuuntaan), sekä alapohjatilan ja yleistilojen välillä vaikuttava paine-ero. Mittausten perusteella sisätilat ovat keskiarvona hieman ylipaineisia ulkoilmaan verrattuna (asumisterveysohjeen tavoitteellinen paine-ero koneelliselle tulo- ja poistoilmanvaihdolle 0-2 Pa). Alapohjan ja päiväkodin yleistilojen välinen paine-ero oli keskiarvoltaan lähellä nollaa (+ 0,2 Pa). Rakennetekniikka: Tarkastanut: Paulus Hedenstam Rakennusterveysasiantuntija, Ins.(AMK) VTT-C Olli Lipponen Projektipäällikkö, DI Talotekniikka: Tarkastanut: Jesse Airio Talotekniikan ins. (AMK) LVI-asiantuntija Tommi Paasivirta Tiimipäällikkö, ins. (AMK) Talotekniikka

4 4/66 SISÄLTÖ Tiivistelmä... 2 Sisältö Tutkimuskohde ja lähtötiedot Yleistiedot Tehtävä ja lähtötilanne Tutkimuksen rajaus ja luotettavuus Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Rakennetekniikka Viher- ja päällysrakenteet Perustukset ja ryömintätila Alapohjarakenne Ulkoseinärakenne ja julkisivuverhous Vesikatto- ja yläpohjarakenteet Välipohjarakenne Väliseinärakenteet Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtokoneet ja säätölaitteet Ilmanvaihtokanavien puhtaustarkastelut Ilmavirtamittaukset Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Sisäilmaolosuhteet ja seurantamittaukset Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman lämpötila ja kosteus Paine-eron seurantamittaukset Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Sisäilman epäpuhtaudet Sisäilman mineraalivillakuidut Pölyt Muut havainnot epäpuhtauslähteistä Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Altistumisolosuhteiden arviointi Yhteenveto toimenpiteistä kiireellisyyden mukaan Rakennetekniikka ja talotekniikka... 65

5 5/66 Liitteet Liite 1 Tutkimuskartta Liite 2 Mikrobianalyysi Liite 3 Lahottajasienianalyysi Liite 4 Mineraalivillakuidut Liite 5.1 IV- ja olosuhdemittaukset tutkimuskartta 1 krs. Liite 5.2 IV- ja olosuhdemittaukset tutkimuskartta 2 krs. Liite 6.1 CO2 seurantamittaukset 1 krs. Liite 6.2 CO2 seurantamittaukset 2 krs. Liite 7.1 Lämpötilan seurantamittaukset 1 krs. Liite 7.2 Lämpötilan seurantamittaukset 2 krs. ja hallintorakennus Liite 8.1 Suhteellinen kosteus seurantamittaukset 1 krs. Liite 8.2 Suhteellinen kosteus seurantamittaukset 2 krs. ja hallintorakennus Liite 9.1 Paine-eron seurantamittaukset 1 krs. Liite 9.2 Paine-eron seurantamittaukset 2 krs. ja hallintorakennus

6 6/66 1. TUTKIMUSKOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1. Yleistiedot Tilaaja: Porvoon Kaupunki Toimitilajohto Tekniikankaari 1 A Porvoo Yhteyshenkilö: Pekka Koskimies pekka.koskimies@porvoo.fi Tutkimuksen tekijä: Heikkiläntie Helsinki Työn vastuuhenkilöt: Rakennusterveysasiantuntija Paulus Hedenstam paulus.hedenstam@wspgroup.fi puh LVIA-asiantuntija Tommi Paasivirta tommi.paasivirta@wspgroup.fi puh Kohde: Puistopäiväkoti, Kaivokatu 25, Porvoo Tutkimuksen kohteena on Puistopäiväkodin päärakennus sekä pienempi hallinto- ja varastorakennus. Päiväkotirakennukseen on tehty laajempi rakenteellinen peruskorjaus ja rakennuksen toinen kerros on ollut alun perin lämmittämätöntä ullakkotilaa. Nykyisellään toiseen kerrokseen on rakennettu keskelle lämmintä käyttötilaa. Hallinto- ja varastorakennus on lähempänä alkuperäistä asuaan ja rakenteet ovat osin alkuperäisiä. Tutkimuksissa oli lähtötietoina käytössä seuraavat suunnitelmat ja asiakirjat: - Pohjapiirustukset - Ilmanvaihtopiirustukset - Valokuvia - Sisäilmaan liittyviä lähtötietoja 1.2. Tehtävä ja lähtötilanne Rakennuksessa on saatujen tietojen perusteella koettu sisäilmaongelmia ja oireilua. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää ilmanvaihdon ja rakenteiden nykykunto, puutteet ja korjaustarpeet nimenomaan sisäilmaongelmalähtöisesti. Rakenteiden kunnon selvityksessä kiinnitettiin erityistä huomiota niiden rakennusfysikaaliseen toimintaan. Tavoitteena on eri tutkimusmenetelmillä selvittää eri rakenne- ja talotekniikkaosien puutteiden ja vaurioiden vaikutuksia sisäilmaan.

7 7/66 Kohteesta saatujen lähtötietojen, kiinteistökäynnin sekä käyttäjien ja huoltohenkilökunnan haastattelujen perusteella laadittiin tutkimussuunnitelma. Tutkimukset kohdennettiin saatujen lähtötietojen perusteella sekä tutkimusten aikana havaitut seikat huomioon ottaen. Kuntotutkimuksen tulosten perusteella pyritään selvittämään rakenteiden ja sisäilmaongelmien laajuutta ja syitä sekä antamaan alustavat toimenpidesuositukset mahdollisten terveysriskien poistamiseksi. Korjaukset tulee toteuttaa suunnitelmallisesti, ja tässä raportissa esitetyt toimenpidesuositukset on tarkoitettu lähtötiedoiksi korjaussuunnittelijalle. Kenttätutkimukset kohteella suoritettiin kesällä Rakennetekniikan osalta kenttätutkimukset suorittivat rakennusterveysasiantuntija Ins. (AMK) Paulus Hedenstam ja insinööriopiskelija Tony Kataja. Ilmanvaihdon osalta kenttätutkimukset suorittivat Ins. (AMK) Jesse Airio ja LVI-asiantuntija, Ins. (AMK) Tommi Paasivirta :stä Tutkimuksen rajaus ja luotettavuus Tutkimus kattaa päiväkoti ja hallintorakennuksen tilat, mutta erityistä huomiota kiinnitettiin koettuihin ongelmatiloihin. Oireilua kohteella on koettu seuraavissa tiloissa: - Keittiö - Hallintorakennuksen kanslia - Tila 9: Ryhmähuone - Tila 14: Ryhmähuone 3 - Tila 15: Ryhmähuone 4 - Tila 28: Leikkitila Kohteen olemassa olevaan lähtötietoaineistoon perehdyttiin ennen varsinaista tutkimusta. Alkuperäisiä suunnitteluasiakirjoja tarkastelemalla selvitettiin mm. tutkittavien rakenteiden rakennetyypit ja arvioitiin niiden sekä rakenteellisten yksityiskohtien vaurioalttiutta. Lisäksi kohteen henkilökuntaa haastateltiin ja tutkimuksia kohdistettiin oireilutiloihin. Rakenteet tarkastettiin ensin kauttaaltaan silmämääräisesti. Merkittävimmistä havainnoista otettiin valokuvat. Tutkimuksia, näytteenottopaikkoja ja rakenneavauskohtia kohdistettiin aistinvaraisten havaintojen sekä kohteella suoritettujen mittausten perusteella. Rakenteille tehtiin silmämääräisen tarkastelun lisäksi seuraavat tutkimukset: Rakenneavauksia alapohjarakenteisiin 10 kpl Rakenneavauksia väliseiniin 5 kpl Rakenneavauksia ulkoseiniin 8 kpl Rakenneavauksia välipohjiin 2 kpl Mikrobianalyysi materiaalista 21 kpl Pintakosteusmittauksia rakenteiden pinnoilta Rakennekosteusmittauksia eristetiloista Puurakenteiden kosteusmittauksia (paino-%)

8 8/66 Mineraalivilla laskeumanäytteiden keruu 5 kpl Tämä tutkimus käsittää myös tutkimusalueeseen kuuluvien tilojen ilmanvaihtojärjestelmien toiminnan selvityksen ja tiloihin tehdyt sisäilman olosuhdemittaukset, sekä ilmanvaihdon ja sen toiminnallisuutta ja käyttöä parantavat toimenpide-ehdotukset. Iv- koneiden ja säätölaitteiden toiminnallinen tarkastus, sekä tulo- ja poistoilmakanavien puhtauden arviointi visuaalisesti Ilmanvaihtojärjestelmille tehtiin edellisen tutkimuksen lisäksi seuraavat tutkimukset: Tilakohtaisten ilmavirtojen mittaukset (1 krs. ja 2 krs.) 4-6 tilaa Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden, sekä hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaus 6 tilasta, mittausjakso kaksi viikkoa. Tilojen paine-eron jatkuvatoiminen seurantamittaus verrattuna ulkoilmaan viisi mittausta, mittausjakso kaksi viikkoa. Kohteen saatavilla olevaan lähtötietoaineistoon perehdyttiin ennen varsinaista tutkimusta. Alkuperäisiä suunnitteluasiakirjoja tarkastelemalla selvitettiin kanavistojen ja päätelaitteiden suunnitellut ilmamäärät ja lämpötilat, ohjausten toiminta sekä kojeiden varustelu. Tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa sekä niissä esiintyviä puutteita on tarkasteltu kenttätutkimusten yhteydessä sekä saatavilla olevien lähtötietojen perusteella. Tutkimukset ja menetelmät on kohdennettu siten, että tutkittavista rakenteista saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: Rakenneavaukset, näytteenotto ja kosteusmittaukset rakenteista tehtiin pistemäisenä otantana, mikä voi aiheuttaa jonkinlaista epätarkkuutta tuloksiin. Kosteusmittaukset suoritettiin heinäkuussa Rakennekosteus saattaa vaihdella vuodenajan, sademäärän tai pohjavedentason vaihteluiden mukaan. Mittaukset edustavat mittaushetken tasoa. Suhteellisen kosteuden mittauslaitteiden mittaepätarkkuus on ±1,5 2 % (RH). Kosteusmittauksen epätarkkuuteen vaikuttaa ympäristön ja mitattavan rakenteen välinen lämpötilaero, joka vaikuttaa suhteellisen kosteuden suuruuteen, kun anturi johtaa hyvin lämpöä. Mittausmenetelmät voivat aiheuttaa noin ±1 3 % (RH) epätarkkuuden tuloksiin. Kosteusmittauksen kokonaismittausepätarkkuus on noin ±5 % (RH) Mikrobivauriot voivat olla rakenteissa vanhoja ja mikrobit lisääntymiskyvyttömiä, joita ei tunnisteta kasvatusalustoilla. Lisääntymiskyvyttömät mikrobit voivat aiheuttaa kuitenkin terveyshaittoja. Mikrobianalyysit ja VOC-analyysit tehtiin WSP:n laboratoriossa. Laboratorio on akkreditoitu (FINAS) testauslaboratorio T283, jonka pätevyysalueena ovat asumisterveyskemia ja -mikrobiologia (ilmanäytteet: VOC, TVOC ja Andersen), rakennusmateriaalinäyte sekä pintanäyte. Laboratoriolla on myös Eviran hyväksyntä mikrobiologisille ja kemiallisille asumisterveystutkimuksille.

9 9/66 Mikrobinäytteiden tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Valviran asumisterveysasetuksen uuden soveltamisohjeen (8/2016) osan IV raja-arvoja. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin. Mineraalivillatunnistus-analyysit tehtiin :n laboratoriossa. Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Seuraavissa taulukoissa on listattu sisäilmatutkimuksessa käytettyjen laitteiden merkki, malli ja kalibrointiajankohta. TAULUKKO 1. RAKENNEMITTAUKSISSA KÄYTETYT MITTALAITTEET KALIBROINTIAIKOINEEN. Mittalaite Käyttötarkoitus Kalibrointi GANN LG 2 Pintakosteusmittari 1/2017 GANN LB70 Pintakosteusanturi 1/2017 GANN M18 Puunkosteusanturi 1/2017 Vaisala HMP40 Rakennekosteusmittari 6/2017 Vaisala HMP40S Rakennekosteusanturi 6/2017 Vaisala HMP40PROBE Rakennekosteusanturi 6/2017 TAULUKKO 2. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN JA SISÄILMAOLOSUHTEIDEN MITTAUKSISSA KÄYTETYT MITTALAITTEET KALIBROINTIAIKOINEEN. Mittalaite Käyttötarkoitus Kalibrointi Swema 3000 md Ilman tilavuusvirtamittaukset 3/2017 SwemaFlow 125 D Ilman tilavuusvirtamittaukset 3/2017 Tinytag TGU-4500 Ilman lämpötilan ja RH % mittaukset 5/2016 Tinytag TGE-0010 Hiilidioksidin seurantamittaus 5/2016

10 10/66 2. RAKENNETEKNIIKKA 2.1. Viher- ja päällysrakenteet Havainnot Rakennuksen vierustat ovat kadun puolella asfalttipintaisia. Hallintorakennuksen itäpuolella rakennuksen vierusmaat ovat multamaata. Sisäpihan puolella maanpinnat ovat sorapintaisia. Kadun puolella katon sadevedet ohjataan kadun pinnoille ja sisäpihan puolella sadevesijärjestelmään. Kadun puolella sadevedet menevät osin katupintojen kautta kunnalliseen sadevesijärjestelmään ja osin valuvat alapohjaan vanhoista luonnonkivisokkelin tuuletusaukoista ja saumoista. Alapohjan maanpinnan taso on pahimmillaan 400 mm katutason alapuolella, joka mahdollistaa sadevesien valumisen ryömintätilan pohjalle. Lisäksi hallintorakennuksen sokkelit ovat hyvin matalat ja näin ollen alimmat hirsikerrat ovat alttiina kosteudelle. Vanha rakennus on todennäköisesti ajan saatossa painunut tai katutason korkoa on nostettu ja näin ollen luonnonkivisokkeli on jäänyt hyvin matalaksi, mikä on kosteusteknisen toimivuuden kannalta heikentävä tekijä. Ryömintätilaan valuva vesi ei suoranaisesti pääse tekemään kosteusvaurioita, mutta se voi hetkellisesti nostaa ryömintätilan ilmankosteutta. Ryömintätilaan liittyvät kosteustekniset asiat ovat käsitelty erikseen kappaleessa 2. Hallintorakennuksen itäseinustalla on lisäksi kasvillisuutta, joka pitää julkisivua kosteana. Kuva 1. Kadunpuolella sadevedet johdetaan asfalttipinnoille. Sokkelit ovat paikoin hyvin matalat hallintorakennuksen osalta. Kuva 2. Päiväkotirakennuksen osalta sokkelin korko kasvaa.

11 11/66 Kuva 3. Sokkelin vanhoista tuuletusaukoista valuu sadevesiä alapohjan ryömintätilaan Kuva 4. Enimmillään ryömintätilan maapohja on 400 mm ympäröivä maanpintoja alempana. Kuva 5. Valumajälkiä ryömintätilan pohjalla. Vesi valuu pihalta ryömintätilaan. Kuva 6. Kasvillisuutta hallintorakennuksen vierustoilla.

12 12/66 Kuva 7. Matalaa sokkelia. Kuva 8. Katkennut ränni kastelee porras sekä sokkelirakennetta Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset päällysrakenteille Korkomaailman puolesta rakennukselle ei voi suorittaa korjaavia toimenpiteitä. Rakennuksen vierustoille voidaan kuitenkin tehdä kuivattavia sepelikaistoja matalakaivuuna ja sadevesien ohjausta voidaan parantaa esim. sadevesijärjestelmillä. Rakennuksen vierustojen syviä kaivuita ei suositella tehtäväksi, ettei perustuksissa tapahdu muodonmuutoksia. Lisäksi kasvillisuutta suositellaan karsittavaksi rakennuksen välittömästä läheisyydestä. Kiireelliset toimenpiteet: - Toimenpiteet 1-3 vuoden kuluessa: - Sadevesien ohjauksen parantaminen ja sepelikaistojen tekeminen - Poistetaan kasvillisuus rakennuksen vierustoilta

13 13/ Perustukset ja ryömintätila Kivijalka - havainnot Rakennuksen perustus/sokkeli on tehty lohkotuista luonnonkivistä. Sokkelin kivilohkareissa ei ole tapahtunut merkittävää sivusiirtymää tai painumaan viittaavaa muodonmuutosta. Saumalaastit ovat halkeilleet paikoin. Kuva 9. Sokkelisaumat ovat auki Kuva 10. Lähikuvaa sokkelisaumasta Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset kivijalalle Sokkelin saumat suositellaan uusittaviksi, ettei niistä pääse tapahtumaan veden valumista ryömintätilaan. Kiireelliset toimenpiteet: - Toimenpiteet 1-3 vuoden kuluessa: - Sokkelisaumojen laastikorjaus (makkarasaumat)

14 14/ Ryömintätila aistinvaraiset havainnot Päiväkotirakennuksessa on kauttaaltaan ryömintätila alapuolella. Hallintorakennuksessa on ryömintätila vain osassa rakennusta. Lisäksi rakennusten välillä kulkee putkitunneli, jota ei tilojen ahtauden vuoksi päästy tarkastamaan. Kuva 11. Kuvaan merkitty sinisellä alueet, joissa ryömintätila. Punaisella merkinnällä on havainnollistettu kanaalia. Ryömintätilassa havaittiin sinne kuulumatonta rakennusjätettä yms. kosteutta sitovaa / lahoavaa materiaalia, joka tulee poistaa. Lisäksi ryömintätila on hyvin matala, joka ei osittain täytä RIL vaatimusta (0,8 m). Ryömintätilan maapohja on tyypiltään hyvin kosteaa multamaata. Ryömintätilan pohjalla ei saisi esiintyä suunnitteluohjeen mukaan peittämätöntä maanpintaa. Tämän perusteella ryömintätilaan olisi suositeltavaa tehdä sepeli- tai LECA-sorakerros. Lämmöneristävä kerros ryömintätilan pohjalla alentaa myös osaltaan ryömintätilan suhteellista kosteutta. Todennäköisesti kerros lieventää myös maakellarimaista hajua, jota ryömintätilassa oli havaittavissa. Ryömintätilan pohjalla havaittiin avonaisia vanhoja viemäreitä. Rakennusten välillä on lisäksi vanha putkikuilu, jossa on lahoavaa ainesta. Lisäksi keittiön päädyn alapuolella on epämääräinen puinen astia, jonka pohjalla on kaivanto sekä valuttava putki. Arviolta epämääräinen putki voi liittyä rakennusten kuivatukseen ja putken pää on ns. imeytysalue. Tämän putken tarve olisi hyvä selvittää, esim. kuvaamalla, mihin se johtaa. Kaikki vanhat tarpeettomat putket olisi hyvä poistaa, sillä ne voivat toimia epäpuhtauslähteinä.

15 15/66 Kuva 12. Rakennusjätettä (eristettä). Lähtökohtaisesti villaa ei suositella käytettäväksi maapohjakosketuksessa olevaan eristämiseen. Kuva 13. Rakennusjätettä ryömintätilassa Kuva 14. Ryömintätilan pohja multamaata. Kuva 15. Pohjan multamaassa on lievää kasvustoa, joka on todennäköisin lähde hajulle.

16 16/66 Kuva 16. Tulppaamaton vanha viemäri sekä vasemmalla näkyy vanhan putkikuilun muottilaudat. Kuva 17. Rakennusjätettä ryömintätilassa Kuva 18. Ryömintätilassa on epämääräinen puinen astia, jonka pohjalla on kaivanto. Kuva 19. Kaivannossa on putki, josta on valunut vettä kaivannon pohjalle.

17 17/66 Kuva 20. Hallintosiiven ryömintätilassa vastaavasti runsaasti jätettä ja viemäreitä Kuva 21. Hallintosiiven ryömintätilaa Ryömintätila tuulettuvuus, mittaukset ja rakennusfysikaalinen tarkastelu Ryömintätila on suunniteltu tuuletettavaksi koneellisella poistolla ja korvausilmaa otetaan ryömintätilaan sokkelissa olevien tuuletusaukkojen kautta. Koneellinen poisto on toteutettu alapohjan osalta haaroitetulla kanavistolla, joka kattaa hyvin alapohjan eri alueet. Poistokoneena toimii Fläkt Woodsin ILC-6 kanavapuhallin. Kanavapuhallin oli seisahtuneena tutkimushetkellä. Kanavapuhallin lähti kuitenkin IV-konehuoneen relenapista käyntiin, joten kanavapuhallin toimii, mutta järjestelmässä on häiriö, joka tulee selvittää ja korjata. Sokkelin tuuletusaukot olivat auki tarkastushetkellä ja aukkojen määrä oli riittävä. Kuva 22. Ryömintätilassa on koneellisen poiston kanavisto. Ryömintätilasta, sisäilmasta sekä ulkoilmasta mitattiin ilman suhteellista kosteutta loggaavilla mittauksilla. Mittaustulokset ovat esitetty seuraavissa kuvaajissa.

18 18/66 Kuva 23. Ulkoilman suhteellisen kosteuden (vihreä) ja lämpötilan (sininen) kuvaaja. Kuva 24. Sisäilman suhteellisen kosteuden (vihreä) ja lämpötilan (sininen) kuvaaja.

19 19/66 Kuva 25. Ryömintätilan suhteellisen kosteuden (vihreä) ja lämpötilan (sininen) kuvaaja. Mittausten perusteella ryömintätilan kosteus on samaa luokkaa, kuin ulkoilman ja sisäilman kosteus [g/m 3 ]. Mittaustulosten perusteella tuuletus on toimiva. Keskimäärin 12 päivän mittausjaksolla, ulkoilmaan verrattuna, ryömintätilassa vallitsi 0,16 [g/m 3 ] kosteuslisä. Vastaava luku sisäilmaan verrattuna on 0,6 [g/m 3 ]. Kosteuslisä on hyvällä tasolla ryömintätilassa, ottaen huomioon, että tila rajoittuu multamaahan Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset ryömintätilalle Ryömintätilojen pohjalla havaittiin ylimääräistä, sinne kuulumatonta rakennusjätettä ja lisäksi ryömintätilan pohja on kosteutta sitovaa multamaata. Ryömintätilassa havaittiin myös avonaisia vanhoja viemäreitä ja epämäärinen valuttava viemäriputki, jonka toiminta tulisi selvittää. Rakennusten välillä on myös vanha putkikuilu, jossa on lahoavaa ainesta. Ryömintätila suositellaan kunnostettavaksi siten, että rakennusjätteen poistetaan ja maaperän pintaan asennetaan lämmöneristävä ja näin kosteustilannetta parantava kerros. Samassa yhteydessä vanhat viemärit poistetaan / tulpataan. Myös putkikanaalista suositellaan poistetavaksi lahoava aines. Kiireelliset toimenpiteet: - Poistetaaan / tulpataan viemärit ja selvitetään valuttavan putken toiminto esim. kuvaamalla - Puhdistetaan alapohja rakennusjätteestä - Poistetaaan / tulpataan viemärit - Alapohjan kanavapuhaltimen toiminnan tarkastus

20 20/66 Seuraavan peruskorjauksen toimenpiteet (5-10 vuoden kuluessa): - Asennetaan alustäytön päälle lämmöneristävä kerros esim. sepelistä, LECA-sorasta tai vaahtolasista Alapohjarakenne Alapohjarakenteiden rakennetyypit rakenneavauksen perusteella Alapohjaan tehtiin tutkimuksen yhteydessä 10 kpl (d=150 mm) rakenneavauksia (RAK AP1-AP10). Rakenneavausten ja ryömintätilasta tehtyjen havaintojen perusteella alapohjarakenne on jossakin vaiheessa uusittu päiväkotirakennuksen osalta. Hallintorakennuksen osalta alapohja on puoliksi ryömintätilallinen (uusittu) ja puoliksi maanvarainen sekä eristetty luonnonmateriaalilla. puurakenteinen ns. kaksoislattiarakenne, jossa ryömintätilan vastainen alapohja on lämmöneristetty. Seuraavaan pohjakuvaa ja rakenneleikkauksiin on havainnollistettu, miten alapohjarakenteet muodostuvat. Kuva 26. Alapohjien tyyppien sijainti pohjakuvissa.

21 21/66 Kuva 27. Rakennetyyppi AP T1 Kuva 28. Rakennetyyppi AP T2 Kuva 29. Rakennetyyppi AP T3 Kuva 30. Rakennetyyppi AP T4

22 22/ Havainnot rakenneavauksista ja alapohjarakenteen kunnosta Alapohjaan tehtiin tutkimuksen yhteydessä 10 kpl suurempia rakenneavauksia. Alapohjan rakenteiden kuntoa tarkasteltiin myös ryömintätilasta käsin. Seuraavassa on esitetty koonti alapohjan tutkimushavainnoista. Ryömintätilan tarkastuksissa havaittiin, että kantavat hirret ovat olleet kuorimattomia. Tästä johtuen tuholaiset ovat pesiytyneet kuoren alle ja syöneet kuoret hirsistä. Tämä ei kuitenkaan ole aiheuttanut vaurioita hirsirakenteisiin. Hirsirakenteiden puumateriaalin kunnossa ei havaittu puutteita. Kuva 31. Kuorimattomien puupalkkien pinta on tuholaisten turmelema, mutta tämä ei ole aiheuttanut vaurioita kantavuuteen. Kuva 32. Alapohjan vanhat puupalkit ovat hyväkuntoisia.

23 23/66 Rakenneavauksista RAK AP1 RAK AP 8 havaittiin, että alapohjan rakennetyyppi AP T1 ja AP T2 ovat tehty korotettuna ja villaeristettynä rakenteena vanhan hirsirakenteen päälle. Villaeristekerroksessa on kantavat palkit vastaavasti uusittu puurakenteisiksi. Lattiarakenteessa toistuu kauttaaltaan puute tuulensuojan osalta. Tuulensuojaa ei ole liitetty tiiviisti lattiavasoihin ja ulkoseinärakenteeseen ja näihin kohtiin jää rako, joka mahdollistaa ilmavuodot rakenteesta. Tästä johtuen ei havaittu vaurioita rakenteessa, mutta ilmavuotoon viittaavaa tummumaa oli näissä kohdin havaittavissa poikkeuksetta. Tämä mahdollistaa myös ryömintätilan epäpuhtauksien kulkeutumisen sisätilaan. Kuva 33. Alapohjan tuulensuojan ja palkin liitoskohdassa esiintyy toistuvasti rakoa, joka mahdollistaa ilmavuodot alapohjarakenteesta. Kuva 34. Ulkoseinää vasten on liittymä täysin ilman tuulensuojaa. Kuva 35. Villaeriste on tummunut ilmavuodosta Kuva 36. Villaeriste on tummunut ilmavuodosta

24 24/66 Uusitussa päiväkodin alapohjarakenteessa havaittiin ryömintätilan puolelta muutamia kosteusvaurioita. Yksittäinen isompi kosteusvaurioalue on keittiön kohdalla. Tässä kohden esiintyy ryömintätilan puolella laajoja vaurioita tuulensuojissa sekä kantavissa puurakenteissa. Tässä kohden kasvusto on silmin havaittavaa. Lisäksi yksittäisen WC:n kohdalla havaittiin kosteusvaurio viemärin kohdalla. Nämä vaurioalueet ovat esitetty alle pohjakuvaan sekä valokuvin. Kuva 37. Alapohjan kosteusvaurioiden sijainti havaintojen perusteella. Kuva 38. Valokuva keittiön alapuolisesta kosteusvauriosta. Kuva 39. Keittiön kosteusvauriota.

25 25/66 Kuva 40. Keittiön kosteusvauriota. Kuva 41. WC:n viemärin kohdalla kosteusvaurio. Muusta rakennuksesta poiketen rakenneavauksesta RAK AP9 havaittiin maanvarainen lattia (tyyppi AP T4). Maanvaraisen lattian eristeenä on käytetty rakennusjätettä ja lähimpänä lattiapintaa on rahkasammaleriste. Osittain hallintosiipi on toteutettu myös tuulettuvalla alapohjalla, kuten päiväkotirakennus (tyyppi T3). Kuva 42. Hallintorakennuksessa on osittain maanvarainen alapohja muusta rakennuksesta poiketen. Kuva 43. Eristeenä on orgaaninen täyttö, joka on maata vasten Sisälattiarakenteen pintakosteusmittauksen havainnot Päiväkoti- ja hallintorakennusten alapohjaa mitattiin 1.kerroksesta käsin kauttaaltaan pintakosteusmittarilla. Pintakosteusmittausten tulosten perusteella kohdennettiin tarkempia puun kosteusmittauksia sekä rakenneavauksia. Pintakosteusosoittimet perustuvat mitattavan materiaalin sähkönjohtavuuteen, joka kasvaa materiaalin kosteuspitoisuuden lisääntyessä. Materiaalin tiheys vaikuttaa mittaustuloksiin, mikä huomioidaan tulosten tulkinnassa. Mittaustuloksia voidaan käyttää suuntaa-antavina ja eri mittauskohtien keskinäisessä vertailussa. Pintakosteusmittausten tuloksia verrataan ns. referenssiarvoon, joka on vastaavan rakenteen kuivasta kohdasta mitattu arvo. Kosteus voidaan luokitella ns. normaaliksi, hieman poikkeavaksi tai huomattavasti poikkeavaksi. Tässä tapauksessa tutkittavien rakenteiden

26 26/66 materiaalina on puu, joten ns. kuiva arvo eli referenssikosteus on alle 40 PK. Välillä PK olevat arvot viittaavat vielä puolikuivaan rakenteeseen. Yleensä arvot väliltä noin PK tai enemmän viittaavat kosteaan rakenteeseen. Rakennusten 1.kerroksen lattiassa pintakosteusarvot olivat yleensä PK välillä ja paikallisesti nurkissa noin PK. Tulokset ovat tavanomaisella tasolla Alapohjan puurakenteiden sekä eristetilan kosteusmittauksen havainnot Puun kosteusmittauksia suoritettiin 1.kerroksen lattiapinnoista sekä ryömintätilasta käsin eri puolelta rakennuksen alapohjaa. Homeen kasvun riski vaihtelee tietyissä kosteuspitoisuuksissa seuraavasti: ei riskiä, kun V K < 15 [paino-%] pieni riski, kun V K =15 20 [paino-%]. Ryömintätilasta mitattuna lattiaa kannattelevien puurakenteiden kosteus vaihteli 17,5 19,5 [paino- %] välillä, joka on hieman korkea. Tilojen lattiapinnoilta mitattiin lattian levytysten kosteutta piikkimittarilla. Tulokset ovat alla olevassa taulukossa. Kosteus oli lattian pinnan levytyksissä paikallisesti koholla mittasupisteessä P10, joka sijoittuu hallintorakennuksen nurkkaan. Muutoin lukemat ovat tavanomaisella tasolla. Kosteusmittauspisteet ovat merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. TAULUKKO 3. ALAPOHJAN LEVYTYSTEN KOSTEUSMITTAUSTEN TULOKSET Mittauspiste Pvm. Rakenne Kosteuspitoisuus [paino-%] K Alapohjan lattialevy 6,0 K Alapohjan lattialevy 12,2 K Alapohjan lattialevy 10,5 K Alapohjan lattialevy 10,8 K Alapohjan lattialevy 12,8 K Alapohjan lattialevy 11,0 K Alapohjan lattialevy 11,7 K Alapohjan lattialevy 12,4 K Alapohjan lattialevy 9,0 K Alapohjan lattialevy 15,0 K Alapohjan lattialevy 11,3 K Alapohjan lattialevy 12,7

27 27/66 Alapohjan eristetilan suhteellista kosteutta mitattiin rakenneavausten yhteydessä. Mittaustulokset ovat alla olevassa taulukossa. TAULUKKO 4. ALAPOHJAN ERISTETILAN KOSTEUSMITTAUSTEN TULOKSET Mittauspiste Pvm. Rakenne / Tila lämpötila [ o C] Suhteellinen kosteus [RH%] Absoluuttinen kosteus [g/m 3 ] Sisäilma Sisäilma 21,5 56,3 10,7 Ulkoilma Ulkoilma 17,9 76,8 11,7 RAK AP Alapohja eriste (alapinta) 19,4 63,8 10,7 RAK AP Alapohja eriste (yläpinta) 20,0 61,7 10,7 RAK AP Alapohja eriste (alapinta) 21,3 62,0 11,6 RAK AP Alapohja eriste (yläpinta) 21,5 57,2 10,8 RAK AP Alapohja eriste (alapinta) 21,9 57,1 11,0 RAK AP Alapohja eriste (yläpinta) 21,1 60,7 11,1 RAK AP Alapohja eriste (keskeltä) 22,9 48,4 9,9 RAK AP Alapohja eriste (keskeltä) 23,1 54,5 11,3 RAK AP Alapohja eriste (keskeltä) 21,8 60,1 11,5 RAK AP Alapohja eriste (keskeltä) 22,9 51,7 10,6 RAK AP Alapohja eriste (täytön yläpinta) 17,7 72,8 11,0 Eristetilassa ei ollut mittaushetkellä merkittävää kosteuslisää verrattuna ulko- ja sisäilmaan, tämän perusteella eristetilassa ei ole ylimääräistä kosteutta sitoutuneena eristemateriaaliin. Eristetilan kosteussisältö vaihteli 9,9 11,5 g/m 3 välillä, joka vastaa ympäröiviä olosuhteita. Eloperäisessä materiaalissa on riski alkaa tapahtua mikrobikasvua, kun suhteellinen kosteus pysyy pitkään noin 75 RH% tasolla tai korkeammalla. Rakenneavauksen RAK AP9 osalla on eloperäinen eriste maata vasten ja lämpötila on muita avauksia alhaisempi. Tässä kohden riskin RH% arvo ylittyy mittavirheet huomioiden.

28 28/ Alapohjarakenteen lämmöneristeen mikrobitutkimus Lattian lämmöneristeistä kerättiin 11 kpl materiaalinäytteitä mikrobitutkimusta varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Näytteet kerättiin seuraavasti: Näyte AP1: Alapohjan lämmöneriste, selluvilla - RAK AP 1 Näyte AP2: Alapohjan lämmöneriste, selluvilla - RAK AP 2 Näyte AP3: Alapohjan lämmöneriste, mineraalivilla - RAK AP 3 Näyte AP4: Alapohjan lämmöneriste, mineraalivilla - RAK AP 4 Näyte AP5: Alapohjan lämmöneriste, mineraalivilla - RAK AP 5 Näyte AP6: Alapohjan lämmöneriste, mineraalivilla - RAK AP 6 Näyte AP7: Alapohjan lämmöneriste, mineraalivilla - RAK AP 7 Näyte AP8: Alapohjan lämmöneriste, mineraalivilla - RAK AP 8 Näyte AP9: Alapohjan lämmöneriste, rahkasammal/rakennusjäte - RAK AP 9 Näyte AP10: Alapohjan lämmöneriste, mineraalivilla - RAK AP 10 Näyte KV1: Alapohjan kosteusvaurio TAULUKKO 5. ALAPOHJAN LÄMMÖNERISTEEN MIKROBITUTKIMUKSEN TULOKSET RAJA- ARVOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUSVAURIOLAJIT (5000 *) PITOISUUS TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 AP1 < < 45-0 AP2 < 45 < 45 < 45 0 AP3 90 A. penicillioides 0 AP4 < 45 < 45 < 45-0 AP5 < 45 < 45 < 45-0 AP A. penicillioides Sädesienet Wallemia AP < 45-0 AP8 < < 45-0 AP A. penicillioides Scopulariopsis Sädesienet AP < 45 A. penicillioides 0 KV < 45 A. penicillioides 3 Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. *) Raja-arvo koskee vain kosteusvauriota indikoivaa lajistoa 3 0

29 29/66 - Näytteessä AP9 voidaan katsoa esiintyvän vahva viite vauriosta. Kosteusvauriota indikoivan Aspergillus penicillioidesin-sienilajiston pitoisuus on cfu/g, joka viittaa tulkintaohjeiden mukaan vaurioon (Asumisterveysasetus 545/2015, Valviran ohje 8/2016). - Näytteessä KV1 havaittiin vahva viite mikrobivauriosta. Lajisto on kosteusvauriota indikoivaa lajistoa. Asumisterveysohjeen raja-arvo kosteusvauriolajiston osalta ylittyy. voidaan katsoa esiintyvän myös vahva viite vauriosta. Kosteusvauriota indikoivan Aspergillus penicillioidesin-sienilajiston pitoisuus on cfu/g, joka viittaa tulkintaohjeiden mukaan vaurioon (Asumisterveysasetus 545/2015, Valviran ohje 8/2016). - Näytteissä AP1-AP8 ja AP10 ei havaittu viitettä mikrobivauriosta Näytteissä AP9 ja KV1 havaittiin sienilajistoja, jotka mahdollisesti tuottavat toksiineja. Vaurioituneesta eristeestä voi siirtyä mikrobiperäisiä epäpuhtauksia sisäilmaan epätiiveyskohdista Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Pääosin rakennusten alapohjarakenne on ryömintätilan vastainen, puurakenteinen sekä lämmöneristetty mineraalivillalla. Tuulettuvasta alapohjarakenteesta ja sen kunnosta tehtiin kaksi merkittävää havaintoa. Ensimmäinen havainto liittyy puutteelliseen rakennetyyppiin. Alapohjarakenteen alapinnan tuulensuoja on toteutettu puutteellisesti ja näin ollen rakenne ei ole ilmatiivis. Ilmatiiveyspuutteita esiintyy ulkoseinälinjalla sekä jokaisen kantavan lattiavasan kohdalla. Alapohjan eristeeseen ei ole syntynyt mikrobivaurioita tämän johdosta, mutta villa on tummunut, joka on merkki siitä, että ilmavuotoa tapahtuu. Näin ollen ryömintätilassa olevat epäpuhtaudet voivat siirtyä ilmavuotoreittejä pitkin sisäilmaan. Rakennuksen paine-eromittauksista selvisi, että alapohja on ajoittain alipaineinen ja ajoittain ylipaineinen sisätilaan nähden. Näin ollen on mahdollista, että ilmavuotoja tapahtuu, joka on riski sisäilman laadulle. Lisäksi alapohjan epätiiviin tuulensuojakerroksen kautta tapahtuvat ilmavuodot heikentävät alapohjarakenteen lämmöneristävyyttä. Alapohjan ja sisäilman välinen paine-ero tulee säätää siten, että sisätilat ovat ylipaineisia ryömintätilaan nähden. Tämä säätö on mahdollista toteuttaa, sillä ryömintätilassa on koneellinen poisto. Alapohjarakenne suositellaan kuitenkin uusittavaksi viimeistään seuraavassa peruskorjauksessa, jonka yhteydessä alapohjarakenteesta tehdään ilmatiivis. Toinen merkittävä havainto ryömintätilallisen alapohjan osalta on keittiön ja keittiön läheisyydessä sijaitsevan WC-tilan kohdalla esiintyvät kosteusvauriot lattiarakenteessa. Kosteusvauriot ovat merkittäviä ja paljaalla silmällä havaittavissa. Lisäksi vauriota tutkittiin yksittäisellä mikrobianalyysilla ja näytteestä havaittiin, että vaurion yhteydessä esiintyy ainakin toksista Aspergillus Penicillioides sienilajistoa. Vauriot suositellaan poistetavaksi, sillä ne ovat riskitekijä sisäilman laadulle. Näin ollen päiväkodin alapohja joudutaan purkamaan laaja-alaisesti, noin 20 % koko pohjan pintaalasta. Tässä yhteydessä on syytä miettiä peruskorjauksen aikaistamista alapohjarakenteeseen kauttaaltaan, jotta rakenteesta saadaan yhtenäinen ja toimiva. Alapohjan laajempi purku helpottaa myös huomattavasti ryömintätilaan suoritettavia korjaavia toimenpiteitä. Puolet hallintorakennuksen alapohjasta on toteutettu maanvaraisena alapohjana, jossa on orgaaninen täyttö maata vasten. Tässä kohden havaittiin kosteusmittauksissa hieman poikkeavia lukemia ja mikrobinäytteessä havaittiin vahva viite vauriosta. Tämä maanvarainen lattia suositellaan purettavaksi ja uusittavaksi.

30 30/66 Kiireelliset toimenpiteet: - Puretaan alapohja keittiön ja WC:n kohdalta siten, että purku ulottuu 1 metri vaurioitumattomalle alueelle. Vaurion laajuus kartoitetaan purkujen yhteydessä. - Säädetään alapohjan poistoimurilla painesuhteet siten, että sisätila on ylipaineinen ryömintätilaan nähden, jolla poistetaan ilmavuodot. - Puretaan hallintosiiven maanvarainen ja mikrobivaurioitunut lattia. - Harkitaan peruskorjauksen aikaistamista, sillä alapohjaan tulee laajoja purkuja - Alustavasti purkualueet ovat vähintään alla olevan kuvan mukaisia Seuraavan peruskorjauksen toimenpiteet (5-10 vuoden kuluessa): - Korjataan alapohjarakenteet kauttaaltaan: o poistetaan pintakerrokset, lämmöneristeet ja tuulensuojat o rakennetaan uusi rakennusfysikaalisesti toimiva ja ilmatiivis alapohjarakenne

31 31/ Ulkoseinärakenne ja julkisivuverhous Ulkoseinärakenteen rakennetyyppi rakenneavausten perusteella Ulkoseinärakenteeseen tehtiin tutkimuksen yhteydessä 8 kpl rakenneavauksia rasiaporalla (RAK US1-US8). Rakenneavausten perusteella päiväkotirakennuksen vanhaan hirsirakenteiseen seinään on tehty sisäpuolinen ja höyrynsulullinen lisälämmöneristys (US T1). Tämä lisälämmöneristys on tehty suoraan seinän vanhojen pintakerrosten päälle. Rakennuksen toinen kerros on ollut alun perin lämmittämätöntä ullakkotilaa. Nykyisellään toiseen kerrokseen on rakennettu keskelle lämmintä käyttötilaa. Ulkoseinärakenne toisen kerroksen osalta on tehty villaeristettynä ja höyrynsulullisena rakenteena. Seuraaviin pohjakuviin ja rakenneleikkauksiin on havainnollistettu, miten ulkoseinärakenteet muodostuvat. Kuva 44. Ulkoseinien rakennetyyppien sijainti 1.kerroksessa.

32 32/66 Kuva 45. Ulkoseinien rakennetyyppien sijainti 2.kerroksessa. Kuva 46. Rakennetyyppi US T1 Kuva 47. Rakennetyyppi US T2

33 33/66 Kuva 48. Rakennetyyppi US T3

34 34/ Havainnot rakenneavauksista ja ulkoseinärakenteen kunnosta Päiväkotirakennuksen ulkoseinärakenteen rakenneavauksista RAK US1-US6 havaittiin, että villa + höyrynsulku on tehty vanhojen sisäverhousten päälle. Villan paksuus vaihteli avauskohdissa mm välillä. Ulkoseinän avauksia sijoitettiin ns. riskipaikkoihin, joita ovat seinän alaosat, ulkonurkat ja ikkunan alareuna. Useammassa avauksessa havaittiin lievää tummumaa mineraalivillan uloimmassa pinnassa. Hirren kunto oli kaikissa avauksissa hyvä. Seinän alaosan avauksista havaittiin ilmavirtauksia alapohjasta, joista tuli paikoin kellarimaista hajua. Tämä havainto vahvistaa ryömintätilasta havaitun tiiveyspuutteen ulkoseinän liittymässä. Kuva 49. Kuvassa näkyy ulkoseinän sisäpuolisia kerroksia ennen hirsiseinää. Kuva 50. Lisälämmöneristyksen ulkopinnassa lievää tummumaa. Hallintorakennuksen 1.kerroksen ulkoseinärakenteen rakenneavauksista RAK US7-US8 havaittiin, että sisäverhoukset ovat erinäköisiä tapetteja tai pahveja ja puukuitulevyjä. Hallintorakennuksen ulkoseinien osalta ei havaittu vaurioita tai puutteita. Kuva 51. Kuvassa RAK US7 avaus. Kuva 52. Kuvassa RAK US8 avaus.

35 35/66 Päiväkotirakennuksen 2.kerroksen seinärakennetta tarkasteltiin ullakolta käsin. Ulkoseinärakenteen höyrynsulut ovat epätiiviit ja niitä ei ole teipattu. Lisäksi höyrynsulun liittyminen ylä- ja välipohjarakenteeseen on epätiivis. Muovi on vapaana roikkumassa seinästä, eikä sitä ole millään tavoin yritetty sitoa yläpohjan höyrynsulkua vasten. Näin ollen ullakon puolelta on mahdollista tapahtua ilmavuotoa toisen kerroksen välipohjarakenteeseen. Kuva 53. Kuvassa epätiivis höyrynsulku. Kuva 54. Kuvassa höyrynsulun alareuna, josta avoin reitti toisen kerroksen lattiarakenteisiin (nuoli). Kuva 55. Höyrynsulkuja tarkastettiin pistokoeluontoisesti. Kuva 56. Epätiivis höyrynsulun limitys.

36 36/ Ulkoseinärakenteen rakenneavausten kosteusmittaukset Puun ja eristetilan kosteusmittauksia suoritettiin ulkoseinän sisäpuolisista rakenneavauksista. Homeen kasvun riski vaihtelee tietyissä kosteuspitoisuuksissa seuraavasti: ei riskiä, kun V K < 15 [paino- %] pieni riski, kun V K =15 20 [paino-%]. Rakenneavauksista mitattuna ulkoseinän hirsirakenteen kosteus vaihteli yleensä sisäpuolelta lämmöneristettyjen seinien avauksissa 7,2 12,2 [paino-%] välillä ja eristämättömien seinien osalla 7,9 12,8 [paino-%] välillä. Puun kosteudet rakenteessa olivat tavanomaisella tasolla. Ulkoseinän eristetilan suhteellista kosteutta mitattiin rakenneavausten yhteydessä. Mittaustulokset ovat alla olevassa taulukossa. TAULUKKO 6. ULKOSEINÄRAKENTEEN ERISTETILAN KOSTEUSMITTAUSTEN TULOKSET Mittauspiste Pvm. Rakenne / Tila Lämpötila [ o C] Suhteellinen kosteus [RH%] Absoluuttinen kosteus [g/m 3 ] Sisäilma Sisäilma 21,5 56,3 10,7 Ulkoilma Ulkoilma 17,9 76,8 11,7 RAK US RAK US RAK US RAK US RAK US RAK US Ulkoseinän lisälämmöneriste (keskellä) Ulkoseinän lisälämmöneriste (keskellä) Ulkoseinän lisälämmöneriste (keskellä) Ulkoseinän lisälämmöneriste (keskellä) Ulkoseinän lisälämmöneriste (keskellä) Ulkoseinän lisälämmöneriste (keskellä) 22,1 52,4 10,3 22,3 52,2 10,3 17,5 66,7 10,0 22,6 53,2 10,7 22,5 49,6 10,0 23,5 44,0 9,4 Eristetilassa ei ollut mittaushetkellä kosteuslisää verrattuna ulko- ja sisäilmaan. Mittaustulokset olivat tavanomaisella tasolla.

37 37/ Ulkoseinärakenteen rakennusfysikaalinen tarkastelu Riskirakenneanalyysin perusteella ulkoseinärakenteeseen US T1 on tehty tarkempi kosteusfysikaalinen tarkastelu DOF-lämpö ohjelmalla. Tarkastelujen perusteella lisälämmöneristetyssä seinäosuudessa on kosteuden tiivistymisen riski olemassa. Rakennuksen höyrynsulut ovat toteutettu järjestäen huonosti ja tämän perusteella tähän mallinnukseen on esitetty rakennetyyppi US T1 toimivalla ja tiiviillä höyrynsululla ja vastaavasti rakennetta on mallinnettu siten, että höyrynsulku on kytketty laskennasta pois. Todennäköisesti höyrynsulut ovat ulkoseinässä tiiviimmin, kuin muualla, johtuen tiheästä koolauksesta, mutta arviolta höyrynsulussa on tiiveyspuutteita, joka aiheuttaa kosteuden tiivistymisen riskin. Kuva 57. Rakennetyypin US T1 kosteusfysikaalinen tarkastelu (sääolosuhteella 3 päivän kylmin jakso).

38 38/66 TIIVISTYMIS- VAARA Kuva 58. Rakennetyypin US T1 kosteusfysikaalinen tarkastelu (sääolosuhteella 3 päivän kylmin jakso), kun vastaavan rakenteen höyrynsulun vaikutus on otettu laskennasta pois.

39 39/ Ulkoseinärakenteen lisälämmöneristeen mikrobitutkimus Ulkoseinän lisälämmöneristeestä kerättiin 6 kpl materiaalinäytteitä mikrobitutkimusta varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan ja mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Näytteet kerättiin seuraavasti: Näyte US1: Ulkoseinän lisälämmöneriste, mineraalivilla - RAK US1 Näyte US2: Ulkoseinän lisälämmöneriste, mineraalivilla - RAK US2 Näyte US3: Ulkoseinän lisälämmöneriste, mineraalivilla - RAK US3 Näyte US4: Ulkoseinän lisälämmöneriste, mineraalivilla - RAK US4 Näyte US5: Ulkoseinän lisälämmöneriste, mineraalivilla - RAK US5 Näyte US6: Ulkoseinän lisälämmöneriste, mineraalivilla - RAK US6 TAULUKKO 7. ULKOSEINÄN LISÄLÄMMÖNERISTEEN MIKROBITUTKIMUKSEN TULOKSET RAJA- ARVOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUSVAURIOLAJIT (5000 *) PITOISUUS TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 US Sädesienet 0 US2 < < 45-0 US < 45 A. penicillioides 0 US < 45-1 US < 45-0 US Chaetomium 0 Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. *) Raja-arvo koskee vain kosteusvauriota indikoivaa lajistoa - Näytteessä US4 havaittiin Penicilliumia hieman kohonneena pitoisuutena, kuitenkaan vaurion viitearvo ei ylity. Penicillium on lajistona hyvin yleinen ja sitä esiintyy normaalissa sisäilmassa ja ulkoilmassa. Suurina pitoisuuksina lajiston esiintyminen on epätavallista ja voi viitata vaurioon. - Näytteiden US1-US3 ja US5-US6 osalta ei havaittu viitettä mikrobivauriosta

40 40/ Julkisivuverhouksen kunto Hirsirakenteisten ulkoseinien julkisivuverhoukset ovat pääosin toteutettu vaaka- tai pystylaudoituksella. Julkisivuverhousten kunto on pääsääntöisesti tyydyttävä ja merkittäviä lahoja ei havaittu. Julkisivun pinnoitteena on havaintojen perusteella liian tiivis maali, joka estää julkisivuverhouksen ja hirsiseinän kuivumista. Maalipinnoite onkin paikoin irronnut alustastaan kosteuden johdosta. Kuva 59. Maali on irtoillut laudoituksesta. Kuva 60. Kuvassa näkyy kosteudesta johtuva maalin kupliminen Julkisivun alimman vaakaverhouslaudan taakse on tehty osittain tuuletus. Tuuletus on kohdilla, joissa sokkelit ovat hyvin lähellä maanpintaa. Tämä tuuletus on todennäköisesti tehty edellisen peruskorjauksen yhteydessä ja raon tarkoitus on pitää matalan sokkelin osalla alinta hirsikertaa kuivana. Kuva 61. Alimman hirsikerran tausta on tuuletettu. Kuva 62. Tuuletusrakoa

41 41/ Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Päiväkotirakennuksen ulkoseinärakenteen (rakennetyyppi US T1) osalta merkittävimmät riskitekijät ovat lisälämmöneristys, höyrynsulun puutteet sekä ulkoseinän tiiveys alapohjaan. Lisälämmöneristys sekä huonosti toteutetut höyrynsulut aiheuttavat riskin, että kosteus pääsee tiivistymään seinärakenteeseen. Tämän tutkimuksen yhteydessä seinärakennetta avattiin ns. riskipaikoista ja tutkittiin mahdollisia syntyneitä vaurioita. Riskin olemassaolosta huolimatta, vaurioita ei ollut aistinvaraisesti havaittavissa. Myöskään kosteusmittauksissa ja mikrobitutkimuksissa ei havaittu viitteitä, että seinässä olisi rakennekosteutta tai materiaalin kosteusvaurioita. Yksittäisessä kohdassa seinän lisälämmöneristystä havaittiin hieman korkeita Penicillium pitoisuuksia, joka on epätavallista, mutta kosteusvaurion viitearvot eivät ylittyneet. Ulkoseinän ja alapohjan liitos havaittiin epätiiviiksi ja tämän perusteella ilmavuodot maaperän kanssa kosketuksissa olevasta ryömintätilasta ovat mahdollisia. Tämä ongelma on kuitenkin todettu raportissa jo alapohjien kohdalla ja näin ollen ei aiheuta ulkoseinien osalta uusia toimenpiteitä. Tutkimuksen ja johtopäätösten perusteella ulkoseinärakenteessa ei ole välitöntä korjaustarvetta. Kuitenkin rakenteiden pitkäaikaissäilyvyyden kannalta epätiivis höyrynsulku ja lisälämmöneristys aiheuttavat riskin hirsiseinälle. Tämän vuoksi lisälämmöneristys suositellaan purettavaksi seuraavassa peruskorjauksessa. Tämä helpottaa myös rakenneliittymien tiiveyden toteuttamista, kun alapohjan ja ulkoseinän toimenpiteet tehdään yhtaikaisesti. Päiväkotirakennukseen jälkikäteen rakennetun ullakkokerroksen ulkoseinärakenne (rakennetyyppi US T3) on puurakenteinen, lämmöneristetty ja höyrynsulullinen. Tämä ulkoseinä rajoittuu puolilämpimään ullakkotilaan. Höyrynsulut olivat havaintojen perusteella epätiiviitä, varsinkin seinän ja välipohjan liitoksessa muovit ovat todella epätiiviit. Paine-eromittausten perusteella 2.kerroksen tila on ajoittain alipaineinen, joten ilmavuodot epätiivistä rakenteista ovat mahdollisia. Ulkoseinien osalta levyrakenteet ovat kuitenkin tiiviitä ja näin ollen seiniin ei kohdistu välittömiä toimenpiteitä. Höyrynsulut tulee kuitenkin saattaa kuntoon seuraavassa peruskorjauksessa. Ottaen huomioon nykyisten ullakon vastaisten seinien rakentamisen laatu, suositellaan seinät uusittaviksi kokonaisuudessaan. Hallintorakennuksen ulkoseinässä (rakennetyyppi US T2) ei havaittu vaurioita tai riskialttiita rakenteita. Kiireelliset toimenpiteet: - Seuraavan peruskorjauksen toimenpiteet (5-10 vuoden kuluessa): - Puretaan 1.kerroksen lisälämmöneritys hirsiseinästä ja korvataan se rakennusfysikaalisesti paremmalla rakenneratkaisulla - Puretaan ja uusitaan 2.kerroksen ullakon vastaiset seinärakenteet 2.5. Vesikatto- ja yläpohjarakenteet Yläpohjarakenteen rakennetyyppi rakenneavausten perusteella Yläpohjarakenteeseen tehtiin tarkasteluja ullakolta käsin ja eteisessä tarkastusluukusta. Yläpohjarakenteet saatiin selvitettyä ilman varsinaisia rakenneavauksia.

42 42/66 Hallintorakennuksessa on alkuperäinen luonnonmateriaalein eristetty yläpohja (YP T1). Havaintojen perusteella päiväkotirakennuksen yläpohjat ovat uusittu höyrynsulullisiksi ja puhallusvillaeristeisiksi (YP T2). Yläpohja rajoittuu osin 1.kerroksen kattoon sekä osittain 2 kerroksen kattoon. Tuulikaappien osalta rakenteet ovat vastaavasti uusittu höyrynsulullisiksi ja mineraalivillaeristeisiksi (YP T3). Seuraaviin pohjakuviin ja rakenneleikkauksiin on havainnollistettu, miten yläpohjarakenteet muodostuvat. Kuva 63. Yläpohjien rakennetyyppien sijainti 1.kerroksessa. Kuva 64. Yläpohjien rakennetyyppien sijainti 2.kerroksessa.

43 43/66 Kuva 65. Rakennetyyppi YP T1 Kuva 66. Rakennetyyppi YP T2

44 44/66 Kuva 67. Rakennetyyppi YP T3

45 45/ Havainnot yläpohjarakenteen kunnosta ja tuulettuvuudesta Hallintorakennuksen yläpohjarakenteessa ei havaittu vaurioita tai puutteita. Ullakon tuuletus on puutteellinen. Räystäällä ei ole varsinaista tuuletusta ja tuuletus tapahtuu ainoastaan harvoista ikkunoista tai pienistä laudoituksen raoista. Arviolta talviaikaan ullakko lämpenee ja harvalaudoituksella tehty peltikate kondensoi. Arviolta ullakon permannolla olevat pienet läiskät ovat peräisin tippuneesta kondenssivedestä. Lisäksi heikko tuuletus aiheuttaa mahdollisesti jään muodostumista peltikatolle. Ullakon tuuletusta tulee parantaa. Kuva 68. Laudoitusta irrotettu rakennekerrosten tarkastusta varten. Kuva 69. Lähikuvaa rakenteesta. Kuva 70. Räystäällä ei ole tuuletusta. Kuva 71. Ullakon permannolla läiskiä, jotka ovat arviolta peräisin kondenssista.

46 46/66 Päiväkodin yläpohjarakenteiden osalta havaittiin vastaavaa tiiveyspuutetta, kuin muissakin rakennuksen höyrynsuluissa. Höyrynsulkujen saumat ovat auki ja liittymät pystyrakenteiden höyrynsulkuihin ovat puutteelliset. Vaurioita yläpohjarakenteen osalta ei havaittu. Yläpohjan tuuletus on vastaavasti heikko, kuten hallintorakennuksessa. Päiväkotirakennuksessa räystään alla on pieniä pyöreitä tuuletusreikiä ja muutoin näiden lisäksi ullakko tuulettuu vain harvoista ikkunoista yms. raoista. Tuuletus on saattanut olla riittävä ennen ullakkokerroksen rakentamista. Nykyisellään rakennetut tilat tukkivat osittain tuuletusta räystäältä räystäälle. Toisen kerroksen rakentamisen yhteydessä tuuletus on huomioitu jättämällä tuulensuojana toimivalla bituliittilevyllä kapea rako peltikatteen alapuolelle. Paikoin rakoa on, mutta paikoin rako on tukittu rakennusvaiheessa. Tuuletus on havaintojen perusteella heikko. Villan pinnoilla on havaittavissa pisarajälkiä, joka viittaa talviaikaan tapahtuvaan kondenssiin. Lisäksi ullakkoa vasten olevissa ulkoseinissä on valumajälkeä, joka viittaa siihen, että peltikate kondensoi ja valuttaa kosteutta tuulensuojiin. Kosteutta ei ole ollut siinä määrin, että se olisi vahingollista rakenteille tai aiheuttaisi sisäilmaan vaikutuksia. Kuva 72. Höyrynsulut ovat teippaamatta ja auki. Kuva 73. Yleiskuvaa ullakon alaosasta. Kuva 74. Yleiskuvaa ullakon yläosasta. Kuva 75. Ullakon ylä- ja alaosan välinen ilmankierto tapahtuu kuvan mukaisesta raosta.

47 47/66 Kuva 76. Paikoin tuulensuojan ja peltikatteen väliset tuuletusraot ovat kiinni. Kuva 77. Peltikate kondensoinut ja valuttanut kosteutta tuulensuojiin. Kuva 78. Kondenssitippojen jälkeä alemman ullakon villojen pinnassa. Kuva 79. Ullakon tuuletusreiät räystäällä ovat liian pienet.

48 48/66 Päiväkodin tuulikaappien yläpohjan osalta havaittiin myös tuuletuspuutteita. Tuulikaappien osalta räystäällä ei ole ollenkaan tuuletusta. Kuva 80. Kuvaa tuulikaapin tuuletustilasta. Kuva 81. Räystäällä ei ole tuuletusta Vesikatteen vuodot ja riskit Rakennusten vesikatot ovat ns. aumakattoja ja katemateriaalina on sinkitty rivipeltikate. Hallintorakennuksen katemateriaali on vanhempaa ja päiväkodin osalta kate on arviolta uudempi. Päiväkodin osalta harjalla oleva lumieste on pultattu katteesta läpi, joka on huono ratkaisu. Paikoin läpipultatut kiinnikkeet olivat löysällä ja tämä aiheuttaa vuotoriskin. Yksittäinen vuoto havaittiin vesikatosta, joka sijaitsee Kaivokadun puoleisessa päädyssä olevasta läpiviennistä. Päiväkodin vuotokohta tulee korjata ja läpikiinnitetyt lumiesteet tulee tiivistää ja kiinnitykset kiristää. Korjaustoimenpiteissä ei oteta tämän toimeksiannon osalta kantaa vesikaton kunnostukseen, mutta se olisi suositeltavaa tehdä. Molempien vesikattojen pinnoille esiintyy maalipintojen vaurioita, joka aiheuttaa maalaustarpeen. Kuva 82. Yleiskuvaa vesikatolta. Kuva 83. Katteen läpi kiinnitetty lumieste.

49 49/66 Kuva 84. Kiinnikkeet ovat löysällä ja vuotoriski. Kuva 85. Vesikaton vuotava läpivienti Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Päiväkotirakennuksen yläpohjarakenteen osalta höyrynsulun puutteet sekä ullakkotilan ja tuulettuvuus ovat merkittävin puute. Hallintorakennuksen osalta havaittiin myös tuuletuspuutteita. Kaikkien ullakkotilojen tuuletus tulee saattaa kuntoon, sillä nykyisellään ullakkotiloissa tapahtuu kondenssia talvisin. Päiväkodin osalta tuuletusta tulee kuitenkin lisätä maltillisesti, ettei toisen kerroksen tiloihin synny vetoa. Tämä syystä, että ullakkokerroksen rakenteet ovat hataria ilmatiiveyden kannalta, joka johtuu höyrynsulkujen ja rakenneratkaisujen toteutuksesta. Seuraavassa laajemmassa peruskorjauksessa höyrynsululliset yläpohjarakenteet suositellaan uusittaviksi. Vesikaton osalta tulee yksittäinen havaittu vuoto sekä epätiiviit lumiesteen kiinnikkeet korjata. Kiireelliset toimenpiteet: - Parannetaan ullakkotilojen tuuletusta - Vesikatteen vuotokohta korjataan ja lumiesteen kiinnitykset kiristetään / tiivistetään Seuraavan peruskorjauksen toimenpiteet (5-10 vuoden kuluessa): - Puretaan ja uusitaan päiväkodin höyrynsululliset yläpohjarakenteet

50 50/ Välipohjarakenne Välipohjarakenteen rakennetyyppi rakenneavausten perusteella Rakennuksen toinen kerros on ollut alun perin lämmittämätöntä ullakkotilaa. Nykyisellään toiseen kerrokseen on rakennettu keskelle lämmintä käyttötilaa ja näin ollen vanhasta yläpohjasta on tullut välipohja. Uudet lattiat ovat tehty puurakenteisena suoraan vanhan yläpohjan päälle. Vanhojen eristeiden päälle on ladottu satunnaisesti mineraalivillaa. Vanhat eristeet välipohjassa ovat purua ja rahkasammalta. Seuraavassa on havainnollistettu välipohjan rakennetyyppiä avausten perusteella. Kuva 86. Välipohjan rakennetyypin sijainti pohjakuvassa.

51 51/66 Kuva 87. Välipohjan rakennetyyppi. Kuva 88. Välipohja on rakennettu vanhan yläpohjan päälle.

52 52/ Havainnot rakenneavauksista ja välipohjarakenteen kunnosta Välipohjiin tehtiin yhteensä 2 kpl rakenneavauksia. Avauksista havaittiin, että lattia on koolattu vanhan yläpohjan kantavien hirsien päälle. Lisäksi vanhan eloperäisen eristeen päälle on ladottu satunnaisesti mineraalivillaa. Vaurioita välipohjan osalta ei havaittu. Välipohjan puurakenteisessa lattiassa havaittiin epätiiveyskohtia (reikiä yms.). Kuva 89. Kuvassa näkyy rahkasammal sekä purueriste. Kuva 90. Vanhan eristeen päälle on ladottu mineraalivillaa Välipohjarakenteen eristeen mikrobitutkimus Välipohjan eristeestä kerättiin yksi materiaalinäyte mikrobitutkimusta varten, jonka sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Alle on esitetty näytteen tiedot ja tulokset: Näyte VP1: Välipohjaeriste (rahkasammal / puru) - RAK VP1 TAULUKKO 8. VÄLIPOHJAN LÄMMÖNERISTEEN MIKROBITUTKIMUKSEN TULOKSET RAJA- ARVOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET (5000 *) PITOISUUS KOSTEUS- VAU- RIOLAJIT TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 VP < 45-0 Harmaalla taustavärillä korostetut arvot ylittävät Asumisterveysohjeen raja-arvon. *) Raja-arvo koskee vain kosteusvauriota indikoivaa lajistoa - Näytteessä VP1 ei havaittu viitettä mikrobivauriosta

53 53/ Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Välipohjan osalta ei havaittu silmämääräisesti vaurioita ja eloperäisessä eristeessä ei ollut näytteen perusteella havaittavissa mikrobivauriota. Tämän perusteella välipohjan osalta ei ole välitöntä korjaustarvetta. Kuitenkin välipohjassa havaittiin epätiiveyskohtia, joista voi tapahtua ilmavirtauksia. Toisen kerroksen tiloissa on havaittu mineraalivilloja ilmassa ja selkeää lähdettä tilasta ei villoille löydetty. Ulkoseinärakenteiden, yläpohjan ja välipohjan välisissä liitoksissa ja höyrynsuluissa on todella suuria puutteita ilmatiiveyden suhteen. Lisäksi toisen kerroksen tilat ovat ajoittain alipaineisia ullakkotilaan nähden. Mineraalivillat saattavat näin ollen olla lattian läpi vuotoilmojen mukana kulkeutuneita. Näin ollen nämä epätiiveyskohdat tulee tiivistää, jotta riski saadaan poistettua. Tämä toimenpide ei tarkoita vaativuudeltaan rankkaa kapselointia, vaan tämä on lähinnä suurempien ilmavuotoreittien tiivistämistä. Mikäli toisen kerroksen osalta tehdään suurempia rakenneteknisiä korjauksia, joissa suoritetaan laajempia rakenteellisia purkuja, on eloperäinen eriste suositeltavaa poistaa samassa yhteydessä. Eloperäinen eriste on aina altis kosteusvaurioitumaan ja näin ollen se on kannattavaa poistaa, mikäli mahdollista. Kiireelliset toimenpiteet: - Välipohjan lautalattian saattaminen ilmatiiviiksi Seuraavan peruskorjauksen toimenpiteet (5-10 vuoden kuluessa): - Puretaan lattiat ja välipohjan eloperäiset eristeet pois ja uusitaan rakenne 2.7. Väliseinärakenteet Väliseinärakenteen rakennetyyppi rakenneavausten perusteella Väliseinärakenteisiin tehtiin tutkimuksen yhteydessä 5 kpl rakenneavauksia rasiaporalla (RAK VS1- VS5). Väliseinärakenteet vaihtelivat rakennetyypeittäin ja selkeää toistuvaa rakennetyyppiä ei havaittu. Seuraaviin valokuviin on kirjattu rakenneavausten tiedot. Rakenne RAK VS1: - Kipsilevy 13 mm - Villa / runko 270 mm - Kipsilevy (avaus lopetettu tähän) Kuva 91. Rakenneavaus RAK VS1

54 54/66 Rakenne RAK VS2: - Kipsilevy 13 mm - Mineraalivilla 75 mm - Lastulevy 15 mm - Pahvi - Ilmarako 90 mm - Pahvi - Kipsilevy 13 mm - Villa 90 mm - Levy (avaus lopetettu tähän) Kuva 92. Rakenneavaus RAK VS2 Rakenne RAK VS3: - Kipsilevy 13 mm - Mineraalivilla 55 mm - Pahvi 3 mm - Kipsilevy 13 mm - Lankku 21 mm - Aaltopahvi - Ilmarako / runko 100 mm - Aaltopahvi - Levy (avaus lopetettu tähän) Kuva 93. Rakenneavaus RAK VS3 Rakenne RAK VS4: - Kipsilevy 13 mm - Villa / runko 95 mm - Kipsilevy (avaus lopetettu tähän) Kuva 94. Rakenneavaus RAK VS4

55 55/66 Rakenne RAK VS5: - Puukuitulevy 6 mm - Vanha tapetti - Lauta 20 mm - Puukuitulevy + vanha tapetti 6 mm - Puukuitulevy 6 mm - Ilmarako 30 mm - Lauta 27 mm - 2xpahvi - Puukuitulevy (avaus lopetettu tähän) Kuva 95. Rakenneavaus RAK VS Havainnot väliseinärakenteista Väliseinissä havaittiin paikoin reikiä, joista näkyivät mineraalivillat. Myös erinäiset kanavien ja putkien läpiviennit ovat tiivistämättä ja näistä näkyy mineraalivilloja. Kuva 96. Seinissä on kolhuista aiheutuneita reikiä. Kuva 97. Väliseinissä on paljon tiivistämättömiä läpivientejä.

56 56/ Väliseinärakenteen rakenneavausten kosteusmittaukset Väliseinän eristetilan suhteellista kosteutta mitattiin rakenneavausten yhteydessä. Mittaustulokset ovat alla olevassa taulukossa. TAULUKKO 9. VÄLISEINÄRAKENTEEN KOSTEUSMITTAUSTEN TULOKSET Mittauspiste Pvm. Rakenne / Tila Lämpötila [ o C] Suhteellinen kosteus [RH%] Absoluuttinen kosteus [g/m 3 ] Sisäilma Sisäilma 20,1 27,7 4,9 Ulkoilma Ulkoilma 19,9 34,1 5,7 RAK VS Väliseinän eriste 20,6 57,6 10,3 RAK VS Väliseinän eriste 21,7 55,1 10,5 RAK VS Väliseinän eriste 21,8 57,9 9,5 RAK VS Väliseinän eriste 11,9 48,4 9,9 Väliseinien eristetilassa ei havaittu ylimääräistä kosteutta mittauksissa Väliseinärakenteen eristeen mikrobitutkimus Väliseinän eristeistä kerättiin 3 kpl materiaalinäytteitä mikrobitutkimusta varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Näytteet kerättiin seuraavasti: Näyte VS1: Väliseinän eriste, mineraalivilla - RAK VS1 Näyte VS2: Väliseinän eriste, mineraalivilla - RAK VS1 Näyte VS4: Väliseinän eriste, mineraalivilla - RAK VS4 TAULUKKO 10. VÄLISEINÄN ERISTEEN MIKROBITUTKIMUKSEN TULOKSET RAJA- ARVOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUSVAURIOLAJIT (5000 *) PITOISUUS TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä = 0 VS A. penicillioides 0 VS < 45 A. penicillioides 0 VS4 < 45 < 45 < Näytteissä VS1, VS2 ja VS4 ei havaittu viitteitä mikrobivaurioista.

57 57/ Väliseinärakenteen lahottajatutkimus Rakenneavauksessa RAK VS1 havaittiin valkeaa, kosteusvaurioon viittaavaa jälkeä. Tästä kohden kerättini näyte lahottajasienitutkimusta varten. Lahottaja-analyysi on kokonaisuudessaan liitteessä 3. Kuva 98. Rakenneavauksessa RAK VS1 havaittiin valkeaa jälkeä. Tulokset: - Näytteessä ei ollut viitteitä lahottajasienestä Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Väliseinärakenteet vaihtelivat rakennetyypeittäin ja selkeää toistuvaa rakennetyyppiä ei havaittu. Alkuperäinen väliseinärakenne on ollut laudoituksesta, pahveista ja puukuitulevyistä koostuva. Myöhemmässä vaiheessa väliseiniä on tehty villoitettuina sekä osin vanhaan seinään on lisätty eristettä sekä levytyksiä päälle. Väliseinissä ei havaittu kosteutta tai mikrobivaurioita rakenneavauskohdissa. Kuitenkin keittiön seinässä havaittiin puurakenteissa jälkiä kosteudesta. Tämän perusteella keittiön alapohjakorjausten yhteydessä suositellaan seinien alaosat uusittaviksi. Väliseinissä havaittiin myös runsaasti epätiiveyskohtia läpivientien osalta. Nämä tulisi tiivistää, ettei seinien mineraalivillat pääse kulkeutumaan sisäilmaan. Kiireelliset toimenpiteet: - Keittiön alapohjakorjauksen yhteydessä korjataan seinien alaosat - Seinien läpivientien ja reikien paikkaus

58 58/66 3. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Rakennuksen tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Pääosin kaikkiin tiloihin on sijoitettu tulo- ja poistoilman päätelaitteet ja ilmanjako on toteutettu sekoittavana Ilmanvaihtokoneet ja säätölaitteet Rakennusta palvelevat ilmanvaihtokoneet sijaitsevat toisen kerroksen IV-konehuoneessa. Koneet on asennettu vuonna 2005 tehdyn muutostyön yhteydessä. Yleisilmanvaihtoa palveleva tulo- ja poistokone (TK01/PK01, Enervent) on varustettu lämmöntalteenotolla (regeneratiivinen / pyörivä). Tuloilmakone on varustettu lämmityspatterilla (vesi), mutta ei jäähdytyksellä. TAULUKKO 11. RAKENNUKSEN ILMANVAIHTOA PALVELEVAT ILMANVAIHTOKONEET JA NIIDEN SUUN- NITELLUT ILMAMÄÄRÄT. Konepositio Palvelualue Valm. vuosi TK01 / PK01 Yleisilmanvaihto 2005 Ilmamäärä l/s Sijainti/Huomio IV-konehuone TK02 Keittiö huuvat IV-konehuone PK02 Wc tilat Vesikatto PK03 Keittiö huuvat Vesikatto PK4 Keittiö Vesikatto KP1 Alustatila - - Ullakko, puhallinta ei ole esitetty ilmanvaihtopiirustuksissa. Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu pussisuodattimella (F7). Tuloilman suodatinasennukset ovat tiiviitä eikä merkittäviä ohivirtauksia havaittu. Tuloilmakoneen kammioissa tai lämmityspatterin otsapinnassa ei ole havaittavissa irtolikaa. Rakennuksen yleisilmanvaihtoa palvelevissa ilmanvaihtokoneissa ei havaittu normaalista poikkeavia ääniä (laakereista, tms.). Ryömintätilan tuuletusta palvelevan kanavapuhaltimen lämpörele oli lauenneena ja puhallin oli seis tilassa (asiasta informoitiin huoltohenkilökuntaa). Ilmanvaihtokoneiden tehoa säädetään painesäätönä ja säätölaitteiden aikaohjelmilla (asiaa on käsitelty laajemmin kohdassa Säätö ja alakeskukset) Säätö ja alakeskukset Rakennusta palvelevia ilmanvaihtokoneita ohjataan, valvotaan ja säädetään rakennusautomaatiojärjestelmän (TAC) välityksellä. Järjestelmällä on verkkoliityntä ja sen etäkäyttö kaupungin keskusvalvomosta on mahdollista (sijaitsee eri rakennuksessa).

59 59/66 Järjestelmän alakeskus sijaitsee iv- konehuoneessa, alakeskusta ei ole varustettu paikalliskäyttölaitteella. Alakeskuksen asennukset vaikuttivat siisteiltä ja asianmukaisilta. Alakeskuksessa ei ole dokumentoituna esim. toimintakaavioita tai kytkentäkuvia. Alakeskuslaitteet on asennettu ilmanvaihtojärjestelmään tehtyjen muutostöiden yhteydessä vuonna Ilmanvaihtokoneiden tehoa säädetään painesäätönä kokonaisilmamäärän perusteella. Tarkastushetkellä poistokoneen asetusarvo oli 0 l/s (poistokone oli seis tilassa). Asetusarvo nostettiin suunnitelmia vastaavaan arvoon 1570 l/s, jolloin poistokone käynnistyi halutulle teholle Ilmanvaihtokanavien puhtaustarkastelut Rakennuksen ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä kierresaumattua peltikanavaa ja kanttikanavaa. Tässä osiossa tarkastellaan ilmanvaihtokanavistojen puhtautta silmämääräisesti. Ilmanvaihtokanavien puhdistushistoriasta ei saatu tietoa. Ilmanvaihtolaitteiden puhdistaminen ja huoltovelvoite määritellään seuraavasti. Pelastuslaki /379 (3 luku 13 ) Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että: ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu siten, että niistä ei aiheudu tulipalon vaaraa Silmämääräisesti arvioituna tuloilmakanavissa tai tuloilman päätelaitteissa ei ole merkittävää määrää irtolikaa. Visuaalisen arviointiasteikon perusteella tuloilmakanavien pölykertymä on määrältään alle 0,2 g/m². Poistoilmakanavissa ja päätelaitteissa on jonkin verran pölykertymää. Kuva 99. Tuloilmakanavan pölykertymä on visuaalisesti arvioituna alle 0,2 g/m². Kuva 100. Poistoilmakanavassa on näkyvää pölykertymää

60 60/ Ilmavirtamittaukset Tiloissa tehtiin käyttäjäpalautteen mukaan kohdennettuja ilmavirtamittauksia, joiden tulokset ovat taulukossa 2. Tilakohtaisia ilmavirtoja mitattiin päätelaitteista ja kanavistojen säätöpelleiltä. Mittaushetkellä ilmanvaihtokoneet (TK01 / PK01) kävivät täydellä teholla (ilmamäärien asetusarvot: tulo 1725 l/s ja poisto 1570 l/s). RakMK D2:ssa määritellään sallitut poikkeamat suunniteltujen ja mitattujen ilmavirtojen suhteen, tilakohtaisesti ± 20 % ja järjestelmäkohtaisesti (± 10 %) TAULUKKO 12. ILMAVIRTAMITTAUSTEN TULOKSET. Mittausten perusteella ilmamäärät eivät kaikin osin vastaa suunniteltuja arvoja. Huomattavia, yli 20 % eroja tilakohtaisiin suunniteltuihin ilmamääriin on ensisijaisesti poistoilmamäärissä. Poistoilmavirtojen kasvattaminen vastaamaan suunnitteluarvoja on mahdollista nostamalla poistoilmapuhaltimen kokonaisilmavirran asetusarvoa n % nykyistä korkeammaksi Johtopäätökset Rakennusta palvelevat ilmanvaihtokoneet ovat teknisesti kunnossa ja puhtaita. Merkittäviä likaantumisia tai ohivirtauksia ei havaittu. Visuaalisen tarkastelun perusteella ilmanvaihtojärjestelmällä ei ole välitöntä puhdistustarvetta. Puhdistaminen tulee ajankohtaiseksi 1 3 vuoden kuluessa. Tilakohtaisten ilmavirtamittausten perusteella ilmamäärät eivät kaikin osin vastaa suunniteltuja arvoja. Huomattavia, yli 20 % eroja tilakohtaisiin suunniteltuihin ilmamääriin on ensisijaisesti poistoilmamäärissä. Poistoilmavirtojen kasvattamien nykyisillä laitteilla on mahdollista nostamalla poistoilmapuhaltimen (PK01) kokonaisilmavirran asetusarvoa n %. Ilmanvaihtokoneiden (TK01/PK01) kokonaisilmavirtoja ei tässä tutkimuksessa mitattu Toimenpide-ehdotukset Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet Yleisilmanvaihtoa palvelevan poistoilmakoneen (PK01) ilmamäärän asetusarvon nostaminen n % (1570 l/s > 1800 l/s). Ryömintätilan tuuletusta palvelevan kanavapuhaltimien toimintakunnon varmistaminen

61 61/66 Muut suositellut toimenpiteet Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistaminen ja ilmavirtojen säätö 1 3 vuoden kuluessa. 4. SISÄILMAOLOSUHTEET JA SEURANTAMITTAUKSET Sisäilman olosuhteita mitattiin eri puolilla rakennusta molemmissa kerroksissa sekä erillisessä rakennuksessa, jossa on toimistotilaa ja henkilökunnan taukotilaa. Mittauspisteistä mitattiin kahden viikon seurantamittauksena lämpötilaa, ilman suhteellista kosteutta, ilman hiilidioksidipitoisuutta sekä ulkovaipan yli vaikuttavaa paine-eroa. Mittaustulokset ovat liitteissä Mittauspisteet on merkitty liitteisiin 5.1 ja Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Hiilidioksidipitoisuuksia mitattiin seitsemästä eri tilasta. Mittausten perusteella hiilidioksidin pitoisuus tiloissa ei ole Sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien arvojen ylittäviä (1150 ppm suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus, tämän hetkinen ulkoilman hiilidioksidipitoisuus ~400 ppm). Korkein mitattu arvo oli 1540 ppm, joka on hyvin lähellä toimenpiderajaa. Toimenpiderajaa lähellä oleva arvo mitattiin hallintorakennuksessa, jossa ei ole koneellista tuloilmaa. Keskimäärin kaikissa päiväkodin tiloissa hiilidioksidipitoisuudet olivat hyvällä tasolla. Keskimääräiset tilojen hiilidioksidipitoisuudet on merkitty seuraavaan taulukkoon. TAULUKKO 13. SEURANTAJAKSON AIKAISET KESKIARVOT SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUKSILLE Tila/kerros Keskimääräinen CO 2-pitoisuus 1. kerros 550 ppm 2. kerros 440 ppm Hallintorakennus 530 ppm 4.2. Sisäilman lämpötila ja kosteus Sisäilman lämpötilat nousivat osittain korkeiksi, mutta eivät kuitenkaan ylittäneet sosiaali- ja terveysministeriön asettamaa toimenpiderajan yläraja-arvoa (terveydensuojelulaki (763/1994, toimenpiderajat ovat lämmityskauden ulkopuolella +20 C C). Korkein mitattu hetkellinen lämpötila oli +28 C. Alaraja-arvo useana päivänä tilassa 25 (leikkihalli). Alin mitattu huoneilman lämpötila oli 18.8 C. Tiloissa mitatut keskiarvot näkyvät seuraavassa taulukossa. TAULUKKO 14. SEURANTAJAKSON AIKAISET KESKIARVOT SUHTEELLISELLE KOSTEUDELLE JA SISÄIL- MAN LÄMPÖTILALLE Tila/kerros Keskimääräinen lämpötila 1. kerros +21,7 C 59 % Keskimääräinen suhteellinen kosteus-%

62 62/66 2. kerros +22,0 C 59 % Hallintorakennus +22,1 C 58 % Sisäilman suhteellinen kosteus lämmityskauden ulkopuolella määräytyy pitkälti ulkona vallitsevasta kosteudesta. Sisäilman tavoitteellinen suhteellinen kosteus tulisi olla %:n välillä. Korkeimmillaan mittausajanjakson aikana suhteellinen kosteusprosentti käväisi hetkellisesti lähes 80 %:ssa. Kosteusprosentti on kuitenkin kokonaisuudessaan ollut seurantajaksolla normaali ulkoilmaan nähden Paine-eron seurantamittaukset Kaikkien paine-eromittausten perusteella rakennus on keskimäärin hieman ylipaineinen ulkoilmaan nähden (n. +0,5 Pa). Suurimpia vaihteluita oli leikkihallissa (Tila 26) ja keittiössä (Tila 19). Keittiön painesuhteiden vuorottainen vaihtelu kovasta alipaineesta nollaan johtuu keittiön työpisteiden kohdepoistoista (huuvat). Leikkihallin alipaineen ja ylipaineen vaihtelulle ei löydetty yksiselitteistä yhteyttä ilmanvaihtokoneen aikaohjelmaan tai ulkoilmaolosuhteisiin. TAULUKKO 15. SEURANTAJAKSON AIKAISET KESKIARVOT PAINE-EROMITTAUKSILLE Tila/kerros Keskimääräinen paine-ero 1. kerros 0,4 Pa 2. kerros 0,5 Pa Hallintorakennus -4,5 Pa 4.4. Johtopäätökset Hiilidioksidimittausten perusteella sisäilman hiilidioksidipitoisuudet ovat hyvällä tasolla. Lyhytaikaisia korkeita arvoja mitattiin, mutta työpäivän aikana keskiarvot olivat ppm:n välillä. Suurin pitoisuus mitattiin hallintorakennuksessa, missä hiilidioksidipitoisuus oli yli 1200 ppm noin kahden tunnin ajan yhtäjaksoisesti (tiloissa on ainoastaan painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto), mutta toimenpideraja ei kuitenkaan ylity. Seurantajakson aikana mitatut lämpötilat olivat hyvin tavanomaisia lämpötiloja lämmityskauden ulkopuolella jäähdyttämättömälle rakennukselle. Työpäivän aikana mitattiin hieman korkeampia lämpötiloja takkahuoneeksi kutsutusta tilasta (Tila 9), jossa maksimiarvo nousi hieman yli +28 C. Toimenpiderajan alittavia lämpötiloja mitattiin useampana päivänä tilassa 25 (leikkihalli), jossa alin mitattu lämpötila oli +18,8 C, aamulla klo 05:30. Toimenpiderajan alittavat lämpötilat mitattiin osittain tilojen käyttöaikana, sekä osittain käyttöajan ulkopuolella. Muissa päiväkodin tiloissa lämpötilat pysyivät normaaleina, keskiarvoltaan noin +21,5-22,5 C. Tilassa 25 suositellaan huoneilman lämpötilan seurantamittauksen uudelleen suorittamista lämmityskauden aikana. Uusintamittauksen avulla voidaan arvioida, että soveltuvatko tilassa vallitsevat lämpötilaolosuhteet päiväkotikäyttöön vai tarvitaanko tilanteen korjaamiseksi talotekniikkaan kohdistuvia toimenpiteitä (myös mahdollinen ikkunatuuletus on helpommin havaittavissa lämmityskaudella). Sisäilman suhteellinen kosteus oli seurantajaksolla keskimäärin 59 %, joka määräytyy käytännössä ulkoilman sisältämän kosteuden mukaan (rakennuksen ilmastoinnissa ei ole ilmankuivainta tai jäähdytystä). Asumisterveysohjeen suosituksena sisäilman kosteuden tulisi olla 20-60%.

63 63/66 Rakennuksessa mitattiin rakennusvaipan läpi vaikuttavat paine-erot (useaan ilmansuuntaan), sekä alapohjatilan ja yleistilojen välillä vaikuttava paine-ero. Mittausten perusteella sisätilat ovat keskiarvona hieman ylipaineisia ulkoilmaan verrattuna (asumisterveysohjeen tavoitteellinen paine-ero koneelliselle tulo- ja poistoilmanvaihdolle 0-2 Pa). Alapohjan ja päiväkodin yleistilojen välinen paine-ero oli keskiarvoltaan lähellä nollaa (+ 0,2 Pa), mutta mittausgrafiikkaa tarkasteltaessa, tilanne vaihtelee kohtalaisesta alipaineesta ylipaineeseen ilmeisesti ilmanvaihdon aikaohjelman mukaisesti. Tämän perusteella sisätiloihin saattaa kulkeutua alapohjatilan likaista ilmaa mahdollisten alapohjarakenteen epätiiveyskohtien kautta. Toimenpiteenä suositellaan varmistamaan, että rakennuksen ryömintätilan tuuletusta palveleva kanavapuhallin käy jatkuvasti (katso kappale 3.1 Ilmanvaihtokoneet ja säätölaitteet) Toimenpide-ehdotukset Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet Tilan 25 huonelämpötilan seurantamittaus lämmityskaudella SISÄILMAN EPÄPUHTAUDET 5.1. Sisäilman mineraalivillakuidut Sisäilman mineraalivillakuitujen esiintymistä tarkasteltiin yhteensä 5 kpl näytteillä. Kuitulaskentaraportti on raportin liitteenä 4 ja näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Laskeumanäytteiden mineraalivillakuitupitoisuudet ovat esitetty seuraavassa taulukossa. TAULUKKO 16. MINERAALIVILLAKUITUJEN LASKEUMANÄYTTEIDEN TULOKSET. Näyte Tila Mineraalivillakuitupitoisuus (kpl/cm 2 ) PÖ1 Toimistotila < 0,1 PÖ2 Keittiö 0,14 PÖ3 Ryhmähuone 4 0,14 PÖ4 Ryhmähuone 3 0,21 PÖ5 Yläkerta 0 TULOKSET: Työterveyslaitoksen viitearvo mineraalivillakuitujen laskeumanäytteille on 0,2 kpl/cm 2. Laskeumanäytteiden mineraalivillakuitupitoisuudet ylittävät viitearvon näytteen PÖ4.

64 64/ Pölyt Tilojen pölytasoa tarkasteltiin aistinvaraisesti tutkimusten yhteydessä. Tiloissa havaittiin paikoin runsaasti yläpölyjä. Runsas pöly voi olla haitallaista herkimmille ihmisille. Kuva 101. Valaisimien päällä on runsaasti yläpölyjä Kuva 102. IV-kanavien päällä runsaasti pölyä 5.3. Muut havainnot epäpuhtauslähteistä Tuulikaappien kuramatot haisivat aistinvaraisesti pahalle. Matot suositellaan uusittaviksi Johtopäätökset Ryhmätilassa (ryhmähuone 3) havaittiin viitearvon ylitys mineraalivillalaskeumamittauksessa. Tilassa ainoa mahdollinen havaittu mineraalivillalähde voi olla rikkoutuneet väliseinät. Väliseinien kaikki epätiiveyskohdat tulee tiivistää ja tämän jälkeen suorittaa kuitusiivous. Lisäksi tiloissa havaittiin runsaasti yläpölyjä. Yläpölyt tulisi siivota säännöllisesti (2-4 kertaa vuodessa). Eteisessä havaittiin myös haisevia kuramattoja, nämä tulee uusia Toimenpide-ehdotukset Kiireelliset toimenpiteet Kuitusiivous seinien tiivistyksen jälkeen Yläpölyjen siivous säännöllisesti Eteisen kuramattojen uusiminen