STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Y 004 / 2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Y 004 / 2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualueen sijainti

2 Sastamalan kaupunki 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelun lähtökohdat ja alustavat tavoitteet Vireille tulo ja ohjausvaikutus Päätöksenteko ja valmistelu Vaikutusalue Kaavoitustilanne... 5 Maakuntakaava... 5 Yleiskaava... 6 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma... 6 Ranta- ja asemakaavat Alustavat tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain (39 ) mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Vaihtoehdot Olennaisten vaikutusten selvittäminen ja arviointi Selvitystilanne Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat... 9 Liikenne... 9 Luonto, maisema ja kulttuuriympäristö Päivitettävät ja lisäselvitykset Osayleiskaavan vaikutusten arviointi Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osalliset Vuorovaikutuksen järjestäminen Tiedottaminen Yleiskaavaprosessin kulku, osallistuminen eri vaiheissa ja aikataulu Kaavan vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu Yhteystiedot Johdanto Stormin kylä sijaitsee noin 4,5 km Sastamalan keskustan itäpuolella, Rautaveden ranta-alueen läheisyydessä. Alue on taajaman lievealuetta, ja sijaitsee keskeisellä paikalla Tampereelle johtavan valtatien varressa. Kylä on syntynyt Ekojoen ja Vammalasta Tampereelle ja Vesilahteen johtavan tien varrelle. Alueen asutushistoria ulottuu kivikaudelle saakka, ja Stormin ympäristössä on useita kylänpaikkoja, joista osa periytyy varhaiskeskiajalta asti. Usea historiallinen asuinpaikka on yhä käytössä. Ekojoen laaksoon ja Stormia ympäröiville pelloille avautuu pitkiä maisemallisesti arvokkaita viljelysmaisemia. Kylän pohjois- ja eteläpuolella maisema on sulkeutuneempaa, metsäistä ja maastonmuodoiltaan vaihtelevampaa. Ekojoen laakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Karkku-Tyrvää maisema-alueeseen. Stormin kylä on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Asutus on sijoittunut rinteisiin ja kylän halki virtaavan joen äärelle. Taajaan rakentunutta Stormin kyläkeskustaa ja Evon aluetta lukuun ottamatta ympäristö on haja-asutusaluetta. Tiiviisti rakennettu mutkittelevan Stormintien varsi on kyläkuvallisesti merkittävä. Eri vuosikymmenet ovat melko tasaisesti edustettuina alueen rakennuskannassa, painottuen eniten 1900-luvun vaihteeseen ja 1950-lukuun. Vanhaa rakennuskantaa on eniten kylän keskustassa ja Evon alueella. Noin 42% osayleiskaava-alueen asuinrakennuksista on valmistunut vuoteen 1920 mennessä ja noin 53% ennen vuotta Myös lukujen asuin- ja liikerakentaminen on Stormin kyläkuvalle leimallista. Kylän eteläpuolella on laaja kaivos- ja rikastamoalue, jolla on sekä maisemallisia että ympäristövaikutuksia lähialueilleen. Stormin alue tukeutuu palveluiden osalta Sastamalan

3 Sastamalan kaupunki 3 keskustaan. Alueella on kaksi suurempaa työpaikkoja tarjoavaa yritystä; malminrikastamo ja kalanjalostuslaitos. Kaupunki on investoinut Stormin alueelle viime vuosina huomattavasti. Vanhan koulun tontille on rakennettu monipalvelukeskus, johon on hyvin varustetun koulun lisäksi sijoitettu mm. kirjasto ja päiväkoti. Alueelle on viime vuosina rakennettu yleinen vesi- ja viemäriverkosto. Kaupunki on hankkinut maata omistukseensa Stormista täydennysrakentamisalueiksi. Alueen kasvava vireys edellyttää maankäytön ohjaamista. Osayleiskaava laaditaan Stormin kyläkeskuksen ympärille melko suppealle, n. 800 hehtaarin alueelle. Alueen rajat on pyritty piirtämään asumattomille yhtenäisille alueille, jolloin rajan läheisyys aiheuttaa mahdollisimman vähän tulkintaongelmia. Stormin tilastoalueella, johon kuuluvat Stormin lisäksi Lantulan, Kaltsilan ja Ekojärven kylät, on noin 819 asukasta (2010). Stormin kylämaisemaa Stormin kyläosayleiskaavan alustava rajaus. Alueen rajaus voi tarkentua suunnittelutyön kuluessa.

4 Sastamalan kaupunki 4 Ilmakuva suunnittelualueesta Ilmakuva Stormin kylästä vuonna Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sisältää suunnitelman kaavoitusprosessissa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioimisesta. OAS:n tarkoituksena on antaa selkeä käsitys kaavan tarkoituksesta ja tavoitteista ja selvittää miten ja milloin osalliset voivat vaikuttaa kaavoitusprosessiin ja mistä he saavat tietoa kaavoituksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) päivitetään tarpeen mukaan koko suunnittelutyön ajan ja on nähtävillä kaupungin www-sivuilla ( sekä yhdyskuntasuunnittelun ilmoitustaululla Sastamalan kaupungintalolla Aarnontie 2 A, 2.kerros.

5 Sastamalan kaupunki 5 3. Suunnittelun lähtökohdat ja alustavat tavoitteet 3.1. Vireille tulo ja ohjausvaikutus Sastamalan kaupunginvaltuuston hyväksymässä maaseutustrategiassa on esitetty osayleiskaavan laatimista sellaisille kyläalueille, joilla kaupunkirakennesuunnitelman mukaan edistetään maaseutumaisten asutuskeskittymien syntymistä. Tavoitteena on maaseudun asumisedellytysten parantaminen. Maaseutustrategiassa on mainittu erityisesti Lopenkulman- Stormin-Kärppälän alue, ja juuri tätä osayleiskaavaa pidetään maaseutustrategiassa kiireellisimpänä. Stormin kyläosayleiskaava on sisällytetty kaupunginvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan. Kaava-alue on rajattu melko suppeaksi, sillä tarkoituksena on laatia ohjausvaikutukseltaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka perusteella voidaan suoraan myöntää rakennuslupia kaavan mukaisille rakennushankkeille. Tarkkuudeltaan kyläosayleiskaavan on tarkoitus olla normaalin aluevarausosayleiskaavan ja asemakaavan välimuoto. Kaavan laatiminen laajemmalta alueelta vastaavalla tarkkuudella olisi pidentynyt sen laatimisajan kohtuuttoman pitkäksi Päätöksenteko ja valmistelu Yleiskaavaprosessin valmistelu ja päätöksenteko on esitetty kaaviokuvalla, joka on OAS:n liitteenä. Yleiskaavoitus kuuluu Sastamalan kaupungin organisaatiossa konsernihallintoon, jonka päättävinä eliminä ovat kaupunginhallitus ja valtuusto. Käytännössä laadinta tapahtuu yhdyskuntasuunnittelun suunnittelutiimissä ja hallintosäännön mukaisesti tekninen lautakunta käsittelee osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Yleiskaava valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten ja viranomaisten kanssa Vaikutusalue Stormin alueen maankäytön ja rakentamisen kehitys vaikuttaa sekä kaava-alueella ja sen lähiympäristössä että myös laajemmin koko Sastamalan kaupunkia koskevana. Yleiskaavan vaikutukset ulottuvat myös naapurikuntiin. Osayleiskaavan ratkaisujen vaikutukset pyritään selvittämään ja tunnistamaan koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan katsoa olevan vaikutuksia Kaavoitustilanne Maakuntakaava Pirkanmaalla on voimassa valtioneuvoston vahvistama (KHO vahv ) Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) sekä 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) ovat ympäristöministeriössä vahvistettavana. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on vireillä. Pirkanmaan 1:ssä maakuntakaavassa Stormin alueelle on osoitettu mm. seuraavia aluevarauksia: a MY EK MAv akm SM Pbm ge2 vt Paikalliskeskus Maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Kaivosalue Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Muinaisjäännösalue tai kohde Perinnemaisema, maakunnallisesti merkittävä Valtakunnallisesti arvokas kallioalue Valtatie (Tampereentie)

6 Sastamalan kaupunki 6 Merkittävästi parannettava tie (Stormintie) Seudullisesti merkittävä ulkoilureitti Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta (alustava suunnittelualue rajattu punaisella) Yleiskaava Alueella ei ole yleiskaavaa. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Suunnitelmaa käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se vaikuttaa Sastamalan tulevaan kehittämiseen. Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja se ohjaa kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty nelitasoinen keskusverkko: - PÄÄKESKUS, Vammalan keskusta - ALUEKESKUKSET, Häijää ja Vammalan asemanseutu - PAIKALLISKESKUKSET, Uotsola, Suodenniemi, Karkku, Kiikka ja Pehula - KYLÄKESKUKSET, Salmi, Putaja, Stormi, Kärppälä, Kutala ja Keikyä Stormin merkitys kyläkeskuksena on suunniteltu vahvistumaan hyvän sijainnin ansiosta. Maaseutumaisten asumiskeskittyminen syntymistä edistetään kyläkeskuksen ympäristössä. Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty Stormin kaivostoiminnan alue mahdollisine vaikutusalueineen sekä vesistöön tukeutuva virkistysyhteys Rautaveden ranta-alueella. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena.

7 Sastamalan kaupunki 7 Ote Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmasta Ranta- ja asemakaavat Kaava-alueen alustavan rajauksen mukaan suunnittelualueeseen sisältyy osa Rautaveden rantaalueelle vahvistuneesta ranta-asemakaavasta Alustavat tavoitteet Yleiskaava on maankäytön näkökulmasta tehty suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja maankäyttöä yleispiirteisesti kaupungin asettamien kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenteen kehitys kaupungin alueella. Yleiskaavatyössä huomioidaan valtakunnalliset ja maakunnalliset alueiden käytölle ja suunnittelulle asetetut tavoitteet. Kyläosayleiskaava ohjaa maanhankintaa, rakentamista ja suunnittelutarveratkaisuja. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja osalla alueesta kaavaa käytetään suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 44 mukaisesti. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Erityisinä tavoitteina ovat alueen rikastamo- ja kaivostoiminnan ja muiden yhdyskunnan toimintojen yhteensovittaminen, sekä mitoitusperiaatteiden määrittäminen rakennusoikeuden tasapuoliseen jakautumiseen maanomistajittain edullisuusvyöhykkeiden ja tilakokojen perusteella.

8 Sastamalan kaupunki Maankäyttö- ja rakennuslain (39 ) mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen tai sen osan yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaavan lisäksi otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttää: - yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kehitys, - olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, - asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus, - mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, - mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, - ympäristöhaittojen vähentäminen, - rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen, - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvosto päätti tarkistaa vuonna 2000 asettamiaan tavoitteita. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyi ennallaan. 4. Vaihtoehdot Osayleiskaavan laadinta pohjautuu olemassa olevaan tilanteeseen, tulevaisuuden kehityskuviin, Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmaan ja maaseutustrategiaan sekä Sastamalan kaupungin tavoitteisiin ja suunnitelmiin. Suunnitteluvaiheessa laaditaan maankäytön vaihtoehtoisia kehityskuvia ja niiden pohjalta esitetään mahdollisesti useimpia luonnosvaihtoehtoja, jotka pohjautuvat tehtyihin selvityksiin. 5. Olennaisten vaikutusten selvittäminen ja arviointi 5.1. Selvitystilanne Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Osayleiskaavan valmistelu perustuu eri tahojen kuten kaupungin, ympäristöhallinnon, tiehallinnon, Väestörekisterikeskuksen, Tilastokeskuksen ja Museoviraston tuottamaan tietoaineistoon sekä aikaisempiin, päivitettäviin ja uusiin selvityksiin. Yleiskaavatyön aikana voi ilmetä uusia selvitystarpeita.

9 Sastamalan kaupunki Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat Liikenne - Selvitys tieliikenteen aiheuttamasta melusta Sastamalan Stormin alueella, WSP Lounais-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma, kunnat ja Tiehallinnon Hämeen tiepiiri Stormin paikallistien tarveselvitys, Tielaitos 2000 Luonto, maisema ja kulttuuriympäristö - Vammalan kulttuuriympäristöinventointi, Rakennetun ympäristön selvitys, Lopenkulman osayleiskaava-alue, Pirkanmaan maakuntamuseo, Kulttuuriympäristöyksikkö Stormin, Kärppälän ja Karkunkylänseudun vesihuoltoverkoston alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy Vammalan Mouhijärven kultturiympäristön kehityshanke: - Rakennetun ympäristön selvitys, Maisemaselvitys, Luontoselvitys, Väestö- ja elinkeinoselvitys, Kyläkeskustelutilaisuudet 1997 ja yrityshaastattelu Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemahoitosuunnitelma, Päivitettävät ja lisäselvitykset - Väestömäärät ja väestöennusteet - Lähipalveluiden selvitys - Rakennetun ympäristön inventoinnin täydentäminen - Luontoselvitys - Tarvittavat tilakoko- ja maanomistusselvitykset - Pohjakartan tarkentaminen 5.4. Osayleiskaavan vaikutusten arviointi Maankäyttö ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arviointi tarkentuu suunnittelutyön edetessä aina ehdotusvaiheeseen asti. Vaikutusta arvioidaan laskennallisen menetelmin, asiantuntija-arvioin, erilaisten tutkimuksia ja selvityksiä hyödyntämällä. Tietoja yleiskaavan vaikutuksista saadaan myös osallisilta vuorovaikutuksen kautta, vuorovaikutuspajasta, mielipiteistä ja lausunnoista. 6. Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen 6.1. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti kaavan yhteydessä on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS. Tässä suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavan laatimiseen tulee turvata ja joille kaavan etenemisestä erityisesti tulee tiedottaa. Tämän osayleiskaavan osallisiksi on alustavasti katsottu seuraavat tahot: 1. Alueen asukkaat, maanomistajat ja yrittäjät

10 Sastamalan kaupunki Julkishallinnon edustajat Sastamalan kaupungin ydinprosessit Sastamalan perusturvakuntayhtymä / ympäristöjaosto Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Aluepelastuslaitos Sastamalan Vesi Sastamalan seurakunta Nokian kaupunki 3. Muut osalliset lähialueiden maanomistajat ja asukkaat kylätoimikunnat ja asukasyhdistykset yhteisten alueiden osakaskunnat aluetta käyttävät tahot Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osalliseksi katsotaan alueen maan-omistajat ja ne joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Viranomaisilta pyydetään ennakkolausunnot kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaava-ehdotuksesta Vuorovaikutuksen järjestäminen Tiedottaminen Osayleiskaavan eri vaiheiden nähtäville asettamisesta ja oikeudesta mielipiteen tai muistutuksen tekemisestä ilmoitetaan kuuluttamalla Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelun julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä virallisissa kaupungin päättämissä lehdissä ( v Tyrvään Sanomat ja Alueviesti). Yleisaavatyön eri vaiheisiin voi tutustua myös Internetissä Yleiskaavaprosessin kulku, osallistuminen eri vaiheissa ja aikataulu Kaavan vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sastamalan tekninen lautakunta päättää osayleiskaavan vireilletulosta ja osallistumis ja arviointisuunnitelman asettamisesta julkisesti nähtäviksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä Sastamalan kaupungin Yhdyskuntasuunnittelun ilmoitustaululla kaupungintalon 2. kerroksessa (Aarnontie 2 A, Sastamala) ja Stormin monipalvelukeskuksessa sekä internetissä osoitteessa Osalliset voivat esittää suullisia ja kirjallisia mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Pirkanmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Yleiskaavatyöstä järjestetään viranomaisneuvottelut aloitusvaiheessa ja tarvittaessa ehdotuksen nähtävilläpidon jälkeen.

11 Sastamalan kaupunki 11 Asukkaille on järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuus osayleiskaavan alkuvaiheessa. Suunnittelu Suunnittelun luonnosvaiheessa pidetään tavoitepaja, johon osallistuvat Sastamalan kaupunginvaltuusto, -hallitus, ydinprosessit ja yhdyskuntarakenteen ohjaustiimi sekä alueen osallisten edustajia. Tavoitepajassa tarkennetaan ja selkeytetään osayleiskaavan tavoitteet ja rakennusoikeuksien tasapuolisen jakautumisen mitoitusperusteet ja luodaan pohja luonnosvaihtoehdoille. Suunnittelualueesta laaditaan tavoitepajan, kehityskuvien ja alustavien luonnosvaihtoehtojen perusteella osayleiskaavaluonnos. Luonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto asetetaan kuulemista varten julkisesti nähtäville (MRL 30 ). Viranomaisilta pyydetään ennakkolausunnot ja osallisille varataan mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteensä. Kaavaluonnosvaiheessa järjestetään tarvittaessa yleisötilaisuus sekä käydään tarvittavat neuvottelut eri tahojen kanssa. Saadun palautteen pohjalta laaditaan osayleiskaavaehdotus, joka asetetaan virallisesti nähtäville (MRL 65, MRA 19 ). Sellaisille kunnan tiedossa oleville kaava-alueen maanomistajille tai maan haltijoille, joiden kotipaikka on toisella paikkakunnalla, ehdotuksen nähtäville tulosta ilmoitetaan kirjeitse. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus tehdä muistutus kaavasta sen nähtävilläoloaikana. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot käsitellään kaupunginhallituksessa. Mikäli ne antavat aihetta muutoksiin, kaavaa tarkistetaan. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan. Kaavan hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen Yhteystiedot Stormin kyläosayleiskaavan suunnittelutiimi Yleiskaavaprojektista vastaava: Kaavoitusarkkitehti Minna Kulojärvi Puh Kaavoituspäällikkö Jorma Tuomisto Puh Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa Puh Suunnitteluavustaja Merja Juntunen Puh sähköposti: