SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA - TEOLLISUUSPILOTTI TYÖSUUNNITELMA 2018

Transkriptio

1 SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA - TEOLLISUUSPILOTTI TYÖSUUNNITELMA 2018

2 Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti 2020 Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma, Teollisuuspilotti 2020 on maakunnan vahva temaattinen kehittämiskokonaisuus. Maakunnassa vallitsee vahva yhteinen tahtotila teollisuuden uusiutumisen tukemisesta. Teollisuuspilotin tavoitteena on edistää teollisuuden kasvua, kilpailukykyä ja uudistumista sekä turvata teollista toimintaa ja minimoida kasvun hidasteita. Teollisuuden uudistuminen sisältyy maakunnan älykkääseen erikoistumiseen. Kasvuohjelman keskiössä ovat Satakunnassa sijaitsevat kansallisesti merkittävät teollisuuspuistot: Kupariteollisuuspuisto ja M20 Industrial Park Porissa, Seaside Industry Park Raumalla, Suurteollisuuspuisto Harjavallassa, Kirkkokallion agroekologinen teollisuuspuisto Honkajoella sekä Etelä-Satakunnan elintarvikeyritysalueet. Myös koulutus- ja tutkimuslaitoksilla on tässä työssä merkittävä rooli. Teollisuuspilotin avulla voidaan luoda ja testata teollista toimintaa monipuolisesti uudistavaa teollisuuspuistostrategiaa, jota voidaan laajentaa myös kansalliseksi toimintamalliksi. Tavoitteena on luoda maailman paras teollisuusalueisiin perustuva kokeiluympäristö. Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Satakunnan Teollisuuspilotin toimenpidekokonaisuudet: 1. Teollisuuspuistot innovaatioalustana Luodaan ja testataan mallia, miten teollisuuspuistot toimivat kasvua lisäävänä ja kilpailukykyä parantavana uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä. Korkeakoulujen ja teollisuuden TKI-yhteistyön kehittäminen Alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen Teolliset symbioosit: uudet kiertotalous- ja ympäristöratkaisut Teollisuuspuistot start-upien ja PK-yritysten katalyyttina sekä uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä 2. Teollisuuspuistot toimintaympäristönä Kasvun mahdollistavien, teollisuuspuistot yhteen kytkevien älykkäiden logististen ratkaisujen kehittäminen. Ympäristöalan tiivistyvä kehityskumppanuus ja dialogi teollisuuteen liittyvissä ympäristökysymyksissä. Kehityskumppanuudet viranomaisten ja yritysten kesken Kasvun mahdollistavat liikenne- ja muut logistiset ratkaisut Uusien teollisuuspuistojen sijoittumismahdollisuudet 3. Teollisuuspuistot työelämän uudistajana Työelämälähtöisen osaamisen kehittäminen sekä innovatiivisten yhteistyötapojen luominen yritysten ja koulutusorganisaatioiden välille kasvu- ja rakennemuutosaloilla Uudistuva erityiskoulutus ja uudet väylät työhön Toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyön kehittäminen

3 Korkeakoulujen ja teollisuuden TKI-yhteistyön kehittäminen 1. Teollisuuspuistot innovaatioalustana Luodaan ja testataan mallia, miten teollisuuspuistot toimivat kasvua lisäävänä ja kilpailukykyä parantavana uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä. Satakunnan ammattikorkeakoulu profiloituu Suomen korkeakoulujen joukossa teollisuuskorkeakouluksi painottaen uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä. Profiloitumista tukevat konetekniikan, automaation, energiatekniikan, logistiikan ja kansainvälisen liiketoiminnan koulutukset. Integraatio yrityksiin on olennaista, aito teollisuuden tarpeiden tunnistaminen ja sitä kautta osaamisen kehittäminen. Alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen Itämeren merituulivoimamarkkinan mahdollisuuksien hyödyntäminen Kehitetään Mäntyluodosta kansainvälinen merituulivoimarakentamisen osaamiskeskittymä. Metallurgian ja metallinjalostuksen osaamiskeskittymän vahvistaminen Värimetalliklusteri vastaa ns. kriittisten metallien (nikkeli, kupari, koboltti, litium jne.) kysynnän kasvuun, joka seuraa kehityksestä kohti täyssähköistä yhteiskuntaa (esim. elektroniikka, akut, uusiutuva energia, sähköinen liikenne). Arktisen osaamisen profiilin vahvistaminen Offshore-toimiala on siirtymässä öljyn ja kaasun tuotannosta kohti merirakentamista, joten toimialan mahdollisuuksia kannattaa jatkossa selvittää laaja-alaisesti rakentamalla kv-yhteistyötä sekä hyödyntämällä arktisilla alueilla avautuvia liiketoimintamahdollisuuksia.

4 Teolliset symbioosit: uudet kiertotalous- ja ympäristöratkaisut 1. Teollisuuspuistot innovaatioalustana Luodaan ja testataan mallia, miten teollisuuspuistot toimivat kasvua lisäävänä ja kilpailukykyä parantavana uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä. Resurssiviisas ruokaketju Satakuntalainen elintarvikeklusteri on panostamassa resurssiviisaaseen ruokaketjuun, eli jätteiden synnyn minimoimiseen ja uudenlaiseen hyötykäyttöön. Tuotannon sivuvirrat sisältävät useita arvokkaita ainesosia, joita jalostamalla saadaan elintarviketuotannolle taloudellista lisäarvoa. Tavoitteena on raaka-ainepohjaan rakentuen etsiä entistä tehokkaampia prosesseja ja markkinoita uusille biopohjaisille tuotteille. Resurssiviisas ruokaketju linkittyy bio- ja kiertotalouden kasvuohjelmaan. Kiertotalouspilotit Peittoon kierrätyspuistoon rakennetaan vuoden 2018 aikana kaksi koekenttää, jotka koostuvat valimohiekoista, valimopölyistä ja muusta kierrätysmateriaalista. Tavoitteena on osoittaa em. materiaalien soveltuvuus maanrakennuskäyttöön. NdFeB-magneettiromun teollisessa pilotoinnissa demonstroidaan magneettien erottelumenetelmiä ja jatkoprosessointia valmiiksi kierrätysmagneeteiksi. Demonstraatioon soveltuvia romumagneettilähteitä ovat mm. tuuligeneraattorit ja kestomagneettimoottorit.

5 Teolliset symbioosit: uudet kiertotalous- ja ympäristöratkaisut 1. Teollisuuspuistot innovaatioalustana Luodaan ja testataan mallia, miten teollisuuspuistot toimivat kasvua lisäävänä ja kilpailukykyä parantavana uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä. Kestävän kehityksen pilotti Satakunnalle ominainen korkea materiaali- ja energiaintensiivisyys tekee maakunnasta ainutlaatuisen kehittämisympäristön, kun siirrytään luonnonvaroja säästävään kestävään kehitykseen. Yritysten kannalta kestävän kehityksen mukainen toiminta on tehokas keino hallita riskejä, lisätä työhyvinvointia ja työturvallisuutta, alentaa kustannuksia ja kasvattaa tuottoja. Kestävä kehitys on myös imagovaltti ja tuo kilpailuetua silloin, kun yritys tarjoaa enemmän kuin kilpailijat. Erityisesti kansainvälisellä tasolla kestävän kehityksen luoma positiivinen imago voi avata ovia uusille markkinoille ja kiinnostaa sijoittajia. Off-grid kaasutalous pilotin jatko Vuonna 2017 avattiin ensimmäinen kaasutankkausasema Poriin ja kolme uutta (Harjavalta, Pori, Säkylä) biokaasulaitosta saivat TEM:n investointitukipäätöksen, Säkylän laitos hallituksen kärkihankepotista. Kaikkiin kolmeen biokaasulaitosinvestointiin liittyy liikennekaasun valmistus ja jakeluasema. Kaasuautojen määrä kasvoi Satakunnassa vuonna lähes nollasta n. 70 kaasuautoon. Lisäksi kyseisenä vuonna käynnistettiin yksi alueellinen ja yksi kansallinen liikennekäytön edistämishanke. Vuonna 2018 laaditaan vuoteen 2025 ulottuva Satakunnan kaasutaloussuunnitelma. Suunnitelmassa optimoidaan ja yhdistellään LNG:n ja biokaasuun liittyviä teollisuuden ja liikenteen käyttöjä, investointeja ja logistiikkaa Satakunnassa. Tavoitteena on mm. suunnitella ja optimoida Porin teollisuusalueiden LNG ratkaisujen/käyttöjen, liikenneasemien ja biokaasulaitoksen välille siirtoyhteyksiä ja liiketoimintamalleja.

6 1. Teollisuuspuistot innovaatioalustana Luodaan ja testataan mallia, miten teollisuuspuistot toimivat kasvua lisäävänä ja kilpailukykyä parantavana uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä. Teollisuuspuistot start-upien ja PK-yritysten katalyyttina sekä uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä Satakunnan automaatio- ja robotiikka-alan kehitysohjelma Tavoitteena on kehittää Satakunnan automaatioverkostolle yhteinen brändi ja markkinoida automaatioverkoston yritysten osaamista ja tuotteita. Satakunnan peliala Pelillisyyden ekosysteemin hyödyntämisellä on mahdollista löytää kustannussäästöjä ja tehokkuusetuja tuovia hyötypelien sovelluskohteita teollisessa toiminnassa ja teollisuusympäristöissä esimerkiksi logistiikkaratkaisuissa, työvoiman osaamisen kehittämisessä sekä turvallisuus- ja hyvinvointiaiheissa.

7 Kehityskumppanuudet viranomaisten ja yritysten kesken 2. Teollisuuspuistot toimintaympäristönä Kasvun mahdollistavien, teollisuuspuistot yhteen kytkevien älykkäiden logististen ratkaisujen kehittäminen. Ympäristöalan tiivistyvä kehityskumppanuus ja dialogi teollisuuteen liittyvissä ympäristökysymyksissä. Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue Pelastusharjoitusalue on erikoistunut perus- ja täydennyskoulutukseen. Harjoitus- ja koulutustoiminta kattaa pelastustoimen, turvallisuusalan sekä siviilikriisinhallinnan. Harjoitusaluetta käytetään pelastustoiminnan kannalta tarpeellisten taitojen harjoitteluun ja toimimiseen erilaisissa onnettomuustilanteissa hyödyntäen todellisia onnettomuus-, pelastus- ja ympäristöuhkatilanteita jäljitteleviä olosuhteita. Toimintaa kehitetään viranomaisten ja yritysten yhteistyönä palvelemaan entistä monipuolisemmin teollisuuden tarpeita mm. kaasu- ja kemikaaliturvallisuudessa. Kasvun mahdollistavat liikenne- ja muut logistiset ratkaisut Sähköinen saavutettavuus Sähköistä saavutettavuutta tulee parantaa, jotta yritysten logistiikkaketjut toimisivat tehokkaasti. Uusien teollisuuspuistojen sijoittumismahdollisuudet Satakunnan mahdollisuudet tarjota uusia alueita isoille toimijoille tulee selvittää Valtakunnallisesti merkittäviä yritysalueita koskeva selvitys toi esille, että suuret toimijat sijoittuivat nimenomaisesti maakuntakaavavarausten teollisuusalueille ja että Satakunnan maakuntakaavan potentiaaliset teollisuusaluevaraukset ovat riittävät myös tulevaisuuden valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävien teollisuusalueiden tarpeisiin. Satakunnan kuntien kaavavarannot ja toteutusasteet vaihtelevat merkittävästi, mikä edellyttää jatkoselvityksiä ja toimenpiteitä erityisesti kuntatason elinvoimapolitiikan näkökulmasta.

8 Uudistuva erikoiskoulutus ja uudet väylät työhön 3. Teollisuuspuistot työelämän uudistajana Työelämälähtöisen osaamisen kehittäminen sekä innovatiivisten yhteistyötapojen luominen yritysten ja koulutusorganisaatioiden välille kasvu- ja rakennemuutosaloilla Koulutuspilotit räätälöidään yritysten tarpeisiin ja kokeilussa testataan erilaisia työpaikalla tapahtuvan oppimisen malleja, joissa oppilaitosmuotoinen, työpaikalla tapahtuva oppiminen ja oppisopimusmuotoinen opiskelu joustavasti yhdistyvät. Pilottien aikana käynnistetään toimialakohtainen koulutussopimusmallin tai mallien valmistelu, kokeilu ja arviointi. Alakohtaiset työpaikka-agentit toimivat usean eri työnantajan ja yrityksen kanssa. Työpaikkoja yhdistää opittavien sisältöjen samanlaisuus. Keskeinen tavoite on kohdentaa tarjolla oleva työvoima osaamisensa mukaisesti juuri oikeaan yritykseen ja tehtävään sekä hankkia hänelle tarvittava lisäosaaminen tehokkaasti. Toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyön kehittäminen Koulutustarpeisiin nopeasti reagoivan toimintamallin kehittäminen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen yrityslähtöiseen verkostoyhteistyöhön.

9 Maakunnalliset TKI-foorumit Alue-ennakoinnin johtoryhmä Teollisuuden kasvuohjelman seuranta Toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunta Positiivisen rakennemuutoksen Satakunnan seurantaryhmä