SATAKUNNAN UUDISTUVAN VASTUULLISEN TEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA - TEOLLISUUSPILOTTI TYÖSUUNNITELMA 2019

Transkriptio

1 SATAKUNNAN UUDISTUVAN VASTUULLISEN TEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA - TEOLLISUUSPILOTTI TYÖSUUNNITELMA 2019

2 Satakunnan uudistuvan vastuullisen teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti 2020 Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma, Teollisuuspilotti 2020 on maakunnan vahva temaattinen kehittämiskokonaisuus. Maakunnassa vallitsee vahva yhteinen tahtotila teollisuuden uusiutumisen tukemisesta. Teollisuuspilotin tavoitteena on edistää teollisuuden kasvua, kilpailukykyä ja uudistumista sekä turvata teollista toimintaa ja minimoida kasvun hidasteita. Teollisuuden uudistuminen sisältyy maakunnan älykkääseen erikoistumiseen. Kasvuohjelman keskiössä ovat Satakunnassa sijaitsevat kansallisesti merkittävät teollisuuspuistot: Kupariteollisuuspuisto, M20 Industrial Park ja POC Porissa, Seaside Industry Park Raumalla, Suurteollisuuspuisto Harjavallassa, Kirkkokallion agroekologinen teollisuuspuisto Honkajoella sekä Etelä- Satakunnan elintarvikeyritysalueet. Myös koulutus- ja tutkimuslaitoksilla on tässä työssä merkittävä rooli. Teollisuuspilotin avulla voidaan luoda ja testata teollista toimintaa monipuolisesti uudistavaa teollisuuspuistostrategiaa, jota voidaan laajentaa myös kansalliseksi toimintamalliksi. Tavoitteena on luoda maailman paras teollisuusalueisiin perustuva kokeiluympäristö. Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Satakunnan Teollisuuspilotin toimenpidekokonaisuudet: Korkeakoulujen ja teollisuuden TKI-yhteistyön kehittäminen Alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen Teolliset symbioosit: uudet kiertotalous- ja ympäristöratkaisut Teollisuuspuistot start-upien ja PK-yritysten katalyyttina sekä kasvuympäristönä 2. Teollisuuspuistot toimintaympäristönä Kasvun mahdollistavien, teollisuuspuistot yhteen kytkevien älykkäiden logististen ratkaisujen kehittäminen. Ympäristöalan tiivistyvä kehityskumppanuus ja dialogi teollisuuteen liittyvissä ympäristökysymyksissä. Kehityskumppanuudet viranomaisten yritysten ja oppilaitosten kesken Kasvun mahdollistavat liikenne- ja muut logistiset ratkaisut Uusien teollisuuspuistojen sijoittumismahdollisuudet 3. Teollisuuspuistot työelämän uudistajana Työelämälähtöisen osaamisen kehittäminen sekä innovatiivisten yhteistyötapojen luominen yritysten ja koulutusorganisaatioiden välille kasvu- ja rakennemuutosaloilla Uudistuva erityiskoulutus ja uudet väylät työhön Toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyön kehittäminen

3 TOIMENPIDE A1. Korkeakoulujen ja teollisuuden TKI-yhteistyön kehittäminen Korkeakoulujen ja teollisuuden TKI-yhteistyötä kehitetään tarjoamalla eri toimijoille foorumeita, joissa ne voivat keskinäisessä vuorovaikutuksessa käsitellä kiinnostavia aiheita. Yhteisiä foorumeja voivat olla esimerkiksi projektien kautta järjestettävät seminaarit, yritysten ja korkeakoulujen yhteiset kehittämisryhmät, teemapäivät ja muut tapahtumat. Yhteisissä poikkitieteellisissä foorumeissa etsitään aktiivisesti ideoita, teknologioita ja toimintamalleja. Yhteistyössä pyritään tunnistamaan kehittämisaiheita, joita voidaan lähteä edistämään yhteisten hankevalmistelujen ja TKI-projektien kautta. Lisäksi etsitään keinoja hyödyntää avoimen innovaatiotoiminnan periaatteita ja menetelmiä, joilla koulutus- ja tutkimuslaitosten uusin tieto ja osaaminen saadaan entistä laajemmin hyödynnettyä teollisuuden uudistumispyrkimyksissä. Teollisuudelle on löydettävä tartuntapintaa ja vastinpareja koulutus- ja tutkimuslaitoksista. A1 Case: Korkeakoulujen yhteisen osaamiskeskittymän vahvistaminen Osaamispääomaa vahvistetaan painottaen uudistumista, vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä. Profiloitumista tukevat kone- ja prosessitekniikan, automaation, robotiikan, tekoälyn, energiatekniikan, logistiikan ja liiketoiminnan koulutukset. Korkeakouluopiskelijoiden ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen jo opiskeluaikana (esim. opinnäytetyöt). Toimintamallina Satakunnan ammattikorkeakoulun tuotekehityspajat. TuotekehitysPajassa opiskelijat suorittavat itsenäisesti ja vastuullisesti yrityksen määrittelemän toimeksiannon. Projektit ovat opiskelijoille ja yrityksille erinomainen yhteinen näytönpaikka ja mahdollisuus niin osaamisen kehittämiseen kuin verkostojen rakentamiseen.

4 TOIMENPIDE A2. Suunnattu rahoituskokeilu alueellisten osaamiskeskittymien vahvistamiseen Suunnattujen rahoituskokeilujen avulla tunnistetaan ja vahvistetaan Satakunnan alueellisia osaamiskeskittymiä. Porin Kupariteollisuuspuisto ja Harjavallan Suurteollisuuspuisto muodostavat metallinjalostuksen ja metallurgian osaamiskeskittymän. Rauman Seaside Industry Park on merkittävä meriteollisuuden ja metallirakentamisen osaamiskeskittymä, jossa on korkeatasoista arktisen laivanrakennuksen ja meritekniikan osaamista. Pori Offshore Constructions on erikoistunut suunnittelu-, projektinhallinta- ja valmistusprojekteihin. Ulvilan automaatioalan huippuyritysten ympärille on syntynyt huomattava automaatio- ja sähkötekniikan sekä robotiikan satakuntalainen osaamiskeskittymä. A2 Case: Itämeren merituulivoimamarkkinan mahdollisuuksien hyödyntäminen Pori Offshore Constructionsin (POC) yksi liiketoiminta-alue on merituulivoima. Tällä hetkellä pohjoisen Itämeren tuulivoimamarkkinoilla ei ole aktiivisia hankkeita, mutta 5 vuoden tähtäimellä niitä uskotaan syntyvän. A2 Case: Metallurgia ja metallinjalostus Kriittisten kierrätysmetallien koetehdas pyrkii yhteistyössä Aalto-yliopiston laajan kansallisen BATCircle -hankkeen kanssa. vastaamaan värimetalliklusterin kohtaamiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin, joita siirtyminen täyssähköiseen yhteiskuntaan ja kierrätysraaka-aineisiin aiheuttaa.

5 TOIMENPIDE A2. Suunnattu rahoituskokeilu alueellisten osaamiskeskittymien vahvistamiseen A2 Case: Arktinen osaaminen ja Offshore-toimiala ArcTrade-kasvuohjelma on avannut useille yrityksille mahdollisuuksia arktisille markkinoille. Alkuvuodesta 2019 selvitetään arktisen osaamisen jatkorahoitusmahdollisuudet. A2 Case: Energiaosaaminen, energiamaakunta Energiateknologioiden hyödyntäminen luo uusia innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia esim. tuulivoiman, aurinkoenergian, kaasu ja metaanitalouden, vesivoiman hyödyntämiseen sekä ydinvoima-alalle. Tavoitteena ovat uusiutuvien energiamuotojen kokonaisratkaisut. Esimerkiksi merituulivoimapuiston rakentaminen yhdistää energia-, offshore- ja teknologiateollisuuden osaamista uudella tavalla, joka ei ole sidoksissa perinteisiin toimiala- tai klusterirajoihin. Circwaste Finland- hankkeessa kartoitetaan Satakunnan alueen suurimpia sivuvirtoja, joissa on liiketoimintapotentiaalia ja etsitään niille hyötykäyttöratkaisuja. Mahdollisten ratkaisujen toteutettavuutta testataan mm. käytännön pilotointien ja soveltuvuustutkimuksen avulla. Kerätyn datan pohjalta kootaan internet-pohjainen tietopankki. Hukkalämmön tiekartan laadinta 2030 Satakunnassa.

6 TOIMENPIDE A3. Teolliset symbioosit: uudet kiertotalous- ja ympäristöratkaisut Satakunnan alueella sijaitsee runsaasti raskasta energiaintensiivistä teollisuutta, jolle resurssitehokkuuden mahdollistavat teolliset symbioosit sekä uudet kiertotalous- ja ympäristöratkaisut ovat erittäin tärkeitä teemoja. Ilmastonmuutos, hiilijalanjäljen minimointi, kestävän kehityksen haaste ja kiristyvät ympäristöystävällisyysvaatimukset luovat perusteet uuden kiertotalouden synnylle. Jätteiden syntyä vältetään resurssien käytön uudenlaisella tehokkuudella ja energian käyttöä pyritään minimoimaan kautta linjan. Kiristyvä lainsäädäntö ei kiertotalouden näkökulmasta ole yksinomaan rajoite, vaan se luo myös runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ympäristöystävällisiä ratkaisuja tuottava Cleantech-liiketoiminta on eräs keskeisistä teollisuuden kasvualoista. A3 Case: Akkuklusterin kiertotalouden kehittäminen Kehittyvä akkuklusteri tarvitsee rinnalleen myös ratkaisuja akkujen ja akkumateriaalien kierrätykseen. Teollisuuden rakennemuutos ja globalisaatio luovat osaltaan mahdollisuuksia kiertotalouteen ja teollisiin symbiooseihin.

7 TOIMENPIDE A3. Teolliset symbioosit: uudet kiertotalous- ja ympäristöratkaisut Satakuntalainen elintarvikeklusteri panostaa resurssiviisaaseen ruokaketjuun, eli jätteiden synnyn minimoimiseen ja uudenlaiseen hyötykäyttöön. Tuotannon sivuvirrat sisältävät useita arvokkaita ainesosia, joita jalostamalla saadaan elintarviketuotannolle taloudellista lisäarvoa. Tavoitteena on raaka-ainepohjaan rakentuen etsiä entistä tehokkaampia prosesseja ja markkinoita uusille biopohjaisille tuotteille. Resurssiviisas ruokaketju linkittyy bio- ja kiertotalouden kasvuohjelmaan A3 Case: Resurssiviisas ruokaketju Liiketoimintapotentiaalien selkeyttäminen yhteistyössä yritysten ja tutkijoiden kanssa. Konkretisointipilotti Eura-Säkylä-Huittinen-alueella. Liiketoiminnan kehittäminen älykkäällä data-analytiikalla. Vuoden 2019 aikana toteutetaan ensimmäiset haastekilpailut elintarviketeollisuuteen erityisesti kiertotalouden näkökulmasta. Match Industry konseptin soveltaminen. Biokiertotalouden toimintaympäristön kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen. Biopohjaisten sivuvirtamassojen potentiaalin hyödyntäminen ja kiertotalouden symbioosin kehittäminen. Kierrätysravinteiden käytön lisääminen.

8 TOIMENPIDE A3. Teolliset symbioosit: uudet kiertotalous- ja ympäristöratkaisut Pohjois-Satakunnassa Honkajoella sijaitseva Kirkkokallion agroekologinen teollisuuspuisto on osoitus pitkälle viedystä ekotehokkuusajattelusta. Teollisuuspuistokonsepti edustaa kehitystä teollisesta systeemistä kohti ekosysteemiä. Perimmäisenä tavoitteena on pyrkimys kohti kiertotaloutta, joka toteutuu energia- ja resurssitehokkain suljetuin järjestelmin. Teollisuuspuiston toiminta on resurssien käytön suhteen mahdollisimman pitkälle optimoitua. Yritykset hyödyntävät toinen toistensa energian käyttöä ja tuotantoa, materiaali- ja sivuvirtoja sekä jätteitä toimien siten symbioottisessa suhteessa keskenään. Teollisuuspuistokonsepti vastaa kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin. A3 Case: Kirkkokallion agroekologinen teollisuuspuisto Kirkkokallion agroekologisen teollisuuspuiston alueelle on suunnitteluvaiheessa useita nykyisten ns. ensimmäisen asteen raaka-aineiden jatkojalostusyrityksiä, joiden avulla pyritään nostamaan merkittävästi jalostusastetta ja alueen merkittävyyttä. Kirkkokallio -konseptia markkinoidaan voimakkaasti kehittyviin talouksiin, lähinnä Aasiaan. Maaseudun resurssi- ja energiatehokkuutta edistävässä kansainvälisessä Global Eco- hankkeessa (Leader) kootaan vuosien aikana sähköinen best practice julkaisu, johon agroekologinen teollisuuspuisto tullaan sisällyttämään. Kestävän kehityksen mukaisen energiaosaamisen vienti Kiinaan. Living Lab- ympäristöjä toteutetaan satakuntalaisten teollisuuslaitosten kiinteistöihin ja osaamisen pohjalle, joita Robocoast osaa luoda ja jalostaa.

9 TOIMENPIDE A3. Teolliset symbioosit: uudet kiertotalous- ja ympäristöratkaisut Satakunta on Suomen ensimmäinen maakaasun tuontiin perustuva Off-grid kaasutalousalue. Kaasutalouden synty perustuu Porin Tahkoluotoon rakennettuun LNG-tuontiterminaaliin, jonka kautta kaasua toimitetaan alueelle. Maakaasun ja biokaasun hyödyntäminen samalla kaasuinfralla ja laitteistoilla laajentaa kaasutalouden metaanitaloudeksi. Satakunnan kaasutaloussuunnitelma julkaisu kuvaa Satakunnan polun kohti kasvavaa metaanitaloutta A3 Case: Off Grid- kaasutalouspilotin jatko Nesteytetyn maakaasun teollisen käytön implementointi. Laajamittainen investointikierros kaasun liikennekäytön jakeluasemiin koko maakunnan alueella. Kaasutaloussuunnitelman toteuttamista mm. kahdella kaasuautoilun edistämishankkeella. Satakuntaan on rakenteilla biokaasulaitos Säkylään ja lisäksi Harjavaltaan ja Poriin on saatu TEM:n investointitukipäätös. Muitakin biokaasulaitoshankkeita on suunnitteilla.

10 TOIMENPIDE A3. Teolliset symbioosit: uudet kiertotalous- ja ympäristöratkaisut Satakunnalle ominainen korkea materiaali- ja energiaintensiivisyys tekee maakunnasta ainutlaatuisen kehittämisympäristön, kun siirrytään luonnonvaroja säästävään kestävään kehitykseen. Yritysten kannalta kestävän kehityksen mukainen toiminta on tehokas keino hallita riskejä, lisätä työhyvinvointia ja työturvallisuutta, alentaa kustannuksia ja kasvattaa tuottoja. Erityisesti kansainvälisellä tasolla kestävän kehityksen luoma positiivinen imago voi avata ovia uusille markkinoille ja kiinnostaa sijoittajia. A3 Case: Kiertotalouspilotit Peittoon kierrätyspuistoon vuoden 2018 aikana valimoteollisuuden ja rakentamisen sivuvirroista rakennettu kaksi koekenttää sekä Porin Söörmarkun kiertoliittymään 100 m tieosuus, jonka suodatinkerroksessa on käytetty voimalaitostuhkarakeita. Näiden seuranta ja mittaus ovat käynnissä. Kuluvana vuonna TVO:n puretun tuulivoimalan magneettien purkupilotti, kiertotalouden tietopankki sekä useita kiertotalousaiheisia haastekilpailuja. A3 Case: Kestävän kehityksen pilotti Kankaanpäässä käynnissä selvitys- ja valmistelutyö, josta toteutuessaan saadaan uusi pilotti kestävän kehityksen, resurssiviisauden ja kiertotalouden kenttään. Mikro- ja pk-sektorille kehitetyn digitaalisen ekologisen kestävyyden lomakkeiston pilotointi.

11 TOIMENPIDE A4. Teollisuuspuistot start-upien ja PK-yritysten katalyyttina sekä uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä Teollisuuspilotissa teollisuusyritysten ja kasvuyritysten yhteistyö on yksi teollisuuden uudistumisen keskeisistä välineistä. Teollisuuspilotissa luodaan uusia rajapintoja teollisuusyritysten ja kasvuyritysten välille. Teollisuuspuistot avataan teollisuuden palvelujentuottajien ja asiantuntijayritysten innovaatiotoiminnalle. Lisäksi luodaan tapoja saattaa start-up yritykset yhteistyöhön teollisuusyritysten kanssa. Teollisuuden kehittämishaasteisiin etsitään uusia innovatiivisia ideoita ja ratkaisuja. Uudet menetelmät ja sovellukset, kuten digitaalisuus, pelillistäminen ja joukkoistaminen ovat uusien ratkaisujen potentiaalisina lähteinä. Tavoitteena on luoda uusi ekosysteemi, jossa erilaiset yritykset toimivat yhteisessä kehitystyössä pyrkien entistä syvällisemmin ymmärtämään globaaleja asiakastarpeita. A4 Case: Innovaatiovalmiuksien ja verkostojen kehittäminen Yritysten kohtauttamisessa voidaan soveltaa teollisuuspuistojen teollisuusyritysten, start-upien ja pk-yritysten yhteisiä Innovation Challenge ja Hackathon tyyppisiä tapahtumakokonaisuuksia. Toimialariippumattomien työkalujen kehittäminen teknologisten ja toiminnallisten innovaatiovalmiuksien sekä verkostojen vahvistamiseksi.

12 TOIMENPIDE A4. Teollisuuspuistot start-upien ja PK-yritysten katalyyttina sekä uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä Satakunta on Suomen automaatio- ja robottialan keskittymä (70-80 yritystä) ja Satakunnassa on jo yli kymmenen vuoden ajan rakennettu automaation tutkimusta, sovelluskehittämisosaamista ja teknologista infrastruktuuria. Koulutus- ja tutkimuslaitosten, kuntien elinkeinotoimien ja yrityssektorin välinen vuoro-puhelu on ollut hedelmällistä ja automaatioalan osaamiskeskittymään kuuluvien yritysten yhteistyönä on syntynyt Robocoast verkosto. Robocoastin tavoitteena on kehittää Satakunnan automaatioverkostolle yhteinen brändi ja markkinoida yksittäisten automaatioverkoston yritysten osaamista ja tuotteita. A4 Case: Satakunnan automaatio- ja robotiikka-alan kehitysohjelma Robocoast DIH (Digital Innovation Hub) yhteistyö jatkuu vuonna Robocoast toimii USF platformin kautta Kiinan kansallisen kehitysohjelman Made in China 2025 pilottikaupungin Ningbon kehityskumppanina. Vuoden aikana useita vastaavia modernisointiprojekteja tavoitteena tuoda Satakunta esille kiinnostavana alueena niille kiinalaisille yrityksille, jotka haluavat käynnistää T&K toiminnan Euroopassa. Robocoast Rekry-kampanjat sekä muuntokoulutukset tähtäävät Robocoast yritysten työvoimapulan ratkaisemiseen, työtä tullaan jatkamaan vuonna Heinäkuussa 2019 Robottirannikon automaatiomessut tapahtuma. Satasairaalan innovaatioalustassa pilotoidaan digitaalisen palvelujärjestelmän komponentteja ja mahdollistetaan teknologisten innovaatioiden soveltaminen ja testaaminen kliinisessä ympäristössä, ensimmäistä kertaa pysyvänä mallina myös Satakunnassa. Vastaava toiminta on Suomessa keskittynyt lähinnä yliopistollisiin sairaaloihin. Satakunnan sopiva koko, Satasairaalan ketterä toiminta sekä Satakunnan erityisen laaja robotiikan, tekoälyn ja data-analytiikan toimijoiden verkosto mahdollistavat innovaatioalustan menestymisen.

13 TOIMENPIDE A4. Teollisuuspuistot start-upien ja PK-yritysten katalyyttina sekä uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä Alun perin Rauman telakan ja sen toimittajaverkoston tarpeisiin vuonna 2007 Match Marine nimellä käynnistynyt kontaktitapahtuma on kehittynyt vuosien mittaan kaksipäiväiseksi tapahtumakokonaisuudeksi. Match Industryn fokus on alusta saakka ollut meri- ja offshore-teollisuudessa, joita on täydennetty ympäristötekniikalla, ydinvoimalla ja energia-sektorilla. Nykymuodossaan Prizztech Oy:n vuosittain järjestämä tapahtuma kokoaa yhteen 20 päähankkijayritystä ja 500 alihankkija-, toimittaja- ja asiantuntijayritystä selkeällä formaatilla toteutettavaan tehokkaaseen kontaktitilaisuuteen ja kansainväliseen teollisuusseminaariin. A4 Case: Teollisuuden tapahtumakokonaisuus Match Industry Match Industry Porissa Tapahtuman fokuksessa kaikki teollisuuden toimialat kattavaa businesstapahtumaa. Yritysten verkostoitumista tehostetaan hyödyntämällä Brellaa (sähköinen työkalu tapaamisten ja verkostoitumisen hallintaan).

14 TOIMENPIDE A4. Teollisuuspuistot start-upien ja PK-yritysten katalyyttina sekä uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä Satakunnassa on vireä pelialan start-up yritysten muodostama ekosysteemi, joka suhteessa Suomen peliteollisuuteen profiloituu ns. hyötypeleihin. Hyötypeleistä odotetaan Suomelle pelialan kolmatta tukijalkaa viihdepelien ja viihdepeli-assettien (peli-hahmot ja oheistuotteet) lisäksi. Pelillisyyden ekosysteemin hyödyntämisellä on mahdollista löytää kustannussäästöjä ja tehokkuusetuja tuovia hyötypelien sovelluskohteita teollisessa toiminnassa ja teollisuusympäristöissä esimerkiksi logistiikkaratkaisuissa, työvoiman osaamisen kehittämisessä sekä turvallisuus- ja työhyvinvointiaiheissa. A4 Case: Satakunnan peliala Pelillisyyttä hyödyntämällä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä ja tehokkuusetuja sekä teollisuudessa että arkipäivän toimintaympäristössä. Satakunnan pelillisyysverkosto- hankkeessa etsitään pilotointi- ja hyödyntämismahdollisuuksia pelillisyydelle esimerkiksi teollisuudesta, kaupunkiympäristöstä ja sote-sektorilta. Soveltavan luonteensa vuoksi pelillisyysverkosto tekee läheistä yhteistyötä RoboCoast-verkoston kanssa, yhdistäen pelialaa, ohjelmistotuotantoa, teköälyä, AR- ja VR-tekniikkaa ja data-analytiikkaa.

15 2. Teollisuuspuistot toimintaympäristönä Kasvun mahdollistavien, teollisuuspuistot yhteen kytkevien älykkäiden logististen ratkaisujen kehittäminen. Ympäristöalan tiivistyvä kehityskumppanuus ja dialogi teollisuuteen liittyvissä ympäristökysymyksissä. TOIMENPIDE B1. Kehityskumppanuudet viranomaisten, yritysten ja oppilaitosten kesken Teollisuuspilotissa luodaan uusia PPP-toimintamalleja (public-private-partnership) viranomaisten ja yritysten välisiin kehityskumppanuuksiin. Ympäristö-, työturvallisuus-, työhyvinvointi, lupa- ja koulutusasioissa kumppanuuksin voidaan sujuvoittaa toimintaa. Tavoitteena on tehdä toimintaympäristöstä yrityksille ennustettavampi, antaa aikaa varautua muutoksiin ja välttää turhia kustannuksia. Ympäristölupaehdot ovat yksi keskeisistä kehittämiskumppanuuksien osa-alueista, sillä esimerkiksi metallinjalostusteollisuudessa Porin Kupariteollisuuspuiston kohdalla ympäristöluvilla on suuri merkitys yritysten toimintaedellytyksiin. Yhteistyökumppanuuksien yleisempinä tavoitteina on ympäristölainsäädännön muutosten ennakointi, tehokkaampi viestintä ja lisääntyvä dialogi teollisuuden, viranomaistahojen ja kansalaisjärjestöjen välillä. B1 Case: Teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja sijoitusten houkutteleminen Suomeen Kehitetään lupamenettelyä teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi ja sijoitusten houkuttelemiseksi Suomeen. Viranomaisten ja yritysten kehityskumppanuuksien edistäminen

16 2. Teollisuuspuistot toimintaympäristönä Kasvun mahdollistavien, teollisuuspuistot yhteen kytkevien älykkäiden logististen ratkaisujen kehittäminen. Ympäristöalan tiivistyvä kehityskumppanuus ja dialogi teollisuuteen liittyvissä ympäristökysymyksissä. TOIMENPIDE B1. Kehityskumppanuudet viranomaisten, yritysten ja oppilaitosten kesken Pelastusharjoitusalue on erikoistunut perus- ja täydennyskoulutukseen. Harjoitus- ja koulutustoiminta kattaa pelastustoimen, turvallisuusalan sekä siviilikriisinhallinnan. Harjoitusaluetta käytetään pelastustoiminnan kannalta tarpeellisten taitojen harjoitteluun ja toimimiseen erilaisissa onnettomuustilanteissa hyödyntäen todellisia onnettomuus-, pelastus- ja ympäristöuhkatilanteita jäljitteleviä olosuhteita. Toimintaa kehitetään viranomaisten ja yritysten yhteistyönä palvelemaan entistä monipuolisemmin teollisuuden tarpeita mm. kaasuja kemikaaliturvallisuudessa. B1 Case: Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue Alueen infrarakentaminen on pitkälti valmiina, mutta erilaisten harjoitteluympäristöjen rakentaminen jatkuu. Edelleen kehitettävä, sekä panostettava markkinointiin maanlaajuisesti ja myös rajojen ulkopuolelle lähialueille. Selvitystyötä tulisi edelleen jatkaa ja syventää sekä toteuttaa lisää pilottivalmennuksia, jotta toiminta palvelisi laajemmin teollisuuden tarpeita.

17 TOIMENPIDE B2. Kasvun mahdollistavat liikenne- ja muut logistiset ratkaisut 2. Teollisuuspuistot toimintaympäristönä Kasvun mahdollistavien, teollisuuspuistot yhteen kytkevien älykkäiden logististen ratkaisujen kehittäminen. Ympäristöalan tiivistyvä kehityskumppanuus ja dialogi teollisuuteen liittyvissä ympäristökysymyksissä. Logistiikalla on tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys teollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Uusilla logistiikkainnovaatioilla ja digitaalisilla ratkaisuilla on roolinsa teollisuuden uusiutumisessa. Teollisuuspuistoissa logistiikan kehittäminen on tehokkuuden kasvun ja synergiaetujen lähde. Teollisuuspilotissa tavoitteena on huolehtia teollisuuden logististen järjestelmien, ratkaisujen ja infrastruktuurin kehittämisestä. Modernit ekologisesti kestävät ja älykkäät logistiset ratkaisut ja järjestelmät ovat Teollisuuspilotin fokuksessa. Satakunnan teollisuuspuistojen ja alueiden on kytkeydyttävä materiaalivirtojen, liikenteen ja kuljetusketjujen verkostoihin, solmukohtiin ja kansainvälisiin logistiikkakäytäviin. B2 Case: Satamien, raide-, lento- ja maantieliikenteen sekä tietoliikenteen ja - verkkojen kehittämisratkaisut Rahoituksen kasvattaminen perustienpitoon -sekä runkoväyliin että alempiasteisiin liikenneverkkoihin. Materiaali- ja energiavirtojen logistiikan kehittäminen. Vuonna 2019 selvitetään VT8:n ja VT11:n yhdistämisen (Porin Honkaluodon kohdalta) vaikutuksia yritystoimintaan.

18 TOIMENPIDE B2. Kasvun mahdollistavat liikenne- ja muut logistiset ratkaisut 2. Teollisuuspuistot toimintaympäristönä Kasvun mahdollistavien, teollisuuspuistot yhteen kytkevien älykkäiden logististen ratkaisujen kehittäminen. Ympäristöalan tiivistyvä kehityskumppanuus ja dialogi teollisuuteen liittyvissä ympäristökysymyksissä. Sähköistä saavutettavuutta tulee parantaa, jotta yritysten logistiikkaketjut toimisivat tehokkaasti. B2 Case: Sähköinen saavutettavuus Yritykset paremmin esille internetissä esim. yhteistyössä kunnan tai kaupungin kanssa Valtakunnallisesti merkittäviä yritysalueita koskeva selvitys toi esille, että suuret toimijat sijoittuivat nimenomaisesti maakuntakaavavarausten teollisuusalueille ja että Satakunnan maakuntakaavan potentiaaliset teollisuusaluevaraukset ovat riittävät myös tulevaisuuden valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävien teollisuusalueiden tarpeisiin. B2 Case: Uusien teollisuuspuistojen sijoittumismahdollisuudet Satakunnan kuntien kaavavarannot ja toteutusasteet vaihtelevat merkittävästi, mikä edellyttää jatkoselvityksiä ja toimenpiteitä erityisesti kuntatason elinvoimapolitiikan näkökulmasta.

19 TOIMENPIDE C1. Uudistuva erikoiskoulutus ja uudet väylät työhön 3. Teollisuuspuistot työelämän uudistajana Työelämälähtöisen osaamisen kehittäminen sekä innovatiivisten yhteistyötapojen luominen yritysten ja koulutusorganisaatioiden välille kasvu- ja rakennemuutosaloilla Työelämäteemassa yksi keskeisistä kehittämiskokonaisuuksista on uudet erikoiskoulutusmallit. Erityiskoulutus on yritysten kannalta joustava ja tehokas tapa saada palvelukseensa osaavaa henkilöstöä. Teollisuuspuistoissa toimivien yritysten ja alueen oppilaitosten kesken on syytä kuvata erikoiskoulutuksen ja halutun uuden toimintamallin toteutustapa. Työelämän uudistamisessa on tarpeen myös luoda uusia väyliä työhön. C1 Case: Talouden nopeutuviin sykleihin vastaaminen Ammattikorkeakoulujen opintojen rinnalle tulee saada nopeita 1-2 vuoden muunto- ja täsmätäydennyskoulutuksia, joilla vastataan työelämän nopeisiin muutostarpeisiin. Nyt käynnissä olevat koulutukset ovat osoittaneet näiden tarpeellisuuden. Käynnistetään toimiala-kohtainen koulutussopimusmallin tai mallien valmistelu, kokeilu ja arviointi. Kokeillaan ammatillisen koulutuksen reformin mahdollistamia lyhyitä oppisopimuksia.

20 TOIMENPIDE C1. Uudistuva erikoiskoulutus ja uudet väylät työhön 3. Teollisuuspuistot työelämän uudistajana Työelämälähtöisen osaamisen kehittäminen sekä innovatiivisten yhteistyötapojen luominen yritysten ja koulutusorganisaatioiden välille kasvu- ja rakennemuutosaloilla C1 Case: Työelämään siirtymistä tukevat pilotit Teollisuus mukaan rakentamaan opiskelijoiden urapolkua. Siten nuorten kiinnittämien maakunnan yrityksiin vähentää myös muuttotappiota. Koulutuspolitiikka on avainasemassa, esim. peruskouluissa tulee tarttua aiheeseen. Työurien pitää olla yhteneväisiä ja pidempiä, koulutusta tarvitaan ajoittain sekä uudelleen kouluttautumista. Työperäisellä maahanmuutolla on mahdollista korvata pieneneviä ikäluokkia. Lisäksi teollisuuteen tulee uudelleen kouluttaa osaajia jopa yli 10 % vuosittain. Kehitettävä uusia koulutusmalleja teollisuuden muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamiseen ja työllisyyden edistämiseen. Mentorointia on hyödynnettävä entistä monipuolisemmin sekä huomioitava tietoliikenteen javerkkojen kehittämistarpeet Koulutuspilotit räätälöidään yritysten tarpeisiin ja kokeilussa testataan erilaisia työpaikalla tapahtuvan oppimisen malleja, joissa oppilaitosmuotoinen, työpaikalla tapahtuva oppiminen ja oppisopimus-muotoinen opiskelu joustavasti yhdistyvät. Alakohtaiset työpaikka-agentit toimivat usean eri työnantajan ja yrityksen kanssa. Keskeinen tavoite on kohdentaa tarjolla oleva työvoima osaamisensa mukaisesti juuri oikeaan yritykseen ja tehtävään.

21 TOIMENPIDE C2. Toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyön kehittäminen 3. Teollisuuspuistot työelämän uudistajana Työelämälähtöisen osaamisen kehittäminen sekä innovatiivisten yhteistyötapojen luominen yritysten ja koulutusorganisaatioiden välille kasvu- ja rakennemuutosaloilla Toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyön kehittäminen on erittäin tärkeää yritysten henkilöstön osaamisen kannalta. Esteitä toisen asteen ja korkeakoulujen välillä olisi madallettava. Mahdollisuus liikkua eri oppiasteiden välillä ja päivittää osaamista työelämän tarpeiden mukaan edesauttaa myös elinikäisen oppimisen tavoitteiden saavuttamista. On tärkeää tunnistaa eri toimialoja hyödyttävät oppimispolut toisen asteen oppilaitoksista korkeakouluihin. Opiskelun jatkaminen korkeammalla tasolla ja aiempien opintojen hyväksi lukeminen esimerkiksi teknillisiin korkeakouluihin mentäessä täytyisi olla mahdollisimman sujuvaa. C2 Case: Satakuntalaisen teollisuuden tarpeita palvelevat opintoväylät työelämän, toisen asteen opintojen ja korkea-asteen opintojen välille Opinnoissaan menestyville opiskelijoille (WinNova ja Sataedu) tulee rakentaa suorat polut opiskelun jatkamiseen Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Mahdollistetaan sisällyttämällä 2. asteen opintoihin ennalta määritelty opintopistemäärä SAMKissa hyväksytettäviä opintoja. Henkilökohtaistamismalli korkeakoulututkintoon tähtääville toisen asteen opiskelijoille. Opintopolun kehittäminen WinNovasta SAMKiin

22 TOIMENPIDE C2. Toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyön kehittäminen 3. Teollisuuspuistot työelämän uudistajana Työelämälähtöisen osaamisen kehittäminen sekä innovatiivisten yhteistyötapojen luominen yritysten ja koulutusorganisaatioiden välille kasvu- ja rakennemuutosaloilla Satakunnan ammattikorkeakoulu ja toisen asteen ammatillinen kouluttaja WinNova ovat yhdistäneet merenkulun koulutuksen toiminnallisesti vaiheittain. Tuloksena on merenkulun opetuksen ja tutkimuksen vahvuuksien (henkilöstöresurssit, tilat, laitteet ja simulaattorit) yhteinen hyödyntäminen. C2 Case: Merenkulku Yhteistyö suurimmilta osin toiminnassa. Koulutuksen käytännön toteuttaminen yhteisiä henkilöresursseja hyödyntäen ei vielä toimi täydessä mittakaavassa. Yhteistyön laajentaminen voimakkaammin esimerkiksi koulutusviennin alueelle. Opintojen alkuvaiheen yhdistäminen koskemaan kaikkia opiskelijoita ja opetusresursseja. Oppimisympäristöt edellyttävät joidenkin laitteistojen uusimista lähivuosien aikana. Yhteisiä resursseja voidaan jatkossa hyödyntää myös kehittämällä yhteisiä täydennyskoulutusmalleja.

23 vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen katja.laitinen (a) satakunta.fi