Sujuvat siirtymät. Valtakunnallisen osion ESR-hankkeiden ulkoinen arviointi. Huhtikuu 2018

Transkriptio

1 Sujuvat siirtymät Valtakunnallisen osion ESR-hankkeiden ulkoinen arviointi Huhtikuu 2018 Fabianinkatu 12, Helsinki

2 Vaikuttavuusarviointi on tehty osana ESR-rahoitteista Zoomi Sujuvien siirtymien kansallinenkoordinointi -hanketta. Zoomi Sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi -hanke on ESR-rahoitteinen opetus- ja kulttuuriministeriön Osuvaa osaamista -toimenpideohjelman Sujuvat siirtymät -osion koordinointihanke, joka toteutetaan Opetushallituksen ja Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:n yhteistyönä

3 Sisällys Tiivistelmä Johdanto Arvioinnin tavoitteet ja tehtävä Arvioinnin aineistot ja menetelmät Arvioinnin kohde ja toimintaympäristö Rahoitettujen valtakunnallisten hankkeiden tavoitteet ja kansallinen lisäarvo Hankkeiden valintaperusteet ja rahoitetut hankkeet Opetushallinnon ja Zoomi-hankkeen ohjaus ja tuki Sujuvat siirtymät -hankkeille Tarve sujuvien siirtymien kehittämiseen aikaisempien selvitysten näkökulmasta Sujuvien siirtymien valtakunnalliset toimintamallit? Opiskelijoiden siirtymät toisen asteen koulutukseen ja koulutuksen järjestäjien sisällä Opiskelijoiden siirtymiset koulutuksen järjestäjien välillä Siirtymät koulutuksesta jatko-opintoihin ja työelämään Yhteenveto arvioinnin tuloksista Miten hankkeet ovat vastanneet määriteltyihin kehittämiskohteisiin? Hankkeiden lisäarvo kansalliseen toimintaan Alueellisten hankkeiden lisäarvo kansalliseen työhön Muutokset koulutuksen toteuttamisessa Kehittämisen kohteet ja suositukset tulosten hyödyntämiseksi Arvioinnin lähtökohdat ja hankkeiden toimintaympäristö Hanketoiminnan vaikuttavuuden edistäminen Tilannekuvaa ja kehittämisen tarpeita siirtymien sujuvoittamiseksi Suosituksia eri tahoille Lähteet Liite. Yhteenveto valtakunnallisten hankkeiden valintaperusteista 2014 kevät

4 Tiivistelmä Vaikuttavuusarvioinnin kohteena on valtakunnalliset rakennerahasto-ohjelman Sujuvat siirtymät - osion ESR-hankkeet. Sujuvat siirtymät -osiossa luodaan ja pilotoidaan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen valtakunnallisia, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia nivel- ja siirtymävaiheiden palveluita ja toimintamalleja. Suuri osa hankkeista on arvioinnin aikaan vielä aktiivisessa kehittämisvaiheessa. Hankekokonaisuus kattaa monipuolisesti hankehauissa määritellyt kehittämiskohteet: Hallittuja siirtymiä koulutuksen järjestäjien sisällä on ratkaistu ja mallinnettu paikallisesti. Toimintamallit opiskelijoiden siirtymiin koulutuksen järjestäjien välillä ovat aktiivisessa kehittämisvaiheessa. Siirtymien kokonaisuuden jatkotarkastelu siten, että huomioidaan myös nuoret, jotka ovat koulutuksen ulkopuolella, on vielä erityisen tarpeellista. Siirtymävaiheen malleja koulutuksesta työelämään ja jatko-opintoihin tuotetaan alueellisesti ja alakohtaisesti, ja valtakunnallisten yhtenäisten mallien kehittämisen tarve on arvioinnin aikaan vielä erityisen akuutti. Käynnissä olevien koulutuspoliittisten uudistusten voidaan nähdä helpottavat osaltaan siirtymiä, mutta jättää myös laajakantoisemmassa yhteistyössä ratkaistavia seikkoja. Usean hankkeen haasteena on, että hankeosion tavoitteet on asetettu niin laveasti, että lähes mikä tahansa kehittämistyö mahtuu niiden sisälle. Valtakunnallisesti yhteneväisten mallien ja palvelukokonaisuuksien sijaan hankkeiden lisäarvo tulee näkymään siinä, kuinka yksittäisiä toimintamalleja siirretään ja jalostetaan paikalliseen tarpeeseen. Koulutuksen järjestäjät ovat kehittämistyössä siirtymien mahdollistamiseksi vielä hyvin eri vaiheissa. Konkreettisten muutosten tulisi näkyä paikallisesti henkilöstön työnkuvissa, ohjauksen merkityksen korostumisena sekä rakenteissa ja toimintatavoissa, jotka mahdollistavat yksilölliset siirtymät ja opintopolut niin koulutuksen järjestäjien sisällä kuin verkostomaisena yhteistyönä. Toimintamallien leviäminen ja juurtuminen edellyttää vielä merkittävää panostusta. Kehitteillä olevat toimintamallit vastaavat suurelta osin ammatillisen koulutuksen reformin tarpeisiin. Useimmat hankkeet ovatkin joutuneet odottamaan reformin linjauksia. Koulutuspoliittiset uudistukset on voitu ottaa kehittämistyössä huomioon, mutta reformiin valmistautuminen on toisaalta viivästänyt hankkeiden toimintaa. Oman haasteensa valtakunnallisen kokonaisuuden näkökulmasta tuo se, ettei hankkeissa syntyviä syötteitä ei ole ehditty huomioida kansallisessa kehittämistyössä täysimääräisesti, eikä hankeaikaa jää riittävästi levittämistoimenpiteille. Koordinoivan Zoomi-hankkeen ja opetushallinnon rooli korostuvat hankkeiden vaikuttavuuden lisäämiseksi. Arvioinnin suositukset ovat osin yleisemmin hanketoimintaan ja sen ohjaukseen sovellettavia: Hankkeiden kokemusperäistä ja ratkaisukeskeistä tietoa tulisi hyödyntää paremmin kansallisessa kehittämistyössä. Tämä edellyttää myös sitä, että hankkeet tuottavat ajankohtaista tietoa kehittämistyöstä, siirtymiin liittyvistä kipukohdista sekä seuranta- ja arviointitietoon perustuvaa tietoa laajempaan käyttöön. Hankeorganisaatioiden ja -toimijoiden tulisi vahvemmin huolehtia strategisten kumppanuuksien luomisesta sidosryhmiin ja potentiaalisiin tulosten hyödyntäjiin. Suuressa osassa hankkeita käytäntöjen vakiinnuttamiseksi tarvitaan vielä voimallisempaa johtotason sitoutumista ja strategisista sopimista. Sujuvat siirtymät -hankkeiden tukena toimineen Zoomi-hankkeen työn suositellaan painottuvan loppuajalla temaattiseen kokoamistyöhän ja levittämisen tukeen. Sen lisäksi, että rahoittajan tulee määritellä hankehaun valintaperusteisiin vielä selkeämmin tavoitteet, joihin hankkeilla halutaan vastattavan, tulee varmistaa riittävä valtakunnallista kehittämis- ja levittämistyötä tukeva ohjaus, ja tulosten hyödyntämisen rakenne opetushallinnon puolelta. 4

5 1. Johdanto Vaikuttavuusarvioinnin kohteena on Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisen Osuvaa osaamista toimenpidekokonaisuuteen kuuluva Sujuvat siirtymät -osion hankkeet. Sujuvat siirtymät -osiossa luodaan ja pilotoidaan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen valtakunnallisia, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheiden palveluita ja toimintamalleja. Arvioinnin osana selvitetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheita kehittävien hankkeiden tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia koulutuksen toteuttamiseen sekä lisäarvoa kansalliseen toimintaan ja rakennerahastotoimintaan Sujuvat siirtymät -osion tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi arvioidaan alueellisten hankkeiden toiminnan ja tulosten lisäarvoa valtakunnalliseen kehittämiseen. Osana raporttia tuotetaan tiiviit kuvaukset hankkeissa kehitettävistä toimintamalleista ja odotetuista tuloksista, mutta varsinaisiin hankkeiden tuloksiin ja mallinnuksiin pääsee tutustumaan Saku ry:n ylläpitämästä Arjen arkin menetelmäpankista ( johon hankkeet mallintavat keskeiset tuloksensa. Arvioinnin tiedonkeruu on pitänyt sisällään hanke- ja asiantuntijahaastatteluita, minkä lisäksi on hyödynnetty mm. hankkeiden omia ja Zoomi-hankkeen tuottamia aineistoja. Koska arviointi kohdistuu vielä käynnissä oleviin hankkeisiin, voidaan arvioinnissa tuottaa näkemyksiä oletetuista vaikutuksista sekä toimeenpanon ja juurtumisen edellytyksistä. Tämä on huomioitu myös kysymyksen asettelussa. Arvioinnin tiedonkeruussa koottua tietoa peilataan hankkeiden kehittämistyön lähtötilanteeseen, oletettuihin muutoksiin sekä tuotetaan näkemyksiä siitä, kuinka hankkeiden vaikuttavuutta voisi lisätä eri toimijoiden yhteistyönä. Arviointi on käynnistynyt Opetushallituksen toteuttaman Zoomihankkeen toimeksiannosta. Zoomi toimii Sujuvat siirtymät -osion koordinointihankkeena, ja käsillä olevan arvioinnin käynnistäminen on myös osa koordinaatiotehtävää. Arviointi osaltaan palvelee Zoomi-hankkeen tavoitteita nostaa esiin kehittämistarpeita ja suunnata toimenpiteitä Sujuvat siirtymät -tulosten vaikuttavuuden lisäämiseksi. Arviointi on toteutettu kesäkuun 2017 ja maaliskuun 2018 välisenä aikana. Arvioinnin on toteuttanut Owal Group Oy. Suuri osa arvioinnin kohteena olevista hankkeista on vielä aktiivisessa kehittämisvaiheessa. Siten raportissa voidaan esittää osin vain oletuksia syntyvistä tuloksista ja vaikutuksista sekä suosituksia vaikuttavuuden lisäämiseksi. 5

6 1.1 Arvioinnin tavoitteet ja tehtävä Arvioinnin tehtävänä on vastata seuraaviin kysymyksiin: Miten 2. asteen ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheita kehittävät valtakunnalliset hankkeet ovat onnistuneet määritellyissä kehittämiskohteissa? Mikä on hankkeiden lisäarvo kansalliseen toimintaan ja rakennerahastotoimintaan Sujuvat siirtymät -osion tavoitteiden mukaisesti? Mitä vaikutuksia on tunnistettavissa koulutuksen toteuttamiseen? Mikä on alueellisten hankkeiden toiminnan ja tulosten tuki ja lisäarvo valtakunnalliseen kehittämiseen? Tiedon pohjalta tuotetaan suosituksia tulosten laajempaan hyödyntämiseen ja toiminnan kehittämiseen jatkossa. Hankkeille asetettuja tavoitteita, rahoitettuja hankkeita ja toimintaympäristöä kuvataan laajemmin luvussa 2. Tässä yhteydessä on jo hyvä tuoda esiin tekijöitä, jotka vaikuttavat arvioinnin toteutukseen: Arviointi kohdistuu hankekokonaisuuteen, jossa kehittämistyö, mutta etenkin juurruttamistyö on kesken. Vuonna 2015 käynnistyneiden hankkeiden varsinainen toiminta-aika on päättymässä, ja hankkeet ovat saaneet perustelluista syistä jatkoaikaa keväälle Tällä jatkoajalla tehdään vielä mallien tuotteistamis- ja levittämistyötä. Vuonna 2016 käynnistyneiden hankkeiden kehittämistyö ja pilotointi ovat vielä arvioinnin tekohetkellä monelta osin kesken. Syksyllä 2017 Zoomin tekemän seurantakyselyn mukaan 8/10 valtakunnallisesta hankkeesta oli edennyt sisällöllisesti alle 75 % suhteessa hankesuunnitelmaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei kokemus- ja arviointietoa ole saatavilla toimintamalleista hankkeiden puolelta kuin rajoitetusti. Siten arvioinnissa ei voida ottaa vahvasti kantaa siihen, kuinka onnistuneita itse toimintamallit ovat. Valtakunnallisten hankkeiden vaihe sisällöllisen toteutuksen osalta (N) 1 = alle 25 % 2 = alle 50 % 3 = alle 75 % 4 = yli 75 % % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kuva 1. Hankkeiden itsearvio (syksy 2017) sisällöllisen edistymisen osalta Arvioinnissa voidaan asemoida tehtyä kehittämistyötä eri lähteiden perusteella suhteessa tarpeeseen; mihin toimintamalleilla on haluttu vastata, ja kuinka tehty kehittämistyö istuu valtakunnalliseen tarpeeseen. Jotta voidaan puhua varsinaisesti vaikuttavuudesta, tulisi voida ennustaa se, kuinka hankkeet saadaan juurtumaan ja leviämään. Painopiste on kokeilu- ja kehittämisvaiheessa laadullisissa vaikutuksissa (mm. prosesseissa, palveluiden kohdentamisessa, eri tahojen huomioimisessa palveluita/toimenpiteitä suunniteltaessa ja palvelukokemuksessa). Vaikutusten odotetaan olevan vähintäänkin paikallisia, ja niihin osallistuvien organisaatioiden hyödynnettävissä myös tulevaisuudessa. Odotuksena on myös, että onnistuneet mallit voidaan vakiinnuttaa osaksi koulutuksen 6

7 järjestäjien toimintatapoja. Tässä vaiheessa hankkeiden kehittämiskaarta voidaan lähinnä nostaa esiin asioita, jotka tulisi huomioida laajemmassa levittämis- ja siirtotyössä. Lähtökohtaisesti nyt rahoitetuissa hankkeissa on kaikissa toteutettu kattoteeman alla lukuisia eri toimenpiteitä. Useampia kehittämisteemoja sisältävissä hankkeissa syntyy joitain yksittäisiä valtakunnallisesti sovellettavia malleja. Tällöin hyödyntämisarvo riippuu levittämistyöstä ja viestinnästä; siitä, että tuotokset on helppo löytää ja ottaa käyttöön. Kuten todettiin, suuri osa hankkeista on vielä aktiivisessa kehittämis-, juurruttamis- ja/tai levittämisvaiheessa. Arvioinnilla on tuotettu tietoa suhteessa hankkeiden kehittämistyön lähtötilanteeseen, ja oletettuihin muutoksiin, joihin voidaan pitkälti vastata jo hankkeille asetettuihin tavoitteiden kautta. Arvioinnin kohteelle on ominaista, että samanaikaisesti tehdään runsaasti rinnakkaista kehittämistyötä, joiden yhteisvaikutusta hankkeiden tuloksiin ei voida arvioida. Toisaalta sitä ei myöskään suoranaisesti edellytä arvioitaessa, ovatko valtakunnalliset hankkeet vastanneet tavoitteisiinsa. 1.2 Arvioinnin aineistot ja menetelmät Arvioinnin käytössä oleva aineisto on laadullinen. Osana arviointia haastateltu kaikkien valtakunnallisten hankkeiden vastuuhenkilöt ja osallistettu yhteistyökumppaniorganisaatioita joko täydentävien haastatteluiden tai ohjausryhmän kautta. Tällöin huomio on myös jäänyt arvioinnissa pienempään rooliin. Yhteensä hankkeiden osalta haastatteluihin on osallistunut (n. 60) henkilöä, minkä lisäksi on tehty täydentäviä tietopyyntöjä. Aineistona on hyödynnetty hankkeiden hakemuksia ja seurantaraportteja, julkisesti dokumentoituja tuloksia ja havaintoja (blogit, verkkosivut, some), Zoomi-hankkeen toteuttamia seurantakyselyitä, Zoomi-hankkeen väliraporttia, jossa on kuvattu hankkeiden toimintamalleja sekä Zoomi-hankkeen osana toteutettuja vertaisarvioinnin aineistoja. Arvioinnissa on seurattu yhtä Zoomin toteuttamaa vertaisarviointitilaisuutta. Arvioinnin alussa toteutettiin hankkeiden toimintaympäristöä ja tavoitteita pohjustavia aloitushaastatteluita (6 kpl). Arvioinnin loppuvaiheessa toteutettiin helmikuussa 2018 Zoomi-hankkeen ohjausryhmän työpaja, jossa on käsitelty ensimmäisiä havaintoja. Lisäksi loppuvaiheessa on tehty täydentäviä asiantuntijahaastatteluita (4 kpl), joissa on peilattu valtakunnallista lisäarvoa eri näkökulmista. Alueellisten hankkeiden toimintaa on sivuttu arvioinnissa lähinnä sekundäärilähteiden perusteella ja kytkemällä hyödyntämisen näkökulmaa valtakunnallisten hankkeiden haastatteluissa. Hankkeista on saatu tietoa Zoomin seurantakyselyistä, Arjen arkki -menetelmäpankista sekä vertaisarvioinneista, joita on jo tehty osasta hankkeita. Osalle hankkeista on tehty täydentäviä tietopyyntöjä. 7

8 2. Arvioinnin kohde ja toimintaympäristö Luvussa kuvataan Sujuvat siirtymät -hankkeille asetettuja tavoitteita, valintaperusteita ja esitellään lyhyesti arvioinnin kohteena olevat valtakunnalliset hankkeet. Luvussa esitellään myös lyhyesti toimintaympäristöä ja valtakunnallista tarpeita, joihin hankkeilla on haluttu vastata. Lisäksi luodaan yleiskuva koordinoivan Zoomi-hankkeen tuesta hankkeille. 2.1 Rahoitettujen valtakunnallisten hankkeiden tavoitteet ja kansallinen lisäarvo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisen Osuvaa osaamista toimenpidekokonaisuuteen kuuluvan Sujuvat siirtymät -osion toiminnan konkreettista sisältöä, tavoiteltavia muutoksia ja tuloksia kuvataan ESR-ohjelma-asiakirjoissa seuraavasti: [Hankkeissa] luodaan ja pilotoidaan valtakunnallisia, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheiden palveluita ja toimintamalleja. Keskeiset toimintamallit ovat opintonsa keskeyttäneiden välittömän eteenpäin poluttamisen yhtenäiset toimintatavat; koulutuksen henkilökohtaistamisen mallit; aikaisemminhankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintamallien uudistaminen osana joustavia ja yksilöllisiä opinto- ja tutkintopolkuja sekä työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista tukevien toimintamallien ja palvelujen juurruttaminen osaksi oppilaitosten toimintaa. Kuvaus pitää sisällään myös Zoomi-hankkeen tavoitteita: Valtakunnallisen kehittämistyön pohjaksi ja tueksi kootaan sekä olemassa olevat toimintatavat ja -mallit että alueellisissa hankkeissa kehitettävät mallit ja arvioidaan niiden valtakunnallinen hyödynnettävyys. Sujuvat siirtymät -hankkeissa kehitettäviä toimenpiteitä ovat ohjelma-asiakirjojen mukaan koulutukseen pääsy, perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaihe ja koulutukseen kiinnittyminen; henkilökohtaistaminen; yksilöllisyyden toteutuminen; koulutuksen/tutkinnon suorittamisen aikana tapahtuvat siirtymät; valmistumisvaihe ja jatko-opinnot sekä työelämään siirtyminen. Toi- 8

9 menpiteiden kirjo mahdollistaa laajan kehittämistyön, ja arvioinnin aloitushaastattelussa esiin nostettiinkin esiin huoli, keskitytäänkö hankkeissa riittävästi sujuviin siirtymiin, vai onko painopiste enemmän läpäisyn tehostamisessa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. Jotta hankkeiden toiminnan vastaavuutta tavoitteisiin ja kansallisen lisäarvon tuottamiseen voidaan arvioida, tulee ne ensin määritellä. Sujuvat siirtymät -osion osalta Lisäarvoa kansalliseen toimintaan kuvataan ESR-ohjelmakuvauksessa siten, että ohjelmaosiosta kehitettäviä malleja luodaan ja pilotoidaan opintopolku.fi-verkkopalvelun tueksi. Ohjelmaosiossa tuotetaan valtakunnallisesti yhteneviä koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheen palveluita ja toimintamalleja, jotka vakiinnutetaan osaksi koulutusjärjestelmää ja koulutuksen järjestäjien toimintaa. Tavoitteita avaavissa asiantuntijahaastatteluissa ja -kuulemisissa valtakunnallista lisäarvoa on kuvattu myös siten, että hankkeissa tulee tuottaa valtakunnallisesti hyödynnettäviä ja siirrettäviä malleja, vaikka ensisijaisesti kehittämistyöhön lähdetään vastaamaan alueellisesti. Yhteyttä opintopolku.fi-verkkopalveluun on avattu myös siten, että hankkeiden tulisi hyödyntää olemassa olevia sähköisiä järjestelmiä tai kehittää niihin liittyviä toimintaprosesseja. Seuraavaksi avataan rahoitettujen hankkeiden valintaperusteita ja sitä, kuinka niissä luodaan edellytyksiä kansallisen lisäarvon tuottamiselle. Kansallista tarvetta sujuvien siirtymien kehittämiseen eri tietolähteiden perusteella kuvataan erikseen alaluvussa Hankkeiden valintaperusteet ja rahoitetut hankkeet Vuonna 2014 koordinaatiohankkeen lisäksi haettiin valtakunnallisesta osuudesta opintonsa jo keskeyttäneiden tai koulutusalaa tai koulutuspaikkaa vaihtavien välittömän poluttamisen kehittämishankkeita. Tällöin edellytettiin myös suunnitelmaa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamisen uudistamista osana HOPSia. Koordinaatiohankkeen lisäksi käynnistyi valtakunnallisesta osiosta kaksi laajaa koulutuksen järjestäjien yhteishanketta, SISU Siirtymät sujuviksi kohti ammattia ja työelämää joustavissa alueellisissa verkostoissa sekä AAVA Avoin väylä ammattiin. Vuonna 2015 oli kaksi hakua, joissa kevään haussa haettiin hankkeita, joilla mahdollistetaan opiskelijoiden sujuva siirtyminen uuteen koulutukseen alan tai paikkakunnan vaihtotilanteissa niin koulutuksen järjestäjien sisällä kuin niiden välillä. Tuolloin valittiin valtakunnallisesta osiosta TAITAVA - Tulevaisuuden osaajat, Yksilöllisyyttä opintopolulle sekä Poluttamo Oma digipolku oppimiseen. Syksyn 2015 haussa painopisteenä oli koulutuksessa aliedustetut ryhmät, joiden osalta haluttiin edistää niiden siirtymistä koulutuksesta toiseen ja koulutuksesta työhön ja ylipäänsä ammatillisen koulutuksen suorittaminen, minkä tueksi tulee edistää joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. Valtakunnallisesta osiosta valittiin yksi hanke, Tšetanes naal koulutuspoluilla. 9

10 Vuoden 2016 haussa on haettu hankkeita, joilla edistetään nuorten siirtymistä nopeammin jatkoopintoihin. Tällöin tavoitteena on ollut edistää siirtymisiä korkeakouluopintoihin joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen avulla, mikä edellyttää myös koulutusasteiden yhteistyön tiivistämistä. Hakukierroksella valittiin neljä hanketta: Osaamispolkuja tulevaisuuteen (OSATA), Smidiga övergångar i Svenskfinland, NOPSA Nopea ammatillinen väylä työelämään ja Jatkoväylä Sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun. Hakujen tavoitteet ja valitut hankkeet on tiivistetty kuvaan 2. Yksittäisten hankkeiden tavoitteita ja sitä kuinka niissä on vastattu arviointikysymyksiin, avataan lisää luvussa k & S 2016 Kuva 2. Arvioinnin kohteena olevat rahoitetut valtakunnalliset hankkeet Varsinaisten hakukierrosten painotusten lisäksi hakukierroksilla on ns. yleiset arviointiperusteet, erityiset valintaperusteet sekä valtakunnalliset tarkentavat valintaperusteet (esitetty kootusti liitteessä 1). Ns. yleiset arviointiperusteet ovat pysyneet samoina eri hakukierroksilla. Yleisissä arviointiperusteissa varmistetaan, että hankkeet täyttävät tietyt vähimmäisedellytykset, ja kohtia ei pisteytetä. Yleisissä arviointiperusteissa mm. edellytetään, että hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva, hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma. Lisäksi varmistetaan, että hakijalla on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta. Samalla tulee varmistaa, ettei hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena, ja kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä. Hankkeiden erityisissä valintaperusteissa arvioitavat kohdat ovat pysyneet samoina, mutta painotukset ovat hieman vaihdelleet hakukierroksilla: Hankkeen toimenpiteillä edistetään välittömästi tai välillisesti koulutuksesta koulutukseen tai Koordinaatio-hanke Keskeyttäneiden/ kesk. uhka poluttaminen Siirtymiset koul.järj. sisällä tai välillä Koulutuksessa aliedustetut ryhmät Siirtymiset jatkoopintoihin ja työelämään työelämään siirtymistä tai muita siirtymiä työelämän muutosvaiheissa. (25 % muuten, mutta syksyllä %) Hankkeen toimenpiteillä edistetään koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia. (10 % 2014 ja kevät 2015; 20 % syksyllä 2015 ja 5 % 2016). Joustavat ja yksilölliset opintopolut Aikaisemmin hankitun osaamisen tun. hyödynnetään eril.oppimisympäristöjä Zoomi Siirtymät sujuviksi (SISU) kohti ammattia ja työelämää joustavissa alueellisissa verkostoissa AAVA Avoin väylä ammattiin TAITAVA -Tulevaisuuden osaajat Yksilöllisyyttä opintopolulle Poluttamo Oma digipolku oppimiseen Tšetanes naal koulutuspoluilla Osaamispolkuja tulevaisuuteen (OSATA) Smidiga övergångar i Svenskfinland NOPSA Nopea ammatillinen väylä työelämään Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun 10

11 Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja, edistetään ennakoivaa lähestymistapaa tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin. (20 %) Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä. (muissa hauissa 20 %; keväällä %) Hanke kohdistuu erityisesti nuoriin. (2014 ja kevät 2015 osuus oli 10 %, S 2015 ja K %) Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. (5 %) Hanke tukee yhdenvertaisuutta. (5 %) Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. (4 %) Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. (1 %) Valtakunnalliset tarkentavat arviointiperusteet toteutettaville hankkeille ovat myös pysyneet samoina eri hakukierroksilla. Arvioinnissa suurimman painon (40 %) saa hankkeen keskittyminen haun painopisteisiin. Seuraavat kolme arviointiperustetta on painotettu 20 %:lla: Arvioinnissa otetaan kantaa siihen, että 1) hankesuunnitelma noudattaa OKM:n valtakunnallisten ESR-teemojen toteutussuunnitelman toimenpidekokonaisuuden Osuvaa osaamista osiota Sujuvat siirtymät. 2) Hakija tekee laajaa, yli alueiden tapahtuvaa yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. 3) Hanke toteuttaa hakijan oman organisaation toiminnan ja toimintaympäristön kehittämistä ja organisaation omaa strategiaa. Vaikka ohjelmaan itsessään on kirjoitettu sisään, että hankkeissa luodaan ja pilotoidaan valtakunnallisia, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheiden palveluita ja toimintamalleja, käytännössä valtakunnallisten hankkeiden seikkaperäisissä valinta- ja arviointiperusteissa ei edellytetä tarkempaa suunnitelmaa siitä, kuinka toimintamallit saadaan leviämään ja juurtumaan toteuttajaorganisaatioita laajemmin. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, sillä kehittämishankkeille tulee antaa myös mahdollisuus epäonnistua. Toisaalta ns. matalan riskin hankkeissa tulee olla mahdollista toiminta-ajan sisällä kokeilla ja kehittää käyttöön otettavia ja siirrettäviä malleja. Alueellisten hankkeiden osalta ei valintaperusteita tai hakujen painopisteitä tuoda erikseen esiin, sillä haut on toteutettu valtakunnallisista hankkeista erillisenä. Käytännössä Sujuvien siirtymien yhteensovittaminen tapahtuu Zoomi-hankkeen toimesta. 2.3 Opetushallinnon ja Zoomi-hankkeen ohjaus ja tuki Sujuvat siirtymät - hankkeille Valtakunnallisen Osuvaa osaamista toimenpidekokona osuuteen kuuluvan Sujuvat siirtymät -osion hankekokonaisuus rahoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ELYstä, ja hakuja koskeva substanssiohjaus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Alueelliset hankkeet rahoitetaan eri ELYistä, eikä yhteyttä valtakunnalliseen ohjelmaan ole suunniteltu hakuvaiheessa, sillä rahoitustarve syntyy alueilla. Sujuvat siirtymät -osion koordinointihanke Zoomi-hanke käynnistettiin hankkeiden tueksi siinä vaiheessa, kun ensimmäiset ESR-haut oli jo tehty. Zoomi-hanketta toteutetaan Opetushallituksen ja Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto Saku ry:n yhteistyönä (

12 saakka). Zoomi-hankkeen tavoitteena on muodostaa valtakunnallinen yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana sujuvat siirtymät -osion alueelliset ja valtakunnalliset ESRhankkeet ja niiden koulutuksen järjestäjät sekä muita keskeisiä toimijoita, jotka oleellisesti liittyvät kehittämiskokonaisuuteen. Koordinointihankkeen tarkoituksena on tukea osion ESRhanketoimijoita sekä edesauttaa ja syventää verkoston toimijoiden kesken syntyviä yhteistyökumppanuuksia. Koordinointihankkeessa mm. kootaan ja nostetaan esiin jo olemassa olevia toimivia ja joustavia siirtymä- ja koulutusmalleja hankkeiden kehittämistyön tueksi sekä tunnistetaan koulutuspolun varmentamiseen liittyviä haastekohtia yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa. Koordinointityötä ja hankkeiden tukena toimimista on toteutettu monipuolisesti järjestämällä verkottumis- ja levittämistilaisuuksia, mallintamalla ja kokoamalla hyviä käytäntöjä Saku ry:n ylläpitämään Arjen Arkki menetelmäpankkiin sekä mm. järjestämällä ja koordinoimalla hankkeiden välisiä vertaisarviointeja ja asiantuntija-arviointeja. Zoomi on mm. tuottanut kartoituksen ammatillisen koulutuksen siirtymien nykytilasta (Harjunpää ym., 2017). Zoomi-hankkeen sisälle on kirjattu, että Opetushallitus tulee hyödyntämään ZOOMI-hankkeen tuloksia ja havaintoja hankkeen jälkeisessä kehittämistyössä esim. valtionavustustoiminnassa (Sujuvat siirtymät -teema). Zoomin kehittämistyössä huomioidaan valtionavustustoiminta ja ESRtoiminta kehittämiskokonaisuutena. Hankkeen tuloksiin perustuen nostetaan esille Sujuvat siirtymät -teeman toimintamalleihin ja sisältöihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia sekä mahdollisia kehitystyön aukkopaikkoja/ haasteita, joihin tulevaisuudessa olisi panostettava. Lisäksi Opetushallitus ylläpitää Hyvät käytännöt -palvelua, johon Sujuvat siirtymät -osion hankkeet voivat esittää hankkeissa syntyneitä toimintamalleja julkaistaviksi. Opetushallituksen asiantuntijoita toimii joidenkin valtakunnallisten hankkeiden ohjausryhmässä. 2.4 Tarve sujuvien siirtymien kehittämiseen aikaisempien selvitysten näkökulmasta Ns. lähtötilannetietoa tarpeista Sujuvat siirtymät -osion suunnitteluun on saatu mm. läpäisyn tehostamisohjelman ( ) kokemuksista: Ohjelmassa huomio kiinnitettiin koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen ja ammatillisen koulutuksen läpäisyasteen parantamiseen ja käytäntöjen kehittämiseen niiden opiskelijoiden opintojen loppuun suorittamiseksi, jotka olivat jättäneet tai jättämässä tutkinnon suorittamisen kesken työelämään siirtymisen takia. Jäsennellympää tilannetietoa sujuvista siirtymistä on koottu Zoomi-hankkeen aikana, ja erityisesti siinä toteutetussa koulutuksen järjestäjien kyselyssä, jonka pohjalta on toimitettu Sujuvuutta siirtymiin. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheet -selvitys (Harjunpää ym., 2017). Valtakunnallista tilannetietoa siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluihin on tuotettu erityisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskus KARVI:n arvioinnissa (Hintsanen ym. 2016). 12

13 Sujuvat siirtymät -hankekokonaisuutta edeltäen ja samanaikaisesti on ollut käynnissä lukuisia eri kehittämishankkeita, joilla on samoja tavoitteita. Koulutuksen järjestäjät ovat lähteneet mukaan kehittämistyöhön hyvin eri lähtökohdista. Jo pelkästään Zoomin Sujuvuutta siirtymiin -kartoituksen osana nousseita päättyneitä ja kyselyhetkellä käynnissä olleita ammatillisen koulutuksensiirtymä- ja nivelvaiheita kehittäviä hankkeita oli yhteensä 210. Erityisen paljon käytäntöjä on luotu perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyöhön, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (VALMA), ammatilliselle toiselle asteelle kiinnittymiseen, joustaviin ja työvaltaisiin polkuihin, työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseen, toteutettavaan ohjaukseen sekä varhaiseen puuttumiseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vähemmän hyviä käytäntöjä tunnistettiin muun muassa keskeyttämistilanteeseen ja opintoihin paluun tukemiseen. Lisäksi tunnistettiin tarve kehittää malleja siirtymiin koulutuksen järjestäjien ja koulutuksen järjestämismuotojen välillä. Lisäksi tunnistettiin, että vaikka koulutuksen järjestäjien käytäntöjä työelämään siirtymiseen uraohjauksen ja työelämäyhteistyön näkökulmasta siirtymiä on pyritty tukemaan muun muassa kehittämällä työvaltaisia polkuja siirtymän seuraamiseen sekä yhteistyöhön koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen päätösvaiheessa tarvittaisiin uusia käytäntöjä. Yksilöllisiä ja joustavia polkuja on luotu useassa hankkeessa. Lisäksi osaamisperusteisuutta avataan monessa käytännössä, mutta osaamisperusteisuuden vaatimaa joustavuutta tarvittaisiin lisää. (Harjunpää ym ) Yksi koulutuksen järjestäjien toimintaympäristöön vaikuttava tekijä Sujuvat siirtymät -hankkeiden toiminta-aikana on luonnollisesti ollut ammatillisen koulutuksen reformin ennakointi ja valmistelutyö 1. Ensimmäiset hankkeet ovat käynnistyneet aikana ennen reformia. Reformin tavoitteet voidaan nähdä lähtökohtaisesti yhdensuuntaisina pidemmän aikavälin koulutuspoliittisten tavoitteiden kanssa, joihin on ohjattu niin tutkinnonperusteiden uudistamistyössä kuin niiden toimeenpanoa tukevalla hankerahoituksella vuosien varrella. Muun muassa selkeästi eri osista koostuvat ammatillisten tutkintojen rakenteet ovat tukeneet myös sitä, että niiden avulla pystyttäisiin nopeasti reagoimaan sekä työelämän että opiskelijoiden erilaisiin muuttuviin tarpeisiin (OPH 2015). Nuorisotakuun ja siihen kuuluvan koulutustakuun osana on kehitetty nuorisotakuuta tukevien matalan kynnyksen ja yhden luukun periaatteella toimivia palvelupisteitä eli Ohjaamoja. Niitä oli vuonna 2016 jo yli 30 eri puolilla Suomea, mutta ei kuitenkaan kaikilla hankkeita toteuttavilla paikkakunnilla. Koulutuksen järjestäjillä on erilaiset toimintaympäristöt jo lähtien siitä, ettei kaikki järjestä ammatilliseen koulutukseen valmistavaa VALMA-koulutusta, tai nuorten työpajaa välittömässä läheisyydessä. Yhteistyötahojen kirjo voi itsessään vaikuttaa siihen, minkälaisia toimintamalleja on ollut mielekästä lähteä kehittämään. Samoin koulutuksen järjestäjien organisaatiorakenteet ja henkilöstön työnkuvat voidaan nähdä lähtökohtaisesti pohjana, jolle sujuvien siirtymien toimintaa rakennetaan, tai sitten ne voivat olla 1 Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi Juha Sipilän hallitusohjelman osaaminen ja koulutus -painopisteen kuudesta kärkihankkeesta. Yksi kantavista ajatuksista reformin takana on nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aitojen poistaminen. Tavoitteena on tällöin mm. yksi tapa suorittaa tutkinto, ja yksi henkilökohtaistamisprosessi, joka soveltuu kaikille ammatillisen koulutuksen asiakkaille. 13

14 juuri se taso, johon hankkeen kehittämistyön tulisi vaikuttaa. Hankkeiden toiminta-aikana on tapahtunut koulutuksen järjestäjäkentällä suuria muutoksia, kun koulutuksen järjestäjät ovat eri syistä (ml. ammatillisen koulutuksen säästöt) sopeuttaneet toimintaansa ja muokanneet organisaatiorakenteita. Tämä voi toisaalta olla hyvä lähtökohta uudistuksille, mutta pahimmillaan myllerrykset vievät pohjan jo tehdyltä kehittämistyöltä. Jotta sujuvia siirtymiä kehittävien hankkeiden relevanssia ja koherenssia on mielekästä arvioida, kehittämistyön, toteutettujen mallien ja niiden levittämisen tarve tulee suhteuttaa tarpeeseen. Seuraavaksi avataan tilannekuvaa aikaisempien selvitysten ja arviointien pohjalta. Systemaattinen tiedonkeruu sujuvien siirtymien pulmapaikoista on tehty Zoomi-hankkeen käynnistyttyä. Opetushallituksen ja Zoomi-hankkeen toteuttama Sujuvuutta siirtymiin. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheet -selvityksen (2017) tulokset antavat hyvän läpileikkauksen tilanteesta kesällä 2016: Kyselyllä kartoitettiin hyvin laajasti eri siirtymävaiheiden osa-alueita. Ammatillisen koulutuksen järjestäjille suunnatusta, otokseen perustuvan kartoituskyselyn tiedonkeruuta on täydennetty siirtymä- ja nivelvaiheisiin liittyvällä kirjallisella aineistolla ja opiskelijajärjestön edustajan ja asiantuntijoiden haastattelulla. Kyselyaineisto pitää sisällään vastaukset 68:lta toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjältä. Tuolloin ensimmäiset Sujuvat siirtymät -hankkeet ovat jo käynnistyneet, mutta toimintamalleja ei ole kehitetty vielä niin pitkälle, että niillä voisi arvioida olleen vaikutusta kyselyhetken tuloksiin. Sujuvuutta siirtymiin -julkaisu kesän 2016 tilanteesta antoi seuraavan kuvan: Koulutukseen hakeutumisen nivelvaiheeseenliittyvät toimintaprosessit ovat selkeitä ja verkostoyhteistyö sujuva. Henkilökohtaistamisprosessi toimii koulutuksen järjestäjien mielestä hyvin ja siihen liittyvät vastuut ovat selkeät. Hakijan aiemmin hankittua osaamista tunnistetaan varsin paljon, ja selvitetään hakijan oppimisedellytykset ja mahdolliset tuen tarpeet. Keskeisenä kehittämisen kohteena nähtiin: Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteiden yhtenäistäminen. (erityisesti työpajalla hankittu osaaminen ja harrastuksissa hankittu osaaminen). Opettajien osaaminen ja henkilökohtaistamisen prosessit eivät ole tasalaatuisia. Erilaisten oppimisympäristöjen, koulutusmahdollisuuksien ja yhteistyötahojen hyödyntäminen: Työpajayhteistyö on yhä vähäistä siirtymissä. Se kuinka siirtymät toimivat, riippuu ymmärrettävästi myös koulutuksen järjestäjän tarjonnasta. Jos koulutuksen järjestäjä järjestää VALMA-koulutusta, siirtymät perustutkintoon toteutuvat paremmin. Noin viidennes koki, ettei opiskelijan ole mahdollista siirtyä kesken koulutuksen eri koulutusmuodosta toiseen kesken koulutuksen saman organisaation sisällä. Noin neljännes koki, ettei siirtymät opiskelijaksi toisen koulutuksen järjestäjälle opintoihin suju joustavasti kesken koulutuksen. Opiskelijat eivät ole aktiivisia oman polun suunnittelussa (vain 47 %:lla), eikä yksilöllisten valintojen tekeminen opiskelijoilla toteudu. Haasteena nousee se, kuinka mahdollistetaan ylipäänsä yksilölliset valinnat. Noin neljännes on arvioinut, etteivät rakenteet mahdollista osaamisperusteista etenemistä (23 %). 14

15 Selvityksessä nostettiin esiin laajempana haasteena se, kuinka rakennetaan polkuja, joissa mahdollistuu sekä yksilöllinen eteneminen että opiskelukavereiden ja -ryhmän tuki (vrt. Maunu 2016). Jatkosuunnitelmien (työ, opinnot) tekeminen vaihtelee ja on vielä puutteita. Jo keskeyttäneiden opiskelijoiden jatkosuunnitelmien toteutus, jatkoseuranta ja suunnitelma eivät toteudu. Aikaisemmin keskeyttäneiden ja opintoihin palaavien osalta ei aina varmisteta, että opiskelija kiinnittyy opintoihin ja opiskelijoihin. Vuoden 2016 hakukierroksen siirtymiä toiselta asteelta ammattikorkeakouluun kehittävien hankkeiden taustalla oli kansallinen arviointi, jonka pohjalle on rakennettu tavoitteita. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus KARVI:n ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen siirtymiä koskevassa arvioinnissa Liikettä niveliin (Hintsanen ym., 2016) havaittiin, että tiedotuksessa yhteistyötä tehdään, mutta nivelvaiheeseen ja uraohjaukseen liittyvä yhteistyö on vähäisempää ja sen kehittäminen olisi tärkeää. Tulosten perusteella keskeisiä kehittämistarpeita ammatillisessa koulutuksessa olivat mm. jatko-opintoihin ohjauksen toimintamallien selkeyttäminen ja systematisointi järjestäjätasolla sekä ohjauksen laadullinen kehittäminen ja toimivuuden varmistaminen. Myös ohjauksen saatavuutta ja sekä jatko-opintomahdollisuuksia koskevaa tietoa ja ohjausta kaivattiin enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa. Siten on kiinnitetty huomiota tarpeeseen vahvista opiskelijalähtöisyyttä eli varhainen informointi jatko-opintoihin liittyvistä mahdollisuuksista ja opinnoissa tarvittavista valmiuksista sekä hakujärjestelmistä. Lisäksi on nähty tarpeelliseksi kehittää ura-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen järjestelmällinen kehittäminen alueellisessa yhteistyössä. Arvioinnin pohjalta tehtiinkin useita kehittämissuosituksia ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen nivelvaiheen sujuvoittamiseksi. Teemaan liittyy myös ammattikorkeakoulukentällä opiskelijavalintaan liittyvät muutokset ja liikehdintä: Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoista on vielä parhaillaan käynnissä kehittämishanke, jonka tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä kehittää valintoja suuntaan, joka ei edellytä pitkää valmentautumista. Ennen Sujuvat siirtymät -hankkeita on ollut ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen välisiä koulutuspolkuihin liittyviä hankkeita, joissa on käsitelty muun muassa opiskelijoiden jatkoopintoihin liittyviä asenteita, hakuorientaatioita ja opintovalmiuksia. Lisäksi on selvitelty ja kehitetty ohjaukseen, aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen ja tunnistamiseen sekä asioita liittyen ammatillista väylää edenneiden opiskelijoiden opintomenestykseen. Hankkeet ovat olleet pääsääntöisesti alueellisia ammattikorkeakoulujen toteuttamia kehittämishankkeita. (Hintsanen ym ) Ammattikorkeakoulut ovat olleet seuranta-aikana myös uudistusprosessissa: Ammattikorkeakoululainsäädäntö uudistettiin vuonna Itse uudistuksella on tavoiteltu läpinäkyvää, kannustavaa ja ammattikorkeakoulujen autonomiaa lisäävää hallinto- ja ohjausjärjestelmää, ja niille on haluttu mahdollistaa entistä itsenäisempi ja vahvempi asema ammattikorkeakoululaissa määriteltyjen tehtävien toteuttamiseen myös rahoitusjärjestelmäuudistuksen kautta. Lisäksi itsenäisellä oikeushenkilöasemalla on haluttu parantaa ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa esim. yksinkertaistamalla yhteistyöhön liittyvää päätöksentekoa. (OKM 2015.) Uudistuksen vaikutuksia koskeva arviointi valmistuu keväällä

16 3. Sujuvien siirtymien valtakunnalliset toimintamallit? Luvussa tuotetaan yhteenveto valtakunnallisten hankkeiden kehittämistyöstä sekä luodaan yleiskuva alueellisissa hankkeissa tehtävästä työstä. Hankekokonaisuudet ja niissä tehty kehittämistyö on jaettu seuraaviin alateemoihin, jotka noudattavat pitkälti hankehakujen pääteemoja: Opiskelijoiden siirtymät koulutuksen järjestäjien sisällä, opiskelijoiden siirtymät koulutuksen järjestäjien välillä sekä siirtymät jatko-opintoihin ja työelämään. Hankkeiden kehittämistyön esittelyyn on useampia luokitteluvaihtoehtoja. Zoomi-koordinaatiohanke on tuottanut omia koonteja hankkeiden tuottaman aineiston pohjalta. Zoomin väliraporteissa on tuotu esiin käytäntöjä hankkeissa kehitettävien toimenpiteiden mukaan jaoteltuna: nämä liittyvät nivelvaihesiirtymien, henkilökohtaistamiseen ja yksilöllisiin polkuihin tarjottavaan tukeen 2. Nyt tehdyssä arvioinnissa tuloksia, tai oletettuja tuloksia, ja toimintatapojen muutoksia arvioidaan sujuvien siirtymien näkökulmasta suhteessa valintaperusteissa asetettuihin kriteereihin, jolloin myös hankejaottelu on muodostettu koulutuksen siirtymiä kuvaavien kokonaisuuksien mukaisesti. Kuvaukset eivät ole yhteismitallisia johtuen jo siitä, että hankkeiden kehittämistyö on eri vaiheissa. Kuvauksissa on nostettu esiin kehittämistyön tavoitteet, syntyviä tai tuotettuja toimintamalleja, muutoksia koulutuksen järjestämiseen sekä juurtumisen ja levittämisen näkökulmaa ja peilattu mahdollista lisäarvoa kansallisesti. 2 A. Koulutukseen pääsy, perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaihe ja koulutukseen kiinnittyminen. B. Henkilökohtaistaminen. C. Yksilöllisyyden toteutuminen. D. Keskeyttäminen Koulutuksen/tutkinnon suorittamisen aikana tapahtuvat siirtymät. E. Valmistumisvaihe ja jatko-opinnot sekä työelämään siirtyminen. 16

17 3.1 Opiskelijoiden siirtymät toisen asteen koulutukseen ja koulutuksen järjestäjien sisällä Valtakunnallisissa hankkeissa siirtymiä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on kehitetty osana muuta kehittämistyötä, jolloin laajempi näkökulma liittyy koulutuksen sisäisiin siirtymisiin ja koulutuksen läpäisyn edistämiseen. Tällöin vain osa kehittämistyöstä kohdistuu siirtymien edistämiseen peruskoulusta lähtien mm. oikean alavalinnan löytämiseksi tai aliedustettujen ryhmien koulutukseen saattamiseksi ja koulutukseen kiinnittymisen edistämiseksi. Siten kokonaisuudet on yhdistetty tässä tarkastelussa. Laajasti ymmärrettynä koulutuksen järjestäjien sisäisiä siirtymiä on kehitetty kaikissa valtakunnallisissa hankkeissa jostain näkökulmasta. Yhdessä valtakunnallisessa hankkeessa näkökulmana on vahvemmin opintonsa jo keskeyttäneiden tai koulutusalaa vaihtavien hallittu poluttaminen ja toimintamallien rakentaminen. Tässä yhteydessä esitellään myös valtakunnallisesta ja alueellisesta osuudesta rahoitettuja hankkeita, joiden yhtymäkohdat siirtymävaiheisiin hakupainopisteiden perusteella ovat väljemmät, vaikka kehittämistyö vastaakin haettujen toimenpiteiden sisällä olevia tavoitteita. Tällöin näkökulmana on laajemmin ohjauksen kehittäminen ja läpäisyn tehostaminen. Paikallisesti pilotoituja malleja, joilla tuetaan keskeyttämisvaarassa olevien ja alaa vaihtavien siirtymiä on kehitetty erityisesti SISUhankkeessa. Valtakunnallisen osion kokonaisuudessa erityisesti Siirtymät sujuviksi SISU -hankkeessa ( ) 3 on tuotettu toimintamalleja, joilla edistetään opintonsa keskeyttäneiden tai koulutusalaa tai koulutuspaikkaa vaihtavien poluttamista välittömästi eteenpäin. Hankkeessa on kehitetty työnkuvia ja tukimalleja koskien koulutussiirtymiä koulutusalasta tai -muodosta toiseen, kuvattu prosesseja ja toimintamalleja, joilla edistetään yksilöllisiä oppimispolkuja ja kehitetty näihin ohjauksellisia toimintatapoja ja työkaluja. Ns. päätuotteet ovat sisäisen siirtymän ohjauksellinen ja pedagoginen toimintamalli, koulutustutustumisen ja tutkinnon osan suorittamisen toimintamalli sekä siirtymävaiheen opintoohjauksen kuvaus. Toimintamalleja on kuvattu runsaasti, ja niistä löytyy myös konkreettisia työkaluja mm. aloitusvaiheen henkilökohtaistamiseen. SISU-hankkeessa sisäisten siirtymien toimintamalleja on käsitelty eri näkökulmista ja kukin toimija on kehittänyt tiettyjä painopisteitä, sillä koulutuksen järjestäjät ovat olleet lähtökohtaisesti jo eri vaiheissa hankkeen eri osa-alueilla. Lisäksi organisaatioiden rakenne ja tehtävänkuvat poikkeavat. Toimijat ovat kuvanneet, että hankkeen tulokset jäävät soveltuvin osin elämään toteuttajaorganisaatioissa. Kehitetyt toimintamallit ovat kansallisesti kiinnostavia benchmarkkauksen kohteita ja siirrettäessä soveltuvin osin eri organisaatioiden tarpeisiin. Hanke on nostanut esiin hakemusvaiheessa, että verkoston maantieteellinen kattavuus tuo lisäarvoa valtakunnalliseen kehittämiseen. Hanke on jo 3 SISU-hanketta toteuttavat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, PKKY, Länsirannikon Koulu-tus Oy, Win- Nova, Oulun seudun ammattiopisto, OSAO sekä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu. 17

18 ehtinyt toteuttaa tahoillaan levittämistyötä, ja on laskelmiensa mukaan tavoittanut lähes henkilöä. Vaikka vuoropuhelu itsessään on arvokasta, toimintatapojen siirrosta ei kuitenkaan ole saatavalla tarkempaa tietoa. Hanke on raportoimassa rahoittajalle, ja toimintamalleista on kuvaukset Arjen arkki -menetelmäpankissa. Laajempi käytäntöjen siirto jää hankkeen jälkeen erikseen pohdittavaksi. Yksilöllisyyttä opintopoluille ( ) 4 -hankkeen päätavoitteena on ollut suunnitella ja kuvata sekä sisällöllisesti että visuaalisesti opiskelijoille erilaisia joustavia ja työelämälähtöisiä opintopolkumahdollisuuksia. Mallinnus voi toimia ohjauksen työkaluna luodessa ymmärrystä opiskelijoille valinnan mahdollisuuksista esimerkkipolkujen avulla. Lisäksi painopisteenä on ollut peruskouluyhteistyön kehittäminen; tavoitteena edesauttaa oikeita koulutusvalintoja ja sitä kautta myös läpäisyä. Osana kokonaisuutta on kehitetty mm. osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä. Hankkeen eri osatoteuttajat ovat työstäneet tahoillaan omista tarpeista ja tavoitteista lähteviä kehityshaaroja, kuten pelillistetty koulutuspolkuihin tutustumista ja kehitetty osaamiskarttoja ja osaamispasseja eri aloille. Käytännössä kukin taho on tuottanut sisältöjä varsin itsenäisesti ja toisiansa sparraten, mutta kehittämistyötä kootaan ja valtakunnallisesti tuotettavaa lopputulosta vedetään yhteen vasta hankkeen loppuvaiheessa. Yhteistyörakenteita kehittämällä ja opintopolkujen avaamisella lisätään alueellista osaamista ja tietoisuutta koulutus- ja uravaihtoehdoista. Päätuotteiden hyödynnettävyydestä ei ole saatavilla eri toimijoiden näkökulmasta arviointi- ja seurantatietoja. Hankkeessa on kuitenkin jo arvioitu, että suurin hyöty opintopolkumallien rakentamisesta on ollut omalle opetushenkilöstölle, joka on joutunut mm. miettimään tapoja esitellä alaa ja käytännön polkuja. Siten paikallinen osaaminen on kasvanut hankkeen aikana. Käytännössä ns. päätuote ei ole sellaisenaan otettavissa laajemmin käyttöön. Polkukuvaukset ovat myös jo osin vanhentuneita, eikä niitä tulla hankkeen jälkeen päivittämään. Ns. kevytversioon voidaan jättää aikaa kestävät osat. Varsinaisena levitettävänä lopputuotteena on syntymässä ohjeet, joilla ulkopuolinen voi lähteä kuvaamaan omaa versiota. Hankkeessa tehty kehittämistyö tuo enemmänkin alueellista lisäarvoa. Hankkeessa on valikoitu laajemmalle yleisölle mallinnettavaksi myös yhteisten tutkinnon osien aineiden osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen check-list, joka voi tuoda niin ikään lisäarvoa aineistona benchmarkkaukselle. Perusopetuksen kanssa tehty yhteistyö, ja käytännöt, joilla lisätään mahdollisuuksia tutustua koulutukseen ja alaan, ovat alueellisesti juurtumassa. Myös niiden kuvaaminen voisi tuoda benchmarkkaustietoa laajempaan kansalliseen käyttöön. 4 Saimaan ammattiopisto Sampo on hankkeen päätoteuttajan ja osatoteuttajina ovat Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO) ja Sastamalan koulutuskuntayhtymä (SASKY). 18

19 Digitaalisuus ja datan hyödyntäminen toimivat viitekehyksenä Poluttamohankkeessa, jossa tuotetaan toimintamalleja mm. opiskelijoiden opintojen seuraamiseen, osaamisen näkyväksi tekemiseen sekä opetus- ja ohjausmenetelmien kehittämiseksi. Poluttamo oma digipolku oppimiseen -hankkeessa ( ) on tehty hyvin laajaalaista kehittämistyötä liittyen eri tavoitteisiin, joita yhdistää se, kuinka opiskelija oppii itse hallitsemaan ja hahmottamaan opintojansa ja osaamista, ja opetus- ja ohjaushenkilöstö voi ohjata erilaisin menetelmin. Toimintamallien yhteys sujuvien siirtymien edistämiseen painottuu koulutuksen läpäisyn tehostamiseen ja työurien nopeamman alkamisen edistämiseen. Laajaan kokonaisuuteen kuuluu opiskelijoiden vertaisvalmennusta (kohderyhmänä mm. keskeyttämisen uhan alla olevat); multimodaalisuuden edistäminen (erityistä tukea tarvitsevat); osaamismerkkijärjestelmän käyttöönotto ja osaamisen näkyväksi tekeminen; oppimisanalytiikan hyödyntäminen ohjauksen tukena sekä opiskelijan henkilökohtaisen polun visualisointi ja kehitystyö niin ammatillisessa koulutuksessa kuin verkkolukiossa. Lisäksi piloteissa testataan koulutuksen järjestämisen tapoja ja pedagogiikkaa, kuten soluoppimisen käytäntöjä, yrittäjyyden oppimaisemaa sekä kehitetään amk-siirtymiä ja niitä tukevia tiedonhankintataitoja. Kehittämistyön lähtökohtana on ollut mm. havainnot, että HOPS ei kuvaa opintojen etenemistä, oppimisanalytiikan hyödyntäminen oppijan opintopolun tukena ja ohjauksen työvälineenä on ollut vaillinaista ja siihen on liittynyt myös lainsäädännöllisiä asioita, kuten henkilötietosuoja- ja lupakysymykset, joihin hankkeessa on lähdetty etsimään ratkaisuja. Opiskelijoiden vertaistukea kehittämällä on haluttu tukea oppimispolun kokonaisvaltaista hahmottamista ja ammatti-identiteetin kehittymistä. Karkeasti arvioituna hankkeessa tehty työ on hankekokonaisuudessa etäämmällä suoranaisten siirtymätilanteiden kehittämisestä. Kun osan hankkeiden kehittämistyö lähtee tilanteesta, jossa jo varaudutaan siirtymätilanteiden poluttamiseen, Poluttamo-hankkeessa lähestymistapana on pääosin se, että siirtymien juurisyyt tulee poistaa. Kokonaisvaltaiseen lähestymiseen kuuluu toimintamallit, joilla edesautetaan opiskelijoiden osallistamista oppijana mm. vertaistoimintaa kehittämällä, tekemällä osaamista näkyväksi ja hyödyntämällä tietoa opiskelijoiden opintopolun tukena. Poluttamo-hankkeessa kehitetään laajaa kokonaisuutta, käytännön työkaluja, toimintamalleja ja lähestymistapoja, joiden jokainen yksittäinen toimenpidekokonaisuus on arvioitava erikseen, eikä arviointitietoa ole vielä saatavilla. Poikkeuksellisen laajat tavoitteet heijastuvat myös siihen, että kokonaisuus on vaikeasti hahmotettavissa. Toisaalta mm. oppimisanalytiikan hyödyntämien läpäisyn tehostamiseksi ja siirtymien edistämiseksi on ammatillisessa koulutuksessa vielä lähtökuopissa eikä selkeää mallia ole vielä olemassa, jolloin hankkeessa tehty työ on automaattisesti valtakunnallisesti kiinnostavaa. Kiinnostavaa työtä tehdään mm. visuaalisen opinpolun tuottamistyössä, kehitettäessä yksilöllisessä järjestyksessä suoritettavan osaamisen hankkimisen seurantaa: Taustalla on myös ajatus kehittämistyön jatkamisesta joukkoistamisella: tutkintokohtaisia sisältöjen rakentaminen jokaisen koulutuksen järjestäjän taholla tarkoittaisi päällekkäistä työtä. Tämä edellyttää paitsi näyttöä hyödyistä, myös panostusta levittämistyöhön. 19

20 Hankkeen kokoonpano on luotu siitä näkökulmasta, että yhteistyökumppanit ovat edustamiensa kehitysalueiden asiantuntijoita. Työ pohjautuu hankekonsortion jäsenten osaamisiin ja heidän kehittämiinsä hyviin käytäntöihin 5. Hankkeessa yhdistyy tietoon perustuva kehittäminen ja käytännön pilotointi, minkä hanketoimijat arvioivat tuovan lisäarvoa kehittämistyöhön. Hankkeen verkostomaisesti toimivan toimintamallin voi nähdä lisäävän vaikuttavuutta: hanke julkaisee varsin reaaliaikaisesti tuloksiaan ja tuo niitä näkyväksi verkossa ja verkostoissa. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää säännöllisiä avoimia verkkotapaamisia, joihin kutsutaan myös muita hankkeita esittelemään toimintaansa. Hankkeessa tullaan myös koostamaan ohjausmenetelmien käsikirjaa, joka kokoaa hankkeessa kehitetyt uudet työkalut sekä ohjaustyön menetelmiä. Hanke on panostanut levittämistyöhön kokoamalla ja viestimällä tuloksista ja osallistumalla mm. ITK-päiville ja tuottamalla työpajakokonaisuuden. Ottaen huomioon hankkeen laajat tavoitteet, kunkin kehittämishaaran osalta vaaditaan huomattavaa levittämispanostusta ja sidosryhmäyhteistyötä. OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen -hanke ( ) 6 on rahoitettu haussa, jossa etsittiin hankkeita, joilla edistetään nuorten siirtymistä nopeammin jatko-opintoihin ja työelämään. Hankkeen kehittämistyössä korostuu koulutuksen uraohjauksen kehittäminen koulutusasteiden yhteistyönä. Keskeisenä kehittämisulottuvuutena on kuitenkin ns. osaamisidentiteetin rakentaminen, nuorten itsetuntemuksen sekä valmiuksien lisääminen tunnistaa omaa osaamistaan. Kantavana ajatuksena on ollut, että ammattikeskeisyyden sijaan tulee miettiä laajemmin, mitä taitoja opitaan ja miten niitä voi soveltaa. Hankkeessa tulee syntymään oppilaitoksille toimintamalli, jolla osaamisidentiteetin kehittymistä tuetaan opintojen alkuvaiheesta lähtien, jatkokoulutusvalintaan ja työelämään siirtymiseen saakka. Opiskelijoille tuotetaan aktiivisuutta tukevia työkaluja ja valmennusta itseohjautuvaan opinto- ja urapolkujen luomiseen ja osaamisidentiteetin rakentamiseen. Hankkeessa on kehitetty "osaamismatka"-niminen opintokokonaisuus, joka sisältää neljä työpajaa, jotka on teemoiteltu seuraavasti: Omat lähtökohdat ammatilliseen koulutukseen, ensikokemukset työpaikoilta, osaamiseen kasvamisen mahdollisuudet ja esteet, ammatillinen tulevaisuus. Arvioinnin tekohetkellä on pilotoitu vasta ensimmäistä työpajaa. Opiskelijoiden osaamisidentiteetin rakentaminen on lähtökohta OSATA-hankkeessa, jossa tuotetaan opintokokonaisuus sekä opetus- ja ohjaushenkilöstölle toimintamalli ja työkalut, joilla tukea opiskelijoita itseohjautuvaan opinto- ja urapolkujen luomiseen ja osaamisidentiteetin rakentamiseen. 5 Hakemuskuvauksen mukaan esim. Kansalaisfoorumi SKAF, HAMK Hvo ja HAMK TiKo ovat kehittäneet oppijoille suunnattua vertaisvalmennusta osaksi oppijoiden omien vahvuuksien tunnistamista ja elämänhallintaa. Otavan Opisto ja HAMK TiKo ovat kokeilleet oppijoiden digitaalisten jalanjälkien (My Data) analysointia ja tunnistaneet erilaisia oppijatyyppejä. Otavan Opisto, Omnia ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia ovat tehneet kokeiluja opintojen etenemisen visualisoinnista ja näkyväksi tekemisestä. Lapin AMK on selvittänyt jatkoopiskelijoiden metataitoja itsenäisen tiedonhallinnan ja avoimien oppimateriaalien näkökulmasta. 6 OSATA-hankkeen toteuttavat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö, Raahen ammattiopisto, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Yhteistyökumppaneina ovat Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK. 20

21 Opettajille ja ohjaajille tuotetaan työkaluja toimintamallien käyttöönottoon ja koulutusta toimintakulttuurin muuttamiseen, sekä mm. työssä opitun sekä oman aktiivisuuden kautta hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi jatko-opinnoissa ja työelämässä. Uraohjausosaaminen ja ammatti-identiteetin laajentaminen osaamisidentiteetiksi ovat teemoja, joiden voidaan nähdä edistävän ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita ja onnistuessaan hankkeessa voidaan nähdä tehtävän perustavanlaista työtä myös reformin toimeenpanon tukemiseksi. Hankkeen kehittämiskumppanuudessa on varsin selkeä työnjako, jossa on erikseen kehittäjiä ja pilotoijia. Kumppaniorganisaatioiden moninaisuus mahdollistaa moniäänisyyden, mutta kuten useissa hankkeissa, vaarana on, ettei ulkopuolelta tullut valmennus-/koulutuspaketti tule juurtumaan. Tähän työhön hankkeen on vastattava vielä toiminta-aikana, samoin kuin jatkaa työtä tuotteen mallintamiseksi ja levittämiseksi. Opettajakorkeakoulujen rooli voidaan nähdä keskeisenä laajemman vaikuttavuuden lisäämisessä osana täydennyskoulutuksia ja opettajankoulutuksessa. Tšetanes naal koulutuspoluilla -hankkeessa 7 ( ) on tuotettu romanien koulutukseen pääsyä ja koulutuksen läpäisyä edistäviä toimintamalleja: Koulu- ja oppilaitosmaailmassa on edistetty opetus- ja ohjaushenkilön osaamista ja yhteistyötä vanhempien kanssa. Hankkeessa on kehitetty romaniväestön koulutuspolkuja tukevia toimenpiteitä, minkä lisäksi hankkeen avulla pyritään parantamaan viranomaisten, opetus- ja ohjaustyötä tekevien sekä muiden romaneja toiminnassaan kohtaavien tietoisuutta romanikulttuurista, ja valmiutta ottaa yhteisön erityistarpeet huomioon erityisesti koulutuskysymyksissä. Romanien koulutuspolkujen tukemiseen on lähdetty kehittämään toimintamalleja eri toimijoille koulutuksen nivelvaiheisiin, läpäisyn edistämiseen, kulttuurisensitiiviseen ohjaukseen sekä osallisuuden lisäämiseen. Hankkeessa on edistetty romanisensitiivistä mallia, jossa kohdataan romanioppilaita ja opiskelijoita peruskoulussa ja toisella asteella, tuotettu tukimalleja koulutuksen hakeutuville ja ohjauksen tueksi sekä mm. jalkauduttu Ohjaamoon. Toisaalla kehitetään koulussa olevien romaninuorten tukimallia, joka auttaa kiinnittymistä jatkokoulutukseen. Vamos-nuorten palvelut ovat toteuttaneet romaneille soveltuvaa pedagogista ohjauskonseptia. Kehittämistyö pitää sisällään etsivää ja tukevaa työtä ja ohjausta, jota toteutetaan myös vankiloissa, tavoitteena ohjata opintojen jatkamiseen siviilissä. Hankkeessa on myös kokeiltu mm. nuorten oppilaitosrajat ylittävä vertaistukiryhmää. Kehittämistyö on edennyt kokeilujen kautta ja niistä oppien. Tšetanes naal -projektin arviointi- ja mallinnustyö on kevään 2018 aikana aktiivisessa vaiheessa. Laajassa hankkeessa syntynyttä kokemusperäistä tietoa ja toimintamalleja tulisi saada niiden arvioinnin jälkeen laajempaan tietoisuuteen opettajille ja ohjaajille, viranomaisille ja päättäjille, jotta osaaminen romanikulttuuriin ja romaneiden koulutukseen liittyvissä asioissa lisääntyisi. Jatko- 7 Päätoteuttajana Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajia ovat Suomen Romanifoorumi ry, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö/vamos, Mikkelin kaupunki/otavan Opisto, Kirkkopalvelut ry/seurakuntaopisto, Helsingin kaupunki/opetusvirasto, Salon kaupunki sekä Tampereen kaupunki/perusopetus.. 21

22 opintoihin ja työelämään Tšetanes naal -hankkeessa kehitettävistä toimintamalleista ks. lisää luku 3.3. Alueosioista rahoitetuissa hankkeissa tehdään monipuolisesti kehittämistyötä, joka täydentää valtakunnallista osiota ja palvelukokonaisuutta. Hankkeissa kehitetään esimerkiksi alueellisia ohjaus-, tieto- ja neuvontapalveluita koulutusten nivelvaiheisiin ja toimintamalleja opiskelijoiden osallisuuden edistämiseksi. Terveväylän Tervareitti -hankkeessa edesautetaan osallistavaa ohjausta yläkouluikäisille perusopetuksen siirtymävaiheeseen ja kehitetään toimintamallia nuoren toimintakyvyn arviointiin hankkeessa kehitetyn verkkopohjaisen työkalun avulla. Koulutuksessa aliedustettujen ryhmien tai laajemmin koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseksi alueosion hankkeissa on tuotettu valtakunnallista osiota runsaammin toimintamalleja. Näitä ovat mm. Alueellisissa hankkeissa koulutuksessa aliedustettujen ryhmien näkökulmasta kehitetään opinto-ohjausta etnistyneiden koulutusvalintojen estämiseksi, maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista sekä opiskelu- ja toimintakyvyn vahvistamisen malleja. menetelmät, joilla tunnistaa maahanmuuttajien non- ja informaalista osaamista ja osaamisen tunnistamisen validointia tukeva eportfolio (See Me taidot esille). Hankkeessa on myös polutettu nuoria maahanmuuttajia heidän osaamistasoaan vastaaviin koulutuksiin sekä oppimista ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Etnistyneiden koulutusalavalintojen estämiseksi kehitetään opinto-ohjausta Viisaat valinnat -tutkimushankkeessa. Opiskelu- ja toimintakyvyn vahvistamista kehittämällä hyvinvointivalmennusta edistetään esim. eboss-hankkeessa, jonka yhtenä kohderyhmänä on maahanmuuttajanuoret. 22

23 3.2 Opiskelijoiden siirtymiset koulutuksen järjestäjien välillä Valtakunnallisesta osiosta rahoitetuissa hankkeissa syntyy toimintamalleja ja pedagogisia ratkaisuja, joilla mahdollistetaan opiskelijoiden sujuva siirtyminen uuteen koulutukseen alan- tai paikkakunnanvaihtotilanteissa sekä koulutuksen järjestäjien omien organisaatioiden sisällä että erityisesti koulutuksen järjestäjien välillä. Malleja on kehitetty erityisesti AAVA- ja TAITAVA-hankkeissa. Hankkeet ovat tuottamassa ratkaisuja avointen ammatillisten opintojen suorittamiseen eri koulutuksen järjestäjien verkkotarjonnasta. Kehittämistyössä luodaan myös malli koulutuksen järjestäjien välisiin siirtymisiin, huomioiden myös alueen ohjaavat tahot tavoiteltaessa nuoria, jotka ovat koulutuksen ulkopuolella. AAVA Avoin väylä ammattiin -hankkeessa ( ) 8 on luotu pohjaa mallille, joka mahdollistaa opiskelijoiden paikasta riippumattoman opiskelun avointen ammatillisten opintojen verkkotarjonnasta. Hankkeessa syntyy maakuntarajat ylittävä avointen ammatillisten opintojen, tutkinnon yhteisten osien sekä opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen koulutustarjontamalli. Tarkoituksena on, että mallia ja verkko-opintoja voidaan hyödyntää myös opintojen siirtymävaiheessa, ja että avointen opintojen opiskelu antaa mahdollisuuden tutustua eri ammatillisiin aloihin sekä vahvistaa työelämässä ja opinnoissa tarvittavaa osaamista. Hankkeessa on samanaikaisesti kehitetty avoimet ammatilliset opinnot -koulutustarjotinsivuston sisältöä ja -tarjontaa (avoimetammatillisetopinnot.fi), pilotoitu ja kehitetty sivuston teknistä toimivuutta, luotu koulutuksen järjestäjien ja mm. Ohjaamo-yhteistyön toimintamallia sekä osallistettu hankkeen kohderyhmää koulutustarjotinsivuston ja sen tarjonnan kehittämiseen. Hankkeessa hyvin keskeisessä roolissa on ollut toimintamallin ja verkoston rakentaminen, ja arvioinnin toteutushetkellä hanke on viimeistelemässä kumppanuussopimusta sekä käyttöönottomanuaalia. Kehittämistyölle on luotu raamit ja sisältöjä, mutta työ jatkuu jatkohankkeessa, joka on arvioinnin aikaan rahoitusneuvotteluvaiheessa. Toimintaperiaatteena on, että kukin mukana oleva koulutuksen järjestäjä tuottaa sisältöjä ja kokonaisuuksia omista lähtökohdista ja hyödyntäen myös omia oppimisympäristöjä. Koulutuksen järjestäjien intressit osallistua avointen opintojen tarjontaan vaihtelevat: osalle opinnot voivat tarjota keinon opiskelijoiden houkuttelemiseen (ns. sisäänheittotuote), osalle palvelu voi näyttäytyä vielä päällekkäisenä suhteessa omaan opintotarjontaan. Lisäksi osallistuminen edellyttää sitoutumista palvelun ylläpitämiseen, mikä edellyttää luonnollisesti resurssia ja tehtävänkuvien määrittelyä. Laadukkaan tarjonnan edellytyksenä on myös verkkopedagoginen osaaminen ja toteutustavat, joiden osalta hanke tekee myös linjauksia. Silti haasteena on tunnistettavissa vielä aito saavutettavuus, eli avointen opintojen tarjonta voi näyttäytyä potentiaaliselle opiskelijalle hajanaiselta, eikä kaikkia koulutuksen järjestäjien opintoja voida taata tasapuolisesti. Myös koulutuksen järjestäjien 8 Toteuttajia ovat Turun Aikuiskoulutussäätiö/ Turun Aikuiskoulutuskeskus, Salon seudun koulutuskuntayhtymä/ Salon seudun ammattiopisto, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Helsingin kaupungin opetusvirasto/ Stadin ammattiopisto, Länsirannikon koulutus Oy WinNova. 23

24 ulkopuolelta tulevien nuorten ohjausmalleista sopiminen edellyttää suurta panostusta ja alueellisista yhteistyökäytänteistä sopimista. Verkoston yhteistyösopimuksen luonnosvaiheessa palvelun tuottajilta ei edellytetä yhtenäistä ratkaisua opintojen tuottamisesta ja ylläpitämisestä koituvien kustannusten ratkaisemiseksi. Toteuttajaverkostossa ollaan vielä sopimassa myös osaamisen tunnistaminen ja tunnustamisen käytäntöjä. AAVA:ssa on toteutettu palvelun juurruttamissuunnitelmat, ja aloitettu niiden mukainen toiminta. Mm. opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä opiskelijoille suunnattuja avointen opintojen markkinointitoimenpiteitä on suunnitteilla. Toimintamallit opiskelijoiden siirtymisiin koulutuksen järjestäjien välillä ovat aktiivisessa kehittämisvaiheessa. Kehitettävää on erityisesti väliaikaisten siirtymien ja koulutuksen ulkopuolella olevien opintojen suoritusmalleissa. AAVA:ssa tehty kehittämistyön voi onnistuessaan nähdä täydentävän kansallisesti koulutuksen tarjontaa, sujuvoittavan siirtymiä ja säästävän resursseja, kun opiskelijat voivat valita opintoja usean eri koulutusorganisaation avointen opintojen koulutustarjonnasta. Hanke on kehittänyt toimintaansa ja sisältöjä saadun palautteen perusteella, ja arvioinnin aikaan moni asia on vielä auki. Hankkeen tunnistamiin laajempiin haasteisiin on tarkoitus vastata vielä jatkohankkeessa. TAITAVA-hankkeen ( ) tavoitteena on luoda valtakunnallinen avointen opintojen ja oppimisympäristöjen toimintamalli, joka tukee nuorten sujuvaa siirtymistä ammatillisiin opintoihin tai koulutusalalta tai koulutuksen järjestäjältä toiselle. Avointen opintojen toimintamalli tukee keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden siirtymistä ja avoimet opinnot mahdollistavat myös opintojen ulkopuolella olevien nuorten siirtymisen koulutukseen heille sopivana ajankohtana. Hankkeessa on kehitetty myös ohjauksellisen opettajuuden työotetta ja tehty tiivistä yhteistyötä nuoren kanssa toimivien ohjaustahojen kanssa. Ohjauksellisen opettajuuden -mallissa pilottialojen opettajat ottavat vastaan uusia tai alaa vaihtavia nuoria ja järjestävät heille avoimina opintoina alaan orientoivia sisältöjä niin, että nuoret pääsevät kiinni alan opintoihin. Lisäksi ohjaavan opettajuuden työotteessa kehitetään uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja nuorten osaamisen kehittämiseen ja syventämiseen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä alueiden Ohjaamoiden kanssa nuorten poluttamisessa oikeiden ja heille soveltuvien koulutuspalvelujen piiriin. Lisäksi TAITAVA tekee tiivistä yhteistyötä AAVA-hankkeen kanssa: TAITAVA-hankkeessa tuotettua avointen opintojen koulutustarjontaa viedään AAVA-hankkeen valtakunnalliselle opintotarjottimelle kaikkien hyödynnettäviksi. TAITAVA-hankkeessa pilotoidaan ja mallinnetaan erilaisia siirtymiä ammatilliseen koulutukseen, esimerkiksi avoimia tutustumisjaksoja, koulutuskokeiluja ja ponnahdusjaksoja. Erilaisia avoimia oppimisympäristöjä hyödyntämällä mahdollistetaan nuoren osaamisen kerryttäminen ja joustavat siirtymät. Tietoisuus avoimista ammatillisista opinnoista ei ole vielä levinnyt valtakunnalliseksi, mi- 9 Päätoteuttajana toimii Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja Stadin ammattiopisto. Muut toteuttajat ovat: Keskuspuiston ammattiopisto, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, Oulun seudun ammattiopisto, Saimaan ammattiopisto Sampo ja Koulutuskeskus SEDU. 24

25 kä hidastaa osaltaan mallin vakiinnuttamista. Avoimia ammatillisia opintoja on pilotoitu paikallisesti ja valtakunnallinen ristiin pilotointi on aloitettu keväällä Hankkeen kehittämistyö on aktiivisessa vaiheessa arviointihetkellä. Siten vaikutusta koulutuksen järjestämisen tapoihin voidaan arvioida vasta tavoitetasolla. Onnistuessaan siirtymät helpottuvat, tyhjäkäynti ja tippuminen opintojen ulkopuolelle vähenee. Hankkeen voidaan arvioida olevan vaiheessa, jossa on keskeistä eri tyyppisten siirtymien kuvaaminen, havainnollistava mallintaminen ja eri toimijoiden vastuiden kuvaaminen, jotta mallia voidaan vakiinnuttaa, mutta myös siirtää valtakunnallisesti. Käytäntöjen vakiinnuttamiseksi tarvitaan vielä strategisista sopimista. Toimintojen pilotoinnista saadut kokemukset tulisikin viedä strategisesti seuraavalle tasolle. Työ on kesken, eikä siirrettävyyttä voi arvioida ennen hankkeessa tehtävää mallinnustyötä. 3.3 Siirtymät koulutuksesta jatko-opintoihin ja työelämään Tässä yhteydessä esitellään kehittämistyötä, joissa on paneuduttu kokonaisvaltaisesti jatkoohjauksen kysymyksiin, mutta erityinen painopiste kehittämistyössä on siirtymät jatko-opintoihin, erityisesti ammattikorkeaopintoihin. Kolmessa rahoitetussa valtakunnallisessa hankkeessa pääfokuksena on kehittää palveluita, toimintamalleja ja pedagogisia ratkaisuja, joilla nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluopintoihin siirtymistä joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen avulla (NOP- SA, Jatkoväylä, Smidiga övergångar i Svenskfinland). Lisäksi näkökulma on sisällä kolmessa muussa valtakunnallisessa hankkeessa (Poluttamo, Tšetanes Naal, uraohjauksen näkökulmasta myös OSATA) ja useassa alueellisessa hankkeessa. Jatko-opintoihin siirtymiä ja alueellista yhteistyötä kehitettäessä pyritään vastaamaan myös laajempiin ohjauksellisiin ja kysymyksiin ja vaikuttamaan ammatillisen koulutuksen järjestämistapoihin. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyötä kehittävässä kolmessa hankkeessa on lähdetty hieman eri lähestymistavoilla ratkaisemaan samoja haasteita, joiksi on tunnistettu mm. puutteet opiskelijoiden opiskeluvalmiuksissa tietyissä aineissa, opiskelijoiden ja huoltajien tietoisuus jatko-opintomahdollisuuksista ammattikorkeakouluissa ja ns. väyläopinnoista. Keskeisenä opiskelijoiden koulutuksellisen tasaarvon haasteena on tunnistettu opetus- ja ohjaushenkilöstön ohjausosaaminen ja tietoisuus vaihtoehtoisista opintopoluista. Edellisiin liittyy opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen ja ns. väyläopintojen tarjonta ja saatavuus sekä niihin liittyvä rakenteellinen haaste opinto-ajan lyhentymisen näkökulmasta, eli opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen/ AHOTointi. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien sisällä on tullut vahvistaa ohjausosaamista ja tuntemusta poluista. Ammatillisen koulutuksen järjestämiseen liittyy opintopolkujen suunnitteluun liittyvät kysymykset, ja hankkeiden edesauttamana on pitänyt lähteä ratkaisemaan opintojen organisoimiseen liittyviä rakenteellisia seikkoja, eli mm. sitä, kuinka opinnot limittyvät (lukujärjestys)teknisesti. Kuten monen muun seikan osalta, koulutuksen järjestäjät ovat hyvin eri vaiheessa eri käytäntöjen 25

26 kanssa. Keskeinen korkeakoulujen kanssa työstettävä seikka on ollut ns. väyläopintojen tarjonnan ja opiskelijaksi ottamisen käytännöistä sopiminen. Toteutukset edellyttävät paljon yksilö- ja ryhmäohjausta, koulutusten suunnittelua ja henkilökohtaistamista molemmissa päissä. Jo pelkästään se, että opiskelijat voivat olla työssäoppimassa eri puolilla maakuntaa, vaikuttaa yhteydenpidon tapoihin, ohjaukseen ja yksilöllisiin ratkaisuihin. Osassa hankkeita pohditaan tapoja helpottaa lähiopintoina suoritettavia opintoja, osassa tehdään linjauksia siitä, paljonko ja mitä opintoja on mielekästä suorittaa etänä ja verkossa. Yhteistyötä on lähdetty syventämään myös koulutusasteiden jaettujen oppimisympäristöjen kautta. Yhteisenä tavoitteena hankkeilla on kokonaisopiskeluajan lyhentäminen opiskelijoilla, jotka siirtyvät ammatillisesta toisen asteen tutkinnosta ammattikorkeakoulututkinnon suorittajiksi. Siirtymävaiheen opintojen järjestäminen kuuluu laajempiin ammatillisen koulutuksen järjestämisen rakenteellisiin ratkaisuihin, joilla edistetään asiakaslähtöisiä ja yksilöllisiä opintopolkuja. Yhtenä merkittävimpänä tulevaisuuden haasteena voidaan nostaa esiin, että vaikka alueellisia ja alakohtaisia malleja tehdään, työ on kesken vielä sen osalta, että saadaan korkeakoulujen välisiä ratkaisuja valtakunnallisesti. Esimerkiksi alakohtaiset sopimukset ammatillisen ja ammattikorkeakoulun välillä eivät automaattisesti auta osaamisen tunnustamisessa toiseen korkeakouluun. Seuraavaksi kuvataan lyhyesti jatkoopintoihin siirtymiä kehittävien hankkeiden tavoitteita ja odotettuja tuloksia. NOPSA Nopea ammatillinen väylä työelämään ( ) 10 -hankkeessa valtakunnallisia toimintamalleja edistetään kehittämällä alueellista yhteistyötä ja kumppanuuksia tekniikan ja liikenteen aloilla. Alueellinen kehittäminen perustuu NOPSA-tiimien laatimiin, hankesuunnitelman tavoitteiden suuntaisiin kehittämissuunnitelmiin. Valtakunnallisia malleja laaditaan kokoamalla kokemuksia ja arviointitietoa alueellista kehittämistoimenpiteistä. NOPSA-hanke on edennyt tavoitteiden mukaisesti, mutta osa pilotoinneista on vasta käynnistymässä keväällä Hankkeissa painottuu alueellisuus, ja tarve valtakunnallisille toimintamalleille on vielä ilmeinen. Painopisteinä on kielten oppimisen polkuopintomallin kehittäminen sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja kehittäminen niin ohjauksessa, osaamisen näkyväksi tekemisessä kuin osaamisen tunnustamisessakin. Keskeisessä roolissa hankkeessa on opettajuuden kehittäminen rakentamalla uraohjauksen valmennusohjelmaa (HAMK ja TAMK ammatilliset opettajakorkeakoulut) ja siihen liittyvän osaamismerkin. Hankkeessa on työstetty uraohjauksen käsitteellistä viitekehystä ja valmennusohjelman sisällön suunnittelua. Uraohjauksen valmennusohjelma ja osaamismerkki myös pilotoidaan ja kehitetään palautteiden ja kokemusten perusteella. NOPSA-hankkeen ohjauksen kehittämisessä huomiota suunnataan myös potentiaalisten tulevaisuuden huippuosaajien erityiseen huomioimiseen nopeilla opintopoluilla. 10 Hankkeen toteuttajaverkoston muodostavat ammattikorkeakoulut Centria, HAMK, SAMK, TAMK, TuAMK sekä ammattiopistot Edupoli, Tredu, Turun kaupunki, Winnova. 26

27 Hankkeessa työstetään mm. ruotsin kielen mallien kehittämistä polkuopintotarjontaan. Tarjolle tulee niin pelkkää virtuaaliopetusta, luokkaopetusta kuin virtuaali- ja luokkaopetusta yhdistäviä opintoja. Alueellisina väyläopintoina kehitetään esimerkiksi 15 osaamispistettä sähköalalle, mikä mahdollistaa väylän koulutukseen ilman pääsykoetta. Toisaalla on sovittu toimintatavoista avoimen ammattikorkeakoulun moduulien käytöstä matematiikan osalta. Jatkossa mukaan on tulossa myös fysiikka. Hankkeessa on jatkettu viestintäpaketin (äidinkieli, ruotsi, englanti) valmistelua, ja testaus toteutuu kevään 2018 aikana. Esimerkiksi Varsinais-Suomen tiimin osatavoitteena edistettäessä yksilöllisiä joustavia opintopolkuja kohti korkea-astetta kehitetään jatkuvan sisäänoton resurssien ja ohjauksen näkökulmasta tutoreiden hyödyntämistä tekniikan aloilla uusien opiskelijoiden tukena. Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun -hankkeessa ( ) 11 kehitetään hankeverkostossa edelleen ja yhtenäistetään siirtymävaihetta tukevia toimintamalleja ja pedagogisia ratkaisuja. Hankkeessa luodaan valtakunnalliset suositukset ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun välistä siirtymää tukevien opintojen ja palveluiden toteuttamiseen, ja otetaan ne käyttöön Jatkoväylä-toteuttajaorganisaatioissa. Hankkeessa on arvioinnin tiedonkeruuvaiheessa käynnissä toimintamallien kehittämis- ja yhdenmukaistamisvaihe, ja mm. ohjausprosessien kehittäminen ja ohjaustaitojen kehittäminen yhteistyöorganisaatioissa on työn alla. Hanke on tuottanut jatkoselvityksen KARVI:n julkaisemalle Liikettä niveliin -raportille, mutta oman hankkeen näkökulmasta (Tamlander ja Hohenthal, 2017). Ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja ammattikorkeakouluille helmikuussa 2017 toteutettu kysely 12 on tuonut esiin konkreettisia keittämistarpeita, joihin on voitu lähteä hankkeessa vastaamaan. Valtakunnallisen hankkeen eri aluetiimeissä on työstetty sisältöjä ja toimintamalleja omasta lähtötilanteesta ja tarpeista katsoen. Koska yhteistyön taso vaihtelee paljon, lähtökohtana on, että pohjatyötä tehdään eri tahoilla ja tuodaan kokemuksia yhteen, ennen kuin on mahdollista työstää valtakunnallisia suosituksia. Smidiga övergångar i Svenskfinland -hankkeessa ( ) 13 on pilotoitu siirtymiä ruotsinkielisessä verkostossa: tässäkin hankkeessa tavoitteena on tuottaa alakohtaisia malleja, ei niinkään yhtä yhteistä mallia. Pilotointia toteutetaan seuraamalla yksittäisten opiskelijoiden polkuja. Kehittämistyötä tehdään kuulemalla opiskelijoita, ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun jo siirtyneitä ja valmistuneita sekä ammattikorkeakouluun hankkeen aikana siirtyneitä ja ohjattavia. Tehtyjen kokeilujen perusteella kokonaisopintoaika on lyhentynyt jopa vuodella. Hankkeessa kootaan ja edelleen kehitetään tukimateriaalia matematiikkaan ja kieliin, joita tullaan 11 Hanketta koordinoi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu (XAMK). Kumppaneita ovat Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Etelä-Savon koulutus Oy, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Hyria koulutus Oy, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy. 12 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien vastausprosentti oli 67 (80/119), ammattikorkeakoulujen 80 (20/25). 13 Hanketoimijat: Yrkesakademin i Österbotten, Arcada, Novia, Optima, Prakticum, Vamia 27

28 testaamaan vuoden 2018 aikana. Hankkeessa kehitetään myös ohjauksen malli ammatilliseen koulutukseen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen, siirtymävaiheisiin ja opintojen alkuvaiheeseen. Hankkeessa on tarkoitus luoda malli myös tutkinnon suorittamisen ja koulutusasteelta toiselle siirtymisen jälkeisen sijoittumisen seurantaan, analysointiin ja arviointiin. Hankkeessa ollaan tuottamassa myös linjauksia siitä, mitä osioita voidaan suorittaa verkko-opintoina, ja miten ne järjestetään. Lähtökohtaisesti haasteena koulutuksen järjestämisessä on tunnistettu pitkät etäisyydet alueilla, joilla ei ole julkisia kulkuneuvoja. Mm. ohjausvastuukysymykset ovat selvityksen tiedonkeruun vaiheessa vielä työn alla. Myös muissa valtakunnallisissa hankkeissa edistetään siirtymiä jatko-opintoihin ja työelämään. Poluttamo-hankkeen yhtenä osatavoitteena on helpottaa opiskelijoiden siirtymää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tukemalla informaatiolukutaidon kehittymistä, luomalla toimintamalleja opiskelijoiden tiedonhankinnan ja informaatiolukutaidon kehittämiseksi ja lisäämällä valmiuksia ongelma- ja projektilähtöiseen opiskeluun. Toinen kehittämishaara liittyy tekniikan alan opiskelun oppimisvalmiuksien parantamiseen: yhdessä hankkeen pilotissa nostetaan opiskelijoiden oppimisvalmiuksia matemaattisten taitojen osalta. Kyseessä on seitsemän osaamispisteen paketti, joka kytketään ammatillisiin tehtäviin ja ongelmiin. Tšetanes naal koulutuspoluilla -hankkeessa on tuotettu korkeakouluopinnoista kiinnostuneiden tukipaja-konseptia, tavoitteena auttaa romaneita korkeakouluopintoihin hakeutumisessa. Tukipajassa vahvistetaan korkeakouluvalmiuksia ja oppimisvalmiuksia, ja luodaan uskoa edetä korkeakouluopintoihin. Markkinoinnissa ja koulutukseen ohjauksessa hyödynnetään romaniyhteisöä. Mallintaminen on arvioinnin aikaan valmisteilla. Hankkeessa edesautetaan työllistymistä ja urasuunnittelua romanien koulutus -ja työllisyysmessut -konseptin avulla, jota on kehitetty laajemmassa hanke- ja toimijayhteistyössä. Koulutus- ja työllistymispolkujen edistämiseen on kunnan romanityöhön kehitetty ns. tukiporrasmalli romaniasiakkaiden tukemiseksi. Mallissa kunnan työntekijä järjestää opiskelun kautta yksilöityjä ja räätälöityjä polkuja työelämään. Asiakastyöllä pyritään lisäämään koulutusmyönteisyyttä ja madalletaan kynnystä hakeutua ja osallistua koulutukseen tai työhön. Lisäksi hankkeessa tuotettua kokemusasiantuntijakoulutus -konseptia on kehitetty ja pilotoitu kokonaisuudessaan, ja kokemukset ovat rohkaisevia. Seurakuntaopiston ja Romanifoorumin tuottama malli piti sisällään yhdeksän viikonloppukokonaisuutta, jolloin on nostettu esiin omia vahvuuksia, ja tätä kautta mm. osallisuuden ja koulutusmyönteisyyden nähdään kasvavan. Koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutus- ja työllistymispolkujen edistämiseen on tuotettu monipuolisesti malleja eri toimijoiden näkökulmista. Vaikka romanien koulutus- ja työllistymistä edistäviä hankkeita on ollut aikaisemmin, lisäarvona tässä hankkeessa on se, että hanke toimii romaniyhteisön kanssa tiiviissä yhteistyössä ja sen sisällä ja sitä voimaannuttamalla (ml. vertaisvalmennuskoulutukset aikuisille). Vaikka haasteena o n ollut osallistujien löytäminen amk-tukipajamalliin, yhteisön sisältä suunnittelu ja viestintä tuo parempia 28

29 tuloksia, ja vaikuttavuus todennäköisesti todennettavissa vielä tulevaisuudessa. Haasteena malleissa on se, miten ne saadaan aidosti juurrutettua paikallisesti ja levitettyä soveltuvin osin. Hankkeessa on laajat tavoitteet, eikä juurtumisennusteita voi yleistää. Esimerkiksi tukiporrasmallia on aikomus juurruttaa osaksi kaupungin romanityötä, ja työtä tehdään sen levittämiseksi vielä hankkeen aikana. Hanke on mahdollistanut resursseja työskennellä yksilöllisesti sellaisten nuorten ja aikuisten romanien kanssa, jotka tarvitsevat tukea koulutuspolullaan. Hankkeen jälkeen eri kehittämishaarat tulisi saada leviämään, jos ei sellaisenaan, niin ainakin keskeisiltä osin; kulttuuri/romanisensitiivinen osaaminen, yhteistyö vanhempien kanssa, jatkopoluille kannustaminen ja tukipajan elementtien ottaminen soveltuvin osin muiden korkeakoulujen valmentaviin opintoihin. Vastaavasti romanityöparien lisääminen niin etsivässä nuorisotyössä kuin Ohjaamoissa on seikka, joka vaatii resursseja. Alueellisia korkeakoulupolkujen kehittämiseen tähtääviä hankkeita on useampia: Jo päättyneessä Vauhtia väylälle -hankkeessa on kehitetty käytäntöjä ja tuotettu Centria-ammattikorkeakoulun näkökulmasta tukimateriaalia eri aloilta. Hankkeen tuottamassa julkaisussa on dokumentoitu toimintatapoja ja menetelmiä mm. liittyen avointen ammattikorkeakouluopintojen tarjoamiseen, amk-opintotarjonnan ja toteutustapojen kehittämiseen sekä ohjaukseen sekä AHOTointiin ja itsearviointiin. (ks. Hohenthal ja Leppisaari, toim ) Alueellisessa osiossa ruotsinkielisellä Uudellamaalla Stora Komet (Novia) -hankkeessa kehitetään niin ikään uraohjausta, väyläopintoja ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä. Jyväskylän yliopiston koordinoiman Omalle Alueellisissa hankkeissa on tehty paikallisesti työtä opiskelijoiden jatko-opintopolkujen edistämiseksi. Myös koulutuksessa aliedustettujen ryhmien korkeakouluopintoihin hakeutumiseen ja opintojen tukeen on tuotettu malleja. polulle korkeakouluun -hankkeessa luodaan Keski-Suomeen alueellinen kokonaismalli toisen ja korkea-asteen oppilaitosten väliselle yhteistyölle opintopolun siirtymien tukemiseen ja sujuvoittamiseen. Toimintamalleja ovat tutustumiskurssit ja kurssitarjotin toisen asteen opiskelijoille, työelämälähtöisen ja osaamisperustaisen pedagogisen osaamisen kehittymisen tuki toisen ja korkea-asteen opetus- ja ohjaushenkilöstölle, suunnitelmat ja käytänteet ohjauksen kehittämiseksi sekä polkupilotit yliopiston (LUMA- ja kielipolku) ja ammattikorkeakouluun (Marata ja liiketalous) suuntaan. Aliedustettujen ryhmien jatko-opintoihin pääsyä ammattikorkeakouluopintoihin on edistetty valtakunnallisen Tšetanes naal - hankkeen lisäksi alueellisissa Opin portailla -hankkeissa. Opin portailla Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen tuloksia ja toimiviksi todettuja palvelumalleja on jo kuvattu hankkeen julkaisussa (Pinolehto, M. toim., 2017). Mukana on kuvaukset koskien etsivää romanityötä koulutukseen hakeutumisen tukena; kulttuurisensitiivinen opiskelijavalinta; maahanmuuttaja- ja romanitaustaisille opiskelijoille suunnattu tukipajatoiminta perusasteella; toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa; opiskelijamentoritoiminta sekä monikulttuurinen ohjaus ja osaaminen -koulutus opetus-ja ohjaushenkilöstölle. Opinportailla Satakunnassa -hankkeessa jatketaan samasta teemasta, mutta edistäen erityisesti maahanmuuttajien siirtymää korkeakouluopintoihin. Siirtymän tukemiseksi on jo toteutettu korkeakouluvalmiuksia vahvistavia koulutuksia, valintakoevalmennus, opiskelujen edetessä monimuoto-opiskelijoiden etäviikkoihin kalenteroidut tukipajapäivät. 29

30 4. Yhteenveto arvioinnin tuloksista Luvussa esitellään kootusti arvioinnin tulokset vastaten arviointikysymyksiin. Kymmenen valtakunnallisen hankkeen osalta tarkastellaan sitä, kuinka ne ovat vastanneet määriteltyihin kehittämiskohteisiin, mitä lisäarvoa ne tuovat kansalliseen sujuvien siirtymien kehittämiseen ja mitä vaikutuksia kehitetyillä toimintamalleilla on koulutuksen järjestämisen tapoihin. Alueellisten hankkeiden osalta on tarkasteltu yleisemmin niiden tuomaa lisäarvoa kansalliseen sujuvien siirtymien kehittämiseen. Sujuvien siirtymien kokonaisuudessa on hankkeita, jotka edistävät laajemmin toisen asteen koulutuksen siirtymiä, mutta toimeksiannon mukaisesti tässä käsitellään vain hankkeita, jotka liittyvät ammatillisen koulutuksen siirtymiin. 4.1 Miten hankkeet ovat vastanneet määriteltyihin kehittämiskohteisiin? Sujuvat siirtymät -osion kehittämiskohteet on määritelty kunkin hakukierroksen valintaperusteissa. Hankkeilla on haettu toimintamalleja 1) opintonsa jo keskeyttäneiden tai koulutusalaa tai koulutuspaikkaa vaihtavien välittömään poluttamiseen. 2) Toimintamalleja, joilla mahdollistetaan opiskelijoiden sujuva siirtyminen uuteen koulutukseen alan tai paikkakunnan vaihtotilanteissa niin koulutuksen järjestäjien sisällä kuin niiden välillä. 3) Siirtymien kehittäminen koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osalta koulutuksesta toiseen ja koulutuksesta työhön, ja ylipäänsä ammatillisen koulutuksen suorittaminen, minkä tueksi tulee edistää joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. Lisäksi on haettu 4) toimintamalleja, joilla edistetään nuorten siirtymistä nopeammin jatko-opintoihin. Tällöin tavoitteena on ollut edistää siirtymisiä korkeakouluopintoihin joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen avulla, mikä edellyttää myös koulutusasteiden yhteistyön tiivistämistä. Valtakunnallista lisäarvoa ja juurtumisen näkökulmaa avataan myöhemmin lisää. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että hankkeissa määriteltyihin kehittämiskohteisiin eli tarpeeseen, johon hankkeita on painopisteiden mukaisesti haettu, on tuotettu tai ollaan tuottamassa runsaasti toimintamalleja. Sujuvat siirtymät -osion tavoitteissa määriteltyjen toimenpiteiden mukaista kehit- 30

31 tämistyötä tehdään laajasti myös hankkeissa, joissa painopiste on enemmän läpäisyn tehostamisessa haun mukaisten siirtymisvaiheiden kehittämisen sijaan. Hankkeet ovat tuottaneet omanlaisia malleja paikallisista lähtökohdista ja toisilta oppien. Usean hankkeen haasteena on, että Sujuvat siirtymät -osion tavoitteet on asetettu niin laveasti, että mikä tahansa kehittämistyö mahtuu niiden sisälle. Opiskelijoiden siirtymiä koulutuksen järjestäjän sisällä on kehitetty alueellisesti pilotoiden eri tyyppisten koulutuksen järjestäjien ja alueiden näkökulmasta. Myös siirtymiä koulutuksen järjestäjien välillä ja mm. paikkakunnalta toiselle on lähdetty kehittämään, mutta työ on vielä kesken. Siirtymiä ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin ja työelämään on rahoitetuissa valtakunnallisissa hankkeissa lähdetty kehittämään varsin kokonaisvaltaisesti ja laajalla rintamalla niin valtakunnallisissa kuin alueellisissa hankkeissa. Vaikka koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutuspolkujen edistäminen on ollut läpileikkaavana valintakriteereissä, vain yhdessä valtakunnallisessa hankkeessa se on suoranaisesti kehittämisen kohteena: Tšetanes Naal -hankkeessa on kehitetty romanien siirtymiä koulutukseen ja työhön. Lähestymistapoja ja toimintamalleja tuotetaan hankkeessa laajasti eri toimijoille. Vaikka siirtymävaiheen palveluiden kohderyhmänä ovat todennäköisemmin koulutuksen ns. riskiryhmissä olevat, kaikkiaan voidaan arvioida, että aliedustettujen ryhmien tai yhdenvertaisten koulutuspolkujen erityiskysymyksiä on huomioitu vain ohuelti muissa valtakunnallisissa hankkeissa, ja aiheen kannalta kiinnostavia avauksia on enemmän alueellisissa hankeosioissa. 4.2 Hankkeiden lisäarvo kansalliseen toimintaan Hallittuja siirtymiä tutkinnoista toiseen on ratkaistu ja mallinnettu. Lisäarvo tulee näkymään siinä, kuinka toimintamalleja siirretään ja jalostetaan reformin tuomien muutosten myötä. Ohjausasiakirjojen mukaan kansallinen lisäarvo on määritelty seuraavasti: Opintopolku.fi-verkkopalvelun tueksi luodaan, pilotoidaan ja mallinnetaan ESR-rahoituksella valtakunnallisesti yhteneviä, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheen palveluita ja toimintamalleja. Palvelut ja toimintamallit vakiinnutetaan osaksi koulutusjärjestelmää ja koulutuksen järjestäjien toimintaa. Kirjausta on tulkittu jälkikäteen myös siten, että hankkeiden tulee voida hyödyntää opintopolun rajapintoja ja luoda malleja, jotka istuvat ohjauskokonaisuuteen. Tämän lisäksi hankkeiden tuomaa lisäarvoa tulee kuitenkin peilata laajemmin suhteessa siihen, voidaanko hankkeiden toimintamalleilla vastata vielä tämän 31

32 hetkisiin siirtymävaiheen haasteisiin. Hankkeiden toiminta-aikana on tehty koulutuspoliittisia uudistuksia, joilla on suoraan vaikutusta siihen, mitä lisäarvoa hankkeet tuovat niiden päättymisen jälkeen. Jos malli ei sovellu enää reformin aikaiseen maailmaan, ei se tuo myöskään lisäarvoa. Hankkeilta odotetaan valtakunnallisesti siirrettäviä malleja, joita käytännössä voidaan löyhästi arvioituna löytää jokaisesta hankkeesta; kaikissa hankkeissa on kärkiä, joista saadaan vähintäänkin yksittäisiä valtakunnallisesti sovellettavia malleja levitettäväksi tai benchmarkattavaksi. Lopulta arvo riippuu pitkälti mallintamisesta, levittämistyöstä, vuorovaikutuksen tavoista ja viestinnästä, eli siitä, että tuotokset on helppo löytää ja ottaa käyttöön. Valtakunnallisessa SISU-hankkeessa on kehitetty sisäisten siirtymien toimintamalleja eri näkökulmista ja toimijoiden lähtökohdista. Kaikkia malleja ei ole syytäkään siirtää sellaisenaan, sillä koulutuksen järjestäjät ovat eri tilanteissa. Siirtymäohjauksen vastuiden ja työnkuvien rakentaminen ja mm. eri oppimisympäristöjen hyödyntäminen siirtymävaiheissa ovat vielä valtakunnallisesti relevantteja kehittämis- ja benchmarkkaamisen kohteita. Esimerkiksi hankkeessa tehty siirtymävaiheiden kipupisteitä kuvaava mallinnus voi toimia pohjana ja tarkistuslistana lähdettäessä analysoimaan koulutuksen järjestäjien omia toimintamalleja. Vaikka hanke on mallintanut laajaa kehittämistyötä, kuvaukset ovat vielä hajanaisesti Arjen arkki -menetelmäpankissa (ennen hankkeen loppuraportointia). Mallien siirron voidaan joka tapauksessa edellyttää lisätoimenpiteitä ja tuettuja vuorovaikutuksellisia rakenteita. Koulutuksen järjestäjien välisten siirtymien mallintaminen ja valtakunnallisen mallin kehittäminen ovat hankkeissa arvioinnin ajankohtana aktiivisessa vaiheessa. AAVA-hankkeessa on luotu pohjaa verkostomaisen koulutustarjonnan toimintamallille, mutta työtä tullaan edelleen jatkamaan jatkohankkeessa. Käynnissä olevassa TAITAVA-hankkeessa ollaan luomassa valtakunnallista mallia koulutuksen järjestäjien välisiin siirtymiin. Johtuen jo alueellisista eroista, yhtä mallia ei luonnollisesti voida siirtää sellaisenaan. Työ on Koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osalta tehdään monipuolista kehittämistyötä. Koulutuksellisen tasaarvon lisäämiseksi olisi tärkeää edistää kulttuurisensitiivisen työotteen ja toimintatapojen viemistä laajemmin koulutuksen järjestäjille, sekä ohjaus- ja vaikuttamistyön jatkamista romaniyhteisöjen parissa ja yhteistyössä viranomaisten kanssa. kesken, eikä siirrettävyyttä voi arvioida ennen hankkeessa tehtävää mallinnustyötä. Kansallista lisäarvoa toisi myös siirtymävaiheiden kipukohtien tunnistaminen, siirtymien vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien kuvaaminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Koulutuksen järjestäjien välisten siirtymien kehittämistyön onnistuessa lisäarvo tulee opiskelijan polkujen sujuvoittamisen lisäksi verkostomaisen koulutuksen järjestämistavan, vastuun jakamisen ja resurssiviisaiden mallien käyttöönoton ja levittämisen myötä. Romanien koulutukseen ja työhön siirtymien kehittämistyötä on tehty toki myös aikaisemmissa paikallisissa ja valtakunnallisissa kehittämishankkeissa. Tšetanes Naal -hankkeessa on edistetty koulutukseen pääsyä verkostomaisella toiminnalla, paikantamalla toimenpiteitä romaniyhteisöstä käsin ja sitä voimaannuttamalla. Valtakunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta on merkittävää, että toiminta edistetään romaniyhteisön sisältä, ja keskeistä olisi, että toimin- 32

33 tamallien eri osia saataisiin laajempaan tietoisuuteen. Tähän kuuluu mm. kulttuuri-/ romanisensitiivisen osaamisen lisääminen ja osallistavat toimintatavat. Konkreettisena esimerkkinä on romanien korkeakouluvalmiuksia vahvistavan tukipajan elementtien adaptoiminen soveltuvin osin muihin ammattikorkeakouluihin. Koulutuksen läpäisyn tehostamisen toimintamalleja on kehitetty hankkeissa varsin runsaasti. Poikkeuksellisen laajan Poluttamo-hankkeen kehittämistyötä tullaan vielä mallintamaan ja kokoamaan ohjauskokonaisuudeksi, ja eri osa-alueiden lisäarvo tulee selkeytymään. Oppimisanalytiikkaan liittyvät käytännöt ja mallit ovat täysin alussa, jolloin Poluttamo-hankkeen tuottama tietoperusta on hyödynnettävissä pohjana tulevaisuuden käytäntöjä suunniteltaessa. Tarve toimintamallien kehittämiselle digitaalisuuden hyödyntämiseksi ammatillisessa koulutuksessa on kuitenkin ilmeinen (esim. Digam-tutkimus, julkaistaan 2018). Erityinen lisäarvo esimerkiksi visuaalisen opinpolun tuottamistyössä voi ilmetä vasta toimintamallin arvioinnin ja konseptoinnin kautta. Parhaimmillaan ollaan luomassa mallia, jossa koulutuksen järjestäjien yhteistyönä tuotetaan yhteisiä sisältöjä joukkoistamalla, luodaan aitoa synenergiaa ja vältetään päällekkäiseltä työltä. Sama idea, vaikka eri tulokulmasta, on AAVA-hankkeessa, avointen opintojen kehittämistyössä. Jotta valtakunnallinen lisäarvo täyttyy, tarvitaan vielä hyötynäkökulmien näkyväksi tekemistä ja merkittäviä markkinointitoimenpiteitä. Ammatilliseen koulutukseen siirtymistä ja osuvia koulutusvalintoja helpottavia toimintamalleja on kehitetty koulutuksen järjestäjän opintopolkujen kuvaamisen ja ohjausosaamisen lisäämisen ohella YPO-hankkeessa: Peruskouluyhteistyön toimintamallien mallinnus voisi tuoda kansalliseen kehittämispooliin benchmarkkauslisäarvoa. TAITAVA- ja SISU-hankkeissa on alueellisena yhteistyönä ja hieman sivujuonena tuotettu myös paikallisen tieto- neuvonta- ja ohjauspalvelun konseptia, jonka arvo on todennettavissa pikemminkin alueellisena, mutta myös tuotettaessa sidosryhmänäkökulmaa alueellisten siirtymien malleihin. Esimerkiksi Tšetanes Naal -hankkeessa kokeiltu Ohjaamoyhteistyö ja romanitaustaisen henkilön kiinnittäminen Ohjaamon palveluihin on ideana yksinkertainen ja henkilöstöresurssilla siirrettävissä. Läpileikkaavana teemana hankkeissa onkin ohjausosaamisen vahvistaminen, mikä vastaa suoraan ammatillisen koulutuksen reformin tarpeisiin. Selkeämmin tuotteistettuja paketteja on syntymässä OSATA-hankkeen ohjausmallista ja NOPSAhankkeen uraohjauksen valmennusohjelman toimintamallista. NOPSA-hankkeessa vastataan myös päivitettyjen tutkinnonperusteiden opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet osaamispisteen sisältöjen kehittämiseksi; uraohjauksen mallien lisäarvon voidaan nähdä jopa kasvaneen uusien tutkinnon perusteiden myötä. Myös Jatkoväylässä ohjaustaitojen kehittäminen on yksi osatavoite. Työelämävalmiuksien lisääminen ja ohjaus jatko-opintoihin ja työelämään, on painopisteenä etenkin OSATAhankkeessa, jossa tutkitaan uutta lähestymistapaa tuottaa osaamisidentiteettiä kapeamman ammatti-identiteetin sijaan. Hankkeissa syntyy jatkopolkujen ja uraohjaukseen sisältöjä ja valmennusmalleja. Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen lisäämisen lisäksi toimintamalleilla pyritään vaikuttamaan toimintakulttuurin muutokseen. Laajempi lisäarvo voi tulla opettajakorkeakoulujen mukana tuomasta jatkuvuudesta. Mikäli OSATA-hankkeen ohjausmalli onnistuessaan saadaan juurtumaan ja leviämään, tulee koulu- 33

34 tuksen järjestäjille ja opettajille osaamista opiskelijoiden osaamisidentiteetin kehittämiseen tuettaessa opiskelijoita opintojen alkuvaiheesta lähtien jatkokoulutukseen ja työelämään. Valtakunnallisen lisäarvon odotukset ohjausta kehittäville toimintamalleille, joissa on ammatilliset opettajakorkeakoulut mukana, ovat suuremmat kuin ammatillisten oppilaitosten tuottamat: Onnistuessaan toimijat voivat levittää toimintamalleja osana opettajakoulutusta ja täydennyskoulutuksissa. Silti yhtä lailla arvokasta työtä voidaan tehdä ammatillisten oppilaitosten itsensä taholta alueellisen tasa-arvon edistämiseksi. Jatko-opintoihin siirtymiä kehittävät hankkeiden lisäarvo tulee laajalla rintamalla etenemisestä, volyymistä, jolla kehittämistyötä tehdään alueilla. Kokonaisuudelta voidaan odottaa lisäpanostusta valtakunnallisten mallien yhtenäistämiseksi. Siirtymiin jatko-opintoihin on hankkeissa kehitteillä runsaasti käytäntöjä ja toimintamalleja. Kevään 2016 hankehaun taustalla oli tarve vastata KARVI:n Liikettä niveliin -selvityksessä esiin nostettuihin haasteisiin: kehittää malleja toiselta asteelta korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen avulla, hyödyntämällä erilaisia oppimisympäristöjä, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen käytäntöjä kehittämisellä sekä yleisemmin toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyön tiivistämisellä. Hankkeiden kehittämistyön lähtökohtana oli, että ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö on ollut sattumanvaraista ennen Sujuvat siirtymät -hankkeita. Eri alueet ovat eri kehittämisasteilla. Toimintaa ennen hankkeita on kuvattu alakohtaiseksi ja usein henkilösidonnaiseksi. Alakohtaisten käytäntöjen lisäksi yhteistyön sattumanvaraisuutta on lisännyt mm. se, että ammattikorkeakouluilla on varsin pitkälle viety autonomia liittyen opiskelijavalintoihin ja osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Siten rahoitetuissa hankkeissa tehdään lähtökohtaisesti alue- ja alakohtaista yhteistyötä, jonka kautta tuodaan syötteitä käytännöiksi, joilla voidaan yhdenmukaistaa hajanaista kenttää. Alueellinen yhteistyö on myös Jatkoväylä-hankkeessa tehdyn valtakunnallisen kyselyn mukaan siirtymävaihetta tukevien opintojen ja yhteistyökäytäntöjen kehittämisessä myös nähty tarpeelliseksi 14. (Tamlander ja Hohenthal, 2017.) Vaikka Sujuvat siirtymät -hankkeissa tehdyn alueellisen työn kautta yhtenäistetään välillisesti korkeakoulusiirtymien käytäntöjä, valtakunnallisen lisäarvon vahvistamiseksi tulisi korkeakoulujen välisiä ratkaisuja työstää valtakunnallisesti, jotta siirtymiset ovat aidosti sujuvia eikä korkeakoulusidonnaisia. Jatkoväylä-hankkeen erityisenä tavoitteena on tuottaa valtakunnalliset suositukset. Ottaen huomioon kansallisen opiskelijavalintaan liittyvän kehittämistyön, tarve kokoaville kansallisille näkemyksille on akuutti. Hankkeiden merkitys on huomioitu myös opiskelijavalintaa kehittävän työryhmän julkaisussa Valmiina valintoihin II. Ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun (OKM 2017:25), jossa on nostettu esiin työryhmän ehdotuksessa 9 seuraavaa: 14 Kun mukaan lasketaan kyseisiä opintoja tarjolle suunnittelevat vastaajat, nousevat luvut ammatillisen koulutuksen järjestäjillä noin 63 prosenttiin ja ammattikorkeakouluilla 90 prosenttiin. Pääsääntöisesti tarjotaan siirtymävaihetta tukevia verkko-opintoja osana avoimen ammattikorkeakoulun opintotarjontaa joko maksutta tai avoimen ammattikorkeakoulun opintomaksulla. 34

35 Korkeakoulut varmistavat yhdenvertaisen opiskelijavalinnan toteutumisen myös toisen asteen ja korkeakoulujen yhteistyömalleissa. Meneillään olevissa ESR-rahoitteisissa hankkeissa ja korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihankerahoitusta saaneissa opiskelijavalintojen kehittämishankkeissa tulee vuoden 2018 aikana kehittää systemaattisia ja valtakunnallisia malleja, jossa suoritettujen korkeakouluopintojen perusteella voi hakeutua ja päästä eri korkeakouluihin opiskelemaan. Avointen opintojen valtakunnallista hyödyntämistä on pohjustettu AAVA-hankkeen aikana, ja työ jatkuu jatkohankkeessa. Avointen verkko-opintojen toimijajoukkoa on tarkoitus laajentaa, mutta myös toiminnallisuutta ja verkko-opintojen aitoa saavutettavuutta. Avointen opintojen tarjonnan mahdollisuuksia tulisi ajatella laajemmin myös siirtymissä jatko-opintoihin: Siirtymävaihetta tukevina verkon kautta suoritettavina opintoina on tarjottu ammattikorkeakouluopintoihin valmentavia opintoja, opiskelutaitoihin ja kieliin liittyviä opintoja sekä koulutusalakohtaisia opintoja. Jatkoväylässä tehdyn selvityksen mukaan opintoja ollaan myös valmiita tarjoamaan valtakunnallisesti verkko-opintoina, joskin ajatus on uusi ja vaatii vielä tarkempia selvityksiä ja mallinnuksia. (Tamlander ja Hohenthal, 2017.) Siirtymien edistämiseksi tätä puolta olisi hyvä syventää koulutuksen järjestäjien yhteistyössä. Kokonaisuutta voidaan vielä peilata kansallisen lisäarvon määritelmään tuottaa opintopolku.fiverkkopalvelun tueksi valtakunnallisesti yhteneviä, pilotoituja ja mallinnettuja koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheen palveluita ja toimintamalleja. Vielä ei kuitenkaan voida puhua valtakunnallisesti yhtenevistä malleista. Yhtymäkohtia opintopolku.fi-verkkopalveluun on olemassa useammassa hankkeessa eri rajapintojen kautta. Konkreettisesti lähimmäksi sitä tulee AAVA-hanke, jonka tuottama avoimet verkko-opinnot voisi linkittää osaksi palvelua tulevaisuudessa, mikäli palvelun volyymi ja käytettävyys tätä puoltavat. Muiden hankkeiden osalta yhteys verkkopalveluun linkittyy vielä vahvemmin sen ympärille rakentuvan ohjaustyön kautta. 4.3 Alueellisten hankkeiden lisäarvo kansalliseen työhön Alueellisten hankkeiden toimintaa on sivuttu arvioinnissa pitkälti sekundäärilähteiden perusteella ja osin valtakunnallisten hankkeiden toiminnan kautta peilaten. Kuten valtakunnallisissa hankkeissa, käytännössä useimmissa hankkeissa on jokin kehittämiskärki, josta voi olla hyötyä laajemmin, jos tieto siitä saadaan leviämään ja siirtomekanismi on mietitty. Zoomi-hankkeessa tehty työ ja mm. Arjen arkki -menetelmäpankki tuovat toimintamalleja ja hankkeissa kehitettyjä työkaluja näkyväksi valtakunnallisten hankkeiden kanssa vertaisina. Alueelliset hankkeet ovat toimineet sparrausapuna, paikallisina pilotointi- ja levittämiskumppaneina, mutta myös vertaisina kehittämiskumppaneina. Alueellisten hankkeiden haut on toteutettu valtakunnallisista hankkeista erillisenä. Sujuvien siirtymien teemojen yhteensovittaminen on vastuutettu koordinoivalle Zoomi-hankkeelle jälkikäteen. Tämä on jo parannus yleisiin ESR-käytäntöihin, mutta kokonaisuuden kannalta parantamisen kohtia löytyy, sillä tietoisuus toisista hankkeista ei ole vielä kovin suurta. Hankkeiden tuloksia on mallinnettu ja koottu lähes reaaliaikaisesti, ja Sujuvat siirtymät toimintamallien luokittelun perusteella. 35

36 Arjen arkki -menetelmäpankissa oli Zoomin vuoden 2017 väliraportin mukaan jo 157 hyvää käytäntöä 15. Hankkeiden tuottamien toimintamallien määrä vain kasvaa. Käytäntöjen kuvaus tekee kehittämistyöstä läpinäkyvää ja työ edesauttaa benchmarkkausta ja kumppanoitumista kehittämishankkeiden ollessa vielä käynnissä. Alueellisissa hankkeissa painottuu vahvemmin opiskelijoiden osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia tukevien toimintamallien kehittäminen. Näitä palasia tulisi huomioida laajemmin koulutuksen läpäisyn edistämistyössä. Hankkeissa tuotetaan kiinnostavia käytännön työkaluja ja menetelmiä, joilla edesautetaan opiskelijoiden osallisuutta ja hyvinvointia, mutta myös suoraan siirtymiä koulutuksen eri vaiheissa. Osassa alueosioiden hankkeissa kehittämistyö on ollut hyvin paikallista, joissain tapauksissa toimintamallien kehitystä olisi voitu rahoittaa yhtä hyvin myös valtakunnallisesta osuudesta. Tällaisia ovat mm. Terveväylän Tervareitti Osallistavaa ohjausta yläkouluikäisille perusopetuksen siirtymävaiheeseen -hanke, jossa kehitetään toimintamallia nuoren toimintakyvyn arviointiin hankkeessa kehitetyn verkkopohjaisen työkalun avulla. Toinen esimerkki hankkeesta, jossa alueellinen kytkös on heikompi tutkimuksellisen lähestymistavan takia, on Viisaat valinnat -interventiotutkimushanke. Eniten valtakunnallista lisäarvoa temaattiseen kehittämistyöhön volyymin puolesta voidaan nähdä hankkeilla, joissa kehitetään siirtymiä jatkoopintoihin ja työelämään. 4.4 Muutokset koulutuksen toteuttamisessa Siirtymiä koskevat konkreettiset muutokset näkyvät tai niiden tulisi näkyä henkilöstön työnkuvissa ja ohjauksen merkityksen korostumisena. Hankkeiden kehittämistyö on vielä kesken, mikä on tullut huomioida tulosten arvioinnissa. Hankkeiden kehittämiskaaresta johtuen vasta pieni osa kehittämistyöstä on juurtunut kehittäjäorganisaatioiden käyttöön. Osassa hankeorganisaatioista taas tiedostetaan, että kehittämistyön juurtumisen kohtalosta päätetään kokemusten arvioinnin jälkeen viiveellä. Organisaatiomuutokset voivat olla etu pohdittaessa henkilöstön uusia työnkuvia, mutta erityinen riski silloin, jos tarvittavia muutoksia ei huomioida, tai esimeriksi jo linjatut ohjausvastuut hajoavat muutosten myötä. Hankkeen paikallinen vaikuttavuus on mahdollista arvioida tulevaisuudessa, kun voidaan tarkastella, ovatko mm. muutokset työnkuviin olleet riittäviä ottaen huomioon, että toimintaa jatketaan ilman hankkeen lisäresurssia. 15 Hyvä käytäntö on tällöin hankkeen itse tunnistamia, eikä menetelmäpankkiin pääsy ole edellyttänyt tiettyä arviointiproseduuria. Käytäntöjä oli syksyllä 2017 seuraavasti: Koulutukseen pääsy, perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaihe ja koulutukseen kiinnittyminen: 45 kpl; henkilökohtaistaminen: 38 kpl; yksilöllisyyden toteutuminen: 45 kpl; keskeyttäminen Koulutuksen/tutkinnon suorittamisen aikana tapahtuvat siirtymät: 46 kpl; valmistumisvaihe ja jatko-opinnot sekä työelämään siirtyminen: 48 kpl. 36

37 Hankkeet ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa ammatillisen koulutuksen reformin vaatimuksiin. Onnistuessaan muutokset vastaavat reformin tavoitteisiin, ja hanke on voinut olla sitä paikallisesti vähintäänkin nopeuttamassa. Toisaalta reformin odottelun linjausten takia on ollut tyhjäkäyntiä, jolloin muutosten havainnointi on paikoin ennenaikaista. Työnkuvien muutoksia on edesautettu käynnissä olevista hankkeista pisimmälle SISU-hankkeessa. Läpileikkaavana teemana lähestulkoon kaikissa hankkeissa on ohjaava opettajuus, opetus- ja ohjaushenkilöstön ohjausosaamisen sekä eri koulutuspolkujen vaihtoehtojen tuntemuksen lisääminen. Lähestymistavat toki poikkeavat. Mikäli OSATA-hankkeen ohjausmalli saadaan juurtumaan, tulee koulutuksen järjestäjille ja opettajille osaamista ja toimintamalleja opiskelijoiden osaamisidentiteetin kehittämiseen tuettaessa opiskelijoita opintojen alkuvaiheesta lähtien jatkokoulutukseen ja työelämään. Niin tässä kuin muissa ohjausmalleissa, uutena toimintatavan muutoksena on se, että ohjaus jatko-opintoihin ja työelämään tulee käynnistyä aikaisessa vaiheessa opiskelijan opintoja, ja opiskelijaa osallistetaan Ohjausotteen muutoksen lisäksi vaikutusten tulee heijastua koulutuksen järjestäjien rakenteisiin ja toimintakulttuuriin, jotta sujuvat siirtymät työelämään ja jatko-opintoihin mahdollistuvat. oman polkunsa rakentamiseen vahvemmin. Tätä tukemaan tulee koulutuksen järjestäjien rakenteiden mahdollistaa paljon. Koulutuksen järjestäjien rakenteita kehittävää työtä tehdään kiinnostavasti juuri korkeakouluyhteistyötä edistävissä hankkeissa, jolloin pakotetaan pohtimaan koulutustarjontaa ja opintojen teknistä toteutusta ottaen huomioon niin etäisyydet kuin myös muiden opintojen suorittamismahdollisuudet. Ohjausosaamisen merkitys on luonnollisesti keskeinen punainen lanka siirtymiä tukevissa hankkeissa. Onnistumisiin liittyy tällöin se, että osaamisen lisäksi hankkeiden tulee tukea toimintakulttuurin muuttumista. Koulutuksen toteuttamistapojen muutokseen liittyy vahvempi sidosryhmäyhteistyö. Onnistuneiden siirtymien mahdollistamiseksi ammatillisen koulutuksen yhteydet niin peruskouluihin, alueellisiin yhteistyötahoihin, kuten työpajoihin ja Ohjaamoihin ja korkeakouluihin, tulevat entisestään korostumaan. Tämä edellyttää ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstöltä tuntosarvia ja verkostotyöosaamista, mutta myös resurssia. Koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmista huomioimiseksi myös aliedustettujen tai Verkostomaisen koulutuksen järjestämisen tapojen kehittämistyötä ja pullonkauloja tunnistetaan. Työ on vielä monilta osin kesken. syrjinnän vaarassa olevien ryhmien osalta yhteistyötä ja osaamista on vahvistettu etenkin romaniyhteisöjen kanssa, ja laajemmin vahvistamalla kulttuurisensitiivisyyttä ja osaamista koulutuksen järjestämisessä ja sidosryhmäyhteistyöllä. Toimenpiteet ovat toistaiseksi pitkälti paikallisia. Digitalisuuden hyödyntämiseen liittyvät toimintatavan muutokset konkretisoituvat vasta tulevaisuudessa. Oppimisanalytiikka voi edesauttaa opintojen läpäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista, mutta käytännössä kehittämistyön ratkaisut ja valtakunnalliset linjaukset ovat vielä toistaiseksi auki. Ideaalissa tapauksessa tietoa tuotetaan kuitenkin muun tekemisen sivutuotteena, tietosuojatekijät huomioiden. 37

38 Koulutuksen järjestämisen toteuttamistapaa verkostomaisempaan suuntaan kehitetään AAVAhankeessa, TAITAVAssa, mutta myös Poluttamossa. Milloin vaihdannaisena on opintokokonaisuudet, tulee koulutuksen järjestämisessä huomioida sopimuksellisesti myös rahoituskysymykset: opiskelija voi olla kirjoilla vain yhdellä koulutuksen järjestäjällä. Yksinkertaisimmillaan opiskelijan siirtymissä muutokset koulutuksen järjestämiseen liittyvät jälleen ohjausosaamiseen ja ohjausvastuiden nimittäjiin. Verkostomaisen koulutuksen järjestämisen näkökulmasta voidaan nostaa vielä Poluttamon visuaalisten opetussuunnitelmien kehittämistyö, joka juontaa myös ajatukseen, jossa koulutuksen järjestäjät yhteistyössä tuottaa tutkinnon perusteiden mukaisten oppimistehtäviä ja kuvauksia. Koulutuksen järjestäjien välisiin siirtymiin ja koulutustarjonnan hyödyntämiseen rajojen yli, ml. siirtymiset jatko-opintoihin, edellyttävät sopimuksellisuutta, jonka eteneminen on vielä kesken. Esimerkiksi siirtymiä ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin ja laajemmin korkeakouluyhteistyötä kehittävissä hankkeissa on lähestytty kokonaisuutta hyvin laaja-alaisesti. Muutokset tulevat todennäköisesti näkymään alueellisen ja alakohtaisen yhteistyön tiivistymisessä. Vaaditaan kuitenkin erityisiä panostuksia, jotta esimerkiksi henkilöiden välisiin yhteyksiin perustuvat yhteistyömallit saadaan juurtumaan. Opintojen AHOTointiin, väyläopintoihin ja kurkistuskursseihin liittyvät toimintamallit juurtuvat mitä todennäköisemmin sopimuksellisesti. Valtakunnalliset muutokset ovat vielä ns. toivomuslistalla. 38

39 5. Kehittämisen kohteet ja suositukset tulosten hyödyntämiseksi Luvussa muodostetaan yleiskuvaa sujuvien siirtymien kehittämistarpeista erikseen hanketoiminnan ja laajemmin koulutuspolitiikan näkökulmista. Suositukset on muodostettu koskien hanketoimijoita sekä hankkeita ohjaavia ja rahoittavia tahoja. 5.1 Arvioinnin lähtökohdat ja hankkeiden toimintaympäristö Ulkoinen arviointi on toteutettu ajankohtana, jolloin suuri osa hankkeista on vielä aktiivisen pilotoinnin vaiheessa. Meneillään olevien hankkeiden arvioinnissa aineisto on rajatumpi. Pääosassa pilotoinneissa tuotetaan välitöntä tietoa käyttäjäkokemuksista ja sitä hyödynnetään toimintamallien jatkojalostamiseen. Varsinaista vaikuttavuuden arviointia ei usein ole mahdollista tehdä hankkeen toiminta-aikana. Toimintatapojen muutoksia opetukseen ja ohjaukseen ja opiskelijoiden siirtymiin tulisi myös seurata interventiotasolla. Osassa ns. sato on korjattavissa lyhyemmällä aikavälillä, mutta joissain kokonaisuuksissa osatavoitteiden vaikutukset voidaan mahdollisesti havainnoida vasta seuraavien sukupolvien koulutus- ja työllistymisen poluissa. Hankkeiden lisäarvon arviointia suhteessa kansalliseen toimintaan ja rakennerahastotoimintaan rajoittaa kaksi asiaa. Sujuvat siirtymät -osion tavoitteet on määritelty todella laveiksi, jolloin lähes kaikki kehittämistyö mahtuu tavoitteiden sisälle. Kaikissa hankkeissa on myös kärkiä, joista saadaan kokemuksia hyödynnettäväksi valtakunnalliseen käyttöön. Siten hankkeiden sijaan tuleekin pääsääntöisesti tarkastella yksittäisten toimintamallien onnistumisia, joiden hyödyntämistä ja siten vaikuttavuutta hankkeissa tehty työ voi edistää. Hankkeiden vaikuttavuutta arvioitaessa on noussut esiin hanketoiminnalle hyvin tyypillisiä haasteita, jotka on hyvä toistaa, jotta niihin voitaisiin varautua tulevaisuuden kehittämistyössä paremmin. Haasteita tuodaan esiin pääosin yleisellä tasolla, sillä niiden kiinnittäminen yksittäisiin hankkeisiin ei ole arvioinnin kannalta oleellista. Näitä tekijöitä tulisi käsitellä kussakin hankkeessa, mutta myös rahoittajan taholla. Osa tekijöistä liittyy laajempaan koulutuspoliittiseen ohjaukseen. 39

40 Lähestulkoon kaikissa hankkeissa on jouduttu odottamaan koulutuspoliittisia linjauksia liittyen Hankkeet on kehitetty odotustilassa. Koulutuspoliittiset uudistukset on toisaalta voitu ottaa huomioon, mutta junan kiitäessä, hankkeiden toiminta on viivästynyt ja toisaalta niiltä syntyviä syötteitä ei ole ehditty huomioida. ammatillisen koulutuksen reformiin ja sähköisiin työkaluihin. Kehittämistyö onkin kytkeytynyt keskeisiltä osin reformin tavoitteisiin. Uudistusten yksityiskohtia on vielä linjaamatta, ja ristiriitaista on, että hankkeilta toisaalta odotetaan syötteitä ja toimintamalleja ratkaisuiksi, ja toisaalta linjauksia annetaan pikaisesti adaptoitavaksi. Keskeneräisyys liittyy arvioinnin raportointihetkellä erityisesti sähköisiin työkaluihin, kuten ehopsiin ja opintopolku.fi-palvelun rajapintoihin. Suurin osa hankkeista on ollut jossain vaiheessa jäljessä aikataulusta. Syynä hankkeiden ongelmiin on joissain tapauksissa ollut hankehenkilöstön vaihtuvuus, mikä on voinut vaikuttaa siihen, että hanke on edennyt paikoitellen vahvemmin alueellisissa tavoitteissa, ja valtakunnallisuus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Hankehenkilöstön vaihtuvuus on aiheuttanut tyhjäkäyntiä, ja milloin toimintaa ei ole dokumentoitu kattavasti, hiljaista tietoa on voinut hävitä samalla. Hanke on voinut laahata tavoitteista jäljessä puutteellisten henkilöstöresurssien takia: esimerkiksi kehittäjäopettajilla ei ole ollut käyttää aikaa kehittämistyöhön, vaikka budjettia olisi ollut riittävästi. Asiaan on osin vaikuttanut organisaatiomuutokset ja koulutuksen järjestäjäkentän myllerrys mm. koulutussäästöjen takia: henkilöstöä on jouduttu vähentämään, jolloin ns. perustyöt kasautuvat. Hankkeiden vaikutuspiiriin kuuluu keskeisenä opetushenkilöstö ja johto, joiden mahdollisuudet osallistua erilaisiin koulutuksiin ja muihin toimenpiteisiin ovat rajallisia: Toimintaan on vaikuttanut myös se, että ammatillisen koulutuksen reformi on aiheuttanut opetushenkilöstölle kuormitusta ja muulle kuin reformin käytäntöjen valmisteluun ei ole riittänyt täydennyskoulutusaikaa. Reformin tuoma valmistelutyö on yhtä lailla vienyt johdon huomion, ja voinut vähentää kiinnostusta hankekehittämiseen. Opettajien tekijänoikeuskysymykset tuotettuihin materiaaleihin ovat nousseet esille tuotettaessa verkkomateriaaleja. Asia nousi esiin vain yksittäisissä haastatteluissa, mutta koskee todennäköisesti laajempaa joukkoa. Kyseisessä tapauksessa ratkaisu löytyi siten, että opettaja heikensi jaetuksi tarkoitettua materiaalia. Vastaavantyyppisiltä tapauksilta tulisi voida välttyä ennakoiden ja käytännöistä sopien. 40

41 5.2 Hanketoiminnan vaikuttavuuden edistäminen Arvioinnin osana ei voida esittää minkäänlaista prosentuaalista arviota siitä, mikä osuus kehittämistyöstä tuo kansallista lisäarvoa. Hankkeissa syntyy laaja joukko erilaisia siirtymävaiheen yksittäisiä työkaluja ja mallinnuksia. Eri kokonaisuuksien mäppääminen ns. valtakunnalliseen palvelumalliin ei ole luontevaa, jos edes mahdollista, sillä hankekokonaisuudella ei ole haettu jonkun tietyn toimintamallin edistämistä (vrt. esim. ammattiosaamisen näyttöjen kansallinen kehittäminen ja toimeenpano). Kehitettävät siirtymävaiheen palvelut ja toimintamallit ovat hyvin moninaisia, ja kehittämistyö tapahtuu pääosin alueellisesta tarpeesta käsin. Valtakunnallisesti yhtenevien mallien sijaan syntyy malleja, joiden siirtäminen edellyttää huomattavaa lisätyötä. Kuva 3. valtakunnallisten hankkeiden lisäarvon suuntaa antava mallinnus Kuvaan 3 on pakotettu rahoitetut valtakunnalliset hankkeet suuntaaantavasti: Kuvassa havainnollistetaan hankkeiden potentiaalista lisäarvoa eri ulottuvuuksien kautta. Kuvan pohjalta voidaan jatkaa keskustelua siitä, mikä lisäarvon tulisi olla hankkeen päätyttyä levittämistyön kautta. Koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen on yhtä arvokasta kuin uutuusarvo. Kuitenkin toimivat mallit tulisi siirtää soveltuvin osin koulutuksen järjestäjille, jotka niitä tarvitsevat. Tällöin malleista voidaan tulkita tulevan valtakunnallisia. Siten alueellisen sekä koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta benchmarking-arvo voidaan arvioida riittäväksi, jos hankkeissa syntyneet näyttöön perustuvat hyvät käytännöt saadaan siirrettyä. Uutuusarvon tavoitteleminen on helpompaa hankkeissa, joissa luodaan selkeästi rakenteita ja totuttua uudistavia toimintamalleja. Esimerkiksi oppimisanalytiikkaan liittyvä kehittämistyö on tässä suhteessa omassa kategoriassaan, vaikka osa sitä kehittävän Poluttamo-hankkeen kehittämishaaroista kuuluu jo hyviksi todettujen käytäntöjen uudistamisen kategoriaan (mm. vertaistoiminnan kehittäminen ja multimodaalisuuden hyödyntäminen). Suuri osa valtakunnallisessa osiossa syntyvistä käytännöistä on vielä kuvan 2 ns. keskilinjalla, vaikka tavoitteena on päästä oikeaan laitaan. Hankkeiden oma rakenne, toimintatavat ja mukana olevat toimijat voivat vaikuttaa suuresti syntyvään lisäarvoon. Toisessa ääripäässä on hanke, jossa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä jokainen toimija kehittää omia painopisteitänsä. Lisäarvo on erityisen vähäinen, jos tuloksia ei ris- 41

42 tiinpölytetä. Lisäarvo kumppaneista tulee tällöin lähinnä sparraustuesta. Toinen ääripää on hanke, joka pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti eri verkostoissa ja lisäämään vaikuttavuutta hankkeen toiminta-ajalla. Usea hanke myös tiedottaa aktiivisesti pilotoinneistaan ja julkaisuistaan ja toimii aktiivisesti verkostoissa. Osassa hankkeita on riskinä, että fokus hajoaa liikaa. Yksi hanketoteuttaja on kuvannut lähestymistapaansa viestiä kehittämistyöstä organisaatioidensa sisällä siten, että hanke on valinnut aina yhden teesin kerrallaan, jota on viety tavoitteellisesti eteenpäin. Kehittämishankkeiden toimintaaika on varsin lyhyt, jolloin viivästykset voivat olla ratkaisevia vaikuttavuuden kannalta. Tyypillisesti, jos minkäänlaisia viivästyksiä tulee, hanke ehtii juuri pilotoimaan tuotoksia, kun toiminta-aika jo päättyy. Kun erilaisia viivästyksiä kuitenkin tulee, eri mallien testaus ja tulosten paketoiminen levitettävään kuntoon näyttää kärsivän. Tähän vaikuttaa myös ammatillisen koulutuksen reformin tuomat paineet, ja paikoin myös koulutussäästöjen myötä pienentyneet resurssit. Tällöin toimintamallien myyntityöhön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Niin valtakunnallisen kuin alueosion hankkeiden lisäarvo riippuu todennetusta hyödystä ja siirrettävyydestä. Hankkeilta odotetaan toimintamallien juurruttamista kehittäjäorganisaatioissa, mutta koko ohjelman vaikuttavuuden näkökulmasta keskeiset mallit tulee myös siirtää ja ottaa käyttöön laajemmin. Kenen taholta siirto tapahtuu, riippuu mm. hankkeiden toteutussyklistä ja kehitettävän toimintamallin valmiusasteesta. Käytännössä hankkeilta on edellytetty levittämistoimenpiteiden alustavaa kuvausta hakemuksissaan ja hankkeiden tukena toimii myös Zoomi-hanke, joka tuottaa myös loppuraportissaan koosteen hankkeissa kehitetyistä malleista. Osalla loppusuoralla olevista hankkeista varsinainen levittämistyö jää yksittäisten tilaisuuksien varaan ja kokoavien julkaisuiden tasolle, minkä on varsin normaali käytäntö ESR-hankkeissa. Koordinoivan hankkeen ja laajemmin opetushallinnon rooli siinä, että tulokset ja mm. Arjen arkki - mallinnokset saadaan käyttöön, korostuvat. Perustavanlaatuinen kysymys onkin, kuinka nyt kehitettäviä malleja siirretään eri toimijoille. Toinen kysymys liittyy siihen, kuinka tuotettuja malleja kootaan vaikuttavimmiksi kokonaisuuksiksi: tässä työssä Zoomilla on keskeinen rooli hankkeiden rinnalla. Hanketoimijat nostavat mm. Zoomi-hankkeen tekemässä kyselyssä Sujuvat siirtymät - hankeyhteistyön lisäarvona merkittävään rooliin verkoston kautta saadun tiedon jo hyväksi havaituista menetelmistä ja malleista, joita voidaan hyödyntää mm. osana hankkeen menetelmäkehitystä. Kuitenkin käytännössä useat hanketoimijat arvioivat hyödyntämisen jäävän liian vähäiseksi. Tämä nousi esiin myös useiden organisaatioiden edustajien haastatteluissa. Zoomin tekemää verkottamistyötä ja koonteja arvostetaan, sillä ilman sitä alueellisten hankkeiden mahdollisuudet tuottaa lisäarvoa olisivat vielä heikommat, yhtä lailla kuin valtakunnallistenkin hankkeiden. Jotta käytänteet saadaan leviämään, edellyttää se prosessia, jota voidaan kutsua myös innovaation siirroksi. Tätä on mallinnettu ammatillisen koulutuksen kontekstissa, ja tueksi on tehty Opetushallituksen vetämässä EU-rahoitteisessa laatuhankkeessa Käsikirja työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvien käytäntöjen siirtoon WBL-TOI Manual. Sujuvat siirtymät -tulosten levittäminen on osin analoginen työpaikalla tapahtuvan oppimisen mallien siirron kanssa. Siirrolla tarkoitetaan käy- 42

43 Innovaation siirto tarkoittaa uuden idean tai hyvän käytännön ottamista käyttöön ja soveltamista sen kehittäneen tahon lisäksi muissa organisaatioissa ja täten lisäarvon tuottamista. Innovaation siirrossa on aina kyse kaikkien siihen osallistuvien keskinäisestä oppimisprosessista, jossa myös hiljaisella tiedolla on merkittävä asema. (Väyrynen ym., 2010) tännön ottamista ja soveltamista sen kehittäneen tahon lisäksi muissa organisaatioissa tai yksiköissä. Siirtoprosessin kohteena on paitsi hyvä käytäntö, myös ennen kaikkea siihen liittyvä tieto. Käyttäjälähtöinen innovaation siirtoprosessi perustuu prosessiin osallistuvien ja siitä hyötyvien tahojen vuorovaikutukseen. (Väyrynen, toim., 2010.) Laajaa kehittämistyötä on tehty tunnetuksi eri tilaisuuksissa, minkä lisäksi sitä on dokumentoitu ja mallinnettu Arjen arkkiin, mutta tieto on hajanaista. Koulutuksen järjestäjät ovat hyvin eri vaiheissa kehittämistyössään. Zoomin tehtäväksi on annettu tasapainottaa kenttää ja edistää koulutuksellista tasa-arvoa tuomalla malleja tunnetuksi ja edesauttaa levittämistä. Zoomi-hankkeen tuki jatkuvaan mallinnukseen sekä erilaiset levittämistä tukevat tilaisuudet ja seminaarit ovat edesauttaneet hankkeiden työtä, mutta juurruttamista ja levittämistä ei voi ulkoistaa kokonaan koordinaatiohankkeelle. Laajempi haaste on, että hankkeiden valintaperusteet eivät ohjaa valtakunnalliseen kehittämistyöhön: Vaikka ohjelmaan on kirjoitettu sisään, että hankkeissa luodaan ja pilotoidaan valtakunnallisia, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheiden palveluita ja toimintamalleja, käytännössä valtakunnallisten hankkeiden seikkaperäisissä valinta- ja arviointiperusteissa ei suoraan edellytetä tarkempaa suunnitelmaa siitä, kuinka toimintamallit saadaan leviämään ja juurtumaan toteuttajaorganisaatioita laajemmin. Lähtökohtaisesti hankkeet on suunniteltu koulutuksen järjestäjien strategisista tarpeista ja toimintamalleja kehitetään omiin tarpeisiin, mikä voi heijastua myös siihen, ettei levittämistyö ole koulutuksen järjestäjien ensisijaisissa intresseissä. Osa myös valtakunnallisissa hankkeissa tehdystä kehittämistyöstä olisikin paremmin tunnistettavissa alueellisina toteutuksina. Yksittäisissä valtakunnallisten hankkeiden eri toteuttajien tasolla on silti noussut esiin, että kehittämistyötä hidastaa, tai juurruttamista toimintatapoihin estää, johdon puutteelliset linjaukset. Kehittämistyötä voidaan tehdä tällöin ns. valtakunnallisesti, mutta oman talon kohdalla irrallisena osana. Seuraavaksi nostetaan esiin tilannekuvaa ja kehittämisen tarpeita laajemmin sujuvien siirtymien edistämiseksi. 43

44 5.3 Tilannekuvaa ja kehittämisen tarpeita siirtymien sujuvoittamiseksi Hankekokonaisuus kattaa monipuolisesti hankehauissa määritellyt kehittämiskohteet. Yhä voidaan todeta, että koulutuksen järjestäjät ovat kehittämistyössä ja siirtymien mahdollistamiseksi eri vaiheissa, ja hankkeissa kehitetyille toimintamalleille ja oppien siirrolle on tarvetta. Käynnissä olevien koulutuspoliittisten uudistusten voidaan nähdä helpottavat osaltaan siirtymiä, mutta jättää myös laajakantoisemmassa yhteistyössä ratkaistavia seikkoja. Hallittuja siirtymiä tutkinnoista toiseen on mallinnettu alueellisesti, mutta kipupisteenä on tunnistettavissa, että koulutusuudistusten tuomissa prosesseissa on vielä hiomista: Joustavan sisäänoton toimintamallia on voitu kehittää osana normaalia toimintaa, mutta jatkuvan haun tullessa vasta laajemmin käyttöön, siirtymien sujuvoittamiseksi tulee yhä hioa mm. avointen paikkojen (ns. haamupaikkojen) täyttämiseen liittyvät prosessit. Tiedon tulee kulkea yksilöllisten polkujen onnistumiseksi niin ohjaajille, mutta myös verkostolle. Ohjaus yli tutkintorajojen on vielä vähäistä: ohjausta suunnataan helpommin oman yksikön ja tutkintojen sisällä. Ammatillisen koulutuksen reformin ja rahoitusuudistuksen voidaan jossain määrin nähdä helpottavan sisäisten ja koulutuksen järjestäjien välisten siirtymien haasteita. Koulutuksen järjestäjien sisäisissä siirtymissä ohjausta myös yli tutkintorahojen tulee todennäköisesti edesauttamaan rahoitusuudistus, kun jokainen päivä on laskentapäivä. Samalla esimerkiksi kansallinen sähköisten palveluiden kehittämistyö on tuonut epäselvyyksiä, kuten liittyen KOSKI-palvelun teknisten kirjaamistapoihin, joiden on nähty vielä toimivan sujuvien siirtymien vastaisesti, milloin opiskelija tulee merkitä palveluun teknisesti keskeyttäneeksi. Koulutuksen järjestäjien välisten siirtymien voidaan arvioida helpottuvan jatkuvan haun myötä: Jatkuva haku luo toisaalta enemmän paineita sujuvoittaa sisäisiä käytäntöjä yksilöllistää opintopolkuja, täyttää opiskelupaikkoja joustavasti ja mm. hyödyntää eri oppimisympäristöjä. Koulutuksen järjestäjien välisten siirtymien näkökulmasta tilanteen voidaan nähdä helpottuvan myös sen myötä, että yhteishaussa ns. tähtioppilaiden eli erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tiedot voidaan jo tehdä näkyväksi. Tämä voi vaikuttaa positiivisesti siihen, että opiskelijoita voidaan ohjata aikaisemmin myös erityisoppilaitoksiin, mikäli tuen tarve sitä edellyttää. Jatkuva haku taas voi helpottaa opiskelijoiden siirtymiä joustavasti. Hankkeissa kehitetään ylimaakunnallista avointen ammatillisten opintojen tarjontaa ja toimintamallia, jossa myös nuoria ohjaavat tahot toimivat yhteistyössä pohtien ratkaisuja ja vastuita avoimesti hankitun osaamisen tunnustamiselle. Toimintamallit eri kohderyhmien huomioimiseksi on kuitenkin vasta rakenteilla. Siirtymien kokonaisuuden jatkotarkastelu siten, että huomioidaan myös nuoret, jotka ovat koulutuksen ulkopuolella, on vielä erityisen tarpeellista. Kohderyhmään kuuluu opiskelijat, joilla on katkenneita opintopolkuja, ja taustalla mm. opiskelukuntoisuuteen liittyviä haasteita, ja kuntoutuksen tarvetta aktiivisen opiskelun sijaan. Siirtymien kehittämisessä tulee myös huomioida, että koulutuksen ulkopuolella olevien tukiverkostojen kysymys on koulutuksen järjestäjiä suurempi, jolloin ratkaisuja tulee kehittää kuntatasolla ja yhteistyöverkostoissa, jotta tilan- 44

45 teeseen sopivia palveluita koulutuksen keskeyttäneille on ylipäänsä tarjolla onnistuneen koulutukseen paluun mahdollistamiseksi. Keskeisenä siirtymissä on tiedon kulku niin organisaation sisällä kuin sidosryhmille, ohjausosaaminen, ja niiden toimintakäytäntöjen kehittäminen. Kysymys on laajemmasta ohjausosaamisesta ja eri vaihtoehtojen tunnistamisesta. Toisaalta verkostomaisen koulutuksen järjestämisen haasteena valtakunnallisesti voidaan tunnistaa vielä rahoituksen jäykkyys: vaikka rahoitusta tulee tutkinnon osista, se tulee koulutuksen järjestäjälle, jonka kirjoilla opiskelija on, ja ns. erihintaisisten koulutusten osalta rahoitus voi nousta esteeksi. Jatkuvan haun voidaan nähdä edistävän myös koulutuksen kannalta haastavammassa elämäntilanteessa olevien koulutukseen pääsyä. Osaamisen hankkimisen tutkinnon osa kerrallaan voidaan nähdä lisäävän mahdollisuuksia opiskella mm. perheellisenä. Sujuvien siirtymien näkökulmasta haasteena vielä tunnistetaan esimerkiksi se, että alle 25-vuotiaat työttömät eivät saa tukea omaehtoiseen koulutukseen. Perheellisten nuorten osalta tämä on tunnistettu laajemmaksi ongelmaksi, mutta myös kohderyhmäspesifiksi, sillä romanit perustavat usein perheet nuorena, ja koulutuspolkujen nivelvaiheet aktualisoituvat tällöin vanhemmalla iällä. Jatko-opintoihin siirtymisen tavoitteiden osalta Sujuvat siirtymät -hankkeissa työstetään alueellisia ja alakohtaisia malleja. Jatko-opintopolkuja kehittävissä hankkeissa haasteena on vielä, että vaikka kehittämishankkeissa luodaan alueellisia malleja ja sopimuksia ns. väyläopintojen tunnustamiseen, hakeutuessa toiselle puolelle Suomea, tehtyjä opintoja ei välttämättä tunnusteta, jos sisällöt eivät vastaa ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmaa. Erillisopinnot mahdollistavat hakeutumisen erillishaussa toisaalla, mutta yhteisen sopimuksen puuttuessa, ne eivät päde kaikkiin ammattikorkeakouluihin. Käynnissä oleva valintakoeuudistus on akuutissa vaiheessa, ja hankkeilta odotetaan valtakunnallisia ehdotuksia korkeakoulujen välisten ratkaisujen edistämiseksi pikaisella aikataululla. Alakohtaisista ja alueellisista sopimuksista ammatillisen ja ammattikorkeakoulun välillä tulisi siten edetä kohti valtakunnallisia tavoitteita ja malleja. Siirtymiä kehittävässä työssä tulisi ennen kaikkea tarkastella koulutuksen järjestäjän rakenteellisia ratkaisuja ja niissä olevia mahdollisia kipukohtia ohjausosaamisen rinnalla. Yhtä lailla tulisi huomioida opiskelijoiden osallisuutta edistävien toimintamallien jalkauttaminen. Läpileikkaavasti siirtymien kehittämistyössä tulisi huomioida koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutus- ja työllistymispolkujen, etsivän nuorisotyön, koulun ja kodin yhteistyön sekä kulttuurisensitiivinen ohjauksen toimintamallit ja tulokset, ml. amk-tukipajojen ja oppimisvalmiuksien vahvistamisen mallit. 45

46 5.4 Suosituksia eri tahoille Seuraavaksi on esitetty kootusti arvioinnin suositukset erikseen hanketoimijoille sekä rahoittajalle ja opetushallinnolle. Suositukset hanketoimijoille Suositus 1: Hankeorganisaatioiden ja -toimijoiden tulisi huolehtia strategisten kumppanuuksien luomisesta sidosryhmiin ja potentiaalisiin tulosten hyödyntäjiin. Toimintamallien juurtumisen ja levittämistyön edistämiseksi tulee myös vahvistaa seuranta- ja arviointitiedon tuottamista. Lisäksi tulisi huolehtia henkilöstön sitouttamisesta ja tehtävänkuvien rakentamisesta riittävän varhaisessa vaiheessa tulosten juurtumisen edistämiseksi. Jotta toimintamalleja voidaan vakiinnuttaa, mutta myös siirtää valtakunnallisesti, tulisi hankkeiden mahdollisimman varhaisessa kuvata ja mallintaa siirtymien kipupisteitä ja eri toimijoiden vastuita perustuen realistiseen tarpeeseen. Esimerkiksi koulutuksen järjestäjien välisten siirtymien osalta kullakin alueella on omanlaiset toimijaverkostot, joihin mallit tulee adaptoida. On kyse sitten koulutuksen järjestäjän välisistä tai sisäisistä siirtymistä, hankkeilta odotetaan näkemystä siirtymävaiheiden kipukohdista ja esityksiä ratkaisuiksi. Hankkeen resurssia tulisi varata strategiseen yhteistyöhön asioiden eteenpäin viemiseksi. Koulutuksen järjestäjien ja aluetoimijoiden lisäksi teemasta riippuen tulisi tunnistaa kumppanit, joiden kanssa viedä asioita eteenpäin, ja joiden kautta tietoa malleista levitetään (esim. Amke, Arene, Ameo, Kohtaamo ja Ohjaamot). Esimerkiksi akuutin kehittämistyön kohteena on korkeakoulujen välisten valtakunnallisten ratkaisujen edistäminen. Alakohtaisista ja alueellisista sopimuksista ammatillisen ja ammattikorkeakoulun välillä tulisi edetä kohti valtakunnallisia tavoitteita ajankohtana, jolloin opiskelijavalintauudistus on akuutissa vaiheessa. Pilotoinnista saadut kokemukset tulisi viedä mahdollisimman varhain strategisesti seuraavalle tasolle: Suuressa osassa hankkeita käytäntöjen vakiinnuttamiseksi tarvitaan vielä voimallisempaa johtotason sitoutumista ja strategisista sopimista. Tämä konkretisoituu mm. koulutuksen järjestäjien välisten siirtymien osalta: Esimerkiksi niin kauan kuin rahoitus ei automaattisesti seuraa opiskelijaa ja tutkinnon osan suorituksia, kesken koulutuksen väliaikaisesti toteutuvat siirtymät edellyttävät usein sopimuksellisuutta. Osa siirtymistä ratkeaa koulutuksen järjestäjävaihdoksen myötä, jolloin keskeistä on ohjausosaamisen ja vaihtoehtojen tuntemuksen lisääminen. Milloin kohderyhmänä on koulutuksen ulkopuolella olevat, käytäntöjä tuleekin kehittää laajemmin kuntatasolla, koulutuksen järjestäjien toimiessa keskeisinä yhteistyökumppaneina. Hankeorganisaatioiden tulisi varmistaa, että hankkeiden resursoinnissa huomioidaan henkilöstön vaihtuvuus ja kehittämistyön jatkuvuus myös yllättävissä tilanteissa. Suosituksena voidaan esittää työparityöskentelyn lisäämistä. Myös riittävät kehittämisresurssit tulee 46

47 varmistaa (esim. ns. kehittämisopettajien osalta) johdon kanssa tehtävänkuvissa ja työn tasaamisella. Suositukset koordinoivalle hankkeelle Suositus 2: Zoomi-hankkeen tulisi jatkaa siirtymävaiheen mallien ja mallinnusten temaattista kokoamistyötä ja edistää edelleen toimintatapoja, joilla tehty kehittämistyö saadaan laajempaan käyttöön. Jo tehdyistä tukitoimista huolimatta hanketoimijoiden tietoisuus toisista hankkeista, saati laajemmasta kehittämistyöstä, on yhä liian vähäistä. Sujuvat siirtymät -hankkeet eivät tee vielä kattavasti temaattista yhteistyötä keskenään, eivätkä hyödynnä täysimääräisesti jo tehtyä kehittämistyötä. Arjen arkki -menetelmäpankki tunnetaan, mutta sitä hyödynnetään liian usein yksisuuntaisesti viemällä omat kuvaukset alustalle. Zoomissa tehtyä työtä hankkeiden tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi voisi jatkaa suuntaamalla painopistettä enemmän temaattiseen työhön. Tällöin voitaisiin keskittyä vahvemmin kehitettyjen mallien tunnetuksi tekemiseen, mutta myös siirtoprosessia valmistelevaan työhön. Hanketoimijoiden lisäksi tulisi osallistaa myös asian omistajia organisaatioissa (hallinto-/johtohenkilöstöä). Tulosten ja kehittämistyön tunnetuksi tekemiseksi voisi testata myös kevyempiä avoimia webinaareja, joita voidaan tarjota laajemmalle yleisölle. Suositukset opetushallinnolle ja rahoittajalle Suositus 3: Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kansallisena kehittämisvirastona tulee viestiä hankeverkostolle, ja ottaa mukaan kehittämiskumppanuuteen, jotta valtakunnallinen täydentävyys saadaan turvattua ja vältetään päällekkäistä kehittämistyötä. Hankkeilta odotetaan valtakunnallisia malleja ja syötteitä valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Tämä edellyttää valtakunnallista ohjausta, ja tietoisuutta puolin ja toisin. Hankkeet voivat olla kehittämässä ratkaisuja, joita edistetään myös ministeriötasoisesti, mutta syötteet eivät kulje ajantasaisina. Valtakunnallisten sähköisten järjestelmien kehittämistyö on parhaillaan erittäin kiivaassa vauhdissa, ja hanketoimijat (ja laajemmin koulutuksen järjestäjät) joutuvat tekemään jopa mahdollisesti turhaa työtä: Kansalliset ratkaisut voivat tulla korvaamaan jo tehdyn kehittämistyön esimerkiksi ehoksin valmistumisen jälkeen. Hankkeiden kokemusperäistä ja ratkaisukeskeistä tietoa tulisi hyödyntää paremmin kansallisessa kehittämistyössä. Tämä edellyttää myös sitä, että hankkeet tuottavat tietoa kehittämistyöstä, siirtymiin liittyvistä kipukohdista sekä seuranta- ja arviointitietoon perustuvaa tietoa laajempaan käyttöön. 47

48 Suositus 4: Rahoittajan tulee jatkossa varmistaa riittävä valtakunnallista kehittämistyötä tukeva ohjaus. Tämän tulee pitää sisällään myös selkeät haku- ja valintakriteerit, joilla ohjataan hankkeiden vaikuttavuutta ja valtakunnallisuutta. Myös jo kehitettyjen mallien kartoitus ja hyödyntäminen tulisi sisällyttää soveltuvin osin rahoituksen ehtoihin. Sen lisäksi, että hankehaun valintaperusteisiin tulee hankkeiden kehittämistyön näkökulmasta määritellä selkeästi tavoitteet, joihin hankkeilla halutaan vastattavan, tulee varmistaa riittävä valtakunnallista kehittämistyötä tukeva ohjaus. Valtakunnallisten hankkeiden rahoitusta suunnattaessa, ja käynnissä olevien hankkeiden ojauksessa, tulisi huomioida hankkeiden kehityskaaressa selkeämmin toimintamallien arviointi sekä tarvelähtöinen levittämistyö; miten tunnistetaan ja tavoitetaan hyödyntäjät (kysyntä). Myös rahoittajan tulisi varmistaa, että hankkeiden resursoinnissa huomioidaan henkilöstön vaihtuvuus ja kehittämistyön jatkuvuus mahdollisissa yllättävissä tilanteissa. Rahoituksella voidaan myös ohjata hyödyntämään jo tuotettuja malleja ja siirtämään niitä. Arjen arkki -menetelmäpankkia pidetään arvokkaana työkaluna, mutta hyvät käytännöt, toimintamallit ja menetelmät eivät siirry ilman vuorovaikutusta. Rahoitukseen voidaan sitoa siirtomekanismeja, kuten asiantuntijuuteen perustuvia kehittämiskumppanuuksia: tämä voi tarkoittaa asiantuntijapalveluita (vrt. reformilähettiläät), täydennyskoulutuksen elementtejä tai vertaisarviointi- ja levittämiskumppanuuksia. Tämä edellyttää jälleen sitä, että joko rahoittajan ja ohjaavien viranomaisten taholta, tai rahoituksen hakijoiden puolelta, tunnistetaan todennettu tarve. Myös alueellisten hankkeiden kehittämistyön rahoituksen sitomista voimallisemmin valtakunnalliseen kehittämistyöhön ja levitykseen tulisi harkita: Esimerkiksi rakenne, jossa tunnistettuun tarpeeseen kehitettyjä toimintamalleja siirretään ja jatkojalostetaan alueilla, voisi palvella laajempaa kokonaisuutta. Vaikka hankeyhteistyö Sujuvat siirtymät -osiossa on jo laajaa, ja sitä tuetaan vahvasti koordinoivan hankkeen taholta, hankkeiden välinen yhteistyö on vielä paikoin ohutta: Jo rahoitettujen hankkeiden osalta rahoittajan tulee edelleen ohjata hankkeita keskinäiseen yhteistyöhön. Raportissa edellä nostetut siirtymien kehittämisen kohteet ovat aina aikansa tuotteita. Hanketoimintaa kuvaavat kehittämisen kohteet ovat sen sijaan yleistettävissä monilta osin Sujuvat siirtymät ESR-hankkeita laajemmin muuhun hanketyöhön. Kehittämisehdotusten toivotaan siten palvelevan myös rahoituksen suuntaamisen käytäntöjen kehittämistä sen lisäksi, että niiden toivotaan tuovan lisäarvoa vielä käynnissä olevan Sujuvat siirtymät -osion hankkeiden toiminta-aikaan. 48

49 Lähteet DIGAM Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa. Opetushallitus. Julkaistaan keväällä Harjunpää, K., Ågren, S. ja Laiho, S. (2017). Sujuvuutta siirtymiin. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheet. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2017:1 Hintsanen, V., Juntunen, K., Kukkonen, A., Lamppu, V-L., Lempinen, P., Niinistö-Sivuranta, S., Nordlund-Spiby, R., Paloniemi, J., Rode, J-P., Goman, J., Hietala, R., Pirinen, T. & Seppälä, H.. (2016). Liikettä niveliin Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimivuus. Arviointiraportti, Teema-arviointi. Hohenthal, T. ja Leppisaari, I. (toim.) (2016). Vauhtia väylälle ammattikorkeakouluun vinkkejä väyläopintojen toteuttamiseen. Centria. Raportteja ja selvityksiä, Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma : kokonaisuudet+kuvaus/f b2f1-4a4c-a839-9a190b Maunu, A. (2016). Yhteisöjen aika. Ryhmäilmiö-malli ja sosiaalipedagogiikka ammatillisissa oppilaitoksissa. Ehyt katsauksia 1/2016 OPH 2015: Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:10. Pinolehto, M. (toim.) (2017). Sujuvampia opinpolkuja romaneille ja maahanmuuttajille. Opin portailla Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen loppuraportti. DIAK PUHEENVUORO 12. Diakoniaammattikorkeakoulu. Raudasoja, A. (2017). Nopsasti ja ohjatusti ammattioppilaitoksesta korkeakouluun. HAMK Unlimited Journal Haettu osoitteesta Tamlander, T. ja Hohenthal, T. (2017). Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun. Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta. XAMK kehittää 6. Kaakkois-suomen ammattikorkeakoulu. Valmiina valintoihin II. Ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:25. Väyrynen, P. (toimi.) (2010). WBL-TOI-Manual. Käsikirja työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvien käytäntöjen siirtoon. Opetushallitus. 49

50 Liitteet Liite 1. Yhteenveto valtakunnallisten hankkeiden valintaperusteista 2014 kevät 2016 ERS-ohjelma-asiakirjan mukainen lisäarvo Lisäarvo kansalliseen ja rakennerahasto-ohjelman alueelliseen toimintaan (EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen rajapinta): Sujuvat siirtymät koulutuksesta toiseen, koulutuksesta työhön ja työstä koulutukseen ovat keskeisessä asemassa, kun halutaan lisätä koulutukseen osallistumista ja pidentää työuria alkupäästä. OKM:n hallinnonalan koulutustarjonta kootaan Opintopolku.fiverkkopalveluun, jonka kautta voi myös hakeutua koulutukseen. Verkkopalvelun tueksi luodaan, pilotoidaan ja mallinnetaan ESR-rahoituksella valtakunnallisesti yhteneviä, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheen palveluita ja toimintamalleja. Palvelut ja toimintamallit vakiinnutetaan osaksi koulutusjärjestelmää ja koulutuksen järjestäjien toimintaa. Yleiset valintaperusteet Mikäli jokin yleisistä valintaperusteista ei täyty, hanke ei voi saada rahoitusta. - Hakijan (tai tuen siirronsaajan) toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia. - Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. - Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma. - Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai asetettu liiketoimintakieltoon. - Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta. - Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu. - Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen. - Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena. - Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä (ei koske investointihankkeita, eikä yksittäisten yritysten kehittämishankkeita). - Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen. Erityiset valintaperusteet - Hankkeen toimenpiteillä edistetään välittömästi tai välillisesti koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tai muita siirtymiä työelämän muutosvaiheissa. (25 % muuten, mutta syksyllä %) - Hankkeen toimenpiteillä edistetään koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia. (10 % 2014 ja kevät 2015; 20 % syksyllä 2015 ja 5 % 2016). - Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja, edistetään ennakoivaa lähestymistapaa tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin. (20 %) 50

51 - Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä. (20 %; keväällä %) - Hanke kohdistuu erityisesti nuoriin. (2014 ja kevät 2015 osuus oli 10 %, S 2015 ja K %) - Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. (5 %) - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. (5 %) - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. (4 %) - Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. (1 %) Valintaperusteet 2014 K2015 S2015 K2016 Opintonsa keskeyttäneiden tai koulutusalaa tai koulutuspaikkaa vaihtavien poluttamiseen välittömästi eteenpäin. Sujuvien siirtymien varmistamiseksi hankkeilta edellytetään myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen uudistamista osana henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa Toisen asteen sisällä tapahtuvia siirtymiä sujuvoittavia hankkeita, joissa kehitetään toisen asteen koulutuksen toimintamalleja ja pedagogisia ratkaisuja (ml. osaamisen tunnustaminen), joilla mahdollistetaan opiskelijoiden sujuva siirtyminen uuteen koulutukseen alan- tai paikkakunnanvaihtotilanteissa sekä koulutuksen järjestäjien omien organisaatioiden sisällä että erityisesti koulutuksen järjestäjien välillä. Hankkeissa hyödynnetään Opintopolku.fipalvelua, tuetaan eri vaiheessa opintoja tapahtuvaa alanvaihtoa, ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä ja lyhennetään koulutusaikoja. edistetään erityisesti koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista ja työllistymistä. kehitetään palveluita, toimintamalleja ja pedagogisia ratkaisuja, joilla edistetään koulutuksessa aliedustettujen ryhmien siirtymistä koulutuksesta toiseen ja koulutuksesta työhön sekä tuetaan ammatillisen koulutuksen loppuun saattamista joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen avulla. Hankkeissa hyödynnetään Opintopolku.fipalvelua ja erilaisia oppimisympäristöjä sekä ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä. edistetään nuorten siirtymistä nopeammin jatko-opintoihin. kehitetään palveluita, toimintamalleja ja pedagogisia ratkaisuja, joilla nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluopintoihin siirtymistä joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen avulla. Hankkeissa hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä, parannetaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä tiivistetään toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyötä. Tausta-aineistoa: Arviointiraportti Liikettä niveliin Ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun johtavien opintopolkujen ja koulutusasteiden yhteistyön toimivuus Erityiset valintaperusteet: Hankkeen toimenpiteillä edistetään välittömästi tai välillisesti koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tai muita siirtymiä työelämän muutosvai- Erityiset valintaperusteet: Hankkeen toimenpiteillä edistetään välittömästi tai välillisesti koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tai muita siirtymiä työelämän muutosvai- Erityiset valintaperusteet: Hankkeen toimenpiteillä edistetään välittömästi tai välillisesti koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tai muita siirtymiä työelämän muutosvai- Erityiset valintaperusteet: Hankkeen toimenpiteillä edistetään välittömästi tai välillisesti koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tai muita siirtymiä työelämän muutosvai- 51

52 heissa. (25 %) - Hankkeen toimenpiteillä edistetään koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia. (10 %). - Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja, edistetään ennakoivaa lähestymistapaa tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin. (20 %) - Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä. (20 %) - Hanke kohdistuu erityisesti nuoriin. (10 %) - Hanke tukee sukupuolten välistä tasaarvoa. (5 %) - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. (5 %) - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. (4 %) - Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. (1 %) heissa. (25 %) - Hankkeen toimenpiteillä edistetään koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia. (10 %). - Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja, edistetään ennakoivaa lähestymistapaa tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin. (20 %) - Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä. (20 %) - Hanke kohdistuu erityisesti nuoriin. (10 %) - Hanke tukee sukupuolten välistä tasaarvoa. (5 %) - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. (5 %) - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. (4 %) - Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. (1 %) heissa. (20 %) - Hankkeen toimenpiteillä edistetään koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia. (20 %). - Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja, edistetään ennakoivaa lähestymistapaa tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin. (20 %) - Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä. (20 %) - Hanke kohdistuu erityisesti nuoriin. (5 %) - Hanke tukee sukupuolten välistä tasaarvoa. (5 %) - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. (5 %) - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. (4 %) - Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. (1 %) heissa. (25 %) - Hankkeen toimenpiteillä edistetään koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia. (5 %). - Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja, edistetään ennakoivaa lähestymistapaa tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin. (20 %) - Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä. (25 %) - Hanke kohdistuu erityisesti nuoriin. (5 %) - Hanke tukee sukupuolten välistä tasaarvoa. (10 %) - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. (5 %) - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. (4 %) - Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. (1 %) Valtakunnalliset tarkentavat valintaperusteet: Toteuttavien hankkeiden tarkentavat arviointiperusteet - Hankesuunnitelma noudattaa OKM:n valtakunnallisten ESR-teemojen toteutussuunnitelman toimenpidekokonaisuuden Osuvaa osaamista osiota Sujuvat siirtymät. (20 %.) - Hankkeessa keskitytään haun painopisteiden mukaisiin toimenpiteisiin. (40 %.) - Hakija tekee laajaa, yli alueiden tapahtuvaa yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. (20 %.) - Hanke toteuttaa hakijan oman organisaation toiminnan ja toimintaympäristön kehittämistä ja organisaation omaa strategiaa. (20 %) 52

53 Julkaisu on tehty osana ESR-rahoitteista Zoomi Sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi -hanketta. Zoomi Sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi -hanke on ESR-rahoitteinen opetus- ja kulttuuriministeriön Osuvaa osaamista - toimenpideohjelman Sujuvat siirtymät -osion koordinointihanke, joka toteutetaan Opetushallituksen ja Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:n yhteistyönä