Sujuvat siirtymät valtakunnallisten hankkeiden ulkoinen arviointi. Finlandia-talo 3.5.

Transkriptio

1 Sujuvat siirtymät valtakunnallisten hankkeiden ulkoinen arviointi Finlandia-talo 3.5.

2 Arvioinnin kohde ja tavoitteet Arviointi on toteutettu kesäkuun 2017 ja maaliskuun 2018 aikana. Arvioinnin kysymykset ovat Miten asteen ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheita kehittävät valtakunnalliset hankkeet ovat onnistuneet määritellyissä kehittämiskohteissa? Mikä on hankkeiden lisäarvo kansalliseen toimintaan ja rakennerahastotoimintaan Sujuvat siirtymät -osion tavoitteiden mukaisesti? Mitä vaikutuksia on tunnistettavissa koulutuksen toteuttamiseen? Alueellisten hankkeiden toiminnan ja tulosten tuki ja lisäarvo valtakunnalliseen kehittämiseen? Tulosten pohjalta tuotetaan suositukset tulosten hyödyntämiseen. Arvioinnin tavoitteena on erityisesti tukea käynnissä olevia hankkeita niiden kehittämis- ja juurruttamistyössä. Arvioinnissa on tullut huomioida, että suuri osa hankkeista on ollut vielä aktiivisessa kehittämisvaiheessa. 2

3 Mitkä ovat olleet hankkeille asetetut tavoitteet ja odotettu lisäarvo? Rakennerahastoasiakirjojen tavoitteiden mukaan hankkeissa luodaan ja pilotoidaan valtakunnallisia, koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheiden palveluita ja toimintamalleja. Keskeiset toimintamallit on listattu erikseen: opintonsa keskeyttäneiden välittömän eteenpäin poluttamisen yhtenäiset toimintatavat; koulutuksen henkilökohtaistamisen mallit; aikaisemminhankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintamallien uudistaminen osana joustavia ja yksilöllisiä opinto- ja tutkintopolkuja sekä työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista tukevien toimintamallien ja palvelujen juurruttaminen osaksi oppilaitosten toimintaa. Lisäarvoa kansalliseen toimintaan kuvataan ESR-ohjelmakuvauksessa siten, että ohjelmaosiosta kehitettäviä malleja luodaan ja pilotoidaan opintopolku.fi-verkkopalvelun tueksi. tuotetaan valtakunnallisesti yhteneviä koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvia siirtymävaiheen palveluita ja toimintamalleja, jotka vakiinnutetaan osaksi koulutusjärjestelmää ja koulutuksen järjestäjien toimintaa. 3

4 Vuosien valtakunnalliset hankkeet Valtakunnallisten hakujen päätavoitteet ja arvioinnin kohteena olevat hankkeet: k & S 2016 Koordinaatio-hanke Keskeyttäneiden/ uhan alla olevien poluttaminen Siirtymiset koul.järjestäjien sisällä tai välillä Koulutuksessa aliedustetut ryhmät Siirtymiset jatkoopintoihin ja työelämään Zoomi SISU Siirtymät sujuviksi kohti ammattia ja työelämää joustavissa alueellisissa verkostoissa AAVA Avoin väylä ammattiin TAITAVA -Tulevaisuuden osaajat Yksilöllisyyttä opintopolulle Poluttamo Oma digipolku oppimiseen Tšetanes naal koulutuspoluilla Osaamispolkuja tulevaisuuteen (OSATA) Smidiga övergångar i Svenskfinland NOPSA Nopea ammatillinen väylä työelämään Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun 4

5 Tuloksena valtakunnallisesti yhteneväiset palvelut ja toimintamallit? SIIRTYMÄT Koulutuksen järjestäjien välillä Koulutukseen Koulutuksen järjestäjän sisällä Jatkoopintoihin ja työelämään. 5

6 Tilanne nyt Hankkeissa kehitetään kymmeniä erilaisia toimintamalleja. Kehitettävät siirtymävaiheen palvelut ja toimintamallit ovat hyvin moninaisia, ja kehittämistyö tapahtuu usein alueellisesta tarpeesta; valtakunnallisesti yhtenevien mallien sijaan syntyy malleja, joiden siirtäminen edellyttää huomattavaa lisätyötä. Koulutuksen järjestäjät ovat hyvin eri vaiheissa, ja koulutuksen järjestäjillä on erilaiset toimintatavat ja rakenteet. Käytännössä kaikissa hankkeissa on kärkiä, joista saadaan kokemuksia ja vähintäänkin yksittäisiä valtakunnallisesti sovellettavia malleja. Palvelukokonaisuuksien sijaan hankkeiden lisäarvo tulee näkymään siinä, kuinka yksittäisiä toimintamalleja siirretään ja jalostetaan paikalliseen tarpeeseen, huomioiden koulutuksen järjestäjien ominaispiirteet. Arvo riippuu pitkälti mallintamisesta, levittämistyöstä, vuorovaikutuksen tavoista ja viestinnästä; siitä, että tuotokset on helppo löytää ja ottaa käyttöön. 6

7 Jatkuu Muutokset koulutuksen toteuttamisessa tulee arvioida suhteessa muutoksina työnkuviin, organisaatioiden toimintatapoihin ja ohjauksen merkityksen korostumisena. Alueellisten hankkeiden lisäarvo kansalliseen kehittämistyöhön vaihtelee hankkeittain, mutta voi olla yhtä merkittävä kuin valtakunnallisten. 7

8 Hankkeiden lisäarvon ulottuvuuksia Alueellinen AAVA Uutuusarvo Smidiga SISU YPO Poluttamo Jatkoväylä OSATA NOPSA Tšetanes naal Taitava Koulutuksen tasa-arvo/laatu Valtakunnallinen A. Luodaan valtakunnallisesti uutta. B. Ratkaisuja (paikalliseen) tarpeeseen; edesauttaa erityisesti koulutuksellista tasa-arvoa. Osa tuotoksista jää aina elämään. Kaikissa: sparraus ja tiedonvaihto liittyen mm. koulutuspoliittisiin ja pedagogisiin uudistuksiin ja niiden huomiointiin laajemmin kehittämistyössä. Edellyttää aina sopeuttamista. Jos mallit ylipäänsä löydetään ja saadaan siirrettyä. 8

9 Yleisiä haasteita hankkeissa Hankkeet ovat aikataulussa jäljessä: Hankkeessa ei jää aikaa ja levittämistoimenpiteille ja juurruttaminen jää vaillinaiseksi. Taustalla voi olla organisaatiomuutokset, tai toimenpiteitä on sovellettu vain paikallisesti/ yksittäiseen toimipisteeseen. Henkilöstön resurssit eivät ole täysimääräisesti käytössä. Käynnissä olevat koulutusuudistukset vievät huomion. Henkilöstövaihtuvuudet haavoittaneet toimintaa. Arviointietoa ei tuoteta ajantasaisesti ja läpinäkyvästi. Toimintamalleja kehitetään omiin tarpeisiin: levittämistyö ole koulutuksen järjestäjien ensisijaisissa intresseissä. 9

10 Miten ohjaus TUKEE lisäarvon tuottamista? Koordinaatiohanke Zoomi on järjestänyt lukuisia seminaareja ja levittämistilaisuuksia hankkeille. Hankkeet ovat velvollisia mallintamaan tuloksia Saku ry:n Arjen arkki -menetelmäpankkiin. Käytäntöjä vertais- ja asiantuntija-arvioidaan Zoomin ja sen osana Saku ry:n fasilitoimana. Työ jatkuu. Myös OPH:n Hyvät käytännöt -palvelu voi edesauttaa toimintamallien ja tulosten valtakunnallista hyödynnettävyyttä. Opetushallinto voi tukea tulosten hyödyntämistä ja levittämistä. 10

11 Miten ohjaus EI TUE lisäarvon tuottamista? Hankehakujen kriteerit ovat tavattoman laajat, mikä heijastuu myös osan hankkeiden tavoitteisiin. Haku- ja valintakriteerit eivät ohjaa hankkeiden vaikuttavuutta ja valtakunnallisuutta. Koulutusuudistukset etenevät omaa uraansa linjauksia on jouduttu odottamaan. Hankkeiden osaamista ja kokemuksia ei ehditä hyödyntää. Ristiriitaista on, että hankkeilta toisaalta odotetaan syötteitä ja toimintamalleja ratkaisuiksi, ja toisaalta linjauksia annetaan pikaisesti adaptoitavaksi. 11

12 Miten vaikuttavuutta voisi edistää? Tarvitaan tietoa siirtymien kipukohdista: mihin haasteisiin voimme vastata kehittämistyössä, ja mitä ovat ne laajemmat kysymykset, joihin tulisi vastata hanketoimijoita laajemmalla joukolla? Tarvitaan tietoa ja näyttöä hyödyistä: Miksi toimintamalli tulisi ottaa muualla käyttöön, mihin hyöty perustuu? Onko näyttöä ja arviointietoa? Strategisia levittämiskumppanuuksia: Ketkä voisivat hyötyä toimintamallista? Suoramarkkinointi ja edustukselliset kumppanuudet? Kansallista kehittämiskumppanuutta opetushallinnosta, /sote- /työhallinnosta, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä. Johdon sitouttamista tähtääviä toimenpiteitä ja sopimuksellisuutta juurruttamiseen (alueellisena yhteistyönä tai omassa organisaatiossa). Vuorovaikutusta edistäviä siirtomekanismeja, joilla toimintamalleja ja käytäntöjä siirretään. 12

13 Suositukset 13

14 Hankeorganisaatiot ja -toimijat Suositus 1: Hankeorganisaatioiden ja -toimijoiden tulisi huolehtia strategisten kumppanuuksien luomisesta sidosryhmiin ja potentiaalisiin tulosten hyödyntäjiin. Toimintamallien juurtumisen ja levittämistyön edistämiseksi tulee myös vahvistaa seuranta- ja arviointitiedon tuottamista. Lisäksi tulisi huolehtia henkilöstön sitouttamisesta ja tehtävänkuvien rakentamisesta riittävän varhaisessa vaiheessa tulosten juurtumisen edistämiseksi. 14

15 Koordinoivalle hankkeelle Suositus 2: Zoomi-hankkeen tulisi jatkaa siirtymävaiheen mallien ja mallinnusten temaattista kokoamistyötä ja edistää edelleen toimintatapoja, joilla tehty kehittämistyö saadaan laajempaan käyttöön. 15

16 Opetushallinnolle ja rahoittajalle Suositus 3: Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kansallisena kehittämisvirastona tulee viestiä hankeverkostolle, ja ottaa mukaan kehittämiskumppanuuteen, jotta valtakunnallinen täydentävyys saadaan turvattua ja vältetään päällekkäistä kehittämistyötä. Suositus 4: Rahoittajan tulee jatkossa varmistaa riittävä valtakunnallista kehittämistyötä tukeva ohjaus. Tämän tulee pitää sisällään myös selkeät haku- ja valintakriteerit, joilla ohjataan hankkeiden vaikuttavuutta ja valtakunnallisuutta. Myös jo kehitettyjen mallien kartoitus ja hyödyntäminen tulisi sisällyttää soveltuvin osin rahoituksen ehtoihin. 16

17 Kiitos! 17