VÄRE. Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla. Hankkeen suunniteltu toteutusaika

Transkriptio

1 VÄRE Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla Hankkeen suunniteltu toteutusaika

2 Mitä on resurssiviisaus? Resurssiviisauden lähtökohtana on edistää ihmisten hyvinvointia käyttämällä maapallon resursseja kestävällä tavalla ja vähentää niiden käytön ympäristövaikutuksia. Resurssiviisaus kattaa mm. materiaalien ja energian käytön tehostamisen, tuotteiden tai jätteiden kierrätyksen ja uudelleen käytön sekä laajassa merkityksessä myös ilman, veden, maan ja maaperän käytön. Ottamalla käyttöön resurssiviisaita ratkaisuja ja toimintatapoja voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja turvata luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kunnilla on hyvät mahdollisuudet olla tämän kehityksen edelläkävijöitä ja luoda alueelle elinvoimaisen toimintaympäristön uudelle kestävälle liiketoiminnalle. 2 Lähteet: -> Resurssitehokkuus Sitra: Kohti resurssiviisasta kuntaa Opas tiekarttatyöskentelyyn

3 Hankkeen taustaa Resurssiviisailla ja vähähiilisillä ratkaisuilla kunnat voivat vähentää luonnonvarojen käyttöä ja ympäristön kuormitusta ja samalla saavuttaa säästöjä ja lisätä alueen elinvoimaisuutta. Monilla kunnilla on erittäin hyviä kokemuksia resurssitehokkaista ja vähähiilisistä ratkaisuista, joita voitaisiin helposti monistaa uusiin kuntiin. Resurssitehokkaista ratkaisuista kiinnostuneet uudet kunnat tarvitsevat kuitenkin tietoa ja tukea ratkaisujen kannattavuuden arvioinnissa sekä uusien tapojen omaksumisessa

4 Hankkeen tavoitteet Päätavoitteena on testata ja kehittää käytännön toimien kautta menettelytapoja ja toimintamalleja, jotka auttavat Pohjois-Pohjanmaan kuntia ottamaan jokapäiväiseen käyttöön resurssitehokkuutta lisääviä ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä cleantech-ratkaisuja, energialähteitä ja menetelmiä. Hankkeessa tarkastellaan energiaratkaisujen lisäksi resurssitehokkuutta monien muiden toimintojen osalta, kuten jätekysymyksiä, materiaalivirtojen ja sivuvirtojen hyödyntämistä, lähiruoan käytön lisäämistä ja ruokahävikin pienentämistä, matkailun hiilijalanjälkeä ja vesikysymyksiä. Pyritään merkittävästi vähentämään fossiilisen energian ja uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuvien tuotteiden käyttöä ja kasvihuonepäästöjä ja lisätä uusiutuvien ja vähäpäästöisten energialähteiden ja raaka-aineiden käyttöä jo hankkeen aikana. Saavutetuista ekologisista ja taloudellisista hyödyistä tiedotetaan laajasti. Hankkeessa verkostoidutaan valtakunnallisten HINKU- ja FISU-verkostojen ja niissä mukana olevien muiden kuntien ja toimijoiden kanssa

5 Käytännön toteutus Kyseessä on jatkohanke Euroopan aluekehitysrahaston tukemalle Vähähiilisyydestä kilpailuetua kunnille (VÄHÄHIKU) -hankkeelle. Jatkohankkeeseen voivat osallistua sekä VÄHÄHIKUhankkeeseen osallistuneet kunnat että uudet kunnat. Jokaiselle osallistujakunnalle räätälöidään neljän työpaketin pohjalta toimenpidekokonaisuus yhdessä kunnan edustajien ja hankkeen toteuttajien kanssa.

6 Työpaketit Työpaketti 1: Kunnan vähähiiliset energiaratkaisut Laaditaan uusiutuvaan energiaan, hajautettuun energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen perustuva suunnitelma, jolla pyritään vähentämään kunnan alueella sijaitsevien kiinteistöjen päästöjä. Suunnitelma sisältää uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tai suppeamman energiataseen selvittämisen, kunnan kiinteistöjen vähähiilisten lämmitystapamuutosten laskelmat, kunnan päästölaskelmat ja mahdolliset päästövähennystiekartat. Lisäksi edistetään kuntien yhteishankintoja ja innovatiivisia julkisia hankintoja sekä tarjotaan asiantuntija-apua päästövähennysten konkreettisten toimenpiteiden valmistelussa.

7 VähäHikun esimerkkejä Koulu Tyrnävä Energian kulutus MWh/vuosi, öljyn kulutus l/vuosi Laskennallinen säästö siirryttäessä uusiutuvaan energiaan: Biopolttoaine: säästö Euro/vuosi, takaisinmaksuaika 2v. CO2 vähennys n kgCO2/vuosi Koulu Kempele Energian käyttö 279 MWh/vuosi, lämmitys öljy + sähkö Laskennallinen säästö siirryttäessä lämmityksessä uusiutuvaan energiaan (ilma-vesilämpöpumppu) : Säästö energiakuluissa n Euro/vuosi Takaisinmaksuaika n. 3 v. CO2-vähennys n kgco2/vuosi 50/50 metodi kouluissa Tavoitteena on vähentää energiankulutusta veden, sähkön ja lämmön osalta. 50/50-metodin mukaisesti kunta palauttaa kouluille puolet rahallisesta säästöstä, jonka koululaiset ovat energiantehokkuustoimillaan saaneet aikaan Iissä ja Pyhäjärvellä kaikki koulut lähteneet toteuttamaan, valmistelussa useassa kunnassa Verkostomainen toiminta Mukana kansallisissa verkostoissa Hyvät käytänteet Yhteishankkeet Yhteishankinnat Ym. Kolme uutta kuntaa mukaan hiilineutraalien kuntien verkostoon HINKUun

8 Uusiutuvan energian kuntakatselmus Kunnan energiatase esimerkkinä Liminka

9 Työpaketti 2: Resurssiviisaudesta elinvoimaa Työpaketissa voidaan tarkastella resurssiviisautta mm. jätekysymyksissä, materiaalivirroissa ja sivuvirtojen hyödyntämisessä, lähiruoan käytön lisäämisessä ja ruokahävikin pienentämisessä, matkailussa ja vesikysymyksissä. Yhteistyössä kunnan kanssa valitaan teema-alueet, jotka ovat kunnan kannalta merkittäviä ja joihin kunnassa halutaan panostaa ja löytää toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Autetaan kuntaa resurssiviisauden tiekarttojen laatimisessa (tavoitetila 2050, toimenpideohjelma vuoteen 2030, seuraavan kahden vuoden toimenpiteet). Kartoitetaan resurssiviisauden potentiaaleja ja talousvaikutuksia kuntien kanssa yhteistyössä valituilla toimialoilla, esim. tarkastelemalla kiertotalouden hengessä elinkeinoelämän tai tietyn toimialan materiaalivirtoja ja tunnistaa erilaisia solmukohtia, joista sivuvirtoja voitaisiin ohjata hyötykäyttöön.

10

11 VähäHikun esimerkkejä: Iin resurssiviisauden tiekartta Iin kunnan-valtuusto päätti ympäristö-ohjelman laatimisesta. Asetettiin työryhmä toteuttamiseen Työryhmä kokoontui säännöllisesti 2 viikon välein ja kutsui teemakohtaisesti asiantuntijoita kokouksiinsa Toiminnot päätettiin kuvata Sitran laatimalla tiekarttamallilla. Ii hyväksyttiin FISUverkostoon helmikuussa 2016 Resurssiviisas Ii tiekartta valmistui kesäkuussa, valtuuston hyväksyntä FISU-verkosto: Suomen kestävän kehityksen kunnat verkosto, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Resurssiviisas Ii tiekartta laadittiin osana Vähähiilisyydestä kilpailuetua kunnille-hanketta, jota toteuttavat Micropolis ja Syke. Rahoitus EAKR, kunnat ja Syke.

12 Resurssiviisas Ii tiekartta Toimenpiteet Visio 2050 ENERGIAN TUOTANTO JA KULUTUS 50/50 menetelmän laajentaminen kaikkiin kouluihin ja esiopetukseen. Selvitys, missä muussa kunnan yksikössä 50/50 voidaan soveltaa seuraavaksi? Tuulivoiman jatkorakentamisen edellyttämä kaavoitustyö ja kuntalaiskeskustelut. Palveluiden digitalisointi ja palvelut verkon kautta. Aurinkosähköjärjestelmien laajentaminen nykyisestä moninkertaiseksi eri kohteissa. Uusiutuva energia on halvin vaihtoehto Mahdollista säilöä suuret energiamäärät Uudet rakennukset tuottavat energiansa itse. Iilaakso vrt. Piilaakso LIIKKUMINEN JA YHDYSKUNTARAKENNE Selvitys kunnan eri kuljetuksista sekä sen perusteella mahdollisen integroinnin suunnittelu ja toteutus. Kevyen liikenteen väylien suunnittelu ja rakentaminen. Etätyö-HUBin kokeilu, kehittäminen ja raportointi ja viestintä. Selvitys ja innovointi kimppakyydeistä. Kampanja poljetuista ja kävellyistä kilometreistä KULUTUS JA MATERIAALIKIERROT Jätteen lajitteluaseman suunnittelu ja toteuttaminen. Organisointi: lajiteltujen jakeiden kuljetus lajiteltuna Ruskon jäteasemalle. Muovien keräyspisteen saaminen Iihin. Haastekampanja työpaikoille: kuka vähentää lajittelematonta jätettä eniten. Kuntalaisten motivointi kierrätys on hauskaa ja säästää. RUOAN TUOTANTO JA KULUTUS Ruokahuollossa painottuminen ruokiin ja raaka-aineisiin, joiden energia- ja vesitase ovat alhaisia. Lähikalan hyödyntämisen sekä jalostamisen kehittäminen. Menetelmän kehittäminen, jottei ruokahuollossa tehdä ylimääräisiä annoksia. Kauppojen ylijäämäruoan hyödyntämisen seuranta. VEDENKÄYTTÖ JA LUONNONVEDET Hulevesijärjestelmien haltuunotto uusilla rakennusalueilla. Putkien vaiheistettu kunnostussuunnitelma Vedenottamoiden kehittäminen. Haastekisa: kuka säästää vettä eniten ja millä keinolla? Liikenne vähiten kallista uusiutuvilla energiamuodoilla Uudet edulliset vähäpäästöisten ajoneuvojen haltijamallit käytössä Iistä resurssiviisauden ja teollisen ekologian esimerkkikunta. Iissä tuotettujen ja kulutettujen elintarvikkeiden hiili- ja vesijalanjälki huipputasoa Ii tärkeä toimija pohjoissuomalaisessa ruoantuotannossa etenkin kalan osalta Iin jokien vesien kemiallinen tila vastaava kuin vuonna 1950 Ii tunnetaan puhtaiden vesien antimistaan

13 Työpaketti 3: Alueellinen materiaalivirta- ja talousvaikutusanalyysi Tavoitteena on kartoittaa maakuntatasolla erilaisten resurssitehokkuuspäätösten aluetaloudellisia suoria ja välillisiä vaikutuksia (työllisyys, arvonlisäys). Samalla voidaan arvioida luonnonvarojen käyttöä, materiaalivirtoja sekä ympäristövaikutuksia. Arvioinnin avulla luodaan tietoa kuntien päätöksentekoa varten erilaisia tulevaisuuden skenaarioita tarkastelemalla. Kehitetään työkaluja myös seutukunta- ja kuntakohtaiseen arviointiin.

14 Työpaketti 4: Verkoston rakentaminen ja viestintä Työpaketissa jatketaan Pohjois-Pohjanmaan hiilineutraalien ja resurssitehokkaiden kuntien verkoston rakentamista työpajojen, seminaarien ja verkostoitumistapahtumien kautta. Tavoitteena on monistaa hyviä toimintatapoja ja toimenpiteitä laajasti koko maakunnan alueelle. Järjestetään kuntien ja yritysten matchmaking-tilaisuuksia vähähiilisten ja resurssitehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseksi ja edistämiseksi. Toimenpiteistä ja niiden päästövähennyksistä ja taloudellisista säästöistä tiedotetaan alueellisesti ja valtakunnallisesti niin perinteisessä mediassa kuin netissä ja sosiaalisessa mediassakin. Lisäksi tuetaan kuntia oman viestinnän kehittämisessä vähähiilisten ja resurssitehokkaiden toimenpiteiden markkinoinnissa.

15 VähäHikun esimerkkejä Verkostoituminen, tapahtumat ja tiedottaminen Seminaarit, asiantuntijatapaamiset, tietoiskut, verkostoitumistapahtumat, lehdistötiedotteet

16 Projektin toteuttajat Suomen ympäristökeskus, päähakija Micropolis, osatoteuttaja 8-12 yhteistyökuntaa Pohjois-Pohjanmaalta

17 Projektin rahoitus ja budjetti Rahoitus: EAKR 70% Kunnat: 20 % Yli 5000 asukkaan kunnat 5000 /kunta/vuosi (v ) Alle 5000 asukkaan kunnat sopimuksen mukaan Hankkeen toteuttajat 10 % Budjetti max Euroa Lopullinen budjetti riippuu hankkeeseen mukaan lähtevien kuntien lukumäärästä