Resurssiviisaudesta elinvoimaa kuntiin
|
|
- Seppo Uotila
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Resurssiviisaudesta elinvoimaa kuntiin Kestävän kehityksen ja ilmastotyön tuloksia Iin kunnassa Jukka Härkin, Rakennuttajains.
2 asukasta Iin kunta
3 MIKÄ TEKEE IISTÄ EDELLÄKÄVIJÄN? Suomen paras hiilidioksidipäästöjen vähentäjä - CO2 päästöt puolitettu TAVOITTEET Kasvihuonepäästövähennys 80 % Jätteetön kunta
4 Ii Iin kunta- Uusiutuvan energian edelläkävijä Hinku kunnat Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja säästöjen aikaansaanti Tavoitteena uusiutuvan lähienergian käytön lisääminen, energiatehokkuuden parantaminen, kiertotalouden tehostaminen ja ekologisuuden huomioiminen kunnan omissa toimissa, iiläisissä yrityksissä ja kotitalouksissa. Uusiutuvan energian investointien aktivointi Kiertotalous, hävikkien vähentäminen Ekologisuus Tulot paikallisille maan- ja metsänomistajille sekä yrityksille Uudet yritykset, työpaikat ja asukkaat Menetelmänä uusien asioiden pilotointi, mittaaminen, skaalaus ja käyttöönotto Tekemällä oppii ja uusi tieto jää itselle!
5 Ajatuksia siitä että kunta/kaupunki voi muodostaa markkinan että energiakäänne Energiewende on mahdollista tehdä paikallisesti että energia ja kiertotalous voivat olla näkyvä osa kasvua ja työllisyyttä (vanha näkemys: energia on kustannus) että talous, työllisyys, energia, ilmasto, innovaatiot, tieto ovat yhtä kokonaisuutta Poliittinen hyväksyntä 2011 KETS liittyminen 2012 Liittyminen HINKU toimintaan 2012 Resurssiviisauden tiekartta 2016 FISU jäsenyys 2016 Ii valittu CIRCWASTE- edelläkävijä kuntien joukkoon 2017
6 Energiaomavarainen Iin alueella tuotetaan energiaa (2016 ): Vesisähköä n. 420 GWh (Raasakan ja Pahkakosken voimalaitokset) Tuulisähköä n.375 GWh (Vatunki, Olhava, Nyby, Laitakari ja Myllykangas, tuulimyllyt yht.51 kpl) Lämpöä puuenergialla n. 40 GWh (lämpölaitokset ja erilliskäyttö) Sähköenergiaa käytetään n. 80 GWh
7 Mukana HINKU-foorumissa Tilanne 2015 Ii mukana virallisesti vuodesta 2012 lähtien. Päästövähennystavoitteet: -15 % vuoteen 2016 mennessä -30 % vuoteen 2020 mennessä -80 % vuoteen 2030 mennessä (v.2007 tasosta) Koskee kaikkea toimintaa kunnan rajojen sisällä (pl. päästökauppa) Iin tavoite -80% 2020 mennessä kärjessä Suomessa ja Euroopassa Lisäksi Iin kunta konserni ja TEM energiatehokkuussopimus kokonaissäästötavoite v. 2025: 2373 MWh (-10,5%)
8 Iin resurssiviisauden tiekartta Mukana FISU-verkostossa 2015 Iin kunnan-valtuusto päätti ympäristöohjelman laatimisesta. Asetettiin työryhmä toteuttamiseen Työryhmä kokoontui säännöllisesti 2 viikon välein ja kutsui teemakohtaisesti asiantuntijoita kokouksiinsa Toiminnot päätettiin kuvata Sitran laatimalla tiekarttamallilla. Ii hyväksyttiin FISUverkostoon helmikuussa 2016 Resurssiviisas Ii tiekartta valmistui kesäkuussa, valtuuston hyväksyntä FISU-verkosto: Suomen kestävän kehityksen kunnat verkosto, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Resurssiviisas Ii tiekartta laadittiin osana Vähähiilisyydestä kilpailuetua kunnillehanketta, jota toteuttavat Micropolis ja Syke. Rahoitus EAKR, kunnat ja Syke.
9 Resurssiviisas Ii tiekartta Toimenpiteet Visio 2050 ENERGIAN TUOTANTO JA KULUTUS 50/50 menetelmän laajentaminen kaikkiin kouluihin ja esiopetukseen. Selvitys, missä muussa kunnan yksikössä 50/50 voidaan soveltaa seuraavaksi? Tuulivoiman jatkorakentamisen edellyttämä kaavoitustyö ja kuntalaiskeskustelut. Palveluiden digitalisointi ja palvelut verkon kautta. Aurinkosähköjärjestelmien laajentaminen nykyisestä moninkertaiseksi eri kohteissa. LIIKKUMINEN JA YHDYSKUNTARAKENNE Selvitys kunnan eri kuljetuksista sekä sen perusteella mahdollisen integroinnin suunnittelu ja toteutus. Kevyen liikenteen väylien suunnittelu ja rakentaminen. Etätyö-HUBin kokeilu, kehittäminen ja raportointi ja viestintä. Selvitys ja innovointi kimppakyydeistä. Kampanja poljetuista ja kävellyistä kilometreistä KULUTUS JA MATERIAALIKIERROT Jätteen lajitteluaseman suunnittelu ja toteuttaminen. Organisointi: lajiteltujen jakeiden kuljetus lajiteltuna Ruskon jäteasemalle. Muovien keräyspisteen saaminen Iihin. Haastekampanja työpaikoille: kuka vähentää lajittelematonta jätettä eniten. Kuntalaisten motivointi kierrätys on hauskaa ja säästää. RUOAN TUOTANTO JA KULUTUS Ruokahuollossa painottuminen ruokiin ja raaka-aineisiin, joiden energia- ja vesitase ovat alhaisia. Lähikalan hyödyntämisen sekä jalostamisen kehittäminen. Menetelmän kehittäminen, jottei ruokahuollossa tehdä ylimääräisiä annoksia. Kauppojen ylijäämäruoan hyödyntämisen seuranta. VEDENKÄYTTÖ JA LUONNONVEDET Hulevesijärjestelmien haltuunotto uusilla rakennusalueilla. Putkien vaiheistettu kunnostussuunnitelma Vedenottamoiden kehittäminen. Haastekisa: kuka säästää vettä eniten ja millä keinolla? Uusiutuva energia on halvin vaihtoehto Mahdollista säilöä suuret energiamäärät Uudet rakennukset tuottavat energiansa itse Iilaakso vrt. Piilaakso Liikenne vähiten kallista uusiutuvilla energiamuodoilla Uudet edulliset vähäpäästöisten ajoneuvojen haltijamallit käytössä Iistä resurssiviisauden ja teollisen ekologian esimerkkikunta. Iissä tuotettujen ja kulutettujen elintarvikkeiden hiili- ja vesijalanjälki huipputasoa Ii tärkeä toimija pohjoissuomalaisessa ruoantuotannossa etenkin kalan osalta Iin jokien vesien kemiallinen tila vastaava kuin vuonna 1950 Ii tunnetaan puhtaiden vesien antimistaan
10 Resurssiviisas Ii tiekartta Tiekartta sisällytetty kunnan talousarvioon 2018 Kaikki toimialat määritelleet tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit kaikille tiekartan kaistoille LIIKKUMINEN JA YHDYSKUNTARAKENNE Toimialue Toimenpiteet Mittari Yleishallinto ja hallintopalvelut Elinvoimapalvelut Työvoimapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja varhaiskasvatus Tekniset palvelut Kiertotalouden edelläkävijäkuntien toimintaan osallistuminen, aurinkopaneelien ja sähköautojen liisaus Sähköinen kokousjärjestelmä käyttöön, luvan hakeminen sähköiselle arkistoinnille Resurssiviisas Ii -mallin koordinointi, kuntalaistiedotus, innovatiivisten hankintojen tiedotus, jakamistalouden edistäminen, ajoneuvojen liisaus, kierrätysmateriaalien käyttö lahjoissa Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen ja uusiokäyttö työpajan tuotannossa Sähköisten järjestelmien hyödyntäminen kokous- ja koulutuskäynneissä Kierrätys toteutuu myös sote-palveluissa. Arvioidaan yhteistyössä kunnan kanssa mahdollisuuksia uusien kulutusmallien hyödyntämiseen. Yhteishankinnat / kierrättäminen koulujen ja päiväkotien materiaalihankinnoissa, olemassa olevien materiaalien hyödyntäminen Rakennusmateriaalien ja kalusteiden elinkaaren suunnitelmallinen jatkaminen Tulosteiden määrä, Postimaksujen määrä Nettisivujen kävijämäärä Säästöt materiaalikustannuksissa Säästöt matkakustannuksissa Kierrätystä toteuttavien sote-toimintayksiköiden määrä ja kierrätyksen laajuus Uusien kulutusmallien käyttöönotto ja nykyisten mallien hyödyntämisaste Säästöt euroissa Tuotetaan sisäinen rekisteri ENERGIAN TUOTANTO JA KULUTUS Toimialue Toimenpiteet Mittari Yleishallinto ja Liikuntakeskuksen Energiansäästö hallintopalvelut energianvarastoinnin pilotointi (2. vaiheeseen), energiatehokkuussopimuksen toimeenpano Elinvoimapalvelut Uusiutuvan energian investointien kannattavuuslaskelmat, CO2-päästövähennys, Paikallista-yritykset energiansäästötoimenpiteet ja tiedotus, yritysten vähähiilisyysneuvonta, Paikallistamerkin ympäristölupaukset ja kampanjat, energianvarastoinnin selvitys, energiatehokkuussopimuksen koordinointi, yrityskeskittymän markkinointi ja 5G-ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Yhteistyössä kunnan kanssa arvioidaan sote-tilojen tehokasta, Muutokset sote-tilojen (neliöt) kokonaismäärässä muuntojoustavaa ja energiatehokasta käyttöä. Sote-tilojen monipuolinen hyödyntäminen Opetus- ja varhaiskasvatus Energian tuotanto ja kulutus paikallisesti tasapainossa Energiankulutuksen seuranta opetussuunnitelmassa Uudisrakentaminen ja saneeraus Tilojen käyttöaste energiatehokasta Tilat tehokkaassa käytössä. Tekniset palvelut Kaavoja laadittaessa otetaan -15 % katuvalaistuksen huomioon pienilmasto ja esim. energiankulutuksesta kortteleiden ja rakennusten sijoittelussa uusiutuvan energian KULUTUS JA MATERIAALIKIERROT RUOAN TUOTANTO JA KULUTUS Toimialue Toimenpiteet Mittari Elinvoimapalvelut ruokahävikkiyhteistyö ja -kampanjat, kalatalouden edistäminen Sosiaali- ja Soten ruokapalvelut tuottaa pääsääntöisesti Iin Sote-palveluiden terveyspalvelut ateria- ja tilapalveluliikelaitos. Arvioidaan ruokahävikin yhteistyössä liikelaitoksen kanssa määrä (jos mahdollisuuksia hyödyntää nykyistä enemmän liikelaitos seuraa) mm. lähiruokaa tai vähentää esim. ruokahävikkiä. Sote-palveluissa lähiruuan käyttöaste (jos liikelaitos seuraa) Opetus- ja Ruokahävikin pienentäminen Ruokahävikin varhaiskasvatus määrä Iiläisten lasten ja nuorten kasvattaminen lähiruokakulttuuriin Iin ateria- ja Seurataan biojätteeseen menevän ruoan määrää. kg/v tilapalvelu Käytetään ruoanvalmistuksessa paikallisia raakaaineita. /v Vesiliikelaitos Toimitetaan ruokatuotantoon (kasvatukseen, Laatupoikkeamista jalostukseen, valmistukseen, jne.) talousvedelle johtuvat asetetut vaatimukset täyttävää vettä erityistilanteet Toimialue Toimenpiteet Mittari Yleishallinto ja Kiertotalouden edelläkävijäkuntien toimintaan hallintopalvelut osallistuminen, aurinkopaneelien ja VEDENKÄYTTÖ JA LUONNONVEDET sähköautojen liisaus Sähköinen kokousjärjestelmä käyttöön, luvan Tulosteiden määrä, hakeminen sähköiselle arkistoinnille Postimaksujen määrä Toimialue Toimenpiteet Mittari Elinvoimapalvelut Resurssiviisas Ii -mallin koordinointi, Nettisivujen kävijämäärä Yleishallinto ja Vanhan Uoman -kehittämishanke kuntalaistiedotus, innovatiivisten hankintojen hallintopalvelut tiedotus, jakamistalouden edistäminen, ajoneuvojen liisaus, kierrätysmateriaalien Elinvoimapalvelut Kalatien kehittäminen, Röytän satamahanke käyttö lahjoissa Sosiaali- ja Yhteistyössä kunnan kassa arvioidaan Veden Työvoimapalvelut Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen ja Säästöt uusiokäyttö työpajan tuotannossa materiaalikustannuksissa terveyspalvelut mahdollisuuksia esim. kestävään veden kulutuksen kulutukseen sote-palveluissa. kehitys sotepalveluissa (jos Sähköisten järjestelmien hyödyntäminen Säästöt liikelaitos kokous- ja koulutuskäynneissä matkakustannuksissa seuraa) Sosiaali- ja Kierrätys toteutuu myös sote-palveluissa. Kierrätystä toteuttavien terveyspalvelut Arvioidaan yhteistyössä kunnan kanssa sote-toimintayksiköiden Opetus- ja 50/50 -hanke. Veden käyttö Vedenkulutus mahdollisuuksia uusien kulutusmallien määrä ja kierrätyksen varhaiskasvatus hyödyntämiseen. laajuus Vesiliikelaitos Verkostojen saneeraaminen, muu ylläpito, Asiakasmäärien Uusien kulutusmallien verkostojen laajentaminen kehittyminen käyttöönotto ja nykyisten mallien hyödyntämisaste Opetus- ja Yhteishankinnat / kierrättäminen koulujen ja Säästöt euroissa varhaiskasvatus päiväkotien materiaalihankinnoissa, olemassa olevien materiaalien hyödyntäminen Tekniset palvelut Rakennusmateriaalien ja kalusteiden Tuotetaan sisäinen elinkaaren suunnitelmallinen jatkaminen rekisteri
11 Merkittäviä tuloksia ja näkyvyyttä Toteutuneiden hankkeiden laskennalliset säästöt v Investoinnit 1,9 M Energiavähennys: MWh (vuodesta 2010) CO 2 vähennys: kgco 2 /a Säästö: /vuosi Öljyn kulutuksen vähennys l/a. v. 2010: l/a v. 2017: l/a 10 / 2017: 0 l/a 3 / 2018: n l/a (osakuntaliitos, koulukiinteistö) Energiatehokkuussopimuksessa ii saavutti tavoitteen 194 % Pohjoismaiden Neuvoston Luonto- ja ympäristöpalkintoehdokas 2014 Biotalouden mallikunta - Best Nordic Bioeconomy Cases 2016 Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismainen biotalouspaneeli Nuorten Agenda2030 -kestävän kehityksen erikoispalkinto 2017 Euroopan Unionin RegioStars kilpailun voitto 2017 ( climate )
12 Esimerkkejä Mitä Missä Investointi Säästöt Takaisinmaksuaika Päästövähennys [ ] [ /a] [a] [kg CO 2 e/a] Maalämpö korvaamaan öljyä 3 koulua , Merihelmi Hakelämpö korvaamaan öljyä Energiatehokkuus hankkeet LTO muutos hankkeet lisäl. Maalämpö korvaamaan öljyä ja sähkölämmitystä 1 kiinteistö Olhavan koulu Valtarin koulu Vuokratalot (52 huoneistoa) (Kunta ostaa lämpöä) , , ,
13 Tuulienergia Suomen suurin tuulivoimapuistokeskittymä ENERGIAN TUOTANTO JA KULUTUS Investoinnit yhteensä 160 M, 51 turbiinia yhteisteholtaan 122 MW Tuotannossa Vatunki, 8 turbiinia (Leppäkosken Sähkö Oy, ) Laitakari, 2 turbiinia (Iin Energia Oy, 2010 ja Lumituuli Oy, 2014) Olhava, 11 turbiinia (Tuuliwatti Oy, ) Nyby Myllykangas, 30 turbiinia (Taaleritehdas Oy, ) Kaavoitusvaiheessa useita kohteita, joista suurin Pahkakoski, 32 turbiinia (Lagerway Development Oy), Hyödyt kunnalle, yrityksille ja kuntalaisille: maanvuokra, kiinteistövero sekä rakentamisen että huolto- ja ylläpitotyön työllistävä vaikutus Maakuntakaavan mukaan Iissä on vielä potentiaalia jatkorakentamiselle
14 Iin aurinkovoimalat Ii asentaa eniten aurinkosähkövoimaloita Suomen ympäristökeskuksen v järjestämässä koko Vuosituotto - CO2 kwp MWh kg/vuosi Merihelmi 7,02 5, Terveyskeskus 31,9 27, Valtarin koulu 14,6 12, Haminan koulu 21,6 18, Nättepori 10,8 9, Keskuskeittiö 48,6 40, Micropolis 69,4 58, Ds Smith ( iilaakso) 21,6 17, Micropolis ( vanha) 10 8, Hoiva ( vanha) yhteishankinnassa 245,4 206, Micropoliksen aurinkosähkötuotantoa voi seurata reaaliajassa: ntityid=
15 Lapset ja nuoret tärkeässä roolissa Kaikki kunnan koulut ja päiväkodit ovat mukana ohjelmassa, jossa tavoitteena on vähentää energiankulutusta veden, sähkön ja lämmön osalta. Kunta maksaa kouluille 50 % säästetyistä energiakustannuksista palkintona Säästöt: (kolme koulua)
16 Sähköautot tavara- ja henkilöliikenteessä 5 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja yksi pakettiauto (2014 ) 8 julkista puolinopeaa latausasemaa (32 A) 2 julkista pikalatauspistettä (125 A), latausaika 80 %:iin ~15-20 minuuttia Henkilöstö käyttää ensisijaisesti työajoissa sähköautoa. Työntekijöillä ajoseurantajärjestelmä Käyttökokemuksia: Käytettävyys - samaa luokkaa normiautojen kanssa, ennakoitavuus etukäteissuunnittelu ajoihin ja latauksiin Toimintasäde km (Oulu Ii Kemi) LIIKKUMINEN JA YHDYSKUNTARAKENNE Autojen kuluttama sähkö tuotetaan tuulivoimalla ( kwh vuodessa) sekä aurinkosähköllä (n kwh).
17 LIIKKUMINEN JA YHDYSKUNTARAKENNE Vaatii totuttelua etukäteissuunnitteluun; missä auton saa ladattua ja mihin asti sillä pääsee Helppo ajaa ja viisi henkeä mahtuu hyvin kyytiin Hiljaisia hevosvoimia!a utojen tehokkuus yllätti; ei jää jalkoihin liikenteessä
18 Autoilun vähentäminen - Kimppakyytipalvelua selvitetty. Sekä joukkoliikenteen että kimppakyytipalvelujen kehittämistä jatketaan v Etätyö-HUBia kokeiltu vuonna LIIKKUMINEN JA YHDYSKUNTARAKENNE Biöjätteiden hyötykäyttö KULUTUS JA MATERIAALIKIERROT Iin kunta kuuluu Oulun Jätehuollon toiminta-alueeseen. Oulun Jätehuolto huolehtii toimialueensa kuntien jätteenkäsittelystä, jäteneuvonnasta ja tiedottamisesta sekä edistää jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Ateriapalvelut aktivoivat koululaisia ja työtekijöitä lajitteluun ja hävikin vähentämiseen - Muovien keräyspisteen saamiseksi Iihin on oltu yhteydessä Suomen Pakkauskierrä- tys Rinki Oy:oon. Rinkimuovinkeräyspisteitä on perustettu paikkakunnille, joissa >10000 asukasta.
19 1990 Tuulivoimarakentaminen 2010 Pohjoismaiden ministerineuvosto valitsee biotalouden mallikunnaksi kategoriassa yhteistyö Nuorten Agenda2030 myöntää kestävän kehityksen erikoispalkinnon Ii Suomen paras päästövähentäjä - 50 % päästövähennyksellä kg/co 2 Euroopan Unionin RegioStars Awards 2017 voittaja kategoriassa ilmastonmuutos Kunnan kouluja ja vuokrataloja muutetaan öljylämmityksestä hake- ja maalämpöön, vuosittain saavutetut säästöt /a Osaksi HINKU -verkostoa, energiatehokkuussopimuksen piiriin ja Kaukolämpöverkon laajennus 50/50 energiansäästökokeilu kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin Suurin aurinkosähkön hankkija Syke:n kuntien yhteishankinnassa > 200 kw p Sähköautokanta uudistuu Haasteena fossiilinen liikennevirta, panostus uusiutuviin liikenteen polttoaineisiin Resurssiviisas Ii -tiekartta, valtuusto hyväksyy Uuden energiatehokkuussopimuskauden pioneeri Suomen ympäristökeskuksen HinkuTeko esimerkillisestä aktiivisuudesta uusiutuvan energian edistämisessä ja päästöjen vähentämisessä Suomen ympäristökeskus julistaa Iin Suomen parhaaksi päästövähentäjäksi 35 % päästövähennyksellä Osaksi Fisu verkostoa (Finnish sustainable communities) Kunnan valtuuston päätöksellä asetettu -80 % CO 2 päästötavoite G pilottiympäristö Kolme koulua 50/50 energiansäästöpilotti in Vuosittainen öljyn käytön vähennys yli litraa Uusiutuvan energian kuntakatselmu s Suomen suurimmaksi tuulivoimakeskittymäksi Teknologiakeskus Micropolis aloittaa aurinkosähkön ja - lämmön tuotannon 2015 Aurinkolämmön varastoinnin pilotti Sähköautot kuntahenkilöstön käyttöön HinkuTeko Pohjoismaiden Neuvoston Luonto- ja ympäristöpalkintoehdokas Vahva panostus sähköautojen latausverkostoon, joka asukas lukuun perustuen Suomen tihein Kunnan valtuusto päättää ympäristöohjelman laatimisesta ja asettaa sille työryhmän Jätteetön yhteiskunta 2050
20 Mitä hyötyä tästä työstä on? Energiatehokkuus paranee, kilpailukyky kohenee Säästöt kiinteistönomistajille, kunnalle Vähemmän kasvihuonekaasuja Resurssiviisas Ii Päästöjen vähentyminen Raha kiertoon Iissä Investointeja Iihin, Ii houkuttelee Työpaikat raakaaineketjuun, jalostukseen, logistiikkaan, huoltoon ja ylläpitoon Eurot maan- ja metsänomistajille, raaka-aineiden tuottajille Työpaikat, verotulot, vuokratulot
21 YHTEENSÄ kgco
22 Kiitos! Vatunki, Ii ii.fi
Ilmastotyö vauhtiin kunnassa! Ii
Ilmastotyö vauhtiin kunnassa! Ii 160 000 000 + 1 + 200 16000 832 /a /a + 556 000 /a 80 htv 16 832 /a + + 480 000 /a + 20 + 16 000 832 /a /a + 16 832 /a + 1 000 /a + 45 000 /a - 49 500 000 kgco2 1990 Tuulivoimarakentaminen
LisätiedotKOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA
KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella
LisätiedotIIN KUNNAN YMPÄRISTÖSITOUMUKSET ja JALKAUTTAMINEN. Jukka Härkin Kari Manninen
IIN KUNNAN YMPÄRISTÖSITOUMUKSET ja JALKAUTTAMINEN Jukka Härkin Kari Manninen Ii kunta 10 000 asukasta Sopimuskausi 2008-2016 Iin kunta mukaan sopimukseen 2012. Öljystä eroon tavoitteella aloitettu Vuonna
LisätiedotKOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA
KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 Kari Manninen Iilaakso Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Pohjois- Pohjanmaalla Tavoitteena
LisätiedotVÄRE. Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla. Hankkeen suunniteltu toteutusaika
VÄRE Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2018 31.12.2020 Mitä on resurssiviisaus? Resurssiviisauden lähtökohtana on edistää
LisätiedotIIN KUNNAN YMPÄRISTÖSITOUMUKSET ja JALKAUTTAMINEN. Kari Manninen Heidi Takalo
IIN KUNNAN YMPÄRISTÖSITOUMUKSET ja JALKAUTTAMINEN Kari Manninen Heidi Takalo Ii kunta 10 000 asukasta HINKU - Hiilineutraalit kunnat - Ii mukana vuodesta 2012 lähtien - Verkoston vetäjä: SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS
LisätiedotIlmastotyöstä elinvoimaa kuntiin
Ilmastotyöstä elinvoimaa kuntiin Kestävän kehityksen ja ilmastotyön tuloksia Iin kunnassa Ari Alatossava Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella (väestö n.
LisätiedotKestävän kehityksen ja ilmastotyön tuloksia. Ari Alatossava kunnanjohtaja
Kestävän kehityksen ja ilmastotyön tuloksia Ari Alatossava kunnanjohtaja Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella (väestö n. 250 000) Tavoitteena uusiutuvan
LisätiedotEnergiatehokkuus- ja säästötoimenpiteet 2012-2015. www.ii.fi
Energiatehokkuus- ja säästötoimenpiteet 2012-2015 2014 Energiaomavarainen Ii Iin kunta ja TEM energiatehokkuussopimus kesäkuussa 2012 välitavoite v. 2013 199 MWh (1%), kokonaistavoite v. 2016 1790 MWh
LisätiedotResurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.
Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie
LisätiedotResurssiviisas Ii tiekartta
2018 Päivitetty 1.2.2018 Resurssiviisas Ii tiekartta Kasvava, viihtyisä ja elinvoimainen, luovasti uudistuva kunta Iissä on ideaa Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ... 4 3. TAVOITTEENA RESURURSSIVIISAS
LisätiedotKUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet
KUUMA-johtokunta 14.2.2018 3 LIITE 3 KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet KUUMA johtokunta 14.2.2018 KUUMA-ILMASTOTYÖ KUUMA strateginen ilmasto-ohjelma hyväksytty v. 2010. KUUMAilmastoryhmän julkaisema
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotKAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY
KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotKAHINA-hanke Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt
KAHINA-hanke 2020-2022 Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt Sisältö Taustaa Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU -verkosto Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaliksi
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen
Uusiutuvan energian käyttö Kuopiossa katselmuksista toteutukseen KETS-yhdyshenkilöpäivät 7.-8.11.2018 Ympäristöasiantuntija Tapio Kettunen, Kuopion kaupunki Kuopion strategia 2030 ohjaa resurssiviisaustyötä
LisätiedotGreen Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City
Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotValtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Ympäristövaliokunta 26.10.2017 Hille Hyytiä 26.10.2017 Motiva Oy 1 Avainsanoja Johdonmukaista ja pitkäjänteistä
LisätiedotKuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö
Kuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö Kuntien ilmastotoimet osaksi strategiaa työpaja Lahti, 9.4.2019 Jyrki Tenhunen Suomen ympäristökeskus Toimintatapa Esityksen sisältö Hinku-foorumissa Fisu-
LisätiedotVaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma
Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia
LisätiedotPoveria biomassasta. Matkaraportti Bioenergiahankkeiden opintomatka
Matkaraportti Bioenergiahankkeiden opintomatka 12. 13.4.2018 Pohjois-Karjalassa toimivat bioenergiahankkeet Poveria biomassasta mukaan lukien toteuttivat huhtikuussa 2018 yhteisen opintomatkan. Matkalla
LisätiedotElinvoimaa resurssiviisaudesta
Elinvoimaa resurssiviisaudesta FISU verkosto ja palvelukeskus (Finnish Sustainable Communities) Päivi Laitila, Motiva Oy ja Jyri Seppälä, SYKE Kuntamarkkinoiden seminaari 15.9.2016 Kunta resurssimuutoksen
LisätiedotKunnat, ilmastosuunnitelma, ilmastoraportointi. Kuntien ilmastokampanjan tilaisuus Pirkko Heikinheimo
Kunnat, ilmastosuunnitelma, ilmastoraportointi Kuntien ilmastokampanjan tilaisuus Pirkko Heikinheimo 6.4.2017 Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotEnergiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotLappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen: tavoitetilat 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Resurssiviisas Lappeenranta 2050 Energian tuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali
LisätiedotKiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen Kuopiossa Kokoeko seminaari
Kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen Kuopiossa Kokoeko seminaari 7.2.2018 Minna Kuuluvainen, Kuopion kaupunki Kuopion strategia vuoteen 2030: Hyvän elämän pääkaupunki Viisas liikkuminen: Pyöräily
LisätiedotRauman kaupunki Yrityspalvelut
Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotIlmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto
Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotPro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki
Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotPurkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen
Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema Kouvola 21.11.2017 Erityisasiantuntija Matti Kuittinen Hiilineutraali 2045 Johtava maa kiertotaloudessa 2025 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2 Rakennettu
LisätiedotÄlykäs kiinteistö on energiatehokas
Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS
ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotMiten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin?
Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus PARIISIN ILMASTOKOKOUS JA PUHTAAT RATKAISUT SUOMELLE 25.11.2015, Pikkuparlamentin auditorio Puhdas ratkaisu
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström
Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,
LisätiedotKohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.
Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotEnergiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat
Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen
LisätiedotKOKEILEVA, KETTERÄ, KANNUSTAVA ILMASTOKAUPUNKI JOENSUU
JOENSUUN ILMASTO-OHJELMA KOHTI HIILINEUTRAALIA JOENSUUTA 2025 KOKEILEVA, KETTERÄ, KANNUSTAVA ILMASTOKAUPUNKI JOENSUU Hyväksytty kh. 22.1.2018 20 PÄÄMÄÄRÄ Hiilineutraali Joensuu vuoteen 2025 mennessä Yhdessä
LisätiedotSuomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010
Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotToimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus
Toimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus 2017-2025 Joensuun kaupunki xx.11.2017 Toiminnan tausta ja organisointi Joensuun kaupunki on liittynyt kunta-alan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2017 2025.
LisätiedotCity On the Move. Resurssiviisaus Jyväskylässä - tiekartta hiilineutraaliin energiaan
Resurssiviisaus Jyväskylässä - tiekartta hiilineutraaliin energiaan City On the Move Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Pirkko Melville, FT, KTM tutkimus- ja kehittämispäällikkö Resurssiviisaus Tavoitteena
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotResurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050
Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Energiantuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotTUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)
TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotKunnat ja kaupungit toimivat
Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.
LisätiedotResurssiviisaus Kuopion strategiassa. Kokoeko
Resurssiviisaus Kuopion strategiassa Kokoeko 12.2.2019 Kuopion strategia vuoteen 2030 Missio Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän kasvun ja hyvän elämän. Toimintatapa Lupa tehdä toisin Avoimesti.
LisätiedotResurssiviisas Jyväskylä -ohjelma 2040
Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma 2040 Jyväskylän kaupunki on jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kestävän hyvinvoinnin kaupunki viimeistään vuonna 2040. Hiilineutraali se on jo vuonna 2030. Jyväskylän
LisätiedotJOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ
JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ KOHTI HIILINEUTRAALIA JOENSUUTA 2025 Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 4.2.2019 PÄÄMÄÄRÄ Hiilineutraali Joensuu vuoteen 2025 mennessä Yhdessä tehden vähennämme päästöjämme -60
LisätiedotRovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
LisätiedotResurssiviisauden tiekartta Vantaalle
Resurssiviisauden tiekartta Vantaalle Uudet pitkän aikavälin ympäristötavoitteet ja lähivuosien toimenpiteet Resurssiviisautta Vantaalle Kickoff 13.3.2017 Leena Maidell Resurssiviisauden tiekartan kolme
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin
LisätiedotSopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.
Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.2017 Leena Maidell Kaupungin ympäristöohjelma 2013-2016 Valtuustokauden strateginen ohjelma
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotTuloksia
Tuottava Hajautettu Lähienergia (EnergiaPlus) Tuloksia 1.1.2015-30.6.2018 Oulunkaari ja Oulun seutu Johtava energiainsinööri Heidi Takalo Projektipäällikkö Pekka Pääkkönen Tavoitteena energiaomavaraisuuden
LisätiedotKiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Kuopiossa KierRe-hanke
Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Kuopiossa KierRe-hanke 20.9.2019 KierRe Kuopiossa Resurssiviisaus viedään osaksi resurssiviisauden kaupungin päätöksentekoa, talousarviota ja toiminnan
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotUUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE
UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE 13.11.2018 Uudenmaan khk-päästöjen laskenta (1) Laskenta sisältää vuodet 1990 ja 2007-2016.
LisätiedotKUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus
KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa
LisätiedotMitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen
Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta
LisätiedotAri Nissinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Tilaisuus: Vähähiilisyydestä ja kiertotaloudesta kunnan vahvuustekijä. Tvärminne 7.2.
Miten kunnat voivat parantaa kansalaisten aktiivisuutta vähähiilisyyden edistämisessä? Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Tilaisuus: Vähähiilisyydestä ja kiertotaloudesta kunnan vahvuustekijä.
LisätiedotKuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015
Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen
LisätiedotUusiutuva energia energiakatselmuksissa
Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset
LisätiedotHiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Cleantech-tilaisuus, Hyvinkää 11.10.2016 Pariisin joulukuun 2015 ilmastosopimus => rajataan maapallon
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotKohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä
Kohti päästötöntä liikennettä 2045 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä 23.1.2018 1 Liikenteen päästövähennystavoitteet energia- ja ilmastostrategiassa ja Kaisussa Liikenteen päästöjä tulee
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotKymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997
Kymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997 Kunnat omistavat Kymenlaakson Jätteen Kymenlaakson Jäte Oy Perustettu vuonna 1997 Vuosina 1997-2008 yhtiön tehtävänä oli jätteenkäsittely Tehtävänä huolehtia
LisätiedotStrategiasta käytäntöön ilmastotyö kansalaisen arjessa
Strategiasta käytäntöön ilmastotyö kansalaisen arjessa Energianeuvonnan vuosipäivä 20.3.2018 Pirkko Melville FT, KTM tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jyväskylän kaupunki Valon kaupunki Ulkovalaistuksen
LisätiedotHyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia
Hyvinkään ilmastotavoitteet 26.3.2019 / Mika Lavia HYVINKÄÄN PELIKIRJA ELI KAUPUNKISTRATEGIA KESTÄVÄ KEHITYS HYVINKÄÄN PELIKIRJASSA Rakennamme tulevaisuuden Hyvinkäätä turvaamalla asuinalueemme hyvän ilmanlaadun,
LisätiedotEkotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011
Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotJOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI
JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 12.2.2019 VETOVOIMA TILANNEKUVA Asukasluku ja rakentaminen kasvu-uralla: 2018: Yli 1000
LisätiedotMiten kaupunki voi edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta sekä vihreää taloutta?
Miten kaupunki voi edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta sekä vihreää taloutta? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Resurssiviisautta Vantaalle 13.3.2017 Mitä halutaan edistää? Siirtyminen kohti vähähiilisyyttä
LisätiedotHIILINEUTRAALI UUSIKAUPUNKI 2020? Novida 14.4.2010. Reijo Laine Hankkeen projektipäällikkö Senior & Sons Oy. Tässä esityksessä
HIILINEUTRAALI UUSIKAUPUNKI 2020? Novida 14.4.2010 Reijo Laine Hankkeen projektipäällikkö Senior & Sons Oy Tässä esityksessä 1. Hinku- hankkeen toiminnot prosessi 2. Päästöjen laskenta yrityksissä 3. Yrityskohtainen
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
LisätiedotUusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy
Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotJyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi
Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus
LisätiedotResurssiviisas Ii tiekartta. Kasvava, viihtyisä ja elinvoimainen, luovasti uudistuva kunta Iissä on ideaa
Resurssiviisas Ii tiekartta Kasvava, viihtyisä ja elinvoimainen, luovasti uudistuva kunta Iissä on ideaa Sisällys 1.JOHDANTO... 3 2.KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ... 4 3.TAVOITTEENA RESURURSSIVIISAS KUNTA 2050...
LisätiedotRESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA
luonnos RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Leena Maidell-Münster KOLME PÄÄTAVOITETTA 22.3.2018 2 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 Muutos -80 % vuodesta 1990 Jäljelle jäävien päästöjen kompensointi 13.2.2018 3 1000
LisätiedotETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON ASIANTUNTIJALAUSUNNON LIITE
EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 20.10.2017 ASIA: O 49/2017 VP VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON ASIANTUNTIJALAUSUNNON LIITE 19.10.2017 1 Ote YM:n kotisivuilta
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotHiilineutraali kiertotalous
Helsinki, Ravintola Bryggeri, 11.12.2018 Hiilineutraali kiertotalous Hanna Mattila, kiertotalouden asiantuntija, Sitra V I S I O Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. KESTÄVYYS- KRIISI NYT!
LisätiedotKuntien ilmastotyö vauhtiin!
Kuntien ilmastotyö vauhtiin! #ilmastoratkaisujakunnista Ympäristöministeriö, 14.1.2019 Olli-Pekka Pietiläinen & Miia Berger, YM Esityksen pääsisältö Päästövähennystyön kansainvälinen ja kansallinen tausta
Lisätiedot2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?
Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä
LisätiedotJoensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017
Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman
Lisätiedot