Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta"

Saija Pääkkönen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta Varsinais-Suomi mukaan aktiiviseen, monivuotiseen kehittämiseen

Hallitusohjelmasta poimittua Hallitus tavoittelee Suomea, joka on maailman eturintamassa ympäristöystävällisessä, resurssi- ja materiaalitehokkaassa taloudessa sekä kestävien kulutus- ja

2 Hallitusohjelmasta poimittua Hallitus tavoittelee Suomea, joka on maailman eturintamassa ympäristöystävällisessä, resurssi- ja materiaalitehokkaassa taloudessa sekä kestävien kulutus- ja tuotantotapojen kehittäjänä. Hallituksen tavoitteena on tehdä tulevaisuuden Suomesta hiilineutraali yhteiskunta, nostaa Suomi ympäristöteknologian ykkösmaaksi ja kehittää Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta. Ympäristö- ja energiateknologiaan perustuva Cleantech-toiminta on yksi elinkeinopolitiikan painopisteitä.

3 Materiaalitehokkuus, resurssitehokkuus, energiatehokkuus Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantechratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa Sitran Resurssiviisaus-hanke Materiaalitehokkuuden tutkimusohjelma

4 Uutena mahdollisuutena EU:n Life Integrated Programme ohjelma Hakukierrokset vuosina , prioriteetteina ympäristö ja ilmasto 1. haussa neljä teemaa, joista teemaan Jätteiden hallinta SYKE valmistelee hankekokonaisuutta Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta

5 Hankekokonaisuuden tavoitteet Demonstroidaan ja kehitetään alueellisia toimintamalleja resurssitehokkuuden lisäämiseksi Luodaan alueelle resurssiviisas toimintakulttuuri, joka on yhteinen asukkaille, kunnille ja yrityksille Resurssitehokkuutta edistetään uusilla teknis-taloudellisilla ratkaisuilla uudella yhteistyöllä ja uusilla prosesseilla neuvonnalla ja auttamisella + viestinnällä muutoksen arvioinnilla ja mittaamisella

6 Millä kriteereillä mukaan hankkeeseen SYKE kokoaa mukaan 3-5 aluetta Maakunta ihanteellinen koko, voi myös olla maakuntien välinen Hankkeen kannalta olennaiset tahot ovat mukana Lisäksi: Hanke toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa (Valtsu) eli EU:n jätedirektiivin 28 ja 29 :n kansallista täytäntöönpanoa

7 Mitä alueelta odotetaan? Sitoutuminen hankkeiden tavoitteisiin sitoutumisen tulee näkyä maakuntien, kuntien ym. partnereiden strategioissa ja toimintalinjauksissa Alueellinen vetäjäorganisaatio, joka valmistelee alueen ns. työpakettia Demonstraatiokohteita, joita alueen hankkeessa laajennetaan ja kehitetään edelleen Hankekokonaisuus muodostuu alueellisista työpaketeista, joilla omat vetäjät, partnerit ja kotimaiset rahoittajat

8 Eduksi, jos alueen työpakettiin sisältyy useampia osahankkeita, joilla voi kullakin olla oma partnerikokoonpanonsa Suuria teknis-taloudellisia demonstraatiota hankekokonaisuuteen sisällytetään 3-5 kullekin alueelle tod.näk. yksi Osahankkeiden kokonaismäärän ja valinnan ratkaisee mm. niiden yhteenlaskettu budjetti ja istuminen kokonaisuuteen

9 Rahoitus Jäsenvaltioille taataan 1-3 hanketta per ohjelmakausi EU:n rahoitusosuus 60 %, max. 12 M per hankekokonaisuus Integrated Programme mukaan tarvitaan vähintään yksi muu EU- tai kansallinen rahoituslähde esim. EAKR-rahoituksen alueellinen suuntaaminen Pitkiä yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita, suositellaan 5-8 vuotta Toteutetaan 2 vuoden sykleissä; raportointi ja suunnittelu

10 Keskustellen etenevä hankeprosessi SYKEn valmistelutiimi hakee mukaan alueita ja niiden alustavia suunnitelmia mennessä YM julistaa kansallisen haun touko-kesäkuussa 2-vaiheinen haku: konsepti jätettävä 10/2014, lopullinen hakemus 4/2015 YM tekee valinnan hankkeista, jotka muodostavat Suomen hankekokonaisuuden ja esittää sen komissiolle rahoitettavaksi

11 Panoksia keskittämällä tuloksiin myös Lounais-Suomessa Resurssitehokkuudesta ja Cleantechosaamisesta osa alueemme brändiä? Edesauttaisiko se myös elinkeinoelämän uusiutumista? Mahdollisuus yhdistää ympäristö- ja elinkeinotavoitteet samaan kehittämisprosessiin! Omien nurkkien kuntoonpano toimisi kehitysalustana vientituotteille, myös käyntikorttina. Edellyttää kunnianhimoista tavoitteenasettelua ja määrätietoista toimintaa.

12 Resurssitehokas Lounais-Suomi? Mitkä ovat vahvoja osaamisalueitamme? Miten yritykset ja muut toimijat löytävät kumppaninsa kiertotaloudessa? Mitä viranomaisilta odotetaan?

13 Ryhdytäänkö toimeen! Olemme hyvässä alussa: HINKU-kunnat, materiaalinkierrätys, RESU-hanke Laajennetaan nämä Koko Varsinais-Suomen ja Satakunnan kattavaksi toimintamalliksi

Samankaltaiset tiedostot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat