Osallisuutta lisäävät kokonaisuudet, toimintamallit ja palaset

Transkriptio

1 Osallisuutta lisäävät kokonaisuudet, toimintamallit ja palaset Elina Turunen

2 Mitä osallisuuden palaset ovat? Osallisuutta edistäviä Tietoa Periaatteita Toimintoja Toimintamalleja, käytäntöjä Palveluja tai palvelun osia Poimitaan hankkeista ja toiminnoista lupaavat asiat ja opit Sovellettavissa eri ihmisille ja tilanteisiin Palasista rakentuu erilaisia kokonaisuuksia 2

3 Mitä haetaan? Yksi asia yhteen palaseen, riittävän kohdennettu toiminto tai toimintatapa Samasta hankkeesta voi tehdä useita palasia 3

4 Palasista toimintamalleja Samankaltaisista eri hankkeiden palasista muodostetaan toimintamalleja, esimerkiksi Ryhmätoiminta Yhteiset tilat Toimintamallit Innokylässä: Kuvaus yleisellä tasolla, jotta helpommin hahmoteltavissa miten voidaan tehdä muualla 4

5 Osallisuutta lisäävät kokonaisuudet Isompi kokonaisuus Toimintamalli Palanen Hankkeet & palaset Sokra & isommat kokonaisuudet 5

6 Palasten tunnistaminen Tekemisen tapa Yksi asia, ei koko hanke Joskus ehkä itsestäänselviltäkin tuntuvia asioita Työkaluna Apukysymykset Yhdessä tekeminen ja vertaistuki Valmiit esimerkit 6

7 Tieto lisääntyy jakamalla! Yhdessä tekeminen, ideoiden pallottelu Voi pyytää palautetta ja kommentteja! Vertaistuki Oppimisympäristö Samaa tekevät hankkeet ja osahankkeet 7

8 Apukysymykset: Osallisuus omassa elämässä Tarjotaanko erilaisia, vaihtoehtoisia toimijuuksia? Etsitäänkö osallistujalle yksilöllisiä ratkaisuja? Onko osallistujalle tai asiakkaalle tarjolla erilaisia, vaihtoehtoisia polkuja? Voiko toimintaan / palveluun osallistua hyvin pienellä ja satunnaisellakin panoksella? Voiko toimintaan osallistua vain sivustakatsojana tai onko mahdollisuus vain olla? Tuleeko osallistuja / asiakas kunnioittaen nähdyksi ja kuulluksi? Rakennetaanko dialogisuutta osallistujan / asiakkaan ja ammattilaisen / työntekijän välillä? Etsitäänkö keinoja siihen, miten yksin jääneet ja omiin oloihinsa päätyneet tulisivat a) löydetyiksi ja b) palveluihin tai toimintoihin saatetuksi ja c) kunnioittaen kohdatuksi? Etsitäänkö keinoja siihen, miten palveluiden ulkopuolista toimijuutta vahvistetaan? Mitä osallistujista tiedetään? Aloitetaanko puhtaalta pöydältä? 8

9 Apukysymykset: Asiakasosallisuus / yhteiskehittäminen Käytetäänkö jotakin yhteiskehittämisen menetelmää, kuten kokemusasiantuntijuutta, kehittäjäasiakkuutta, fokusryhmää tai asiakasraatia? Vai onko kyseessä aivan uudentyyppinen toiminta? Keitä toiminta / palvelu parhaiten palvelee? Kehitetäänkö yhteiskehittämisen keinoja toimijoiden yhteispinnoilla (maakunta/kunta/järjestöt)? Onko hankkeessa ymmärrystä kohderyhmän tarpeista? 9

10 Apukysymykset: Vaikuttaminen yhteisiin asioihin Rohkaistaanko aktiivisesti osallistujaa tekemään jotain, joka vaikuttaa hänen lähimmäiseensä tai lähipiiriin, esimerkiksi kertomaan mielipiteensä ryhmässä, kirjoittamaan tai kuvaamaan oman tarinansa blogissa tai vlogissa (videomuotoinen)? Etsitäänkö keinoja ja pieniä askeleita, joilla rohkaistaan vaikuttamaan yhteisiin asioihin? (esimerkiksi kansalais- ja demokratiataidot; vapaa sivistystyö; maahanmuuttajilla kielen opiskelu) Toteuttavatko osallistujat yksin tai yhdessä vertaisten ja ammattilaisten kanssa pieniä paikallisia tai yhteiskunnallisia projekteja, esimerkiksi pop up -tapahtumia, asennekampanjoita, mielipidekirjoituksia, kokemustietoiskuja, flash mobeja? Autetaanko osallistujia jättämään jokin sellainen myönteinen jälki elinympäristöönsä, jonka muut voivat huomata? Perustuuko osa toiminnasta tai palvelusta vertaistyöhön (vertaistuki, vertaisarviointi) tai vertaistuotantoon (esim. pienten palvelujen omaehtoinen järjestäminen vertaisille)? Rohkaistaanko osallistujia köyhyyden torjuntaan? Käytetäänkö osallistavaa budjetointia? 10

11 Apukysymykset: Paikallinen hyvä Tehdäänkö asioita yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa? Täyttääkö toiminta yhteisön tarpeen? Etsitäänkö ratkaisuja siihen, että esimerkiksi kuntouttava työ olisi eettisesti ja moraalisesti hyväksyttävää? Onko kyseessä toiminta, joka muuten jäisi tekemättä kustannustensa takia? (esimerkiksi maisemanhoito, vanhuksille lukeminen ym.) Tarjoaako toiminta merkityksellistä tekemistä osallistujalle? (esimerkiksi yhteistoimintaa osuuskunnissa, palkkatuettua työtä, talkoita tai vapaaehtoistoimintaa?) Tekeekö toiminta työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työpanoksen ja osaamisen näkyväksi paikalliselle yhteisölle? (esimerkiksi yhteisten tilojen hoitaminen, maisemanhoito, taide ja kulttuuri) 11

12 Isompi kokonaisuus: Luovat menetelmät vahvistavat osallisuutta Vaikeuksien keskellä vaikea nähdä tarjolla olevia mahdollisuuksia, vaikka juuri sitä saatettaisiin tarvita vaikeuksista pääsemiseen Etäisyyttä arkeen, uudenlaisia näkökulmia elämään ja merkityksellisyyden kokemuksia Kokemusten sanoittaminen (sanoin, liikkein, ym.) ja reflektointi toisten kanssa, oman elämäntarinan muovaaminen, kokemus itsestä hyväksyttynä osana ryhmää Eri alojen ammattilaiset voivat hyödyntää luovia menetelmiä 12

13 Isompi kokonaisuus: Luovat menetelmät vahvistavat osallisuutta Kunta palkkaa luovan pedagogin ohjaamaan luovia ryhmäprosesseja (päiväkodeissa, varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, työ- ja toimintakeskuksissa, ryhmäsosiaalityössä ja vanhustenpalveluissa) Luova pedagogi työskentelee kasvatus-, sosiaali-, terveys- tai hoiva-alan ammattilaisen parina Osana ryhmämuotoista toimintaa, ammattilaisten työparityöskentelynä, taidepedagogin/taiteilijan tuottamana luovana prosessina tai impulssina (esimerkiksi esitys), jota toinen ammattilainen hyödyntää edelleen 13

14 Toimintamalli: Seinätön luontopaja Työpajatoiminta luontoympäristössä, maatilalla ja eläintilalla Metsähallituksen varikkoalueella pilkotaan puita kansallispuiston nuotiopaikoille Siperianhuskytarhalla pajalaiset hoitavat koiria koirankoppien siivoamista vastaan; siivoamiseen osallistuvat osallistujat sekä ohjaajat Islanninhevostallilla käynti Hankkeessa muitakin luontoon tukeutuvia kuntoutustoiminnan malleja Luonto ympäristönä: etäisyyttä arkeen, kuulumisen kokemuksia ja osana suurempaa kokonaisuutta, tasaveroinen toimintaympäristö, luontevia tapoja toimia, merkityksellistä toimintaa Osaaminen näkyville ja paikallisen hyvän tuottaminen (Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke, Lapin ammattikorkeakoulu) 14

15 Toimintamalli: Luovat menetelmät osaksi nuorten palvelukokonaisuutta Nuorten elämätaitoja vahvistetaan, jotta koulutukseen ja työelämään siirtyminen olisi helpompaa Esimerkiksi elokuvan, sirkuksen ja teatterin työpajat liitetään osaksi nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa Luovat menetelmät pohjaavat osallisuuteen ja lisäävät osallistujien osallisuuden kokemuksia Osallistava ja dialoginen työote laajentaa nuorten parissa toimivien osaamista, voidaan vaikuttaa osallisuuden kokemukseen ja tuoda esiin nuorten vahvuuksia Etäisyyttä arjen vaikeuksiin, voidaan käsitellä vaikeastikin sanoitettavia asioita ja vaihtaa niistä kokemuksia Itsetuntemuksen lisääminen, muiden kanssa toimimaan oppiminen, välineiden saaminen vaikuttaa omaan elämään 15

16 Toimintamalli: Luova toiminta keinona harjoitella epäonnistumista Mokaamalla oppiminen Virheiden tekemisen pelon käsitteleminen, vapautuu enemmän tilaa toimia ja nähdä uusia mahdollisuuksia Jaettu kokemus harjoittelusta ja virheiden tekemisestä auttaa myös sanoittamaan niitä (Tenho elämän taitoja nuorille taiteen keinoin -hanke, Lasten ja nuorten säätiö) 16

17 Toimintamalli: Vapaa-ajan ranneke kimmokkeena yhdessä virkistymiseen Harrastustoiminta osana pitkäaikaistyöttömän toimintakyvyn tukemista Kimmoke-ranneke ryhmätoimintaan osallistuville ilmaiseksi tukemaan vapaa-ajan toimintaa Kulttuuri- liikunta-, ja vapaa-ajan toiminta, kuten kaupungin museot, uimahallit ja kuntosalit rajattomasti sekä erilaisia tapahtumia, retkiä, teatteria ja kädentaitopajoja Kynnys tekemiseen ja lähtemiseen toisinaan korkea eri syistä, kuten matala toimintakyky, häpeä, tietämättömyys mahdollisuuksista, taloudelliset haasteet ja haasteita aloitekyvyssä; ryhmä ja hankkeen työntekijät helpottavat osallistumista Ranneke myös työ- ja toimintakyvyn selvittämisessä: toimintakykyyn liittyvissä keskusteluissa käsitellään vapaa-ajan toimintaan osallistumista Mielekästä vapaa-ajan tekemistä ja omien kiinnostuksen kohteiden löytämistä, sosiaalisen ja fyysisen elinpiirin laajentaminen, paikallisen ympäristön haltuun ottaminen sekä virkistyminen ja liikkeellä pysyminen; merkityksellisyyttä Epämuodollisessa toiminnassa joskus helpompi keskustella ja saada apua (PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä -hankkeen osahanke, Turun kaupunki) Samankaltaisia toimintamahdollisuuksia tarjoavat Kaikukortti ja Aktiivipassi 17

18 Toimintamalli: Ryhmätoiminta toimintavalmiuksien vahvistajana Ryhmät kokoontuvat olohuonetyyppisessä, kodinomaisessa tilassa; matala kynnys Toimintavalmiuksien ja työelämätaitojen kehittäminen, hyödyllisten palvelujen piiriin siirtymisen tukeminen Mielekästä tekemistä ja pieniä askareita vertaisten kanssa; osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat pajatoiminnan Pajajaksojen kestoa ei ole määritelty palvelujärjestelmälähtöisesti, eteneminen yksilöllistä Yhteys omiin voimavaroihin vahvistuu turvallisesti; yhteydet vertaisiin lisääntyvät ja keskustelut auttavat näkemään oman tilanteen uudesta näkökulmasta; vastavuoroisuus tarjoaa merkityksellisyyden kokemuksia (Polku 55 -hanke) Samankaltaista toimintaa kehittävät myös: Etelä-Pirkanmaan sosiaalisen kuntoutuksen (SoKu) -hanke Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (SOSKU) Jyväskylän osahanke Osallistuva arki kotoutumisen tukena (OTTO) Turvapaikanhakijoiden sosiaalista osallisuutta vahvistava esikotoutumisen malli -hanke PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä -hankkeen Rauman osahanke 18

19 Mistä osallisuuden palanen muodostuu Mitä tehdään: ryhmätoiminta, yksilötuki, palveluohjaus Mitkä asiat yhdistyvät toiminnassa: sosiaalisuus, luonto, fyysinen aktiivisuus Mitä edistää: kokemus merkityksellisyydestä, vastavuoroisuus, toimintakyky Minkälaista: matalakynnyksistä, vapaaehtoista, itseohjautuvaa, verkostomaista 19

20 Mitä hanke saa palastyöstä Auttaa suuntaamaan toimintaa tavoitteiden mukaan osallisuutta edistävään työhön Auttaa konkretisoimaan tuloksia, tukee seurantaa, arviointia ja raportointia Yhdessä tekeminen auttaa omassa työssä sekä näkemään työn osana laajempaa kokonaisuutta Eri toimijat voivat hyödyntää osallisuuden palasia ja osallisuustyötä omissa toimissaan Näkyvyys Sokran kautta 20

21 Koko hankkeen käyttöön Miten viedä osahankkeille Miten ja miksi -kysymykset Hankkeen kaikissa vaiheissa, jotta alustavatkin ideat tallentuvat edelleen kehitettäviksi Tukee osahankkeen työn suuntaamista ja arviointia Välineet Sokran materiaali Apukysymykset Esimerkit Yhdessä tekeminen ja vertaistuki Webropol-lomake 21

22 Mitä webropolin avulla haetaan? Mitä Kenelle, missä Mistä tulee (tarve, tutkimus, esikuvat) Osallisuus, todennus Lupaavuus (erityisyys, uutuus, kysyntä) Minne juurtuu 22

23 23 Kiitos!