MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2150(INI)

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Oikeudellisten asioiden valiokunta /2150(INI) MIETINTÖLUONNOS sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevasta ohjelmasta (RET): tilanne ja näkymät (2015/2150(INI)) Oikeudellisten asioiden valiokunta Esittelijä: Sylvia-Yvonne Kaufmann PR\ doc PE v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...10 PE v /12 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevasta ohjelmasta (RET): tilanne ja näkymät (2015/2150(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä 1, ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston toimivaltaisten yksiköiden 22. heinäkuuta 2011 sopimat käytännön järjestelyt SEUT-sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan täytäntöönpanosta päästäessä sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä, ottaa huomioon 4. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n sääntelyn tilasta ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista 19. kertomus, Parempi säädöskäytäntö vuonna , ottaa huomioon 13. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista EU:n säädöskäytäntöön koskevasta 18. vuosikertomuksesta (2010) 3, ottaa huomioon 14. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman paremmasta säädöskäytännöstä, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista sekä järkevästä sääntelystä 4, ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman riippumattoman vaikutustenarvioinnin takaamisesta 5, ottaa huomioon 4. joulukuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät järkevästä sääntelystä, ottaa huomioon komission kertomuksen Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva ohjelma (RET): tilanne ja näkymät (COM(2014)0368), ottaa huomioon komission tiedonannon EU:n sääntelyn tilasta (COM(2012)0746) ja komission tiedonannon sääntelyn toimivuudesta ja tuloksellisuudesta (COM(2013)0685), ottaa huomioon komission kertomuksen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista (19. kertomus, Parempi säädöskäytäntö vuonna 2011 ) (COM(2012)0373), ottaa huomioon komission tiedonannon Järkevä sääntely Pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet (COM(2013)0122), 1 EUVL C 321, , s Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014) EUVL C 353 E, , s EUVL C 51 E, , s EUVL C 380 E, , s. 31. PR\ doc 3/12 PE v02-00

4 ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan pk-yritysten järkevää sääntelyä koskevasta seurannasta ja kuulemisesta (SWD(2013)0060), ottaa huomioon komission tiedonannon järkevästä sääntelystä Euroopan unionissa COM(2010)0543, ottaa huomioon sidosryhmien kuulemista koskevat komission ohjeet vuodelta 2014, ottaa huomioon hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmän 24. heinäkuuta 2014 julkaistun, byrokratian vähentämistä koskevan loppuraportin Cutting Red Tape in Europe Legacy and Outlook ja erityisesti ryhmän neljän jäsenen (työntekijöiden, kansanterveysalan, ympäristöalan ja kuluttajien edustajat) eriävän mielipiteen raportin liitteessä 12, ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 1, ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A8-0000/2015), A. katsoo, että järkevää sääntelyä koskevalla toimintaohjelmalla pyritään lujittamaan parempaa säädöskäytäntöä koskevia toimia, yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja vähentämään hallinnollista rasitusta sekä tavoitellaan hyvää hallintotapaa, joka pohjautuu tietoon perustuvaan poliittiseen päätöksentekoon, jossa vaikutustenarvioinnit ja jälkiarvioinnit ovat keskeisessä asemassa; B. katsoo, että vuonna 2003 tehty toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä on vanhentunut Lissabonin sopimuksen myötä voimaan tulleen nykyisen lainsäädäntöympäristön johdosta; C. katsoo, että sääntelyn parantamista koskeva toimintaohjelma on viime vuosina myötävaikuttanut lainsäädäntömenettelyjen paranemiseen; katsoo, että komission alalla käynnistämät useat erinimiset ohjelmat ( parempi lainsäädäntö, parempi säädöskäytäntö, järkevä sääntely, sääntelyn toimivuus, pienet ensin -periaate, toimivuustarkastukset, ABR+ ) eivät ole hyvä esimerkki selkeydestä, jota kansalaiset oikeutetusti EU:lta odottavat; D. katsoo, että kaikki SEU:n 3 artiklassa esitetyt tavoitteet ovat yhtä tärkeitä; ottaa huomioon, että komissio korostaa, että RET-ohjelmassa ei kyseenalaisteta vahvistettuja politiikkatavoitteita eikä se vaikuta kansalaisten, kuluttajien, työntekijöiden tai ympäristön terveyteen ja turvallisuuteen kielteisesti; 1 ETSK-asiakirja INT/750. PE v /12 PR\ doc

5 E. ottaa huomioon, että komissio järjesti vuoden 2014 jälkipuoliskolla julkisia kuulemisia vaikutustenarviointia koskevien suuntaviivojen muuttamisesta sekä sidosryhmien kuulemista koskevista suuntaviivoista; F. ottaa huomioon, että vahvistaessaan työohjelmaa vuodelle 2015 komissio sovelsi ensimmäistä kertaa ns. politiikan suunnanmuutoksen periaatetta perusteena sille, että se perui valtavan määrän vireillä olevia lainsäädäntöehdotuksia; Sääntelyn parantaminen 1. panee tyytyväisenä merkille komission puheenjohtajan Junckerin päätöksen antaa ensimmäiselle varapuheenjohtajalle tehtäväksi huolehtia sääntelyn parantamisesta, mikä korostaa aiheen suurta poliittista merkitystä; 2. huomauttaa, että sääntelyn parantamisen olisi katettava Euroopan unionin kaikkien tasojen julkishallintokulttuuri ja sisällettävä unionin säädösten täytäntöönpano ja soveltaminen niin EU:ssa kuin kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti, jotta voidaan varmistaa hyvä hallinto ja Eurooppa-myönteinen käyttäytyminen kaikilla tasoilla; 3. korostaa, että komission olisi keskityttävä enemmän lainsäädännön laatuun kuin säädösten määrään; 4. korostaa, että unionin normilla korvataan yleensä 28 kansallista normia, mikä vahvistaa sisämarkkinoita ja vähentää byrokratiaa; 5. panee tyytyväisenä merkille, että komissio on sitoutunut neuvottelemaan uudesta, parempaa lainsäädäntöä koskevasta toimielinten välisestä sopimuksesta, jossa otetaan huomioon Lissabonin sopimuksen sekä parlamentin ja komission välisen puitesopimuksen aiheuttamat muutokset sekä kehitetään ja vahvistetaan parhaita käytäntöjä EU:n lainsäädännön suunnittelun, vaikutustenarvioinnin ja järjestelmällisen jälkiarvioinnin sekä delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten täytäntöönpanon ja käsittelyn kaltaisilla aloilla; 6. huomauttaa, että riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmän neljä jäsentä ilmoitti vastustavansa useita ryhmän laatiman hallintotaakkaa koskevan loppuraportin päätelmiä ja julkaisi eriävän mielipiteen; odottaa, että komissio ottaa kaikkien tässä prosessissa mukana olevien sidosryhmien huolenaiheet huomioon; 7. korostaa, että työmarkkinaosapuolet voivat SEUT-sopimuksen 155 artiklan nojalla tehdä sopimuksia, jotka voidaan panna täytäntöön yhdenmukaisesti; kehottaa komissiota kunnioittamaan osapuolten riippumattomuutta ja heidän neuvottelemiaan sopimuksia sekä ottamaan heidän huolenaiheensa vakavasti; korostaa, että RET-ohjelma ei saisi olla tekosyy sivuuttaa työmarkkinaosapuolten tekemiä sopimuksia; Sidosryhmien kuuleminen 8. panee tyytyväisenä merkille, että komissio tiedostaa sen, että kuulemisprosessilla on tärkeä asema RET-ohjelmassa; huomauttaa, että SEU-sopimuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti EU:n toimielimet ovat velvollisia käymään avointa ja säännöllistä PR\ doc 5/12 PE v02-00

6 vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa; kehottaa toimielimiä kiinnittämään uudesta toimielinten sopimuksesta neuvoteltaessa erityistä huomiota siihen, että ne ovat velvollisia käymään avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa; 9. panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että komissio korostaa sitä, että kansalaisten, työmarkkinaosapuolten sekä elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa käytävä vuoropuhelu auttaa varmistamaan, että EU:n lainsäädäntötyö on selkeää, kohdennettua ja johdonmukaista; 10. toteaa, että neuvoa-antavassa roolissa oleva talous- ja sosiaalikomitea on kansalaisyhteiskunnan tärkeä äänitorvi ja että parlamentti, neuvosto ja komissio voivat nykyisen lainsäädännön mukaan kuulla sitä myös ennalta tapauksissa, joissa parlamentti ja neuvosto katsovat sen aiheelliseksi; katsoo, että olisi harkittava talous- ja sosiaalikomitean kuulemista kohdennetusti ja ajoissa sekä sen erityisen asiantuntemuksen käyttöä lainsäädännön parantamistavoitteen yhteydessä; 11. katsoo, että alue- ja paikallisviranomaisten olisi osallistuttava tiiviimmin EU:n päätöksentekoon etenkin siten, että jäsenvaltioiden asiantuntemus ja kokemus alueellisella ja paikallisella tasolla tulee käyttöön lainsäädännön valmistelun aikaisessa vaiheessa; panee merkille, että alueiden komitea on tärkeä äänitorvi näillä edustustasoilla; Vaikutustenarviointi ja Euroopan tason lisäarvo 12. on vakuuttunut siitä, että vaikutustenarvioinnit ovat tärkeä tukiväline kaikkien EU:n toimielinten päätöstenteossa ja vaikuttavat sääntelyn parantamiseen merkittävästi; on kuitenkin tietoinen siitä, että tällaiset arvioinnit eivät korvaa poliittista arviointia ja poliittisia päätöksiä; 13. panee tyytyväisenä merkille, että komissio on sitoutunut tarkistamaan vaikutustenarvioinnin suuntaviivoja säännöllisesti tämän prosessin parantamiseksi; katsoo, että komission olisi arvioitava politiikkansa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät seuraukset ja analysoitava paremmin myös politiikkansa vaikutus kansalaisten perusoikeuksiin, jotta voidaan täysin käsittää sen vaikutukset, ja pidettävä mielessä, että kustannus-hyötyanalyysi on ainoastaan yksi monista kriteereistä; 14. panee merkille, että komission vaikutustenarviointilautakunta (IAB) on muutettu sääntelyvalvontalautakunnaksi, ja odottaa, että riippumattomien asiantuntijoiden ottamisella mukaan on myönteinen vaikutus komission vaikutustenarviointiprosessiin; vaatii, että vaikutustenarviointien olisi perustuttava sen arviointiin, mitä lisäkuluja jäsenvaltioille koituu, jos ongelmaa ei ratkaista EU:n tasolla; 15. panee tyytyväisenä merkille, että neuvoston työryhmien on nyt lainsäädäntöehdotuksista keskusteltaessa määrä tarkastella aikaisessa vaiheessa komission asiaa koskevia vaikutustenarviointeja suuntaa-antavan tarkistuslistan pohjalta; pitää kuitenkin valitettavana, että neuvoston sihteeristössä ei vielä ole omaa vaikutustenarviointiyksikköä, koska sen pitäisi vähintäänkin arvioida merkittävät muutokset komission ehdotuksiin; PE v /12 PR\ doc

7 16. muistuttaa parlamentin valiokuntia siitä, että niiden pitäisi hyödyntää johdonmukaisemmin käytössään olevia parlamentin omia vaikutustenarviointivälineitä etenkin silloin, kun komission alkuperäistä ehdotusta aiotaan muuttaa huomattavasti; 17. muistuttaa Lissabonin sopimuksen sisältämistä monialaisista sosiaalisista lausekkeista ja ympäristölausekkeista (SEUT-sopimuksen 9 ja 11 artikla), jotka on otettava huomioon unionin politiikan ja toiminnan määrittelyssä ja täytäntöönpanossa; kehottaa EU:n kaikkia toimielimiä ottamaan aina huomioon lainsäädännön lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset; katsoo, että arvioinneissa keskitytään ensisijaisesti rahaan ja määrällisesti helposti määritettäviin kriteereihin, kuten talouden toimijalle aiheutuviin kustannuksiin, mutta lainsäädännön pitkän aikavälin arvoa, kuten kielteisten terveysvaikutusten vähenemistä tai ekosysteemin suojelua, on usein vaikea osoittaa määrällisesti ja näin ollen sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset ja hyödyt jäävät ottamatta asianmukaisesti huomioon; 18. katsoo, että kaikkien EU:n toimielinten olisi kehitettävä yhteinen lähestymistapa vaikutustenarviointeihin, ja kehottaa niitä sisällyttämään tämän asian prioriteettina tuleviin neuvotteluihin uudesta toimielinten välisestä sopimuksesta; korostaa, että parlamentin ja neuvoston lainsäädännöllistä oikeutta muuttaa komission ehdotusta ei pidä heikentää; Pk-yritykset sekä pienet ensin -periaate 19. panee tyytyväisenä merkille komission selvän lupauksen pk-yritystestin parantamisesta edelleen etenkin sitä taustaa vasten, että pienten ja keskisuurten yritysten määrä on erittäin suuri ja että ne ovat talouden ja työllisyyden selkäranka; kannattaa ajatusta harkita mukautettujen järjestelyjen ja kevyempien järjestelmien soveltamista pk-yrityksiin, mikäli voidaan osoittaa, että ne eivät heikennä lainsäädännön vaikuttavuutta ja että poikkeukset tai kevyemmät oikeusnormit eivät lisää sisämarkkinoiden hajanaisuutta tai vaikeuta pk-yritysten pääsyä markkinoille; 20. kehottaa komissiota pitämään kiinni tavoitteestaan luoda perusta laaadukkaiden työpaikkojen luomiselle keventämällä pk-yritysten hallinnollista taakkaa ja kehottaa sitä olemaan vaarantamatta julkisen politiikan tavoitteita, jotka koskevat esimerkiksi kuluttajansuojaan, ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä normeja, sosiaalisia normeja sekä tasa-arvonormeja; 21. huomauttaa, että uudesta sääntelystä pk-yrityksille aiheutuvien vaikutusten arviointi ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että näiden yritysten työtekijöiden oikeudet asetetaan kyseenalaisiksi; Jälkiarviointi 22. panee tyytyväisenä merkille, että komissio pitää jälkiarviointia sääntelyn parantamisen erottamattomana osana; korostaa, että kansalaisten ja yritysten oikeusvarmuuden kannalta katsottuna tämä arviointi olisi tehtävä asianmukaisessa aikataulussa ja mieluiten useita vuosia sen jälkeen, kun säädös on ollut määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä; PR\ doc 7/12 PE v02-00

8 23. katsoo, että kansallisten parlamenttien olisi osallistuttava uuden lainsäädännön jälkiarviointiin, koska tätä kautta niiden yhteinen eurooppalainen vastuullisuus kasvaisi ja komissio hyötyisi tästä raportointitehtävässään; EU:n lainsäädännön täytäntöönpano jäsenvaltioissa 24. panee merkille, että komission mukaan kolmannes EU:n lainsäädännöstä aiheutuvasta sääntely- ja hallintotaakasta johtuu jäsenvaltioiden toimenpiteistä lainsäädännön saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä; 25. tunnustaa, että useimmissa tapauksissa jäsenvaltiolla on oikeus päättää, hyväksyykö se kansallisesti korkeampia sosiaalisia tai ympäristönormeja kuin EU:ssa sovitut, ja pitää myönteisenä, jos jäsenvaltiot päättävät tehdä niin; kehottaa asiasta vastaavia kansallisia viranomaisia ottamaan kuitenkin huomioon, mitä seurauksia ns. ylisääntelyllä (gold plating) voi olla, kun EU:n lainsäädäntöön lisätään tarpeettomia byrokraattisia taakkoja, koska tämä saattaa aiheuttaa harhakäsityksen EU:n lainsäädäntötoiminnasta, mikä puolestaan ruokkii EU-kielteisyyttä; ehdottaa avoimuuden lisäämiseksi ja EU:n tuomiseksi lähemmäs kansalaisia, että tällaiset kansallisella tasolla voimaansaatetut lisäykset olisi ilmoitettava sellaisiksi; 26. kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan EU:n direktiivien täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamista; katsoo, että tämä kannustaisi sidosryhmiä sekä paikallis- ja alueviranomaisia osallistumaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon ongelmien määrittämiseen paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla; Vireillä olevien lainsäädäntöehdotusten peruuttaminen komission toimesta 27. toteaa, että komissio voi säädösaloiteoikeutensa ansiosta perua ehdotuksensa milloin tahansa unionin säädöksen hyväksymismenettelyn aikana, jos neuvosto ei ole vielä tehnyt säädöstä koskevaa päätöstä; korostaa kuitenkin, että komission valmius ottaa parlamentin näkemykset huomioon lainsäädäntöehdotusten perumista tai muuttamista koskevissa kysymyksissä on toimielinten välisen poliittisen luottamuksen keskeinen osa; 28. panee merkille, että hiljattain valittu komissio on vuotta 2015 koskevassa työohjelmassaan politiikan suunnanmuutoksen periaatetta perusteena käyttäen ottanut ensi kertaa kaikki vireillä olevat lainsäädäntöehdotukset uudelleen arvioitaviksi; 29. korostaa, että komission työohjelmassa ilmoitettu syy lainsäädäntöaloitteiden perumiselle eli se, että neuvostossa ei päästäisi asiasta yhteisymmärrykseen, on kyseenalainen, koska neuvoston poliittinen kokoonpano voi ensinnäkin muuttua jäsenvaltioiden vaalien jälkeen ja toiseksi myös poliittiset prioriteetit ja toimintaedellytykset voivat muuttua milloin tahansa, ja lisäksi yksinomaan yhden lainsäädäntöelimen näkemyksen huomioonottaminen johtaa epätasapainoon toisen lainsäädäntöelimen eli parlamentin kanssa; 30. vastustaa edelleen jyrkästi viitaten parlamentin 15. tammikuuta 2015 tekemiin päätöksiin komission aikomusta perua useita lainsäädäntöehdotuksia ja erityisesti PE v /12 PR\ doc

9 äitiyslomaa koskeva direktiivi, ilmanlaatua ja jätepolitiikkaa koskevat ehdotukset, lääkkeiden hinnoittelua ja korvaamista koskeva avoimuusdirektiivi ja ehdotus päästökattodirektiivin tarkistamisesta ilmasto- ja energiapaketin lainsäädännöllisten jatkotoimenpiteiden yhteydessä; kehottaa komissiota ottamaan parlamentin kannan huomioon asianmukaisesti; 31. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. PR\ doc 9/12 PE v02-00

10 PERUSTELUT Mietintö koskee komission vuonna 2014 antamaa tiedonantoa Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva ohjelma (RET): tilanne ja näkymät. Kyseessä on komission kolmas kertomus aiheesta. RET on osa komission suunnitelmaa sääntelyn parantamiseksi. Suunnitelma on ollut olemassa jo joitakin vuosia eri nimillä ja on saavuttanut lisää näkyvyyttä toimielimissä sen jälkeen kun vuonna 2001 perustettiin Mandelkernin ryhmä sekä hallinnollisen rasituksen vähentämistä käsittelevä korkean tason ryhmä (Stoiberin ryhmä). Esittelijä panee tyytyväisenä merkille, että komissio on jälleen ilmoittanut tukevansa sääntelyn parantamista ja etenkin että ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans on saanut aihealueen tehtäväkseen. Tämä antaa voimakkaan poliittisen signaalin niille EU-kansalaisille, joiden mielestä EU on liian byrokraattinen. Sääntelyn parantaminen entisestään Lisää painoarvoa saanut toimintapoliittinen sykli, jossa EU:n lainsäädännön ehdotus-, kuulemis-, vaikutustenarviointi-, säätämis-, täytäntöönpano- ja arviointivaiheet nähdään osana yhtenäistä prosessia, on hyödyllinen väline, jolla edistetään Euroopan kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn lisäämistavoitetta. Se pitäisi myös katsoa tavaksi palauttaa kansalaisten luottamus Euroopan yhdentymishankkeeseen korostamalla tehtyä työtä, tapoja, joilla menettelyihin voidaan vaikuttaa, sekä konkreettisia myönteisiä tuloksia, jotka on saavutettu. EU:n sääntöjen ja menettelyjen yksinkertaistamisessa ja rationalisoinnissa on tapahtunut tiettyä edistymistä Lissabonin sopimuksen tultua voimaan vuonna 2009, mutta paljon on vielä tehtävä. Parlamentti on ottanut useasti esiin, että vuodelta 2003 peräisin oleva vanhentunut toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä olisi neuvoteltava uudelleen, jotta voidaan vahvistaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja löytää sopivat suuntaviivat kiistakysymyksiä varten, kuten valinta delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten välillä. Neuvosto on kuitenkin viime aikoihin asti ollut haluton aloittamaan keskusteluja. Näin ollen on erittäin myönteistä, että komissio on nyt ottanut toimielinten välisen sopimuksen päivittämisen yhdeksi päätavoitteekseen, ja on erittäin tärkeää pitää yllä tätä näin saavutettua vauhtia ja varmistaa, että toimielimet voivat päästä sopuun tekstistä, jossa myös parlamentin näkemykset ja huolenaiheet on otettu lukuun. Mietintö on siis hyvin ajankohtainen mahdollisuus vahvistaa voimakas kanta neuvottelun aloittamista silmällä pitäen. Mietinnössä kannustetaan komissiota jatkamaan pyrkimyksiään luoda työpaikkoja vähentämällä sääntely- ja hallintotaakkaa ja varmistamaan, että julkisen edun mukaiset tavoitteet eivät vaarannu (muun muassa normit, jotka liittyvät kuluttajansuojaan, ympäristöön tai sosiaali-, terveys- ja turvallisuusasioihin, tai naisten ja miesten tasa-arvoa koskevat normit). Kansalaisten, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävä vuoropuhelu auttaa varmistamaan, että EU:n lainsäädäntö on selkeää, kohdennettua ja johdonmukaista. PE v /12 PR\ doc

11 Sidosryhmien kuuleminen Sääntelyn parantamisessa on syytä säilyttää holistinen lähestymistapa ja ottaa asianmukaisesti huomioon unionin säädösten täytäntöönpano ja soveltaminen jäsenvaltioissa sekä alueellisesti ja paikallisesti. Tämä koskee etenkin sitä, että EU-tason normien hyväksymisellä korvataan 28 erilaista kansallista järjestelmää, mikä lujittaa sisämarkkinoita, koska sen myötä yritysten, työntekijöiden ja kansalaisten paperisota vähenee. Kaikkien sidosryhmien ja etenkin työmarkkinaosapuolten näkemykset on otettava huomioon sääntelyn parantamistoimissa kaikilla tasoilla ja kaikkien toimesta. Tästä syystä sääntelyn parantamiseen olisi sisällyttävä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean aseman vahvistaminen EU:n päätöksenteossa. Vaikutustenarviointi ja Euroopan tason lisäarvo Vaikutustenarviointi ei voi koskaan korvata poliittista arviointia ja poliittisia päätöksiä, mutta se on tarpeellinen väline, jotta voidaan ottaa huomioon erilaisten politiikkavaihtoehtojen taloudelliset, sosiaaliset sekä ympäristöön ja terveyteen liittyvät seuraukset ja arvioida paremmin vaikutus kansalaisten perusoikeuksiin. Kustannus-hyötyanalyysi on kuitenkin vain yksi monista kriteereistä, joihin toimielinten on perustettava toimintansa, eikä siihen pitäisi koskaan keskittyä totaalisesti. Erityisen tärkeää on, että vaikutustenarviointi ja lisäarvoa koskeva arviointi toteutetaan silloin, kun parlamentti ja neuvosto tekevät merkittäviä muutoksia komission alkuperäiseen ehdotukseen. Jotta arvioinnit voidaan toteuttaa kaikilla tasoilla, tarvitaan lisää resursseja ja kompetenssia. Pk-yritykset sekä pienet ensin -periaate Pk-yritykset ovat talouden ja työllisyyden selkäranka, joten olisi tuettava sitä, että vaikutustenarviointien edellytykseksi asetetaan, että niihin sovelletaan räätälöityjä sopimuksia ja säännöksiä. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että näiden yritysten työtekijöiden oikeudet asetetaan kyseenalaisiksi. Lisäksi on tärkeää, ettei pienet ensin -periaate vaaranna lainsäädännön tehokkuutta eivätkä siihen liittyvät poikkeukset johda sisämarkkinoiden pirstoutumiseen. Jälkiarviointi Tietoon perustuvan päätöksenteon keskeinen osa on analyyttinen valmistelutyö lainsäädäntöehdotuksen esittämiseksi. Tämä edellyttää nykyisen sääntelykehyksen etujen ja heikkouksien kattavaa tuntemusta. EU:n säädösten jälkiarviointi olisi oikeusvarmuuden kannalta tehtävä useita vuosia sen jälkeen, kun säädös on ollut määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kansallisten parlamenttien osallistuminen arviointiin aikaisessa vaiheessa tarjoaisi sen lisäarvon, että jäsenvaltioiden parlamenttien yhteisvastuullisuus Euroopasta vahvistuisi. PR\ doc 11/12 PE v02-00

12 EU:n lainsäädännön täytäntöönpano jäsenvaltioissa Jäsenvaltioiden kansallisessa politiikassa on tapana lukea kaikki EU:n säädösten tuomat edut maan oman hallituksen soveltamistoimien ansioksi ja syyttää EU:ta unionin lainsäädännön kaikista kielteisiksi katsotuista vaikutuksista. Totuus on kuitenkin, että kolmannes EU:n lainsäädännöstä aiheutuvasta sääntely- ja hallintotaakasta johtuu jäsenvaltioiden toimenpiteistä lainsäädännön saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, mikä ei ole osa säädöstä. Tällainen ns. ylisääntely on siksi tunnistettava pitäen kuitenkin mielessä, että jäsenvaltioilla on oikeus mm. hyväksyä EU:ssa hyväksyttyjä sosiaali- ja ympäristönormeja korkeampia normeja. EU:n direktiivien täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamista olisi siksi lisättävä, koska sitä kautta kannustettaisiin myös sidosryhmiä sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia ottamaan osaa EU-politiikan soveltamisvaikeuksien määrittelyyn kaikilla asiaankuuluvilla tasoilla. Vireillä olevien lainsäädäntöehdotusten peruuttaminen komission toimesta Komissiolla on oikeus perua lainsäädäntöehdotus, mutta näin radikaaliin toimintaan ei pitäisi ryhtyä vain siksi, että komission jäsenet ja sen prioriteetit ovat vaihtuneet. Hiljattain valittu komissio on vuoden 2015 työohjelmassaan politiikan suunnanmuutoksen periaatetta perusteena käyttäen perunut valtavan määrän lainsäädäntöehdotuksia. Joissakin tapauksissa komissio viittasi arvioon, jonka mukaan yhteisymmärrys neuvostossa ei olisi mahdollinen. Jos Euroopan tasolla tehdään päätöksiä asioista, joiden oikeusperusta pohjautuu Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen, jossa parlamentille annetaan oma osuutensa menettelystä, mutta sitten otetaankin huomioon vain neuvoston ja komission kanta, loukataan lainsäädäntöosapuolten vallan tasapainoa ja korostetaan EU:n demokratiavajetta. Esittelijä katsoo, että parlamentin pitäisi lähettää komissiolle voimakas viesti: komission ei pitäisi ryhtyä työohjelman puitteissa mihinkään toimiin, jotka vaarantaisivat toimielinten välisen poliittisen luottamuksen eikä varsinkaan, jos syyksi esitettäisiin sääntelyn yksinkertaistaminen tai parantaminen. PE v /12 PR\ doc