EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 3. huhtikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2001/0257(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnalle Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY muuttamisesta (KOM(2001) 624 C5-0668/ /0257(COD)) Valmistelija: Dorette Corbey PA\ doc PE

2 PE /21 PA\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta nimitti kokouksessaan 19. helmikuuta 2002 valmistelijaksi Dorette Corbeyn. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta kokouksissaan 15. ja 22. huhtikuuta 2002, 27. toukokuuta 2002 ja 4. kesäkuuta Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi jäljempänä esitetyt tarkistukset äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: (puheenjohtaja/puheenjohtajana), (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja), (valmistelija),..., (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja. PA\ doc 3/21 PE

4 LYHYET PERUSTELUT Sesovo, Bhopal, Baia Mare, Enschede, Toulouse. Nämä paikannimet muistuttavat hirvittävistä ja odottamattomista onnettomuuksista. Kohtalokkaat teollisuusonnettomuudet eivät ole uutta. Leidenissä (Alankomaissa) räjähti vuonna 1807 ruudilla lastattu alus. Delftissä räjähti asevarasto vuonna Sekä Leidenissä että Delftissä tuhoutui yhdellä iskulla kokonaisia kaupunginosia. Jokaisesta onnettomuudesta opittiin. Vaaralliset aineet ja armeijan varastot sijoitettiin yhä useammin taajamien ulkopuolelle. Kun uudet asuinalueet ulottuivat taas teollisuusalueiden lähistölle, tarvittiin uusia toimenpiteitä. Sesovossa räjähti vuonna 1976 kemiantehdas. Itse räjähdys ei tuottanut kuolonuhreja, vaikka sadat loukkaantuivat vakavasti. Dioksiinin ja muiden vaarallisten aineiden päästöjen vuoksi syöpään kuolleisuus kohosi kuitenkin huomattavasti vuosikausiksi. Sesovon onnettomuuden seurauksena yhteisö päätti ryhtyä toimenpiteisiin. Asiasta laadittiin direktiivi (jota tarkistettiin vuonna 1996), jonka päämääränä oli sellaisten suuronnettomuuksien ehkäiseminen, joihin liittyy vaarallisia aineita, ja niiden ihmiselle ja ympäristölle aiheuttamien seurausten rajoittaminen. Sesovo-direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita valvomaan yrityksiä, jotka käyttävät ja/tai varastoivat vaarallisia aineita. Viranomaisten on arvioitava riskit, tehtävä turvallisuusarviointeja ja luotava turvallisuuden varmistamiseksi hallinnointijärjestelmä sekä pakollinen ennaltaehkäisypolitiikka. Kansalaisille (etenkin lähistöllä asuville) on tiedotettava vaarallisten aineiden esiintymisestä ja niiden aiheuttamista vaaratekijöistä. Lopuksi direktiivissä määrätään kaksi maankäyttöä koskevaa vaatimusta. Ensiksi on estettävä niin kutsuttu dominovaikutus: räjähdys ei saa johtaa räjähdyksien ketjureaktioon lähistöllä sijaitsevissa yrityksissä. Toiseksi jäsenvaltioiden on huolehdittava, että vaarallisten aineiden varastojen ja asuinalueiden sekä muiden julkisten alueiden välillä on "riittävä etäisyys." Komissio on muun muassa Baia Maren ja Enscheden onnettomuuksien vuoksi tehnyt aloitteita koordinoinnin parantamiseksi onnettomuustapausten yhteydessä, joista esimerkkinä 23. lokakuuta 2001 tehty neuvoston päätös yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa. Viimeaikaiset onnettomuudet ovat osoittaneet, että nykyinen Sesovo II direktiivi ei anna riittävää suojaa. Vastauksena Baia Maren onnettomuuteen ja ilotuliteräjähdykseen Enschedessä komissio esittää kaivostoiminnan sisällyttämistä direktiiviin ja alhaisempien raja-arvojen säätämistä räjähdysaineille. Herää kysymys, onko tämä riittävää. Valmistelija haluaisi, että monia ehdotuksen osia tiukennettaisiin. Ensiksi on tiukennettava sekä ammoniakkinitraatin että pyroteknisten aineiden raja-arvoja. Ammoniakille on säädettävä raja-arvot. Direktiivin soveltamisalan laajentamisen seurauksena yhä useampi yritys kuuluu Sesovo-direktiivin piiriin, mikä selkeyttää myös tarvittavaa turvallisuusvalvontaa. Tämä on sekä yritysten, työnantajien että lähistöllä asuvien henkilöiden edun mukaista. Toiseksi valmistelija esittää lukuisia tiedotusvelvollisuutta koskevia parannuksia. Kolmanneksi Sesovo-direktiivin ja pelastuspalvelumekanismin olisi oltava keskenään johdonmukaisia. Lopuksi käsitellään erityisen ongelmallista maankäytön suunnittelua. Määritelmä "riittävä etäisyys asuinalueista" tulkitaan eri tavoilla eri jäsenvaltioissa. Alankomaissa se on 25 metriä, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa metriä. Euroopan unionilla on maankäytön suunnittelun suhteen ainoastaan rajoitetut PE /21 PA\ doc

5 toimivaltuudet. Valmistelija esittää sen vuoksi, että kehitetään kolmen vuoden kuluessa suuntaviivat, joiden avulla vakiinnutetaan riittävä etäisyys. Valmistelija tietää, että riittävien turvaetäisyyksien vakiinnuttaminen on käytännössä hankalaa. Kansalaisten suojelun vuoksi on kuitenkin välttämätöntä, että nyt ryhdytään välttämättömiin toimenpiteisiin. TARKISTUKSET Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset: Komission teksti 1 Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 1 A ARTIKLA (uusi) 8 artiklan 2 kohdan a a a b alakohta (uusi) ja b alakohta (direktiivi 96/82/EY) 1 a artikla Lisätään 8 artiklan 2 kohtaan a a a b alakohta sekä muutetaan b alakohtaa seuraavasti: "a a) velvoittavat toiminnanharjoittajan toteuttamaan kaikki tässä direktiivissä ja etenkin sen 12 artiklassa tarkoitetut tarpeelliset toimenpiteet estääkseen onnettomuuden leviämisen suuronnettomuuksien yhteydessä a b) tiedottavat väestölle mahdollisista vaaroista ja onnettomuuden leviämisen riskeistä paikallisten sanomalehtien välityksellä sekä postitse ja asianomaisen alueellisen elimen Internet-sivuilla, b) velvoitetaan tekemään yhteistyötä tietojen toimittamisessa toimivaltaiselle viranomaiselle ulkoisten pelastussuunnitelmien laatimista varten." Perustelu Paremmalla tiedottamisella voidaan estää onnettomuuksia, koska valvonta on tehokkaampaa. 1 Ei vielä julkaistu EYVL:ssä. PA\ doc 5/21 PE

6 Tarkistus 2 1 B ARTIKLA (uusi) 13 artiklan 4 kohta (direktiivi 96/82/EY) 1 b artikla Korvataan 13 artiklan 4 kohta seuraavasti: "4. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että väestöllä on mahdollisuus tutustua turvallisuusselvitykseen. Tiedot selvityksen saatavuudesta on julkaistava jäsenvaltioiden virallisissa lehdissä, paikallisissa sanomalehdissä ja asiasta vastaavan kansallisen elimen Internetsivuilla. Toiminnanharjoittaja voi pyytää, etteivät toimivaltaiset viranomaiset antaisi yleisön tietoon tiettyjä selvityksen osia, mikäli ne koskevat liike- tai ammattisalaisuutta, luottamuksellisia henkilötietoja, yleistä turvallisuutta tai maanpuolustusta. Tällöin toiminnanharjoittajan on toimitettava toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella viranomaisille muutettu raportti, josta nämä osat on poistettu, ja asetettava se yleisön nähtäväksi. Luettelo tuotantolaitoksessa olevien vaarallisten aineiden luokista ja niiden määristä on myös julkistettava. Perustelu Paremmalla tiedottamisella voidaan estää onnettomuuksia, koska valvonta on tehokkaampaa. Tarkistus 3 1 C ARTIKLA (uusi) 11 artiklan 4 a kohta (uusi) (direktiivi 96/82/EY) 1 c artikla Lisätään 11 artiklaan 4 a kohta seuraavasti: "4 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ulkoisissa pelastussuunnitelmissa PE /21 PA\ doc

7 otetaan huomioon neuvoston päätös 2001/792/EY 1 yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa." 1 EYVL L 297, , s Perustelu Tarkistuksessa tuodaan esille yhteys neuvoston viime vuonna tekemään päätökseen tehostaa EU:n lainsäädäntöä. Tarkistus 4 1 D ARTIKLA (uusi) 11 artiklan 5 a kohta (uusi) (direktiivi 96/82/EY) 1 d artikla Lisätään 11 artiklaan 5 a kohta seuraavasti: "5 a. Edellä 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on tiedotettava asiasta neuvoston päätöksen 2001/792/EY 1 mukaisesti perustetulle seuranta- ja tiedotuskeskukselle ja tehtävä yhteistyötä kyseisen keskuksen kanssa." 1 EYVL L 297, , s Perustelu Tarkistuksessa tuodaan esille yhteys neuvoston viime vuonna tekemään päätökseen tehostaa EU:n lainsäädäntöä. PA\ doc 7/21 PE

8 Tarkistus 5 1 E ARTIKLA (uusi) 12 artiklan 1 a kohta (uusi) (direktiivi 96/82/EY) 1 e artikla Lisätään 12 artiklaan 1 a kohta seuraavasti: "1 a. Kolmen vuoden kuluessa [direktiivin 96/82/EY muuttamisesta annetun direktiivin hyväksymisestä] komissio kehittää läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa suuntaviivat, joiden perusteella päätetään turvavälien määrittelystä direktiivissä tarkoitettujen laitosten ja asuinalueiden välillä julkisten rakennusten ja yleisessä käytössä olevien alueiden välillä muiden teollisuuslaitosten välillä luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden välillä muiden erityisen haavoittuvaisten tai erityisiin tarkoituksiin käytettyjen alueiden välillä." Perustelu Enscheden ja Toulousen onnettomuudet ovat osoittaneet, että nykyisten laitosten tilannetta on parannettava. Tarkistus 6 1 F ARTIKLA (uusi) 15 artikla (direktiivi 96/82/EY) 1 f artikla Korvataan 15 artikla seuraavasti: "15 artikla Tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja seuranta- ja tiedotuskeskukselle PE /21 PA\ doc

9 1. Jotta suuronnettomuuksia voitaisiin ehkäistä ja niiden seurauksia rajoittaa, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja suuronnettomuuksien riskejä tutkivalle toimistolle MAHB:lle (yhteinen tutkimuskeskus) mahdollisimman pian niiden alueilla tapahtuneista suuronnettomuuksista, jotka täyttävät liitteessä VI esitetyt perusteet. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot: a) jäsenvaltio ja ilmoituksesta vastaavan viranomaisen nimi ja osoite, b) suuronnettomuuden päivämäärä, kellonaika ja paikka sekä toiminnanharjoittajan täydellinen nimi ja kyseessä olevan tuotantolaitoksen osoite, c) lyhyt kuvaus suuronnettomuuden olosuhteista, mukaan lukien selostus vaarallisista aineista, joita siinä oli mukana, ja ihmiselle ja ympäristölle aiheutuneista välittömistä vaikutuksista, d) lyhyt kuvaus toteutetuista pelastustoimenpiteistä sekä välittömästi toteutettavista varotoimenpiteistä, jotta estettäisiin onnettomuuden toistuminen. 2. Heti kun 14 artiklassa tarkoitetut tiedot on koottu, jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle ja MAHB:lle selvitystyönsä tulokset ja suosituksensa 22 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti laaditun ja ajan tasalla pidetyn lomakkeen avulla. Jäsenvaltiot eivät saa lykätä näiden tietojen antamista muusta syystä kuin salliakseen oikeuskäsittelyn loppuun saattamisen silloin, kun tällainen tietojen antaminen saattaisi vaikuttaa oikeuskäsittelyn kulkuun. 3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja MAHB:lle kaikkien sellaisten laitosten nimet, joilla voisi olla tietoja suuronnettomuuksista ja jotka voisivat antaa neuvoja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joiden on toimittava PA\ doc 9/21 PE

10 tällaisen onnettomuuden tapahtuessa. Perustelu Myös yhteisessä tutkimuskeskuksessa toimivalle suuronnettomuuksien riskejä tutkivalle toimistolle olisi tiedotettava asiasta, jotta tiedonkulku paranisi ja onnettomuuksiin kyettäisiin reagoimaan nopeammin. Tarkistus 7 1 G ARTIKLA (uusi) 19 artikla (direktiivi 96/82/EY) 1 g artikla Korvataan 19 artikla seuraavasti: "19 artikla Tietojen vaihto ja tietojärjestelmä 1. Jäsenvaltioiden ja komission on vaihdettava tietoja suuronnettomuuksien ehkäisemisessä ja niiden seurauksien rajoittamisessa saamistaan kokemuksista. Näissä tiedoissa on käsiteltävä erityisesti tässä direktiivissä säädettyjen toimenpiteiden toimivuutta, ja tiedot välitetään myös MAHB:lle. 1 a. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle ainakin seuraavat tiedot direktiivissä tarkoitettujen tuotantolaitosten osalta: a) toiminnanharjoittajan nimi tai toiminimi ja kyseisen tuotantolaitoksen täydellinen osoite b) tuotantolaitoksen toiminta tai toiminnot; jäsenvaltioiden toimittamat tiedot c) onnettomuuteen liittyvät vaaralliset aineet tai aineiden luokat ja niiden määrät. Komissio kokoaa jäsenvaltioiden toimittamista tiedoista tietokannan ja pitää sitä yllä. PE /21 PA\ doc

11 2. MAHB perustaa jäsenvaltioiden käytettäväksi rekisterin ja tietojärjestelmän, johon kootaan tiedot jäsenvaltioiden alueilla tapahtuneista suuronnettomuuksista, seuraavia tarkoituksia varten: a) jotta voidaan taata jäsenvaltioiden 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen nopea välittäminen kaikille toimivaltaisille viranomaisille, b) jotta voidaan toimittaa toimivaltaisille viranomaisille onnettomuuksien syistä tehty tutkimus ja niistä tehdyt johtopäätökset, c) jotta voidaan tiedottaa toimivaltaisille viranomaisille ennalta ehkäisevät toimet, joihin on ryhdytty, d) jotta voidaan toimittaa tietoja organisaatioista, jotka voivat antaa neuvoja tai tietoja suuronnettomuuksista, niiden ehkäisemisestä ja niiden seurauksien rajoittamisesta. Rekisterissä ja tietojärjestelmässä on oltava vähintään: a) jäsenvaltioiden 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamat tiedot, b) selvitykset onnettomuuksien syistä, c) onnettomuuksista tehdyt johtopäätökset, d) tiedot onnettomuuden toistumisen ehkäisemiseksi tarvittavista toimista. 3. Tämän rekisterin ja tietojärjestelmän on oltava jäsenvaltioiden hallitusten virastojen, teollisuuden ja kaupan järjestöjen, työmarkkinajärjestöjen, ympäristönsuojelualalla toimivien hallituksista riippumattomien järjestöjen ja muiden tällä alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen tai tutkimuslaitosten käytettävissä tämän rajoittamatta 20 artiklan soveltamista. 4. Jäsenvaltioiden on esitettävä komissiolle joka kolmas vuosi selvitys 6 ja 9 artiklassa tarkoitetuista PA\ doc 11/21 PE

12 tuotantolaitoksista eräiden ympäristöä koskevien direktiivien täytäntöönpanoon liittyvien kertomusten standardoinnista ja järkeistämisestä 23 päivänä joulukuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/692/ETY 1 määrätyn menettelyn mukaisesti. Komissio julkaisee yhteenvedon näistä tiedoista joka kolmas vuosi. 1 EYVL L 377, , s. 48. Perustelu Komissiolle on tiedotettava paremmin, jotta se pystyisi reagoimaan asianmukaisesti suuronnettomuuden sattuessa. Tarkistus 8 1 H ARTIKLA (uusi) 20 artiklan 1 kohta (direktiivi 96/82/EY) 1 h artikla Korvataan 20 artiklan 1 kohta seuraavasti: "1. Jäsenvaltiot huolehtivat avoimuuden takaamiseksi siitä, että toimivaltaiset viranomaiset antavat tämän direktiivin mukaisesti saamansa tiedot kaikkien niiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden käyttöön, jotka niitä pyytävät. Toimivaltaisten viranomaisten tai komission saamia tietoja voidaan pitää luottamuksellisina, siinä määrin kuin kansalliset säännökset niin määräävät, jos ne vaarantavat: toimivaltaisten viranomaisten ja komission käsittelyn luottamuksellisuuden, luottamuksellisia kansainvälisiä suhteita ja kansallisen turvallisuuden, PE /21 PA\ doc

13 oikeustutkinnan tai meneillään olevan oikeuskäsittelyn salassapidon, liike- tai teollisuussalaisuuksien säilymisen, henkinen omaisuus mukaan lukien, mutta ainoastaan menetelmän osalta; tiedot liitteessä I tarkoitettujen aineiden säilyttämisestä on julkistettava, yksityishenkilöitä koskevien tietojen ja/tai tiedostojen luottamuksellisuuden, niiden kolmannen osapuolen antamien tietojen luottamuksellisuuden, jotka tämä on pyytänyt pitämään luottamuksellisena. Perustelu Yleistä turvallisuutta voidaan lisätä tiedottamalla asiasta julkisesti. Jos tiedottamisen pelätään aiheuttavan sekasortoa, kyse on perustavasta ongelmasta, joka olisi ratkaistava ja jota ei missään tapauksessa saisi peitellä. Vaikka henkistä omaisuutta on kunnioitettava, liitteessä I tarkoitettujen aineiden säilyttämisestä tietyssä paikassa on tiedotettava. Tämä tieto ei voi mitenkään vahingoittaa henkistä omaisuutta. Tarkistus 9 LIITE, 1 A KOHTA (uusi) Liite I, osa 1, taulukko ja huomautukset (direktiivi 96/82/EY) 1 a. Korvataan liitteen I osassa 1 oleva ammoniumnitraattiin liittyvä kohta seuraavasti: Sarake 1 Sarake 2 Sarake 3 Vaaralliset aineet soveltamisen vähimmäismäärät (tonneina) 6 ja 7 artikla 9 artikla 1. Ammoniumnitraatti Ammoniumnitraatti Ammoniumnitraatti Ammoniumnitraatti Huomautukset 1. Ammoniumnitraatti (5 000 / ) PA\ doc 13/21 PE

14 Tämä koskee ammoniumnitraattipohjaisia moniravinteisia tai seoslannoitteita (moniravinteiset tai seoslannoitteet sisältävät ammoniumnitraattia sekä fosfaattia ja/tai kaliumkloridia), joiden ammoniumnitraatista johtuva typpipitoisuus on enintään 24,5 painoprosenttia* ja jotka pystyvät itsestään jatkuvaan hajoamiseen YK:n turvallisuustestin mukaisesti (ks. Yhdistyneiden kansakuntien suositukset vaarallisten tavaroiden kuljettamiseksi, "Kokeet ja kriteerit käsikirja", osa III, kohta 38.2). 2. Ammoniumnitraatti (1 250 / 5 000) Tämä koskee yksinkertaisia ammoniumnitraattipohjaisia lannoitteita ja ammoniumnitraattipohjaisia moniravinteisia tai seoslannoitteita, joissa ammoniumnitraatista johtuva typpipitoisuus on yli 24,5 painoprosenttia, yli 15,75 painoprosenttia** seoksissa, jotka sisältävät ammoniumnitraattia ja ammoniumsulfaattia, yli 28 painoprosenttia*** seoksissa, jotka sisältävät ammoniumnitraatin lisäksi dolomiittia, kalkkikiveä ja/tai kalsiumkarbonaattia ja joissa pitoisuus on vähintään 90 prosenttia, ja jotka ovat tarkistetun ja ajantasaistetun direktiivin 80/876/ETY liitteessä II esitettyjen vaatimusten mukaisia. 3. Ammoniumnitraatti (350 / 2 500) Tämä koskee ammoniumnitraattia ja ammoniumnitraattia sisältäviä valmisteita, joiden ammoniumnitraatista johtuva typpipitoisuus on yli 24,5 painoprosenttia, yli 15,75 painoprosenttia** seoksissa, jotka sisältävät ammoniumnitraattia ja ammoniumsulfaattia, PE /21 PA\ doc

15 yli 28 painoprosenttia*** seoksissa, jotka sisältävät ammoniumnitraatin lisäksi dolomiittia, kalkkikiveä ja/tai kalsiumkarbonaattia ja joissa pitoisuus on vähintään 90 prosenttia, ja jotka sisältävät enintään 0,2 prosenttia palavaa ainetta, sekä sellaisiin ammoniumnitraatin vesiliuoksiin, joissa ammoniumnitraatin pitoisuus on yli 90 painoprosenttia. 4. Ammoniumnitraatti (10 / 50) Tämä koskee tuotantoprosessista jäävää romua ja palautettua materiaalia, jotka edellyttävät uudelleentyöstämistä, kierrättämistä tai käsittelyä turvallista käyttöä varten ja jotka sisältävät ammoniumnitraattia ja ammoniumnitraattivalmisteita, yksinkertaisia ammoniumnitraattipohjaisia lannoitteita ja ammoniumnitraattipohjaisia moniravinteisia tai seoslannoitteita, joiden ammoniumnitraatista johtuva typpipitoisuus on vähintään 28 painoprosenttia. * Jos ammoniumnitraatista johtuva typpipitoisuus on 24,5 painoprosenttia, se vastaa 70 prosenttia ammoniumnitraattia. ** Jos ammoniumnitraatista johtuva typpipitoisuus on 15,75 painoprosenttia, se vastaa 45 prosenttia ammoniumnitraattia. *** Jos ammoniumnitraatista johtuva typpipitoisuus on 28 prosenttia, se vastaa 80 prosenttia ammoniumnitraattia. PA\ doc 15/21 PE

16 Perustelu Viimeinen luokka (10 tonnia / 50 tonnia) on seurausta Toulousen onnettomuudesta. Jos kynnykset olisivat olleet tällaiset, Toulousen onnettomuus olisi voitu välttää. Komissio ei ole vielä tehnyt asiasta ehdotuksia, mutta Yhteisen tutkimuskeskuksen Isprassa helmikuussa 2002 järjestämä asiantuntijakokous päätyi siihen, että Seveso II direktiiviin olisi lisättävä uudet ammoniumnitraattia koskevat raja-arvot. Tarkistus 10 LIITE I, 1 B KOHTA (uusi) Liite I, osa 1, taulukko (direktiivi 96/82/EY) 1 b. Lisätään liitteen I osaan 1 uusi ammoniakkia koskeva kohta seuraavasti: Ammoniakki Perustelu Ammoniakki voi aiheuttaa vastaavan vaaran kuin ammoniumnitraatti olosuhteista riippuen. Se olisi siksi otettava direktiiviin mukaan. Tarkistus 11 LIITE, 4 KOHTA Liite I, osa 2, 4 ja 5 kohta (direktiivi 96/82/EY) 4. Korvataan osassa 2 olevat kohdat 4 "RÄJÄHTÄVÄT" ja 5 "RÄJÄHTÄVÄT" seuraavasti: "4. RÄJÄHTÄVÄT (katso huomautus 2) aineen tai valmisteen kuuluessa vaarallisuusluokkaan HD RÄJÄHTÄVÄT (katso huomautus 2) aineen tai valmisteen ollessa lausekkeen HD 1.1, HD 1.2, HD 1.3, HD 1.5, HD 1.6, R2 tai R3 mukainen" 4. Korvataan osassa 2 olevat kohdat 4 "RÄJÄHTÄVÄT" ja 5 "RÄJÄHTÄVÄT" seuraavasti: "4. RÄJÄHTÄVÄT 2 10 (katso huomautus 2) aineen, valmisteen tai esineen kuuluessa mihin tahansa seuraavista: UN-ADR-luokitusjärjestelmän luokat 1.1, 1.2, 1.4, 1.5 tai 1.6 tai vaaralauseke R 2 tai R RÄJÄHTÄVÄT (katso huomautus 2) aineen, valmisteen tai esineen ollessa UN-ADR-luokitusjärjestelmän luokan 1.3 mukainen" PE /21 PA\ doc

17 * YK:n julkaisuja: uusi ADR-sopimus 2001 sekä liitteet A ja B; Perustelu Kuten Enscheden tapahtumat osoittivat, räjähdysaineet ovat vaarallisia. Vastuulliset tuomittiin vastikään vain kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen, koska rikkomukset lakia vastaan todettiin vähäisiksi. Tämä osoittaa, että lainsäädäntöä on tiukennettava huomattavasti tämänkaltaisten onnettomuuksien estämiseksi tulevaisuudessa. On siis aivan loogista tarkistaa sääntöjä, jotka ohjaavat vaarallisten tavaroiden kuljetuksia, niin kauan kuin vaarallisten tavaroiden varastot sijaitsevat yhtä lähellä asutusta kuin ohikulkevat rekka-autot. Tarkistus 12 LIITE, 7 KOHTA Liite I, osa 2, Huomautus 2 (direktiivi 96/82/EY) 7. Korvataan osan 2 huomautuksiin kuuluva huomautus 2 seuraavasti: "2. 'Räjähtävällä' tarkoitetaan ainetta tai valmistetta, joka on luokiteltu vaaralausekkeella R2 tai R3 tai joka on luokiteltu UN-ADR-luokitusjärjestelmän mukaisesti johonkin vaarallisuusluokkaan HD 1.1 HD 1.6. Tämä määritelmä kattaa pyrotekniset aineet, joilla tarkoitetaan tässä direktiivissä aineita (tai aineseoksia), jotka on tarkoitettu muodostamaan lämpöä, valoa, ääntä, kaasua tai savua tai niiden yhdistelmiä itsestään jatkuvissa eksotermisissä kemiallisissa reaktioissa. 7. Korvataan osan 2 huomautuksiin kuuluva huomautus 2 seuraavasti: "2. 'Räjähtävällä' tarkoitetaan: a) i) ainetta tai valmistetta, joka voi räjähtää iskun, hankauksen, avotulen tai muun syttymislähteen vaikutuksesta (vaaralauseke R 2) ii) ainetta tai valmistetta, joka on erittäin helposti räjähtävää iskun, hankauksen, avotulen tai muun syttymislähteen vaikutuksesta (vaaralauseke R 3) iii) ainetta tai esinettä, joka kuuluu vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (UN-ADR-luokittelu) PA\ doc 17/21 PE

18 luokkaan 1* * UN-ADR-luokittelujärjestelmän luokka 1 kattaa: a) räjähdysaineet, joilla tarkoitetaan kiinteää tai nestemäistä ainetta tai aineseosta, joka sellaisenaan kemiallisesti reagoimalla kykenee muodostamaan kaasua, jonka lämpötila, paine ja muodostumisnopeus ovat sellaisia, että niistä aiheutuu vahinkoa aineen ympärillä Pyrotekniset aineet, joilla tarkoitetaan ainetta tai aineseosta, joka on tarkoitettu tuottamaan itsestään etenevien eksotermisten kemiallisten reaktioiden seurauksena lämpöä, valoa, ääntä, kaasua, savua tai näiden yhdistelmiä. Ilmiön aiheuttajana ei kuitenkaan ole detonaatio. Huom. 1: Luokan 1 aineeksi ei katsota ainetta, joka voi muodostaa ilman kanssa räjähtävän kaasu-, höyry- tai pölyseoksen mutta joka ei sellaisenaan ole räjähdysainetta. Huom. 2: Luokan 1 aineeksi ei katsota vettä tai alkoholia sisältäviä räjähdysaineita, joissa veden tai alkoholin pitoisuus ylittää määritellyt rajat, eikä pehmitintä sisältäviä räjähdysaineita. Nämä räjähdysaineet kuuluvat luokkaan 3 tai 4.1. Luokan 1 aineeksi ei katsota myöskään räjähdysaineita, jotka ominaisuuksiensa perusteella kuuluvat luokkaan 5.2. b) räjähtävät esineet: yhtä tai useampaa räjähdysainetta ja/tai pyroteknistä ainetta sisältävät esineet. Huom: Luokkaan 1 kuuluvaksi ei katsota sellaista esinettä tai välinettä, joka sisältää niin pieniä määriä tai sen laatuista räjähdysainetta ja/tai pyroteknistä ainetta, että aineen syttyessä vahingossa kuljetuksen aikana esineen tai välineen ulkopuolelle ei aiheudu PE /21 PA\ doc

19 Tässä tarkoitetut vaarallisuusluokat ja vaaralausekkeet ovat seuraavat: HD 1.1: 'Massaräjähdysvaaralliset räjähteet (massaräjähdysvaarallinen aine on aine, jossa räjähdys tapahtuu lähes samanaikaisesti koko ainemäärässä)'. HD 1.2: 'Sellaiset sirpalevaaraa aiheuttavat räjähteet, jotka eivät ole massaräjähdysvaarallisia.' HD 1.3: 'Räjähteet, jotka ovat palovaarallisia ja joista aiheutuu joko vähäistä räjähdys- tai sirpalevaaraa tai molempia, mutta jotka eivät ole massaräjähdysvaarallisia, ja jotka a) palaessaan aiheuttavat huomattavasti säteilylämpöä tai b) palavat yksitellen aiheuttaen vähäistä räjähdys- tai sirpalevaaraa tai molempia.' HD 1.4: 'Räjähteet, joihin liittyy vain vähäinen vaara, jos ne syttyvät tai jos syttymisreaktio alkaa kuljetuksen aikana. Vaikutus pysyy pääasiassa pakkauksen sisällä, eikä vaarallisia sirpaleita tai heitteitä (sinkoutuvia esineitä) ole odotettavissa. Ulkopuolinen palo ei saa aiheuttaa kollin koko sisällön välitöntä räjähtämistä.' HD 1.5: 'Erittäin epäherkät massaräjähdysvaaralliset aineet. Tähän luokkaan kuuluvat räjähdysaineet, jotka sirpaleita, liekkiä, savua, kuumuutta tai voimakasta ääntä. c) Räjähteiksi katsotaan myös muut kuin kohdissa (a) tai (b) mainitut aineet ja esineet, jotka on valmistettu tuottamaan räjähdys tai pyrotekninen ilmiö. Luokan 1 aineet ja esineet luokitellaan mihin tahansa (vaarallisuus)luokkaan 1.1 ja 1.6 välillä UN-ADRluokitusjärjestelmän mukaisesti. Luokat ovat seuraavat: Luokka 1.1 'Massaräjähdysvaaralliset räjähteet (massaräjähdysvaarallinen aine on aine, jossa räjähdys tapahtuu lähes samanaikaisesti koko ainemäärässä)'. Luokka 1.2 'Sellaiset sirpalevaaraa aiheuttavat räjähteet, jotka eivät ole massaräjähdysvaarallisia.' Luokka 1.3 'Räjähteet, jotka ovat palovaarallisia ja joista aiheutuu joko vähäistä räjähdys- tai sirpalevaaraa tai molempia, mutta jotka eivät ole massaräjähdysvaarallisia, ja jotka a) palaessaan aiheuttavat huomattavasti säteilylämpöä tai b) palavat yksitellen aiheuttaen vähäistä räjähdys- tai sirpalevaaraa tai molempia.' Luokka 1.4 'Räjähteet, joihin liittyy vain vähäinen vaara, jos ne syttyvät tai jos syttymisreaktio alkaa kuljetuksen aikana. Vaikutus pysyy pääasiassa pakkauksen sisällä, eikä vaarallisia sirpaleita tai heitteitä (sinkoutuvia esineitä) ole odotettavissa. Ulkopuolinen palo ei saa aiheuttaa lähes koko kollin sisällön välitöntä räjähtämistä.' Luokka 1.5 'Erittäin epäherkät massaräjähdysvaaralliset aineet. Tähän luokkaan kuuluvat räjähdysaineet, jotka ovat niin epäherkkiä, PA\ doc 19/21 PE

20 ovat niin epäherkkiä, että syttymismahdollisuus tai mahdollisuus palamisen muuttumisesta detonaatioksi normaaleissa kuljetusolosuhteissa on hyvin vähäinen. Vähimmäisvaatimus on, että aine ei saa räjähtää polttokokeessa.' HD 1.6: 'Erittäin epäherkät esineet ja välineet, jotka eivät aiheuta massaräjähdysvaaraa. Esineissä ja välineissä on vain erittäin epäherkkää detonoivaa ainetta ja reaktion tahattoman alkamisen ja leviämisen todennäköisyys on erittäin vähäinen. Vaara rajoittuu yhteen esineeseen ja välineeseen.' R2: 'Aineet ja valmisteet, jotka voivat räjähtää iskun, hankauksen, avotulen tai muun syttymislähteen vaikutuksesta.' R3: 'Aineet ja valmisteet, jotka voivat räjähtää erittäin helposti iskun, hankauksen, avotulen tai muun syttymislähteen vaikutuksesta.' Jos esineen sisältämän räjähtävän tai pyroteknisen aineen tai valmisteen määrä tunnetaan, kyseinen määrä otetaan huomioon sovellettaessa tätä direktiiviä kyseisiin esineisiin. Jos määrää ei tunneta, tätä direktiiviä sovellettaessa koko esinettä kohdellaan räjähtävänä." että syttymismahdollisuus tai mahdollisuus palamisen muuttumisesta detonaatioksi normaaleissa kuljetusolosuhteissa on hyvin vähäinen. Vähimmäisvaatimus on, että aine ei saa räjähtää polttokokeessa.' Luokka 1.6 'Erittäin epäherkät esineet ja välineet, jotka eivät aiheuta massaräjähdysvaaraa. Esineissä ja välineissä on vain erittäin epäherkkää detonoivaa ainetta ja reaktion tahattoman alkamisen ja leviämisen todennäköisyys on erittäin vähäinen.' Jos esineen sisältämän räjähtävän tai pyroteknisen aineen määrä tunnetaan, kyseinen määrä otetaan huomioon sovellettaessa tätä direktiiviä kyseisiin esineisiin. Jos määrää ei tunneta, tätä direktiiviä sovellettaessa koko esinettä kohdellaan räjähtävänä." Kun aineet tai esineet luokitellaan sekä yhteen UN-ADR-luokituksen mukaiseen (vaarallisuus)luokkaan että vaaralausekkeeseen R 2 tai R 3, tätä direktiiviä sovellettaessa etusijalle asetetaan UN-ADR-luokitus, ei vaaralausekkeita R2 tai R 3. PE /21 PA\ doc

21 Perustelu Kuten Enscheden tapahtumat osoittivat, räjähdysaineet ovat vaarallisia. Vastuulliset tuomittiin vastikään vain kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen, koska rikkomukset lakia vastaan todettiin vähäisiksi. Tämä osoittaa, että lainsäädäntöä on tiukennettava huomattavasti tämänkaltaisten onnettomuuksien estämiseksi tulevaisuudessa. On siis aivan loogista tarkistaa sääntöjä, jotka ohjaavat vaarallisten tavaroiden kuljetuksia, niin kauan kuin vaarallisten tavaroiden varastot sijaitsevat yhtä lähellä asutusta kuin ohikulkevat rekka-autot. PA\ doc 21/21 PE