Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen - miten toteutetaan jatkossa?

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen - miten toteutetaan jatkossa? Säde Rytkönen, hyvinvointikoordinaattori, Pohjois-Savon maakunta, PTH-yksikkö ja Kuopion kaupunki

2 Pohjois-Savon HYTE-organisaatio 2020 (visio) Maakuntahallitus Maakunnan poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä 1. Maakunnan edustus (järjestäjä ja liikelaitos) 2. Kuntakentän edustus 3. Työterveyshuollon/yrityskentän sekä järjestörakenteen edustus Maakunnan HYTE-koordinaattorit Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Toiminta- ja työkyvyn ylläpito Ympäristön terveys ja arjen turvallisuus Hyvinvointitiedolla johtaminen (alueellinen hyvinvointikertomus) Osallisuus- ja järjestöasiat Ehkäisevän mt- ja päihdetyön verkosto HYTE-koordinaattorien verkosto Osallisuus- ja järjestöneuvosto Ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön koordinaattori Kunnan HYTE- ja järjestökoordinaattori(t ) Kunta Kunnan HYTEryhmä Kunnan hyvinvointitoimijat Varhaiskasvatus ja opetus Tekninen toimi Liikunta- ja kulttuuri Nuorisotoimi Oppilashuolto jne = virallinen vaikuttamiselin Pohjois-Savon järjestöfoorumi (Jerry) = vapaaehtoinen yhteistyöelin Maakunnan liikelaitoksen palvelutuotanto Paikallinen järjestöfoorumi Järjest ö Järjest ö Järjest ö Alueellinen edustus SOTEkeskuks et (yksityis et ja julkiset) Työtervey s-huolto / yritykset

3 Analyysin pohjalta määritellyt painopistealueet I Terveet elintavat ja kansansairauksien ehkäisy Tavoite 1: Päihteiden käytön ja riippuvuuksien aiheuttamien haittojen väheneminen (työikäisten alkoholikuolleisuus korkealla tasolla) Tavoite 2: Hyvä toiminta- ja työkyky: - työkyky (työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus suuri) - toimeentulo - elintavat ja normaalipainoisuus (erityisesti ammatill oppil nuoret) - kokee itsensä terveeksi Tavoite 3: Hyvä mielenterveys (yli 65v psykoosilääkkeitä saavien määrä runsas, työikäisten mt-käynnit korkealla tasolla, itsemurhat-> elinajan menetys korkea) II Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen Tavoite 1: Yksinäisyyden vähentyminen (erityisesti ikäihmisten yksinäisyys) Tavoite 2: Osallistumisaktiivisuuden vahvistuminen (osallistavat toimintatavat ja osallisuus osaksi palveluprosesseja) III Ympäristön terveys ja arjen turvallisuus Tavoite: Lähiympäristöt tukevat asukkaiden hyvinvointia ja aktiivista turvallista elämää (kodin, lähiympäristön ja liikenneturvallisuuden edistäminen, teiden kunnossapito)

4 HYTE-valmistelijat keväällä 2018 Vastuuvalmistelija Pekka Puustinen, P-SSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Maakunnallisen HYTE-ryhmän puheenjohtaja Osallisuus- ja järjestöasiat Pohjois-Savon hyvinvointikoordinaattorit Säde Rytkönen, Kuopio (50 % työaika) Alueellinen hyvinvointikertomus Maakunnallisen HYTE-ryhmän sihteeri Jaana Hämäläinen, Lapinlahti (40 % työaika) Maakunnallinen HYTE-verkosto (kuntien HYTE-ryhmät, koordinaattorit) DigiHYTE-asiat Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Helena Törmi, 60% työaika Järjestö- ja osallisuuskoordinaattori Tehtäväkenttä valmiina, ajankohtainen syksyllä 2018/ 2019

5 Miten HYTE-työ organisoidaan 2020 mennessä? I Kuntiin tarvitaan toimivat verkostot Jokaiseen kuntaan HYTE-ryhmä Kuntien järjestökenttä pitää ottaa haltuun (järjestöraadit) Jokaiseen kuntaan ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Jokaiseen kuntaan tarvitaan HYTE-koordinaattori, joka koordinoi kokonaisuutta (myös järjestöjä) Rahoituspontimeksi HYTE-kertoimen lisäraha kunnille? II Maakunnan, liikelaitoksen ja kuntien yhteinen HYTE-ryhmä Raportoi suoraan maakuntahallitukselle? Johtaa HYTE-työtä maakunnassa III Maakunnan konsernirakenteeseen HYTE-tiimi Alueellisesta hyvinvointikertomuksesta nousi viisi selvää tehtäväkenttää: 1. Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö 2. Toiminta- ja työkyvyn ylläpito 3. Ympäristön terveys ja arjen turvallisuus 4. Hyvinvointitiedolla johtaminen (alueellinen hyvinvointikertomus) 5. Osallisuus ja järjestöasiat

6 Maakuntahallitus Pohjois-Savon HYTE-organisaatio 2020 (visio) Maakunnan poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä 1. Maakunnan edustus (järjestäjä ja liikelaitos) 2. Kuntakentän edustus 3. Työterveyshuollon/yrityskentän sekä järjestörakenteen edustus Maakunnan HYTE-koordinaattorit Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Toiminta- ja työkyvyn ylläpito Ympäristön terveys ja arjen turvallisuus Hyvinvointitiedolla johtaminen (alueellinen hyvinvointikertomus) Osallisuus- ja järjestöasiat Ehkäisevän mt- ja päihdetyön verkosto HYTE-koordinaattorien verkosto Osallisuus- ja järjestöneuvosto Ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön koordinaattori Kunnan HYTE- ja järjestökoordinaattori(t ) Kunta Kunnan HYTEryhmä Kunnan hyvinvointitoimijat Varhaiskasvatus ja opetus Tekninen toimi Liikunta- ja kulttuuri Nuorisotoimi Oppilashuolto jne = virallinen vaikuttamiselin Pohjois-Savon järjestöfoorumi (Jerry) = vapaaehtoinen yhteistyöelin Maakunnan liikelaitoksen palvelutuotanto Paikallinen järjestöfoorumi Järjest ö Järjest ö Järjest ö Alueellinen edustus SOTEkeskuks et (yksityis et ja julkiset) Työtervey s-huolto / yritykset

7

8 Kuopion hyvinvointijohtamisen rakenteet

9

10 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN PALVELUALUEIDEN YHTEISTYÖNÄ mm. hyvinvointikertomuksen työstäminen HYVINVOINTIRYHMÄ: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen: suunnittelu, koordinointi, kehittäminen ja arviointi AJ AJ KJ KAUPUNGINJOHTAJAN JORY APKJ APKJ APKJ SJ AJ AJ AJ AJ HYVINVOINTIRYHMÄ AJ AJ AJ AJ HYVINVOINTIKOORDINAATTORI HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN JOHTAJA KJ= APKJ= SJ= AJ= Kaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Strategiajohtaja Asiakkuusjohtaja HYVINVOINTIRYHMÄN VALMISTELEVA RYHMÄ ASIANTUNTIJOITA KAIKILTA PALVELUALUEILTA

11 Hyvinvointiryhmän tehtävät Kuopion kaupungin hyvinvointiryhmän tehtävänä on parantaa Kuopion alueen asukkaiden hyvinvointia kehittämällä ja arvioimalla hyvinvoinnin strategioita ja toimintamuotoja. Hyvinvointiryhmä tuottaa ja välittää tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mahdollisuuksista, keinoista ja työtavoista sekä tuottaa Kuopion vuosittaisen ja valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen. Ryhmä toimii lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman työryhmänä täydennettynä eri toimijoilla. Lisäksi hyvinvointiryhmä toimii ohjausryhmänä seuraavissa verkostoissa/työryhmissä/ohjelmissa: - maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan Healthy Cities- verkoston Kuopion paikallisena ohjausryhmä, - kansallisen Terve Kunta verkoston paikallisena ohjausryhmänä, - omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) Kuopion osaprojektin ohjausryhmänä, - Kuopion turvallisuussuunnittelun ohjausryhmänä ja - Kuopion mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ohjausryhmänä - Kuopion lapsi- ja perhepalveluiden muutosryhmän (LAPE) ohjausryhmä

12 Hyvinvointiryhmän kokoonpano Apulaiskaupunginjohtajat: Vähäkangas Pekka, hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueelta, vs. Jari Saarinen, terveydenhuollon ja perusturvan palvelualueelta ja Jari Kyllönen, kaupunkiympäristön palvelualue Perusturva- ja terveydenhuolto: perusturvajohtaja Antikainen Mari Annika, controller Kekoni Arja, projektisihteeri Laakko Heidi, kuntoutusjohtaja Korhonen Mikko, kehittämisasiantuntija Kankkunen Katriina ja digitalisaatioasiantuntija Arto Holopainen Kaupunkiympäristön palvelualue: Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen, kaupunkisuunnittelujohtaja Romppanen Juha, kaupungininsinööri Heikkinen Ismo ja asuntotoimenjohtaja Hiltunen Katri Kasvun ja oppimisen palvelualue: Kasvatusjohtaja Parkkisenniemi Juha ja opetusjohtaja Auvinen Leena Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: hyvinvoinnin edistämisen johtajat Hentunen Janne ja vs. Kirsti Turunen ja hyvinvointikoordinaattori Säde Rytkönen Elinvoima ja konsernipalvelut: strategiajohtaja Lätti-Hyvönen Sirpa, työllisyyspalvelujohtaja Oksanen Pirjo, henkilöstöjohtaja Ruotsalainen Terttu, kansainvälisten asioiden koordinaattori Kovanen Raija Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja Soininen Kirsi ja asiakaspäällikkö Kervola Petri

13 Hyvinvointiryhmän kokoonpano Hyvinvointiryhmän valmisteleva ryhmä eli rukkasryhmä : valmistelee hyvinvointiryhmään asiat Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: Vs. hyvinvoinnin edistämisen johtaja, Turunen Kirsti ja hyvinvointikoordinaattori, Säde Rytkönen Kaupunkiympäristön palvelualue: Ympäristöterveydenhuolto, ympäristöterveyssuunnittelija Mannerkorpi Anne ja strateginen maankäyttö, kaupunkisuunnittelija Jussi Niilahti Vetovoimaisuuden palvelualue: viestintä ja asiakaspalvelut, asiakaspäällikkö Kervola Petri ja tiedottaja Henna Lindroos Perusturva ja terveydenhuolto: Sosiaalityön päällikkö, Sarnola Aulis, johtava sosiaalityöntekijä Nikula-Partanen Ansa, terveydenhoidon palvelujen päällikkö Hanna-Mari Tanninen, kehittämisasiantuntija Kankkunen Katriina, digitalisaatioasiantuntija Arto Holopainen, vastaava ravitsemussuunnittelija Juntunen Katri, ravitsemussuunnittelija Tuovinen Anne, projektisihteeri Laakko Heidi, koulu- ja neuvolalääkäri, Ollikainen Hertta, terveyskeskuslääkäri Ollikainen Jukka, ylihammaslääkäri Rajamaa Maija ja hammaslääkäri Haataja Tiina Kasvun ja oppimisen palvelualue: Perusopetuspäällikkö Vainio Taina, nuorisopäällikkö Väänänen Jari, kehittämisasiantuntija Kuosmanen Sani, lukiopetuspäällikkö Kervinen Antti, konsultoiva varhaiskasvatuksen erityisopettaja Eila Nissinen ja nuorisotyön suunnittelija Sajaniemi Asta. Elinvoima ja konsernipalvelut: Controller Tukiainen Tarja-Leena ja maahanmuuttokoordinaattori Miettinen Jouko

14 Missio Kuopio kumppaneineen mahdollistaa kestävän kasvun ja hyvän elämän. Toimintatapa Lupa tehdä toisin Avoimesti. Innostavasti. Yhdessä. Asukasta varten.

15 Kuopio 2030 Hyvän elämän pääkaupunki Terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta Visiota täsmentävät päämäärät Kestävästi kasvava miljoonan ihmisen keskus asukasta vuonna Uudistuva ja kansainvälinen elinkeinoelämä sekä hyvä yritysilmasto. Savilahti Euroopan kiinnostavin oppimisja innovaatioympäristö. Suomen nopeimmin kehittyvä kokous-, tapahtuma- ja matkailualue. Terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiosaamisen edelläkävijä. Ympäristöltään ainutlaatuinen ja innostava. Paras paikka lapsille.

16 KUOPION STRATEGIA Hyvinvoiva Kuopio on strategian yksi keskeinen elementti

17

18 Hyvinvoiva Kuopio Aktiivisuuteen innostava arki Tilojen helppo saatavuus Tukea tarvitsevien aktivointi Yhteistyö järjestöjen kanssa Varhainen tuki Lapsiperheiden ja nuorten varhainen tuki (aikuiskaverit, kotipalvelu, nivelvaiheet) Yksinäisyyden vähentäminen Vanhusten kotona asumisen tukeminen aktiivinen ja onnellinen vanhuus Työllistyminen ja toimeentulo Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Nuorten opintoihin ja työelämään sijoittuminen Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Maaseutu omaleimaisena elinympäristönä Monimuotoinen ekologinen rakentaminen Läpileikkaavat teemat: digitalisaatio, kansainvälisyys, kumppanuus

19 Kuopion hyvinvointitavoitteet hyvinvointikertomuksen pohjalta vuosille

20 KUOPION HYVINVOINTITAVOITTEET vuosille TERVEET ELINTAVAT TURVALLINEN KUOPIO VARHAINEN TUKI OSALLISTUVA JA VAIKUTTAVA KUNTALAINEN TYÖLLISTYMINEN Terveet elintavat, Turvallinen Kuopio, Varhainen tuki, Osallistuva ja vaikuttava kuntalainen, Työllistyminen 20

21 KUOPION HYVINVOINTITAVOITTEET ( ) tarkennetuin sisällöin Terveet elintavat Kuopiossa on terveellinen ja aktiivisuuteen kannustava ympäristö Päihde- ja mielenterveysongelmat vähenevät: nuoret, erityisesti ammatillisten oppilaitosten, työikäiset ja ikäihmiset Lapset ja nuoret liikkuvat vähintään suositusten mukaisesti. Edistetään lasten ja nuorten hyvää ravitsemusta sekä ruokakasvatusta ja ennaltaehkäistään ylipainoa Nuoret kokevat terveydentilansa hyväksi (erityisesti ammatillisten oppilaitosten nuorten parissa määrä lisääntyy). Työikäiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi (tuki- ja liikuntaelinsairaudet, liian vähäinen liikunta) Työikäiset syövät säännöllisesti ja monipuolisesti Edistetään ikäihmisten hyvää ravitsemusta ja ehkäistään aliravitsemusta Kuopiossa ikäihmiset ovat aktiivisia ja toimintakykyisiä Ikäihmiset kokevat terveytensä hyväksi Turvallinen Kuopio Kuopiossa on turvallinen ja viihtyisä ympäristö Kuopiossa ei kiusata ketään Seksuaalista häirintää, fyysistä uhkaa ja väkivaltaa ei esiinny Ketään ei syrjitä Perheväkivalta ja myös kodin ulkopuolella tapahtuva väkivalta vähenee Liikenneonnettomuudet vähenevät (moponuoret, jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuudet, nuoret ajokortin saaneet) Ikäihmisten kodit ovat turvallisia asua Varhainen tuki Lapsiperheet saavat varhaista ja avohuollon tukea tarvittaessa (huomioidaan myös maahanmuuttajalapsiperheet) Ikäihmiset saavat tukea kotiin Osallistuva ja vaikuttava kuntalainen (vuoden 2018 painopiste) Kuntalaiset ovat aktiivisia ja heillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Kukaan ei koe tahtomattaan yksinäisyyttä (erityisesti miehet 20-54v ja ikäihmiset ) Kuntalaiset saavat tietoa ja tukea oman hyvinvointinsa edistämiseksi Työllistyminen Positiivinen työllistyminen ja työllisyystilanne (erityisesti pitkäaikaistyöttömät, nuoret alle 29-v ja ulkomaalaiset) 21

22 KUOPION HYVINVOINTITAVOITTEET ( ) ja YHTEYS STRATEGIAAN Kuopion strategiassa 7/ /Kuopio_strategia_2030.pdf/e6 c bc7c-a2dd e on neljä näkökulmaa (päätavoitetta): Kasvava Kuopio, Hyvinvoiva Kuopio, Resurssiviisas Kuopio ja Uudistuva Kuopio. Kuopion menetystekijät on ryhmitelty näiden näkökulmien mukaan. Hyvinvoiva Kuopio päätavoitteet sisältävät hyvinvointitavoitteita. 22

23

24 KUOPIO TERVEYDEN EDISTÄMISTYÖTÄ WHO HEALTHY CITIES VERKOSTOSSA ( ) Ydinteemat - miten ne näkyvät Kuopiossa Terveys elämänkulun eri vaiheissa ja voimavaraistuminen -> kulttuurilla hyvinvointia, ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, terveysviestintä mm. by games of health Merkittävimpiin kansanterveyshaasteisiin pureutuminen -> liikuntaneuvonta ja ryhmät, Pakka toimintamalli, Savuton Kuopio. Asiakaskeskeisen ja julkisen terveydenhuoltojärjestelmän vahvistaminen -> osallisuuden edistäminen (mm. lähidemokratia, pitäjäraadit), Terve Kuopio kioski, hyvinvointikeskukset Yhteisöjen ja ympäristöjen kehittäminen terveyttä edistäviksi ympäristöiksi -> Savilahti kampusalue, ikäystävällisen asuinalueen mallinnus, ilmastonmuutoksen torjuminen ja sopeutuminen jne..

25 Kuopio mukana Terve Kunta - verkostossa Kokoaa yhteen kuntia, jotka haluavat toiminnassaan painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä strategisena linjauksena ja toimintaa ohjaavana periaatteena Toteuttaa WHO Healthy Cities -ohjelman tavoitteita. Verkostossa kehitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategista johtamista, toimintakäytäntöjä ja toiminnan arviointia sekä vaihdetaan kokemuksia ja välitetään hyviä käytäntöjä.

26 Järjestö- ja avustuspalvelut: Ohjataan pohtimaan toimintaa suhteessa Kaupungin mtp suunnitelmaan ja hyvinvointikertomukseen jne. Toimintamme vähentää mukana olevien nuorten ja heidän perheiden päihdeongelmia. Toiminnan perusteena on aina päihteettömyys. Pyrkimyksenä ennaltaehkäistä päihteiden käyttöä ja tarjota mielekäs täysin päihteetön harrastusympäristö - x nuorisojärjestö Mielenterveys- ja päihdeasiat voivat olla myös järjestämiemme nuorten ja opiskelijailtojen aiheina tavoitteenamme on edistää alueen hyvinvointia, suvaitsevaisuutta ja aktiivista kansalaisuutta...ehkäistään syrjäytymistä ja tarjotaan mielekäs harrastus, yhteisöllisyyttä ja kestäviä ihmissuhteita sekä mielekästä kulttuuritarjontaa OHJATAAN TOIMIMAAN MONIALAISESSA YHTEISTYÖSSÄ

27 Kuopiossa työkaluja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Poliittinen tuki Hyvinvoinnin edistäminen on oma palvelualueensa Palvelujen jatkuva kehittäminen Asukasraadit ym. Matalan kynnyksen palvelut (TerveKuopio-kioski, asukastuvat) Moniammatillisuus Poikkihallinnollisuus Osallisuustyö Sosiaalinen markkinointi Paikalliset ja kansalliset verkostot Tutkimusyhteistyö (THL, ym.) Ruohonjuuritason yhteydet Laaja järjestöyhteistyö Kansalaislähtöiset kokeiluhankkeet Kansainväliset verkostoyhteydet WHO Healthy Cities ym. Hyvät käytänteet

28