Järjestämissuunnitelma HYTE

Transkriptio

1 Järjestämissuunnitelma HYTE Luonnosversio

2 Maakunnan yleistehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE-työ) Lainsäädännöllinen tausta 1) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä asettaa kunnat päävastuuseen kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä (7 ). Järjestämislain 8 antaa kuitenkin myös maakunnille merkittävän roolin HYTE-työssä: Maakunnan on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen. Sen on myös asetettava suunnittelussaan tavoitteet, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen edistää hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi maakunnan on määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot. Maakunnan on valmisteltava omalta osaltaan valtuustolleen valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Kertomus laaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hyvinvointikertomus on julkaistava julkisessa tietoverkossa. Maakunnan on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. 2) Myös maakuntalaki määrittää HYTE-työn keskeiseksi osaksi maakunnan tehtäviä (Maakuntalaki, 6 ): Maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä seuraavilla tehtäväaloilla: hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille. 3) Lisäksi osa maakuntien rahoituksesta tullaan kytkemään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (Laki maakunnan rahoittamisesta, 12 ) HYTE-työn tavoitteet Pohjois-Savossa Lainsäädännön ohella Pohjois-Savon HYTE-tavoitteita määrittää maakunnan tämänhetkinen hyvinvoinnin ja terveyden tila. Pohjois-Savoon on helmikuussa 2018 valmistunut maakunnallinen hyvinvointikertomus, joka kokoaa yhteen maakunnan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tärkeimmät tiedot ja määrittää hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisen tärkeimmät painopisteet vuosille Kyseessä on maakunnan tärkein HYTE-työtä ohjaava työkalu ( Hyvinvointikertomuksessa Pohjois-Savon tilannetta on verrattu naapurimaakuntiin (Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Keski- Suomi), kahteen muuhun verrokkimaakuntaan (Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa) sekä koko maan tilanteeseen. Lainsäädännöllisen taustan ja maakunnallisen hyvinvointikertomuksen perusteella Pohjois-Savon HYTE-työn tärkeimmiksi painopistealueiksi nousevat: 1) Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö. Ehkäisevä mielenterveystyö painottuu hyvän itsetunnon ja mielenterveyden edistämiseen kaikissa ikäryhmissä. Työ tähtää mm. yksilön selviytymis- ja sopeutumiskyvyn kohentamiseen, ennakoivien mallien käyttöönottoon sekä erilaisten tukitoimien ja matalan kynnyksen palveluiden järjestämiseen maakunnassa. Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisyä ja vähentämistä vaikuttamalla mm. asenteisiin, tietoihin, saatavuuteen ja tarjontaan. Ehkäisevä päihdetyö kohdistuu alkoholiin, huumausaineisiin, tupakkaan ja muihin riippuvuutta aiheuttaviin asioihin (kuten peliriippuvuuteen). 2) Toiminta- ja työkyvyn ylläpito. Toiminta- ja työkyvyn ylläpito sisältää toimintakyvyn, toimeentulon, syrjäytymisen ehkäisyn, terveellisten elintapojen, normaalipainoisuuden ja itsensä terveeksi

3 2 kokemisen edistämistä. Työssä keskeistä on näyttöön perustuvien ja vaikuttaviksi todettujen toimintaja työmenetelmien juurruttaminen ja itsehoidon tukeminen. Tällä työn alueella uusien digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on erityisen tärkeää (mm. ICMT-hanke - Kansalaisen digitaaliset palvelut). Osa toimenpiteistä suunnataan terveyserojen kaventamiseksi mm. työttömille tai syrjäytymisvaarassa oleville. 3) Ympäristön terveys ja arjen turvallisuus. Ympäristön terveyden ja arjen turvallisuuden tavoitteena on, että lähiympäristöt tukevat asukkaiden hyvinvointia sekä aktiivista ja turvallista elämää. Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää perusterveydenhuoltoa, jossa riskit huomioon ottaen valvotaan ihmisen terveyteen vaikuttavaa elinympäristöä. Ympäristön terveyden edistäminen tapahtuu lainsäädännön mukaisina poikkihallinnollisina toimenpiteinä, joissa ympäristöterveydenhuollon valvonnasta vastaavat virkamiehet tekevät laajasti yhteistyötä mm. kuntien ruokahuollon, kiinteistönhuollon, SOTEn, rakennusvalvonnan ja kaavoituksen kanssa paikallista tietoa hyödyntäen. Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi tulee olla osa kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa. Käytännössä ympäristön terveyden edistäminen sisältää mm. hyvinvointivaikutusten huomioimista kaavoittamisessa, lähiympäristöjen (mm. uimarannat, lähipuistot) kehittämistä hyvinvointia ja terveyttä edistäviksi, ilman, elintarvikkeiden ja veden laadun seurantaa sekä rakennusten (koulut, päiväkodit, kodit jne.) terveyttä. Ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvittäminen kuten myös tupakkalain valvonta ovat myös osa ympäristöterveyttä. Lisäksi eläinlääkintähuollon kokonaisuus on olennainen osa ympäristöterveydenhuoltoa. Eläinten terveys ja hyvinvointi edistävät ihmisten hyvinvointia (tuotantoeläimet, lemmikit). Luonnon hyvinvointivaikutukset tukevat tutkitusti sekä ihmisten että eläinten terveyttä. Arjen turvallisuutta voidaan kohentaa mm. liikenneturvallisuutta ja kodin turvallisuutta edistämällä, esteettömyyden edistämisellä sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisyllä ja siihen puuttumisella. Eri viranomaisilta ja muilta toimijoilta saadut tiedot liitetään tarvittavilta osin alueelliseen hyvinvointikertomukseen. Turvallisuussuunnittelutyö perustuu sisäisen turvallisuuden strategiaan, ja siinä noudatetaan valtakunnallisia linjauksia mm. toimenpiteistä, tavoitteista, toimintamalleista ja indikaattoreista. Maakunnan lakisääteisiksi turvallisuustehtäviksi tulee mm. pelastustoimen tehtävät, maakunnan varautuminen, alueellisen varautumisen yhteensovittaminen ja turvallisuuden edistäminen, mistä vastaa pelastustoimi ja turvallisuuspalvelut. Kokonaisuuden kannalta on tarkoituksenmukaista huolehtia alueellisen riskiarvion laatimisesta, alueellisen varautumisen yhteensovittamisesta ja maakunnan turvallisuussuunnittelusta mahdollisimman paljon toimijoiden yhteistyönä. 4) Hyvinvointitiedolla johtaminen (alueellinen hyvinvointikertomus). Ajantasaisen hyvinvointitiedon tuottaminen ja analysointi maakunnan ja kuntien käyttöön on HYTE-työn keskeisiä painopisteitä. Maakunnassa valmistellaan laaja hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointitavoitteiden etenemisestä ja tehdyistä toimenpiteistä raportoidaan vuosittain osana maakuntahallituksen tilinpäätöstä, jonka valtuusto käsittelee. Tarvittaessa tavoitteita ja toimenpiteitä tarkennetaan ja valitaan vuosittaisia painopisteitä. Kunnat laativat omat hyvinvointikertomuksensa ja HYTE-suunnitelmansa alueellisen hyvinvointikertomuksen linjaukset huomioiden. 5) Osallisuus- ja järjestöasiat. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisen tavoitteena on osallisuusaktiivisuuden lisääminen ja yksinäisyyden vähentäminen, ja sitä kautta hyvinvoinnin lisääntyminen. Keinoina ovat mm. toimivat järjestökentän rakenteet, matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen ja palvelujen kehittäminen, vertaistuen koordinointi, asiakasraadit sekä maakunnallisen osallisuusohjelman toteuttaminen HYTE-työn toimintamalli 2021 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä eri tahojen (maakunta, kunnat, työterveyshuolto/yritykset, järjestökenttä) saumaton yhteistyö on erityisen tärkeää. HYTE-työn maakunnallinen rakenne on esitetty oheisessa kaaviossa.

4 3 Maakuntahallitus Pohjois-Savon HYTE-organisaatio 2021 (visio) Maakunnan poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä 1. Maakunnan edustus (järjestäjä ja liikelaitos) 2. Kuntakentän edustus 3. Työterveyshuollon/yrityskentän sekä järjestörakenteen edustus Maakunnan HYTE-yksikkö HYTE-koordinaattorit Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Toiminta- ja työkyvyn ylläpito Ehkäisevän mt- ja päihdetyön verkosto Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Kunta Kunnan HYTEryhmä Kunnan hyvinvointitoimijat Varhaiskasvatus ja opetus Tekninen toimi Liikunta- ja kulttuuri Ympäristön terveys ja arjen turvallisuus Hyvinvointitiedolla johtaminen (alueellinen hyvinvointikertomus) Osallisuus- ja järjestöasiat HYTE-koordinaattorien verkosto Osallisuus- ja järjestöneuvosto Pohjois-Savon järjestöfoorumi (Jerry) Maakunnan liikelaitoksen palvelutuotanto Kunnassa toimiva järjestöfoorumi Järjestö Järjestö Järjestö LAPEryhmä Iäkkäiden ryhmä jne. Alueellinen edustus Nuorisotoimi Oppilashuolto jne. Kunnan HYTE- ja järjestökoordinaattori(t) SOTEkeskukset (maakunta ja yksityiset) Työterveyshuolto / yritykset Maakunnallista HYTE-työtä johtaa maakunnan poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä. Ryhmään kootaan kaikkien keskeisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavien toimialojen johtotason edustus maakunnan alueelta: Maakunnan järjestäjän eri toimialojen edustus Maakunnan liikelaitoksen eri toimialojen edustus Kuntiin jäävien toimialojen edustus Työterveyshuollon / yrityskentän edustaja Järjestörakenteen edustaja (Osallisuus- ja järjestöneuvosto tai Pohjois-Savon järjestöfoorumi Jerry) Poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä raportoi suoraan maakuntahallitukselle, koska laaja-alainen HYTE-työ ei kokonaisuudessaan kuulu minkään yksittäisen lautakunnan toimialaan. HYTE-työn käytännön työrukkasena toimii maakunnan konsernihallintoon kuuluva HYTEyksikkö, joka sijoittuu maakunnassa nimenomaan järjestäjän puolelle. Yksikkö koordinoi myös kuntien HYTE-koordinaattorien ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdevastuuhenkilöiden verkostoa. Koska asukkaiden osallisuuden toteutumisella ja järjestökentän koordinaatiolla on voimakas yhteys hyvinvointiin ja terveyteen, myös osallisuus- ja järjestöasioiden koordinointi on luontevaa sijoittaa maakunnan HYTE-yksikköön. Vuosina Pohjois-Savon järjestöyhteistyötä on kehittänyt Sakke-hanke. Lisäksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri koordinoi v aikana Kulttuurisote-hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa malli kulttuurihyvinvoinnin liittämisestä osaksi SOTE-palveluita. Hankkeessa kehitetyn mallin jalkauttaminen pysyväksi toiminnaksi vuodesta 2019 eteenpäin on luontevaa sälyttää HYTE-yksikön vastuulle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeinen osa myös maakunnan palvelutuotantoa sekä SOTE-palveluissa (neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveysneuvonta ja tarkastukset, ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen, sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen) että

5 4 maakunnan muussa palvelutuotannossa (ympäristöterveydenhuolto; aluekehittäminen ja kasvupalvelut; liikenne, infra ja alueiden käyttö; kokonaisturvallisuus). HYTE-yksikön roolina on olla koordinoiva taho tässä työssä ja tehdä tiivistä yhteistyötä maakunnan palvelutuotannon kanssa. Maakunnan poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä johtaa myös maakunnan liikelaitoksen HYTE-työtä. Lisäksi maakunnan hyvinvointitavoitteisiin liittyvät toimenpiteet, arviointikriteerit ja seuranta sisällytetään suoran valinnan palvelujen tuottajien (SOTE-keskukset ja suun terveydenhuollon tuottajat) kanssa tehtäviin sopimuksiin. Eri tahojen (maakunta järjestäjänä, maakunnan liikelaitos, kunnat ja suoran valinnan palvelut) alustava työnjako eri HYTE-toimenpiteiden kohdalla on kirjattu alueelliseen hyvinvointikertomukseen. Maakunnan palvelutuotannon, HYTE-yksikön, poikkihallinnollisen HYTE-ryhmän ja maakuntahallituksen työnjakoa HYTE-asioissa on avattu oheisessa kaaviossa. MAAKUNNAN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN TEHTÄVÄT 2021 MAAKUNTAHALLITUS MAAKUNNAN POIKKIHALLINNOLLINEN HYTE- RYHMÄ HYTE-YKSIKKÖ HYTE-johtaja HYTE-koordinaattorit HYTE-työn strateginen johtaminen (maakunta- ja palvelustrategiat) Alueellisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen ja valtuustoon vieminen Hyvinvoinnin, terveyden ja terveyserojen vuosittainen seuranta, arviointi ja raportointi HYTE-työn toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilipäätöksen hyväksyminen Ennaltaehkäisevien palvelujen järjestämistehtävä ja palvelutarpeiden selvittäminen HYTE-tavoitteiden ja laatukriteereiden hyväksyminen maakunnan omassa palvelutuotannossa HYTE:en liittyvät valvontatehtävät Palveluntuottajien sopimusohjaus HYTE-näkökulmasta Järjestäjän palaute ja HYTE-tavoitteiden arviointi tuottajille EVA-menettelyn käytön linjaaminen maakunnassa Maakuntahallitukselle menevien HYTE-asioiden valmistelu Alueellisen hyvinvointikertomustyön johtaminen Alueellisen HYTE-työn johtaminen hyvinvointikertomuksen pohjalta Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinointi Toiminta- ja työkyvyn ylläpito Ympäristön terveys ja arjen turvallisuus Alueellisen HYTE-järjestöyhteistyön koordinointi HYTE-asioihin liittyvän päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin (EVA) tuki maakunnassa Palveluntuottajien sopimusohjauksen HYTE-tavoitteiden valmistelu Mahdollisten HYTE- hankkeiden ohjausryhmänä toimiminen Valtakunnallisten ohjelmien ja linjausten toimeenpanon tuki palvelutuotantoon ja kunnille Alueellinen ja valtakunnallinen verkostoyhteistyö Maakunnan HYTE-ryhmälle menevien asioiden valmistelu Maakunnan HYTE-ryhmän puheenjohtaja ja sihteeri Laaja-alainen HYTE-työn tuki alueen kunnille Kuntien HYTE-koordinaattoreiden verkoston johtaminen HYTE-koulutusten ja HYTE tilaisuuksien koordinointi Alueellisen hyvinvointikertomuksen käytännön valmistelu yhteistyössä kunta- ja muiden sidosryhmäedustajien kanssa Hyvinvointi- ja terveystiedon tuottaminen ja tulkinta (maakunta + kunnat) Hyvinvointikertomuksen painopisteiden koordinointi Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinointi ja tuki Toiminta- ja työkyvyn ylläpito Ympäristön terveys ja arjen turvallisuus Järjestö- ja osallisuusneuvoston sekä Pohjois-Savon järjestöfoorumin koordinointi Alueellinen ja valtakunnallinen verkostoyhteistyö Hyvien käytäntöjen kehittäminen ja ylläpito MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO Ehkäisevien palvelujen tuotanto: SOTE: Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveysneuvonta ja tarkastukset, ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen ja tapaturmien ehkäisy, syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle joutumisen ehkäisy, sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Ympäristöterveydenhuolto; aluekehittäminen ja kasvupalvelut; liikenne, infrastruktuuri ja alueiden käyttö; pelastustoimi ja turvallisuuspalvelut Yhteistyö HYTE-yksikön vastuutahojen kanssa Paikallinen SOTE -asiantuntijuus kuntien HYTE-työhön (esim. kuntien HYTE-ryhmät, oppilashuolto, muut poikkihallinnolliset tarpeet) Paikallinen yhteistyö kansalaisten kanssa (asukkaat ja palvelujen käyttäjät) HYTE-työn resursointi 2019-> Maakunnan konsernihallintoon sijoittuva HYTE-yksikkö on luonteeltaan koordinoiva yksikkö. Tämän vuoksi sen työvoimatarpeet ovat tehtäväkenttään nähden melko maltilliset. Maakunnan resursoinniksi esitetään maakunnan hyvinvointitavoitteiden mukaisesti seuraavaa: 4-5 maakunnallista HYTE-koordinaattoria o Hyvinvointitiedolla johtaminen (alueellinen hyvinvointikertomus) o Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö o Toiminta- ja työkyvyn ylläpito o Ympäristön terveys ja arjen turvallisuus o Osallisuus- ja järjestöasiat Sihteeri HYTE-johtaja

6 5 Resursointia pohdittaessa on syytä huomioida, että osa maakuntien rahoituksesta (noin 1%) tullaan kytkemään hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (Laki maakunnan rahoittamisesta, 12 ). Arvioinnin perusteena ovat maakunnan toimet, joilla: Ehkäistään kansansairauksia Edistetään ikääntyvän väestön toimintakykyä ja vähennetään tapaturmia Ehkäistään syrjäytymistä Edistetään sosiaalista hyvinvointia ja työllistymistä