Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman seurantaraportti

Transkriptio

1 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman seurantaraportti Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman projektit ja toimenpiteet ovat käynnistyneet lähes suunnitellusti vuoden 2014 aikana. Areena - ja harrastuskortti - hankkeista luovuttiin, koska suunnitellut toimenpiteet eivät olleet taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Kehitysohjelman hyötytavoitteiden asettamisen jälkeen yhteiskunnan taloudellinen tilanne on entisestään heikentänyt nuorten itsenäistymis- ja osallistumismahdollisuuksia. Espoossakin nuorten työttömyys, toimeentulotukiasiakkuus ja asunnottomuus ovat lisääntyneet. Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelma tukee projekteja ja toimenpiteitä, joilla lisätään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tuetaan heidän itsenäistymistään ja sosiaalisten verkostojen rakentumista. Useimpien kehitysohjelmaan liittyvien projektien tulokset ovat mitattavissa vasta kehitysohjelma kauden päätyttyä ja onnistuessaan ne muokkaavat työprosesseja ja palveluita nuorten tarpeiden mukaisiksi ja ennalta ehkäiseviksi, kuten esim. Tajua Mut!- projekti ja ohjaamohanke. Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman projektien ja toimenpiteiden haasteena on alati muuttuva toimintaympäristö. Taloudellisen tilanteen lisäksi oman haasteen projekteille tuo lainsäädännön muutokset, kuten esim. sosiaalihuoltolaki ja siihen liittyvät erityislainsäädännöt (nuorten työttömyyden vähentäminen, sosiaalinen kuntoutus). 2 Tilanne hyötytavoitteittain Hyötytavoite: Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat a) Tulokset Hyötytavoitteen keskeinen projekti on Tajua mut! - viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena (Liputus). Projekti käynnistyi maaliskuussa 2014 ja siihen kuuluvat koulutukset ovat edenneet suunnitelman mukaisesti. Projektiin liittyvä liputustietojärjestelmä on testattu ja otettu tuotantoon toukokuussa 2014 ja toiminnasta on tehty selkeä toimintamalli, joka sisältää vastuut, tiedonsiirron ja tiedottamisen käytännöt mukana olevien toimijoiden kanssa. ( Lisäksi toimintamallin verkostoyhteistyö kuvataan kevään 2015 aikana (periaatteet ja menetelmät). Projektin käynnistysvuoden ensisijaisena tavoitteena on ollut toimintamallin laaja käyttöön otto Espoon kaupungin sivistys- sekä sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä sekä yhteistyöorganisaatioissa (Espoon seurakunnat, SVEPS, Vamos, Tyttöjen Talo, SPR:n Nuorten turvatalo, Omnia, Espoon kristillinen koulu ja Steinerkoulu). Yhteensä mukana on 27 toimintoa ja toimijaa, joista on perustettu yhdyshenkilöverkosto ja koulutettuja ammattilaisia vuonna 2014 oli

2 Toimintamallin mukaisia liputuksia tuli vuoden 2014 loppuun mennessä yhdeksästä eri organisaatioista, mutta näistä ei vielä ole syntynyt lippupareja, jolloin oltaisiin päästy yhteistyöprosessin mukaisen toimintamallin kokeilemiseen käytännön tasolla. Tajua Mut! - projektia on tehty tunnetuksi sekä ammattilaisten että kuntalaisten keskuudessa. Vuoden aikana järjestettiin kolme Kick off tilaisuutta eri kohderyhmille, näistä yksi järjestettiin kiertueena Sellon, Iso Omena ja Entressen kauppakeskuksissa. Lisäksi toiminta mallista on tiedotettu sähköisissä tiedotusvälineissä, sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa tapahtumissa. Vanhemmille suunnattu tiedottaminen tehtiin Wilman kautta. Projektin rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sitra - Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ja Espoon kaupunki, joista kunkin osuus on projektiajalta. b) Mittareiden tilanne Lasten ja nuorten hyvinvointia kuvaavat mittarit Nuorten elinvoimaisuus - kehitysohjelmassa ovat kouluterveyskyselystä. Uudet ja vertailtavissa olevat luvut kerätään koululaisilta ja opiskelijoista huhtikuussa 2015 ja tulokset julkaistaan syksyllä. Espoossa on onnistuttu peruskoulun päättävien nuorten koulutustakuun toteuttamisessa. Vuoden 2014 keväällä kaikilla nuorilla oli mahdollisuus toisen asteen koulutukseen, peruskoulun lisäopetukseen tai muuhun vastaavaan koulutukseen. Yhteistyössä Omnian kanssa on varmistettu, että yhteishaussa ilman koulutuspaikkaa jääneet on voitu sijoittaa mm. ammattistarttiin tai ammattistartin starttipajatoteutukseen. Etsivä nuorisotyö on ollut yhteydessä niihin nuoriin, jotka eivät hakeneet koulutuspaikkaa. Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen vastaajista 10 % oli vuonna 2014 (v %) sitä mieltä, että perheen taloudellinen tilanne rajoittaa sekä omaa että lasten koulutusmahdollisuuksia. Nuorten, alle 25- vuotiaiden toimeentulotukiasiakkaiden määrä on vuodessa kasvanut 201 henkilöllä marraskuun 2014 loppuun mennessä (v ja vuonna ). Lastensuojeluilmoitusten määrä on tasaisesti kasvanut vuodesta , ja vuonna ilmoitusta. c) Ennuste hyötytavoitteen toteutumisesta ohjelmakauden päättyessä Hyötytavoitteen toteutumisen ennustaminen luotettavasti ei ole mahdollista. Yhteiskunnan taloudelliset olosuhteet heijastuvat perheisiin ja perheiden sosioekonominen asema vaikuttaa lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuksiin, sosiaalisiin verkostoihin ja jopa eriarvoistumiseen mm. vapaa-ajan viettomahdollisuuksissa. Kehitysohjelman tukemilla projekteilla ja toimenpiteillä pyritään kuitenkin ennalta ehkäisemään ja lieventämään yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksia. 2

3 d) Johtopäätökset Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman ohjausryhmä arvioi, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ei ole edetty niin kuin oli toivottu. Hyvinvoinnin lisäämiseen pitää yhteistyössä löytää vielä uusia keinoja. Liputushankkeen edistymistä tuetaan koulujen ohjauksen tehostamisella ja prosessin vahvemmalla johtamisella (käsitellään rehtoriseminaarissa). Lisäksi toimintamalli kytketään uuden oppilashuoltolain toteuttamiseen. Kehitysohjelman ohjausryhmä tukee paikallisten opetussuunnitelmien uudistamistyötä, jossa kyetään vastaamaan nopeasti kasvavaan vieraskielisten oppilaiden tarpeisiin (monialaiset oppimiskokonaisuudet, kulttuurinen osaaminen). Toimintavuoden 2014 aikana tehtiin myös sellaisia organisatorisia ratkaisuja, joiden toivotaan edistävän varsinkin niiden nuorten mahdollisuuksia, joilla on heikoimmat valmiudet yhteiskuntaan kiinnittymiseen ja itsenäiseen elämään. Näitä ratkaisuja ohjausryhmän mielestä on mm. aikuiskoulutuskokonaisuuden keskittäminen Omniaan. Tämä ratkaisu edistää koulutuksellisen yhdenvertaisuuden toteutumista, edistää maahanmuuttajataustaisten nuorten valmistumista lukiosta (myös lukioon valmentava koulutus) ja ammatillisista oppilaitoksista. Hyötytavoite: Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdista huolimatta a) Tulokset Ensisijaiseksi projektiksi valikoitui Stadium Sports Camp- hanke. Espoon kaupungin ja Stadium AB välille allekirjoitettiin sopimus, joka kattaa seuraavat viisi vuotta. Sopimuksen perusteella Stadium Sports Camp tulee järjestämään Leppävaaran urheilupuistossa 2-4 viikon aikana viikon mittaisia vuotiaiden nuorten liikuntaja elämysleirejä. Vuonna 2015 leirille odotetaan 800 nuorta ja vuosittain kasvatetaan leiriaikaa ja osallistuja määriä (vuonna x 1000 osallistujaa). Suunnittelutyö aloitettiin vuonna Leirit mahdollistavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden kesätoimintaan ja oman liikuntamuotonsa löytämiseen. Lisäksi leiripaikoista 10 % on maksuvapautuspaikkoja espoolaisille lapsille ja nuorille. Näiden kohdentamisessa tehdään yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. Leiritoiminnan lisäksi Stadium Sports Camp työllistää nuoria koululaisia ja alan opiskelijoita kesätyöhön. Leirien toteutuksessa ovat mukana liikunta- ja nuorisopalvelut, sosiaali- ja terveyspalveluiden (erityisryhmät ja maksuvapautusjärjestelyt), Omniasta nuorten työpajat, aikuiskoulutus ja kesätyöntekijät sekä Laurea Harrastuskortin sijaan liikunta- ja nuorisopalveluissa alkoi kartoitus jo olemassa olevia harrastusmahdollisuuksia. Nämä harrastusmahdollisuudet tullaan vuoden 2015 aikana sijoittamaan Harrastushaku.fi sivustolle. Näin saadaan espoolaisten lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien tietoisuuteen kaupungissa olevat toimintamahdollisuudet eri asuinalueilla. Useimmat kaupungin omat ja mm. nuorisoyhdistysten järjestämät toiminnot ovat edullisia tai maksuttomia. Suunnitteilla olleesta Nuorten Areena -projektista ja harrastuskortista jouduttiin luopumaan, koska ne eivät suunnitellussa muodossa olleet toteuttamiskelpoisia. 3

4 b) Mittareiden tilanne Hyötytavoitteen mittaristo perustuu kouluterveystutkimukseen, jonka tiedot päivittyvät vuonna Kaupunki - ja kuntapalvelututkimuksen mukaan 16 % vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole varaa omiin tai lastensa harrastuksiin. c) Ennuste hyötytavoitteen toteutumisesta ohjelmakauden päättyessä Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman tukemilla projekteilla on vaikutusta lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien löytymiseen ja harrastuksiin kannustamisessa. Varsinkin sivistystoimen tulosyksiköt tuottavat harrastusryhmiä, kuten koulujen ja nuorisotilojen kerhotoiminnot, joihin osallistuminen on mahdollista riippumatta perheen sosioekonomisesta asemasta. Lisäksi harrastusmahdollisuuksia voidaan lisätä mm. vapaaehtoistoiminnan avustamisen kautta. d) Johtopäätökset Lasten ja nuorten mahdollisuuksia vapaa-ajantoimintoihin ja harrastuksiin on pystytty lisäämään sekä kehitysohjelman että kaupungin eri tulosyksikköjen toimenpiteillä. Tietoisuus vapaa-ajan harrastusten positiivisesta vaikutuksesta lapsiin ja nuoriin on lisääntynyt. Esimerkiksi koulujen kerhotoimintaa lisätään syksystä 2015, varsinkin niillä alueilla, joissa sosioekonomisesti toiminnalle on havaittu tarve, taiteenperusopetuksessa on lisätty vapaaoppilaspaikkoja ja liikunta ja nuorisopalveluissa on avustusohjeiden uusimisella kannustetaan järjestöjä ja seuroja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien luomiseen. Hyötytavoite: Nuorten asunnottomuus vähenee e) Tulokset Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelma koordinoi ja tuki kolmea nuorten asunnottomuuden ehkäisemiseen vaikuttavaa projektia ja toimenpidettä. Nämä kaikki käynnistyivät ja etenivät toimintavuoden aikana. Hyötytavoitteen pääprojekti oli Nuoret Arjen keskiössä. Projektin tavoitteena oli suunnitella ja kehittää yhteistyössä nuorten kanssa asumisyhteisöä ja asuinympäristöä osallistavalla suunnittelumenetelmällä eli työpajoilla. Nuorten rekrytoinnin työpajoihin aloitettiin keväällä 2014 ja työpajat (4) pidettiin syys-joulukuun aikana. Työpajojen ohjaukseen käytettiin kaupungin työntekijöitä ja nuorisoasuntoliiton ohjaajia. Työpajoihin osallistui työntekijöitä asumisen, rakentamisen ja sosiaali- ja nuorisotyöstä sekä nuoria Vamoksesta, Omniasta, Keskuspuiston ammattiopistosta, maahanmuuttajapalveluista, Soukan työkeskuksesta, nuorisovaltuustosta sekä nuorten tukiasumisyhteisöstä. Kussakin pajassa oli osallistujaa, joista nuoria oli 14. Suunnittelukohteet sijaitsivat Matinkylässä ja Niittykummussa. Projektin kustannukset olivat n euroa, johon osallistuivat nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman lisäksi sosiaalitoimi ja nuorisoasuntoliitto. Projektista on tekeillä opinnäytetyö ja raportti, joiden käsittely ja johtopäätökset tehdään huhtikuussa Asperger- ja /tai ADHD-nuorten asiakkuuksista tehtiin käytäntötutkimus, joka valmistui syksyllä Tutkimuksessa kartoitettiin vuotiaiden kokemuksia asiakkuudesta Espoon kaupungin sosiaalityössä. Samalle kohderyhmälle on suunnitteilla Oma Väylä -hanke Espoossa, josta vastaa Kela. 4

5 Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman yhtensä tavoitteena oli järjestää nuorten asunnottomuutta käsittelevä ajatushautomo. Espooseen saatiin kuitenkin valtakunnallinen asunnottomuusseminaari, joka pidettiin Espoon Dipolissa. Seminaarin alaseminaarina järjestettiin Koti oivalluksia nuorten asumiseen. Tässä ajatushautomossa tuotettiin osallistavalla menetelmällä uusia ideoita tulevaisuuden nuorisoasumiseen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn. Seminaarissa syntyneet toimenpide-ehdotukset viedään AUNE asunnottomuustyön valmisteluun. Hautomossa oli 25 edustajaa, joista nuoria 5 ja toimenpide-ehdotuksia saatiin 21 kappaletta (asuntoensin.fi). Asunnottomuusseminaaria oli järjestämässä Espoon kaupunki, ympäristöministeriö, ARA ja Nuorisoasuntoliitto. Nuorten ajatushautomon kustannukset jakautuivat kehitysohjelmalle ja sosiaalitoimelle. f) Mittareiden tilanne Nuorten asunnottomuus on kehitysohjelman kaudella ollut hienoisessa kasvussa. Marraskuun 2014 lopussa asunnottomia nuoria oli 159 (v ). Asunnottomien kokonaismäärä on kasvanut nopeammin 633 (v ). g) Ennuste hyötytavoitteen toteutumisesta ohjelmakauden päättyessä Projektit ja toimenpiteet, joita nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman on tukenut tuottavat tulosta vasta ohjelmakauden päätyttyä. Esimerkiksi Matinkylän ja Niittykummun rakennuskohteiden valmistuminen ja AUNE- ohjelman toteutuskausi alkavat vuodesta e) Johtopäätökset Nuorten asunnottomuusprojektit ja toimenpiteet ovat onnistuneet ottamaan nuorten näkemykset huomioon asuntokohteiden suunnittelussa. Nuoret ovat tuottaneet tietoa päätöksentekijöille ja tuomaan näkemyksiä myös muiden palveluiden sijoittamisesta, työllisyydestä sekä yhteisöllisyyden rakentamisesta. Kehitysohjelman jatkotoimenpiteissä huomioidaan se, miten vastataan nuorten akuutteihin asuntotarpeisiin. Hyötytavoite: Nuorten työttömyys vähenee a) Tulokset Hyötytavoitteen eteenpäin viemiseksi suunniteltiin Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitusprojekti ( ). Kartoituksessa keskityttiin vuotiaiden työllistymistä ja opiskeluita tukeviin ja valmentaviin palveluihin. Esr- rahoitteisen projektin toteuttamisesta vastasi Omnia, joka osallistui nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman kanssa projektin omarahoitusosuuteen. Projektin päätösseminaari pidettiin ja kehittämisehdotuksia olivat mm : Espooseen tulee perustaa nuorisotakuuta koordinoivat taho, nuoret tarvitsevat henkilökohtaista tukea ja neuvontaa itsenäistymiseensä (koulutus, työelämä, asunnottomuus jne.) ja sosiaalista kuntoutusta antavien palvelujen määrää tulisi lisätä. 5 Kartoitushankkeen seurauksena Espoon kaupungin, Omnian ja työhallinnon yhteistyökokouksessa päätettiin, että Espoon kaupunki tukee omarahoitusosuudella

6 Omnian hakemaa Ohjaamo - hankehakemusta (ESR hanke kaudelle ). Ohjaamo on osa työ- ja elinkeino, opetus- ja kulttuuri sekä sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallista kehittämistoimintaa. Tavoitteena on luoda paikallisesti toimiva nuorten matalan kynnyksen palvelumalli, jolla vahvistetaan nuorten koulutukseen tai työmarkkinoille pääsyä, riippumatta heidän lähtötilanteestaan. Toiminta perustuu eri hallinnonalojen ja kolmannen sektorin verkostomaiseen työskentelyyn. Hankehakemus jätettiin mennessä, jossa budjetti kolmelle vuodelle on 2,2 miljoonaa euroa. Hankkeen omarahoitus osuus on 25 % ja se jakautuu Omnian, Espoon kaupungin ja Helsingin Diakonissalaitoksen kesken. Rahoituspäätös Ohjaamo Espoo - hankkeeseen tulee helmikuun loppuun mennessä. Vuoden 2014 lopulla Espooseen perustettiin nuorisotakuuta koordinoiva ryhmä, jonka toiminta täysipainoisesti käynnistyy vuoden 2015 aikana. Lisäksi tehtiin yhteistyöprojekti Vamoksen kanssa, jossa lisättäisiin sosiaalisen kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorille. Tämä projektin rahoitus on kuitenkin vielä avoinna. b) Mittareiden tilanne Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt kehitysohjelman toteuttamiskaudella. Alle 25- vuotiaita työttömiä oli joulukuussa , kun samana ajankohtana vuonna 2013 määrä oli Työttömistä nuorista 28 % on pelkän perusasteen käyneitä. c) Ennuste hyötytavoitteen toteutumisesta ohjelmakauden päättyessä Ohjaamo Espoo - hanke ja Vamos Ura hanke voivat täysipainoisesti toteutuessaan lievittää nuorisotyöttömyyden lukuja. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ei kuitenkaan mahdollistu, ellei taloudellinen tilanne muutu positiivisemmaksi. d) Johtopäätökset Tuleva Ohjaamo Espoo - hanke sisältää monialaisen ja menetelmiä, joilla tartutaan kiinni työvoiman piilevään kysyntään. Ohjaamossa on otettu mallia niistä hyvistä käytännöistä ja toimintatavoista nuorten ja yritysten kanssa, joilla on saatu aikaan tuloksia (Vantaan Petra - hanke ja te-keskuksen toiminta Kuopion alueella). Lisäksi pidetään huolta siitä, että onnistumisen edellytyksenä oleva poikkihallinnollinen ja monialainen yhteistyö toteutuu ohjaamossa jo perustamisvaiheessa. Yksi keskeisistä mukana olevista tahoista suunnittelu- ja toteutumisvaiheessa on Espoon Te-toimiston Nuorten palvelut. 3 Poikkihallinnollisen yhteistyön toteutuminen Nuorten elinvoimaisuuskehitysohjelman hyötytavoitteisiin liittyvissä projekteissa ja toiminnoissa on lähes aina mukana toimijoita sivistys- ja sosiaalitoimesta. Lisäksi vahvoja toimijoita ovat olleet Omnia, Te-toimiston Nuorten palvelut, Nuorisoasuntoliitto ja jatkossa myös yhdistykset ja seurat. Varsinkin harrastustoiminnan hyötytavoitteen projekteissa suuntaudutaan ennemminkin yhteistyöhön vapaaehtoistoimijoiden ja yritysten kanssa kuin poikkihallinnollisesti. 4 Määrärahan käyttö 6 Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelmalle oli varattu vuodelle euron määräraha, josta käytettiin n euroa. Määrärahaa käytettiin kehitysohjelmaan kuuluvien projektien ja toimenpiteiden oma rahoitusosuuksiin, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen sekä kehitysohjelman ohjausryhmän toimintaan. Suurin

7 osa projekteista ja toimenpiteistä rahoitettiin yhteistyössä muiden toimijatahojen kanssa. 5 Vuoden 2015 projektit ja toimenpiteet Edelliseltä vuodelta jatkuvat projektit ja toimenpiteet Seuraavat nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelmaan kuuluvista projekteista ja toimenpiteistä jatkuvat vuoden 2015 aikana: Tajua mut! -projekti Vuoden 2015 koulutetaan lisää espoolaisten lasten ja nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia ja toimintamallin käyttöä tuetaan eri toimijatahoissa. Lisäksi annetaan koulutusta, jolla vahvistetaan huolen puheeksi ottamista. Stadium Sports Camp -projektin toteutusvaihe käynnistyy ja toiminta on suunniteltu jatkuvaksi aina vuoteen 2019 saakka. Tulevina vuosina osallistujien määrää ja leiriaikoja kasvatetaan ja lisäksi mahdollistetaan erityisryhmien leirille osallistuminen sekä lisätään päiväleiritoimintaa. Harrastuspaikkojen informaation siirtäminen ao. sivustoille jatkuu ja siirtyy osaksi palvelua tarjoavien normaalia toimintaa. Nuoret Arjen keskiössä - projektin loppuraportti, tutkimus ja nuorten palveluarviointi valmistuvat huhtikuussa, jonka jälkeen tehdään ao. tahoille kehittämisehdotukset. Samoin asumisen Oma Väylä - hanke etenee vuoden 2015 aikana. Uudet, vuonna 2015 alkavat projektit ja toimenpiteet Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman uusia ja suunnitteilla olevia projekteja ja toimenpiteitä ovat: Ohjaamo Espoo - hanke, jossa mukana ovat Omnia, Espoon kaupunki, Uudenmaan Te-toimiston Espoon toimipaikka ja Helsingin Diakonissalaitos. Vamos ura - projekti, jossa on mukana Espoon sosiaali- ja sivistystoimi sekä Helsingin Diakonissalaitos. Lasten ja nuorten osallisuus (työseminaari yhteistyössä Osallistuva Espoo kehitysohjelman kanssa) Drop Out - harrastusryhmäläiset, joka on toimintatavan kehittäminen siihen, että nuoret eivät tipahtaisi pois seuratoiminnoista. Liikunta- ja nuorisolautakunta on jo vuoden 2014 lopulla hyväksynyt uuden avustusohjeen, jolla kannustetaan järjestämään toimintaa alle 20 - vuotiaille. Toimintamalli sisältää myös kumppanuushankkeet kaupungin kanssa, joilla järjestettäisiin matalankynnyksen liikuntakerhoja. Toiminta-aihioina ovat matalankynnyksen ryhmätoimintojen lisääminen mm. maahanmuuttajataustaisille nuorille ja naisille. Yhteistyötahoina ovat Espoon järjestöjen yhteisö ry ja Tyttöjen Talo. 7 Nuorten arviointiryhmä - tuottaa lisämateriaalia huhtikuun asunnottomuus teemaan. Nuoret ovat itse aiemmissa projekteissa esittäneet, että he haluaisivat arvioida asunnottomille nuorille suunnattuja palveluja.