Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman seurantaraportti

Transkriptio

1 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman seurantaraportti Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma tukee projekteja ja toimenpiteitä, joilla lisätään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tuetaan heidän itsenäistymistään ja sosiaalisten verkostojen rakentumista. Kehitysohjelman uusista projekteista käynnistyivät kevään aikana Ohjaamo Espoo ja Stadium Sports Camp kesäleiritoiminnot. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman hyötytavoitteet ovat olleet hyvin korkealla suhteessa toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, kuten työllisyystilanteeseen, joka on entisestään heikentynyt. Kehitysohjelman projekteiden sisältöihin, rakenteisiin ja rahoitukseen ovat vaikuttaneet myös vuoden alussa tapahtuneet ja vireillä olevat lainsäädännölliset muutokset (mm. sosiaalihuoltolain uudistus). 2 Tilanne hyötytavoitteittain Hyötytavoite: Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat Hyötytavoitteen pääprojekti, Tajua Mut! viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektin kestoa jatkettiin rahoittajatahojen kanssa puolella vuodella alkuperäisestä suunnitelmasta vuoden 2015 loppuun saakka. Projektissa luodun liputustoimintamallin käytöllä ennaltaehkäistään lasten ja nuorten ongelmien vaikeutumista ja mahdollistetaan varhainen tuki ja ohjaus. Liputustoimintamallin käyttöön on koulutettu kevätkauteen 2015 mennessä yhteensä 1313 henkilöä ja koulutettuja toimijatahoja on 35. Liputustietojärjestelmän kautta on tullut tähän mennessä yhteensä 124 liputusta, joista lippupareja on muodostunut neljä. Tavoite, että liputustoimintamalli olisi käytössä kaikilla keskeisillä toimijoilla, ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Siksi kevään 2015 aikana käyttöönottoa on tuettu mm. kaupungin tulos- ja palvelualueiden johtoryhmävierailuilla, lähiesimiehille tarjotulla tuella, viestinnän tehostamisella, yhdyshenkilöverkoston toiminnan kehittämisellä sekä Huoli Puheeksi -koulutuksilla. Tajua Mut! -toimintamalli edistää poikkihallinnollista yhteistyötä, sillä mukana ovat useat sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen toimijatahot sekä lisäksi mallin ovat ottaneet käyttöönsä Espoon seurakunnat, poliisi, SVEPS, Vamos, Tyttöjen talo, SPR:n Nuorten turvatalo sekä kaupungin ulkopuolisista kouluista ja oppilaitoksista: Omnia, Espoon kristillinen koulu ja Steinerkoulu. Harrastetoimijoista mukana ovat työväenopisto, tanssikoulu DCA sekä Espoon kuvataidekoulu. Tajua Mut! -projektilla on kolme rahoittajaa: OKM, Sitra ja Espoon kaupunki. Kunkin osuus projektin aikana (12/ /2015) on Projektiaikaa kyettiin jatkamaan 2015 loppuun olemassa olevalla rahoituksella. Yksi lasten ja nuorten hyvinvointia lisäävä tekijä on heidän mahdollisuutensa osallistua oman toimintaympäristönsä kehittämiseen. Osallistuva Espoo ja Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelmat järjestivät työseminaarin, jossa pohdittiin mm. olemassa olevien vaikutuskanavien ja menetelmien hyödyntämistä lasten ja nuorten osallistamisessa suunnitteluvaiheissa ja päätöksenteossa eri toimialoilla. Työseminaariin osallistui valmistelijoita kaikilta toimialoilta sekä nuorisovaltuustosta, oppilaskunnista ja ohjaavia aikuisia nuorisotilojen talodemokratiasta, Manimiitista (osallistava budjetointi) ja Nuorten ideat.fi -sivuston ylläpidosta. Kehitystyötä jatketaan syksyn 2015 aikana.

2 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman projekteilla on luotu toimintatapoja, joilla edistetään hyvinvointia. Yhtenä ohjelman mittarina on nuorten sijoittuminen peruskoulun jälkeen 2. asteen koulutukseen. Nämä tiedot sekä tiedot nuorten hyvinvoinnista ovat saatavilla vasta loppuvuodesta täydennyshakujen ja kouluterveystutkimuksen tulosten valmistuttua. Tajua Mut! -toimintamallin vakiinnuttaminen ja ylläpitäminen tulevat olemaan haasteena ohjelmakauden päätyttyä. Toimintamallin ylläpito vaatii jatkuvaa henkilöstökoulutusta sekä tiedottamista ja eri organisaatioiden yhteistyöhenkilöiden verkoston ylläpitoa. Malliin liittyvien toimintatapojen tulee myös kehittyä ympäristön vaatimusten ja muutosten, esim. lainsäädännön mukaisesti. Tajua Mut! -toimintamallin kansallisesta konseptoinnista on vastannut tähän saakka Sitra. Vastuu kansallisesta kehittämisestä ja konseptoinnista on siirtymässä vuoden 2016 alusta alkaen jollekin muulle taholle. Yksi mahdollisista tahoista, on Espoo. Etsivän nuorisotyön sekä Tajua Mut! -toimintamallin osaamiskeskuksen suunnittelua varten on saatu OKM:stä rahoitus. Osaamiskeskuksen suunnittelu toteutetaan syksyn 2015 aikana. Jatkossakin Espoossa pystytään osoittamaan opiskelupaikka peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä. Erityistä huomiota halutaan jatkossa kiinnittää maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pääsystä lukiokoulutukseen sekä nuorten tilanteeseen (koulutus ja työ) toisen asteen koulutuksen jälkeen. Kehitysohjelman hyötytavoitteen toteutuminen ja hyvinvointiennusteen suunnan muuttuminen positiiviseksi riippuvat toimintaympäristön taloudellisen tilanteen muutoksista, kuten työllisyydestä. Lasten ja nuorten koulutus- ja harrastusmahdollisuuksiin vaikuttavat myös huoltajien taloudelliset resurssit. Hyötytavoite: Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta Hyötytavoitteen pääprojekti on Stadium Sports Campin leiritoiminnot Leppävaaran urheilupuiston alueella. Sopimuksen (5 v.) perusteella Stadium Sports Camp tulee järjestämään 2 4 viikon aikana viikon mittaisia vuotiaiden nuorten liikunta- ja elämysleirejä, jotka mahdollistavat erilaisten liikuntamuotojen kokeilemisen ja löytämisen. Ensimmäiset leirit järjestettiin kesällä 2015 ja niihin osallistui 303 lasta ja nuorta, joista 43 sai leiriläispaikasta maksuvapautuksen. Lisäksi leiritoiminnot työllistivät yhteensä noin sata nuorta osallistujaorganisaatioiden kautta. Leirien toteuttamisessa mukana olivat liikunta- ja nuorisopalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, Omnian nuorten työpajat, Laurea sekä mm. yhteistyöseurat Leppävaaran Pallo, Esbo if, Blues Juniors, Westend Indians ja Dicken. Espoon eri toimijatahojen, kaupungin, nuorisojärjestöjen, seurojen yms. tarjoamat harrastusmahdollisuudet eri asuinalueilla sijoitetaan vuoden 2015 aikana Harrastushaku.fi-sivustolle. Tällä toimenpiteellä pyritään lisäämään lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa tietoisuutta jo olemassa olevista mahdollisuuksista. Useimmat kaupungin tuottamista ja mm. nuorisoyhdistysten järjestämistä toiminnoista ovat edullisia tai maksuttomia.

3 Vuoden 2015 toimenpiteenä on Kulttuurikiemura-yhteistyöprojektin suunnittelu, jonka tavoitteena on lisätä maahanmuuttajataustaisten nuorten harrastusmahdollisuuksia ja samalla edistää heidän kielitaitoaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Projektin omistajaorganisaationa toimii Espoon järjestöjen yhteisö ry, ja lisäksi mukana ovat sivistystoimesta kulttuuripalveluiden eri toimintoja sekä sosiaali- ja terveystoimi. Yhteistyöprojektien yhtenä keskeisenä tuloksena on eritaustaisten organisaatioiden yhteistoiminnan lisääntyminen, joka puolestaan mahdollistaa monipuolisemman palvelutuotannon. Vertailutietoa siitä, miten lapset ja nuoret kokevat mahdollisuutensa harrastuksiin, saadaan kouluterveystutkimusten tuloksista lokakuussa. Kehitysohjelman ohjausryhmän toiminta on mahdollistanut yhteistoimintaa ja projektien syntymistä eri organisaatioiden välille. Kerhotoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille on pystytty lisäämään kaupungin eri tulosyksiköissä tehdyillä toimenpiteillä. Nykytilanteeseen voi tulla muutoksia, mikäli kaupungin ja yhteisöjen saamat avustukset kerhotoimintoihin muuttuvat. Hyötytavoite: Nuorten asunnottomuus vähenee Hyötytavoitteen keskeinen projekti oli Nuoret arjen keskiössä, jonka tulokset käsitellään työseminaarissa syksyllä Projektiin osallistuivat nuorten lisäksi aikuissosiaalipalvelut, tekninen ja ympäristötoimi, Nuorisoasuntoliitto ja Alkuasunnot Oy. Alkuasunnot Oy on saanut tontin nuorisoasumiseen Suviniitystä, jossa se voi jo hyödyntää nuorten kanssa luotuja ideoita ja toimintatapoja (lisäksi kaksi muuta tonttivarausta nuorisoasumiseen). Nuoret Arjen keskiössä -projektissa luotu toimintamalli on jatkossa myös muiden toimijoiden käytössä. Projektissa suunnittelukohteina käytetyt Matinkylän ja Niittykummun rakennuskohteiden valmistuminen sekä AUNE-ohjelman (Asunto Ensin - ohjelma) toteutuskausi alkavat vuonna Hyötytavoitteen toimenpiteenä on ollut myös asumisen tukea tarvitsevien nuorien ohjaaminen Kelan Oma Väylä - hankkeeseen. Nuorten asunnottomuus on säilynyt ennallaan vuoden vaihteesta 2014 (159 hlöä). Espoossa kehitetään ratkaisuja asunnottomuuteen liittyviin ongelmiin ja alustavat palvelukuvaukset asumisen tuen antamiseen allianssimallilla on tehty. Nuorten osalta palvelun kohteena ovat erityistä tukea tarvitsevat nuoret, jotka ovat asunnottomia tai asuvat epätarkoituksenmukaisesti. Hankinnassa mukana ovat lastensuojelu, vammaispalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä aikuisten sosiaalipalvelut. Nuorten asunnottomuus ei ole kasvanut vuodenvaihteesta Suviniitystä on osoitettu Alkuasunnot Oy:lle nuorisoasuntojen rakentamiseksi ja lisäksi hankesuunnittelussa (sotet) on nuorten kriisiasuntolapaikka. Nuorten asumisen tukipalveluita tullaan vahvistamaan sekä sosiaalitoimessa että opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella Ohjaamo Espoossa (sotetin asumiskoordinaattorin palkkaaminen). Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuessa nuorten asunnottomuus vähenee ja samalla sen syntymistä ennaltaehkäistään.

4 Hyötytavoite: Nuorten työttömyys vähenee Helmikuussa saatiin päätös, että Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnialle on myönnetty euroa kolmivuotiselle hankekaudelle Ohjaamo Espoo - hankkeeseen. Hankkeen omavastuuosuudet jakautuvat Espoon kaupungin, Omnian ja Helsingin Diakonissalaitoksen kesken. Ohjaamot ovat osa kansallista kehittämistoimintaa, jota ohjataan Keski-Suomen ELY-keskuksesta, ja tarkoituksena on vahvistaa nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyä, riippumatta heidän lähtötilanteestaan. Ohjaamo Espoo tulee sijaitsemaan Espoon keskuksessa, ja henkilökunnan rekrytoinnit tapahtuivat pääosin kesän aikana. Asiakastyö alkaa syksyllä ja ns. lähtölaukaus ohjaamon toiminnalle on Espoo-päivänä. Toisena hyötytavoitteen projektina on ollut Vamos Työ -projekti ( ), joka kohdistui pääasiassa vuotiaisiin palveluiden ulkopuolella oleviin nuoriin. Nämä nuoret saivat intensiivistä tukea ja sosiaalista kuntoutusta koulutukseen ja työelämään. Projektissa on muodostettu kumppanuus jo yli 50 paikallisen yrityksen kanssa. Projekti tavoitti toimintansa aikana 291 kohderyhmän nuorta, joista 82 jatkoi vastaavanlaisessa palvelukokonaisuudessa projektin päättymisen jälkeen. Mukana olleista nuorista 74 % ohjautui työhön tai koulutukseen (56 nuorta työmarkkinoille ja 98 nuorta koulutukseen). 55 nuorta ohjattiin heidän tarpeitaan paremmin vastaaviin palveluihin, kuten kuntoutukseen. Projektin tavoitetta nuorten määrästä jouduttiin laskemaan, koska asiakkaiksi valikoitui pääasiassa pitkäaikaista ja monimuotoista tukea tarvitsevia nuoria. Ohjaamo Espoo -hanke ja sen sisältämät palvelut sekä monialainen yhteistyö tulevat jatkossa parantamaan nuorten ohjauksen ja tuen saantia sekä sijoittumista koulutukseen ja työelämään tai sosiaaliseen kuntoutukseen. Asumisneuvonnan ja nuoren asumistilanteenkartoituksen liittäminen palveluvalikkoon ennaltaehkäisee mm. koulutuksen keskeyttämistä. Vamos Työ -projektilla on saatu aikaan hyviä tuloksia ja tämän projektin toimintatapaa tullaan käyttämään myös jatkossa yhteistyöprojekteissa. Ohjaamo Espoo tulee toimimaan haasteellisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa, sillä nuorisotyöttömyys on jatkanut kasvuaan kesän aikana. Työttömyys ja avoimet työpaikat Espoossa: Aika Kaikki työttömät alle 25-vuotiaat alle 20-vuotiaat Avoimet työpaikat Tammikuu Tammikuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Kesäkuu Ohjaamo Espoo -hanke tulee edistämään nuorten sijoittumista työelämään tai koulutukseen. Nuorisotyöttömyyden väheneminen edellyttää kuitenkin myös taloudellisen tilanteen muuttumista positiivisemmaksi.

5 3 Poikkihallinnollisen yhteistyön toteutuminen Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman projekteissa ja toimenpiteissä on ollut mukana laaja-alaisesti toimijoita eri toimialojen tulosyksiköistä, valtionhallinnosta, koulutusorganisaatioista sekä kolmannen sektorin toimijoita. Varsinkin lasten ja nuorten harrastustoimintojen lisäämisessä sivistystoimen ohella toimijat löytyvät järjestöistä ja seurakunnista. Yhteinen tavoite eri toimijoille on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. 4 Määrärahan käyttö Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelmaan on vuodelle 2015 varattu euron määräraha, josta on käytetty kevään aikana (10,7 %). Määräraha on käytetty ja suunniteltu käytettäväksi tiedotukseen, projektien toimintaa tukeviin tilaisuuksiin, hallinnollisiin kustannuksiin ja pienempien projektien omarahoitusosuuksiin. Suurin osa kehitysohjelman laajemmista projekteista rahoitetaan poikkihallinnollisesti tai projektit saavat ulkoista rahoitusta (mm. Sitra, OKM, RAY, ESR ja Uudenmaan TE-toimisto).