EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 22. marraskuuta 2001 PE /25-50 TARKISTUKSET Mietintöluonnos (PE ) Alejo Vidal-Quadras Roca Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta Ehdotus direktiiviksi (KOM(2001) 226 C5-0203/ /0098(COD)) Komission teksti Parlamentin tarkistukset Tarkistuksen esittäjä(t): Astrid Thors Tarkistus 25 Johdanto-osan 12 kappale (12) Tarjoamalla puolueetonta tietoa (12) Tarjoamalla puolueetonta tietoa rakennusten energiatehokkuudesta niiden rakennusten energiatehokkuudesta niiden rakentamisen, myynnin tai vuokraamisen rakentamisen, myynnin tai vuokraamisen yhteydessä energiasertifiointi auttaa yhteydessä energiasertifiointi auttaa lisäämään kiinteistömarkkinoiden lisäämään kiinteistömarkkinoiden avoimuutta ja rohkaisee siten energiaa avoimuutta ja rohkaisee siten energiaa säästäviin investointeihin. Sen pitäisi myös säästäviin investointeihin. Sen pitäisi myös helpottaa kannustinjärjestelmien käyttöä. helpottaa kannustinjärjestelmien käyttöä. Julkisten viranomaisten rakennusten ja Rakennusten, joissa kansalaiset käyvät rakennusten, joissa kansalaiset käyvät usein, olisi toimittava esimerkkeinä siten, usein, olisi toimittava esimerkkeinä siten, että niissä otettaisiin ympäristö- ja että niissä otettaisiin ympäristö- ja energianäkökohdat huomioon, ja tästä syystä energianäkökohdat huomioon, ja tästä syystä niille olisi suoritettava energiasertifiointi niille olisi suoritettava energiasertifiointi säännöllisin väliajoin. Levittämistä säännöllisin väliajoin. Energiatehokkuutta kansalaisille olisi tehostettava asettamalla koskevien tietojen levittämistä kansalaisille selvästi näkyville sisälämpötiloja koskevat olisi tehostettava asettamalla rakennusten viralliset suositukset ja todellisuudessa energiatodistukset selvästi näkyville. mitatut lämpötilat. Tällä tavoin vältetään Sisälämpötiloja koskevien virallisten tarpeetonta energiankäyttöä ja säilytetään suositusten ja todellisuudessa mitattujen sisätiloissa ulkoilman lämpötilaan verrattuna lämpötilojen näkyville asettamisen pitäisi AM\ doc 1/18 PE /25-50

2 vähentää lämmitys-, ilmastointi- ja tuuletusjärjestelmien väärää käyttöä. Tällä tavoin vältetään tarpeetonta energiankäyttöä ja säilytetään sisätiloissa ulkoilman lämpötilaan verrattuna miellyttävä ilma. miellyttävä ilma. Ks. 6 artiklan 3 kohtaa koskeva tarkistus. Tarkistuksen esittäjä(t): Nuala Ahern Tarkistus 26 Johdanto-osan 12 a kappale (uusi) (12 a) Viime vuosina on ollut havaittavissa ilmastointilaitteiden käytön voimakas lisääntyminen eteläisen Euroopan maissa. Tämä aiheuttaa näissä maissa vakavia huippukuormitukseen liittyviä ongelmia, mikä nostaa sähköenergian kustannuksia ja rasittaa maiden energiatasetta. Rakennusten kesäajan lämpökäyttäytymisen parantumista edistäviä strategioita on pidettävä ensisijaisina. Erityisesti on kehitettävä pidemmälle passiivisen viilentämisen tekniikoita, etenkin niitä, joilla edistetään varjostuksen, tuuletuksen ja luonnollisen valaistuksen sekä rakennuksia ympäröivän mikroilmaston parantamista. Ei ole järkevää yhtäältä parantaa tehokkuutta ja toisaalta jättää kannustamatta ilmastoinnin vaihtoehtojen käyttöön ilmastointilaitteiden käytön nopean lisääntymisen vastapainona. AM\ doc 2/18 PE /25-50

3 Tarkistuksen esittäjä(t): Nuala Ahern Tarkistus 27 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a) Ilmastointijärjestelmät eivät sisälly energiatehokkuusstandardiin EN 832. Komission olisi kehitettävä kyseistä standardia niin, että se kattaa ilmastoinnin. Ilmastoinnin sisällyttäminen energiatehokkuusstandardiin EN 832 alentaisi asennettujen sisäkäyttöisten laitteistojen, joihin ilmastointilaitteet kuuluvat, energiatehokkuuden arvioimisen kustannuksia. Tarkistuksen esittäjä(t): Alejo Vidal-Quadras Roca Tarkistus 28 2 artiklan 2 kohta (2) rakennuksen energiatehokkuus: yhtenä tai useampana lukuna, joiden laskennassa on otettu huomioon eristys, järjestelmien ominaisuudet, suunnittelu ja sijainti, oma energiantuotanto sekä muut tekijät, jotka vaikuttavat energian nettokysyntään, ilmaistu rakennuksen kokonaisenergiatehokkuus, 2) rakennuksen energiatehokkuus: yhtenä tai useampana lukuna, joiden laskennassa on otettu huomioon liitteen A kohdan 1 ja 2 kohdassa esitetyt näkökohdat, ilmaistu osuus energiasta, joka kuluu ja on tosiasiassa käytetty erilaisiin rakennuksen käyttöön liittyviin tarkoituksiin (lämmitys, veden lämmitys, jäähdytys, tuuletus, valaistus jne.), Energiatehokkuuden arvioinnissa käytetyt näkökohdat on syytä esittää liitteen kanssa yhtenevällä tavalla. Or. es AM\ doc 3/18 PE /25-50

4 Tarkistuksen esittäjä(t): Astrid Thors Tarkistus 29 2 artiklan 5 kohta (5) julkiset rakennukset: julkisten viranomaisten rakennukset ja rakennukset, joissa kansalaiset käyvät ja joita kansalaiset käyttävät usein, esimerkiksi koulut, sairaalat, julkisen liikenteen rakennukset, sisäliikuntahallit, uimahallit ja vähittäiskaupan rakennukset, jotka ovat kooltaan yli 1000 m 2, (5) julkiset rakennukset: rakennukset, joihin kansalaisilla on vapaa pääsy, mahdollisesti maksua vastaan, ja jotka ovat kooltaan yli 1000 m 2, Komission määritelmä ei ole toimiva. Or. sv Tarkistuksen esittäjä(t): Nuala Ahern Tarkistus 30 3 artiklan 1 kohta Jäsenvaltioiden on vahvistettava rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmä, jonka yleinen kehys esitetään liitteessä. Menetelmää ja sen määritelmää on kehitettävä edelleen 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Jäsenvaltioiden on vahvistettava rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmä, jonka yleinen kehys esitetään liitteessä. Menetelmää ja sen määritelmää on kehitettävä edelleen 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Vähimmäisstandardeissa voidaan erotella uudet rakennukset olemassa olevista ja ottaa huomioon ilmasto-olosuhteet, paikalliset olosuhteet sekä rakennuksen käyttötarkoitus ja ikä. Jäsenvaltiot voivat jättää vaatimusten ulkopuolelle suojellut rakennukset, väliaikaiset rakennukset (rakennukset, jotka ovat käytössä alle kaksi vuotta), teollisuuslaitosten tietyt osat (prosessiteollisuuden tuotantolaitokset), korjaamot ja asuinrakennukset, joita ei käytetä pääasiallisena asuntona yli kolmea AM\ doc 4/18 PE /25-50

5 kuukautta vuodessa. Jos jäsenvaltio haluaa saattaa olemassa olevat rakennukset uusien rakennusstandardien tasolle, sitä ei pidä estää tekemästä niin. (Tässä muutetaan hieman esittelijän tarkistusta 13 korvaamalla verbimuoto "erotellaan" lievemmällä "voidaan erotella".) "Teollisuuslaitosten" jättäminen vaatimusten ulkopuolelle on liian laveaa. Vaatimusten ulkopuolelle on jätettävä vain niiden tietyt tekniset osat, ei esimerkiksi laitoksen alueella sijaitsevia toimisto- tai asuinrakennuksia. Esittelijä sallisi asuinrakennusten, joita ei käytetä pääasiallisena asuntona "suurimpana osaa vuotta", jättämisen vaatimusten ulkopuolelle. Tiukempi määritelmä (asuttuna alle kolme kuukautta vuodessa) on kuitenkin tarpeen. Tarkistuksen esittäjä(t): Angelika Niebler Tarkistus 31 3 artiklan 2 a kohta (uusi) Jäsenvaltiot voivat antaa tämän direktiivin kaikkien vaatimusten noudattamisen valvonnan tekniset kriteerit täyttävän riippumattoman yksityisen laitoksen tehtäväksi. Näin turvataan vaatimusten tehokas valvonta. Or. de AM\ doc 5/18 PE /25-50

6 Tarkistuksen esittäjä(t): Nuala Ahern Tarkistus 32 4 artiklan 2 kohta Jäsenvaltioiden on varmistettava sellaisten uusien rakennusten osalta, joiden kokonaispinta-ala on yli 1000 m 2, että uusiutuvien energialähteiden käyttöön, yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon, kaukolämpöön tai tietyissä olosuhteissa lämpöpumppujen käyttöön perustuvien hajautettujen energiahuoltojärjestelmien asentamisen tekninen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen toteutettavuus arvioidaan ennen rakennusluvan myöntämistä. Arvioinnin tulosten on oltava kaikkien asianomaisten saatavilla tuloksiin tutustumista varten. Jäsenvaltioiden on varmistettava sellaisten uusien rakennusten osalta, joiden kokonaispinta-ala on yli 500 m 2, että uusiutuvien energialähteiden käyttöön, yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon, kaukolämpöön tai tietyissä olosuhteissa lämpöpumppujen käyttöön perustuvien hajautettujen energiahuoltojärjestelmien asentamisen tekninen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen toteutettavuus arvioidaan ennen rakennusluvan myöntämistä. Arvioinnin tulosten on oltava kaikkien asianomaisten saatavilla tuloksiin tutustumista varten. Valtavat CO 2 -päästöjen vähentämismahdollisuudet menetetään pitämällä tämä luku liian korkeana. Väite, että 1000 m 2 :n kynnysarvo kattaisi yli 80 prosenttia rakennuskannasta on tutkittava tarkemmin. Tarkistuksen esittäjä(t): Angelika Niebler Tarkistus 33 4 artiklan 2 kohta Jäsenvaltioiden on varmistettava sellaisten uusien rakennusten osalta, joiden kokonaispinta-ala on yli 1000 m 2, että uusiutuvien energialähteiden käyttöön, yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon, kaukolämpöön tai tietyissä olosuhteissa lämpöpumppujen käyttöön perustuvien hajautettujen energiahuoltojärjestelmien asentamisen tekninen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen toteutettavuus arvioidaan ennen rakennusluvan myöntämistä. Jäsenvaltioiden on varmistettava sellaisten uusien rakennusten osalta, joiden kokonaispinta-ala on yli 1000 m 2, että uusiutuvien energialähteiden käyttöön, yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon, kaukolämpöön tai tietyissä olosuhteissa lämpöpumppujen käyttöön perustuvien hajautettujen energiahuoltojärjestelmien asentamisen tekninen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen toteutettavuus arvioidaan. Arvioinnin tulosten on oltava kaikkien AM\ doc 6/18 PE /25-50

7 Arvioinnin tulosten on oltava kaikkien asianomaisten saatavilla tuloksiin tutustumista varten. asianomaisten saatavilla tuloksiin tutustumista varten. Jäsenvaltioiden talouden kehitykselle on tärkeää, että rakennusluvan myöntämismenettelyä ei rasiteta uusilla ehdoilla. 4 artiklan 2 kohdassa kuvatun kaltainen arviointi on toki suoritettava, mutta sitä ei pidä asettaa ehdoksi rakennusluvan myöntämiselle. Or. de Tarkistuksen esittäjä(t): Alejo Vidal-Quadras Roca Tarkistus 34 5 artikla Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sellaisten olemassaolevien rakennusten energiatehokkuus, jotka ovat kokonaispintaalaltaan yli 1000 m 2, saatetaan korjausten yhteydessä ajan tasalle siten, että rakennukset täyttävät energiatehokkuutta koskevat vähimmäisstandardit, jos tämä on teknisesti toteutettavissa ja tarkoittaa kustannustehokkaiden investointien tekemistä, toisin sanoen jos lisäkustannukset ovat nykyisellä lainauksen keskikorolla kuoletettavissa kahdeksan vuoden kuluessa kertyneenä energian säästönä. Tätä periaatetta sovelletaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa korjausten kokonaiskustannukset ovat yli 25 % rakennuksen nykyisestä vakuutusarvosta. Olemassa olevat rakennukset Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sellaisten olemassaolevien rakennusten energiatehokkuus, jotka ovat kokonaispintaalaltaan yli 1000 m 2, olipa kyse rakennuksen rakenteista tai energiaa kuluttavista laitteistoista (lämmitys-, lämminvesi-, jäähdytys-, ilmastointi- ym. järjestelmät), saatetaan korjausten yhteydessä ajan tasalle siten, että rakennukset täyttävät 3 artiklan mukaiset energiatehokkuutta koskevat vähimmäisstandardit, jos tämä on teknisesti toteutettavissa ja tarkoittaa kustannustehokkaiden investointien tekemistä. AM\ doc 7/18 PE /25-50

8 Vähimmäistason vahvistaminen korjauksille voi johtaa määräysten kiertämiseen jakamalla korjaustyöt eri osiin. Lisäksi direktiivissä ei pidä puuttua yksityiskohtiin, jotka kuuluvat pikemminkin asetuksen tai kunkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön alaan. Or. sv Tarkistuksen esittäjä(t): Anders Wijkman Tarkistus 35 5 artikla Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sellaisten olemassaolevien rakennusten energiatehokkuus, jotka ovat kokonaispintaalaltaan yli 1000 m 2, saatetaan korjausten yhteydessä ajan tasalle siten, että rakennukset täyttävät energiatehokkuutta koskevat vähimmäisstandardit, jos tämä on teknisesti toteutettavissa ja tarkoittaa kustannustehokkaiden investointien tekemistä, toisin sanoen jos lisäkustannukset ovat nykyisellä lainauksen keskikorolla kuoletettavissa kahdeksan vuoden kuluessa kertyneenä energian säästönä. Tätä periaatetta sovelletaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa korjausten kokonaiskustannukset ovat yli 25 % rakennuksen nykyisestä vakuutusarvosta. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sellaisten olemassaolevien rakennusten energiatehokkuus, jotka ovat kokonaispintaalaltaan yli 1000 m 2, saatetaan korjausten yhteydessä ajan tasalle siten, että rakennukset täyttävät energiatehokkuutta koskevat vähimmäisstandardit, jos tämä on teknisesti toteutettavissa ja tarkoittaa kustannustehokkaiden investointien tekemistä, toisin sanoen jos lisäkustannukset ovat nykyisellä lainauksen keskikorolla kuoletettavissa kahdeksan vuoden kuluessa kertyneenä energian säästönä. Tätä periaatetta sovelletaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa korjausten kokonaiskustannukset ovat yli 25 % rakennuksen nykyisestä vakuutusarvosta. Jos rakennuksen korjaustöitä tehdään useana peräkkäisenä vuonna, laskentaperustaksi otetaan yhteenlasketut kustannukset. AM\ doc 8/18 PE /25-50

9 Tarkistuksella pyritään välttämään tilanteet, joissa korjaustöitä venytetään usean vuoden ajalle direktiiviin säännösten kiertämiseksi. Or. sv Tarkistuksen esittäjä(t): Nuala Ahern Tarkistus 36 5 artiklan 1 kohta Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sellaisten olemassaolevien rakennusten energiatehokkuus, jotka ovat kokonaispintaalaltaan yli 1000 m 2, saatetaan korjausten yhteydessä ajan tasalle siten, että rakennukset täyttävät energiatehokkuutta koskevat vähimmäisstandardit, jos tämä on teknisesti toteutettavissa ja tarkoittaa kustannustehokkaiden investointien tekemistä, toisin sanoen jos lisäkustannukset ovat nykyisellä lainauksen keskikorolla kuoletettavissa kahdeksan vuoden kuluessa kertyneenä energian säästönä. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sellaisten olemassaolevien rakennusten energiatehokkuus, jotka ovat kokonaispintaalaltaan yli 500 m 2, saatetaan korjausten yhteydessä ajan tasalle siten, että rakennukset täyttävät energiatehokkuutta koskevat vähimmäisstandardit, jos tämä on teknisesti toteutettavissa ja tarkoittaa kustannustehokkaiden investointien tekemistä, toisin sanoen jos lisäkustannukset ovat nykyisellä lainauksen keskikorolla kuoletettavissa kahdeksan vuoden kuluessa kertyneenä energian säästönä. Valtavat CO 2 -päästöjen vähentämismahdollisuudet menetetään pitämällä tämä luku liian korkeana. Väite, että 1000 m 2 :n kynnysarvo kattaisi yli 80 prosenttia rakennuskannasta on tutkittava tarkemmin. AM\ doc 9/18 PE /25-50

10 Tarkistuksen esittäjä(t): Astrid Thors Tarkistus 37 5 artikla Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sellaisten olemassaolevien rakennusten energiatehokkuus, jotka ovat kokonaispintaalaltaan yli 1000 m 2, saatetaan korjausten yhteydessä ajan tasalle siten, että rakennukset täyttävät energiatehokkuutta koskevat vähimmäisstandardit, jos tämä on teknisesti toteutettavissa ja tarkoittaa kustannustehokkaiden investointien tekemistä, toisin sanoen jos lisäkustannukset ovat nykyisellä lainauksen keskikorolla kuoletettavissa kahdeksan vuoden kuluessa kertyneenä energian säästönä. Tätä periaatetta sovelletaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa korjausten kokonaiskustannukset ovat yli 25 % rakennuksen nykyisestä vakuutusarvosta. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sellaisten olemassaolevien rakennusten energiatehokkuutta, jotka ovat kokonaispinta-alaltaan yli 1000 m 2, parannetaan. Energiatehokkuutta on parannettava silloin, kun energiaa säästävien korjausten kokonaiskustannukset ovat yli 25 prosenttia rakennuksen nykyisestä vakuutusarvosta ilman tonttia. Komission ehdottama kynnys ja laskentamenetelmä eivät ole toimivia. Jäsenvaltioille on jätettävä suurempi vapaus päättää olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta. Kynnys olisi asetettava 25 prosenttiin energiakustannuksista. Tarkistuksen esittäjä(t): Nuala Ahern Tarkistus 38 5 a artikla (uusi) 5 a artikla Viiden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta komissio antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille kertomuksen direktiivin vaikutuksesta CO 2 -päästöjen AM\ doc 10/18 PE /25-50

11 vähentämiseen. Kertomuksessa arvioidaan erityisesti lisävähennyksiä, joita voitaisiin saada aikaan pienentämällä 4 ja 5 artiklassa mainittua kokonaispinta-alaa ja antamalla tämän suuntainen ehdotus. Valtavat CO 2 -päästöjen vähentämismahdollisuudet menetetään pitämällä tämä luku liian korkeana. Väite, että 1000 m 2 :n kynnysarvo kattaisi yli 80 prosenttia rakennuskannasta on tutkittava tarkemmin. Jos 1000 m 2 :n kynnys hyväksytään, sitä on voitava tarkistaa viiden vuoden kuluttua, jotta sen tehokkuus voidaan arvioida ja jotta sitä voidaan tarvittaessa alentaa. Tarkistuksen esittäjä(t): Angelika Niebler Tarkistus 39 6 artiklan 1 kohdan 1 alakohta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rakennuksia rakennettaessa, myytäessä tai vuokrattaessa energiatehokkuutta koskeva todistus, joka saa olla enintään viisi vuotta vanha, asetetaan mahdollisen ostajan tai vuokralaisen saataville. 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rakennuksia rakennettaessa tai myytäessä energiatehokkuutta koskeva todistus, joka saa olla enintään kuusi vuotta vanha, asetetaan ostajan saataville. Lisäksi niiden on varmistettava, että rakennusta vuokrattaessa vuokralaisen saataville asetetaan enintään kymmenen vuotta vanha energiatehokkuustodistus. Energiatehokkuustodistuksen teettämisestä aiheutuu huomattavia kustannuksia. Siksi rakennusta myytäessä ei pidä vaatia uutta todistusta useammin kuin kuuden vuoden ja vuokrattaessa useammin kuin kymmenen vuoden välein. Or. de AM\ doc 11/18 PE /25-50

12 Tarkistuksen esittäjä(t): Samuli Pohjamo Tarkistus 40 6 artiklan 1 kohdan 1 alakohta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rakennuksia rakennettaessa, myytäessä tai vuokrattaessa energiatehokkuutta koskeva todistus, joka saa olla enintään viisi vuotta vanha, asetetaan mahdollisen ostajan tai vuokralaisen saataville. 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rakennuksia rakennettaessa, myytäessä tai vuokrattaessa energiatehokkuutta koskeva todistus, joka saa olla enintään kymmenen vuotta vanha, asetetaan mahdollisen ostajan tai vuokralaisen saataville. Milloin mahdollista, todistus voidaan tehdä myös rakennukselle kokonaisuutena, jolloin se palvelee kyseisen rakennuksen yksittäisten huoneistojen todistuksena. Vaatimus energiatodistuksesta on paikallaan, mutta 5 vuotta todistuksen uusimisväliksi on liian lyhyt. Asuntokohtaiset energiatodistukset eivät ole käytännössä tarkoituksenmukaisia, vaan rakennuskohtaiset todistukset ovat riittäviä. Or. fi Tarkistuksen esittäjä(t): Astrid Thors Tarkistus 41 6 artiklan 1 kohdan 1 alakohta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rakennuksia rakennettaessa, myytäessä tai vuokrattaessa energiatehokkuutta koskeva todistus, joka saa olla enintään viisi vuotta vanha, asetetaan mahdollisen ostajan tai vuokralaisen saataville. 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rakennuksia rakennettaessa, myytäessä tai vuokrattaessa energiatehokkuutta koskeva todistus, joka saa olla enintään viisi vuotta vanha, asetetaan mahdollisen ostajan tai vuokralaisen saataville. Jäsenvaltioiden on kymmenen vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta huolehdittava maansa olemassa olevan rakennuskannan energiasertifioinnista. Sen jälkeen jäsenvaltioiden on varmistettava, että aina kun rakennus myydään tai vuokrataan, mahdollisen ostajan tai vuokralaisen saataville AM\ doc 12/18 PE /25-50

13 asetetaan tämän direktiivin vaatimukset täyttävä energiatehokkuustodistus. Euroopan unionin nykyisen rakennuskannan laajuuden vuoksi sertifioinnin teettämiselle on myönnettävä pitkä siirtymäaika, ja rakennusten omistajille on annettava riittävästi aikaa mukautua uusiin sääntöihin. Tarkistuksen esittäjä(t): Angelika Niebler Tarkistus 42 6 artiklan 2 kohta 2. Rakennuksen energiatehokkuutta koskevassa todistuksessa on annettava olennaisia tietoja rakennuksen tuleville käyttäjille. Todistuksessa on esitettävä vertailuarvoja, kuten nykyisiä laillisia standardeja ja parhaita käytäntöjä, jotta kuluttajat voivat vertailla ja arvioida rakennuksen energiatehokkuutta. Todistukseen on liitettävä suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi. 2. Rakennuksen energiatehokkuutta koskevassa todistuksessa on annettava olennaisia tietoja rakennuksen tuleville käyttäjille. Todistuksessa on esitettävä vertailuarvoja, kuten laatimishetkellä voimassa olevia laillisia standardeja ja parhaita käytäntöjä, jotta kuluttajat voivat vertailla ja arvioida rakennuksen energiatehokkuutta. Todistukseen on liitettävä suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi. On tehtävä selväksi, että lakisääteisten standardien muuttaminen ei edellytä kaikkien energiatodistusten mukauttamista, vaan ainoastaan että se on otettava huomioon uusia energiatodistuksia laadittaessa. Or. de AM\ doc 13/18 PE /25-50

14 Tarkistuksen esittäjä(t): Astrid Thors Tarkistus 43 6 artiklan 3 kohta 3. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että julkisissa rakennuksissa energiatehokkuutta koskeva todistus, joka saa olla enintään viisi vuotta vanha, asetetaan näkyvälle paikalle, josta se on helposti kansalaisten nähtävissä. Julkisissa rakennuksissa on lisäksi asetettava selvästi näkyville seuraavat tiedot: a) sisälämpötilojen vaihteluväli ja tarvittaessa asiaan liittyvät muut ilmastotekijät, kuten suhteellinen kosteus, joista viranomaiset ovat antaneet suosituksensa kyseisen tyyppiselle rakennukselle, b) nykyinen sisälämpötila ja muut asiaan liittyvät ilmastotekijät, jotka osoitetaan luotettavan laitteen (luotettavien laitteiden) avulla. 3. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että julkisissa rakennuksissa asetetaan selvästi näkyville seuraavat tiedot: a) sisälämpötilojen vaihteluväli ja tarvittaessa asiaan liittyvät muut ilmastotekijät, kuten suhteellinen kosteus, joista viranomaiset ovat antaneet suosituksensa kyseisen tyyppiselle rakennukselle, b) nykyinen sisälämpötila ja muut asiaan liittyvät ilmastotekijät, jotka osoitetaan luotettavan laitteen (luotettavien laitteiden) avulla. Todistuksesta on hyötyä vuokralaisille ja ostajille, satunnaisia kävijöitä kiinnostavat enemmän muut tiedot. Tarkistuksen esittäjä(t): Angelika Niebler Tarkistus 44 6 artiklan 3 kohdan 1 alakohta 3. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että julkisissa rakennuksissa energiatehokkuutta koskeva todistus, joka saa olla enintään viisi vuotta vanha, asetetaan näkyvälle paikalle, josta se on helposti kansalaisten nähtävissä. 3. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että julkisissa rakennuksissa energiatehokkuutta koskeva todistus, joka saa olla enintään kymmenen vuotta vanha, asetetaan näkyvälle paikalle, josta se on helposti AM\ doc 14/18 PE /25-50

15 kansalaisten nähtävissä. Vaatimus teetättää kaikille julkisille rakennuksille uusi energiatodistus viiden vuoden välein aiheuttaa viranomaisille kohtuuttoman taakan. Kymmenen vuoden aikaväli vaikuttaa sopivammalta. Or. de Tarkistuksen esittäjä(t): Samuli Pohjamo Tarkistus 45 6 artiklan 3 kohdan 1 alakohta 3. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että julkisissa rakennuksissa energiatehokkuutta koskeva todistus, joka saa olla enintään viisi vuotta vanha, asetetaan näkyvälle paikalle, josta se on helposti kansalaisten nähtävissä. 3. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että julkisissa rakennuksissa energiatehokkuutta koskeva todistus, joka saa olla enintään kymmenen vuotta vanha, asetetaan näkyvälle paikalle, josta se on helposti kansalaisten nähtävissä. Vaatimus energiatodistuksesta on paikallaan, mutta 5 vuotta todistuksen uusimisväliksi on liian lyhyt. Or. fi Tarkistuksen esittäjä(t): Alejo Vidal-Quadras Roca Tarkistus 46 6 artiklan 3 kohdan a alakohta a) sisälämpötilojen vaihteluväli ja tarvittaessa asiaan liittyvät muut ilmastotekijät, kuten suhteellinen kosteus, joista viranomaiset ovat antaneet a) sisälämpötilojen vaihteluväli ja tarvittaessa asiaan liittyvät muut ilmastotekijät, kuten suhteellinen kosteus, joista viranomaiset ovat antaneet AM\ doc 15/18 PE /25-50

16 suosituksensa kyseisen tyyppiselle rakennukselle, suosituksensa kyseisen tyyppiselle rakennukselle ja energiaa kuluttaville asennetuille laitteistoille (lämmitys-, lämminvesi-, jäähdytys-, ilmastointi- ym. järjestelmät), Euroopan unionin eri alueiden ilmasto-olosuhteiden moninaisuuden vuoksi on täsmennettävä, että määräys koskee myös energiaa kuluttavia laitteistoja. Or. es Tarkistuksen esittäjä(t): Alejo Vidal-Quadras Roca Tarkistus 47 9 artikla Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rakennusten sertifioinnista sekä lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksesta on vastuussa pätevä ja riippumaton henkilöstö. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rakennusten sertifioinnista sekä lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksesta on vastuussa henkilöstö, jolla on asianmukaiset valtuutukset riippumattoman toiminnan takeeksi ja erityispätevyys rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyvissä tekniikoissa. "Riippumattomuuden" mainitseminen voi silloin, kun viranomaiset ovat hyväksyntänsä antaneet, johtaa liian tiukkaan tulkintaan, joka tekisi säännöksen täytäntöönpanosta käytännössä mahdotonta. Or. es AM\ doc 16/18 PE /25-50

17 Tarkistuksen esittäjä(t): Anders Wijkman Tarkistus 48 9 a artikla (uusi) 9 a artikla Komissio laatii 10 artiklassa perustetun komitean avustamana viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta toiminnasta saatuihin kokemuksiin perustuvan arvion direktiivistä ja ehdottaa tarvittaessa asianmukaisia muutoksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Osana arviota komissio pohtii a) toimia, joilla olemassa olevat rakennukset, joiden kokonaispinta-ala on alle 1000 m 2, saatetaan korjausten yhteydessä 5 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukaisiksi, b) yleisiä aloitteita energiatehokkuutta parantaviksi investoinneiksi rakennuksiin, joihin ei tehdä laajamittaisia korjauksia, omistaja vai vuokralainen -kiistan ratkaisemiseksi. Direktiivissä ehdotetaan, että vain rakennuksissa, jotka ovat kokonaispinta-alaltaan yli 1000 m 2 olisi laajamittaisen korjauksen yhteydessä harkittava energiatehokkuutta parantavia investointeja. Valitusta kynnyksestä voidaan keskustella. Seuraavana askeleena olisi harkittava pinta-alaltaan alle 1000 m 2 :n, esimerkiksi yksityisasuntojen, sisällyttämistä direktiivin soveltamisalaan. Saattaisi olla kiinnostavaa esimerkiksi tarjota alempaa kiinteistöveroa hyvin eristetyille rakennuksille. Tarkistuksen esittäjä(t): Angelika Niebler Tarkistus artiklan 1 kohdan 1 alakohta 1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän 1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, AM\ doc 17/18 PE /25-50

18 asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta Valittu direktiivin täytäntöönpanon ajankohta on liian aikainen. Joissain jäsenvaltioissa on vasta pantu alulle aloitteita, jotka koskevat rakennusten energiatehokkuusmääräyksiä. Olisi ensin odotettava niiden vaikutusta, ennen kuin nämä uudet EU:n järjestelyt otetaan käyttöön. Or. de Tarkistuksen esittäjä(t): Olga Zrihen Zaari Tarkistus 50 Liite, A kohta, 2 kohta, b a alakohta (uusi) b a) elementit, tuotteet tai komponentit, joiden lämpö- tai energiaominaisuudet on sertifioitu EN standardien mukaisessa menettelyssä. Tämä lisämääräys kannustaa rakentajia käyttämään energiatehokkaita eristeitä ja edistää siten rakennusten lämmityksestä johtuvan energiankulutuksen vähentämistä. Tarkistuksen ansiosta saavutetaan energiansäästöä, ja se on siten osa energiariippuvuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen vastaista toimintaa. Or. fr AM\ doc 18/18 PE /25-50