Matkailun yhteistyöryhmä Taustamuistio

Transkriptio

1 Matkailun yhteistyöryhmä Taustamuistio Taloudellisen toimintaympäristön vahvistaminen Suomen matkailualan suuri ongelma on matkustustaseen suuri alijäämä ja sen nopea kasvu. Tämä siitä huolimatta, että vuosina ulkomaalaisten matkailu Suomeen on kasvanut suotuisasti. Kun matkustustaseen alijäämä oli 813 miljoonaa euroa vuonna 2013, niin vuonna 2017 se oli jo 2,3 miljardia euroa. Suomalaiset ovatkin EU:n ahkerimpia ulkomaan matkailijoita. Jos ulkomaille suuntautunut matkailun kasvu olisi suuntautunut Suomeen, valtion verotulot olisivat arviolta noin miljoonaa euroa nykyistä suuremmat. Alijäämän pienentämisen olennaisena osana on saada suomalaiset matkustamaan enemmän Suomessa. Suurin yksittäinen syy suomalaisten ulkomaan matkailun kasvuun on matkailupalvelujen hintatason nousu vuoden 2011 jälkeen. Hintatason nousu on aiheutunut verojen ja matkailualan yritysten kustannusten kasvusta. Matkailuyritysten kannattavuus ei ole parantunut. Tämän vuoksi matkailualan yritysten hintakilpailukyvyn parantamisella on olennainen merkitys toimialan kasvulle. Sillä on suuri merkitys myös valtion verotuloille etenkin pitkällä aikavälillä. Alennetut arvonlisäverokannat ovat välttämättömiä matkailualalle Matkailuala on kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Hinnalla on suuri merkitys, kun ulkomaalainen matkailija tekee päätöksen matkakohteesta. Käytännössä kaikki maailman valtiot panostavat matkailuun. Kilpailutilanne vallitsee myös suomalaisten matkakohteesta: valitsevatko he kotimaan vai ulkomaan matkan. Matkailualamme hintakilpailukyky ja yritysten kannattavuus ovat heikkoja. Ne aiheutuvat korkeasta kokonaisveroasteesta, suurista henkilöstökuluista ja sesonkiluonteisuuden mukanaan tuomista ongelmista. Suomen hotellija ravintola-alan kannattavuus on EU:n toiseksi heikoin. Käytännössä kaikkiin matkailualan yritysten tarjoamiin palveluihin, alkoholin anniskelua lukuun ottamatta, sovelletaan alennettuja arvonlisäverokantoja. Niiden säilyttäminen nykytasolla on välttämätöntä matkailuyritysten hintakilpailukyvyn kannalta. Arvonlisäverojen korottaminen on valtiontaloudenkin näkökulmasta haitallista, koska se kohdistuu vain matkailuun Suomessa. Arvonlisäverojen korottaminen lisäisi erityisesti suomalaisten matkailua ulkomaille. Arvonlisäverojen tasolla on suuri merkitys myös kansainvälisessä kilpailussa matkailijoista. Jos Suomessa olisi vain yksi 22 prosentin arvonlisäverokanta, se lisäisi hotellien, ravintoloiden ja muiden vastaavien matkailuyritysten verotaakkaa 670 miljoonaa euroa vuodessa. Arvonlisäverot rasittavat matkailua ja nostavat matkailupalvelujen hintoja ainoa vientialana. Arvonlisäverojen korottamisella, puhumattakaan yhdestä arvonlisäverokannasta, olisi erittäin kielteiset vaikutukset matkailualalle.

2 Anniskelulla suuri merkitys matkailualan yrityksille Lähes kaikki matkailualan yritykset tarjoavat asiakkailleen ravintolapalveluja. Niiden osuus yrityksen tulonmuodostuksessa on suuri muillakin kuin vain ravintolatoimintaan keskittyneillä yrityksillä. Esimerkiksi huvipuistojen ja festivaalien tuloista ravintolapalvelut muodostavat prosenttia. Ravintolapalvelujen käytön lisääminen olisi edullista myös valtion kannalta. Se on yksi elinkeinoelämän työvoimavaltaisimmista toimialoista. Ravintolaruokailu on kasvanut ja sen kasvunäkymät ovat erinomaiset. Sen sijaan anniskelun osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on puolittunut 20 vuodessa, ja se on enää 10 prosenttia. Suurin syy tähän on anniskellun alkoholin heikko hintakilpailukyky ulkomailta tuotuun ja kaupasta ostettuun alkoholiin verrattuna. Kun ravintolassa nautittu keskiolut maksaa keskimäärin 5 euroa, niin kaupassa se maksaa hieman yli euron. Baltian maista saa 24 tölkkiä olutta 10 eurolla. Alkoholin valmisteverotus on Suomessa erittäin kireää. Oluen valmisteverotus on selvästi EU:n kireintä. Kun siihen lisätään EU:n neljänneksi korkein arvonlisävero, 24 prosenttia, Suomi verottaa alkoholia korkeammin kuin muut EU-maat. Työllisyyden kasvattamiseksi ja matkailualan kilpailukyvyn parantamiseksi anniskelun arvonlisäveron alentaminen samalle tasolle ravintolaruoan kanssa 14 prosenttiin on välttämätöntä. Se siirtäisi alkoholin kulutusta ravintoloihin. Sillä olisi positiivisia vaikutuksia myös kotimaan matkailuun, kun alkoholimatkailu ulkomaille (ja matkustaja-aluksille) vähenisi. Alkoholin nauttimisen siirtyminen ravintoloihin on myös kansanterveydellisesti perusteltua. Pitkällä aikavälillä se turvaisi myös verotuloja, koska ilman veron alentamista anniskelun määrä jatkaa laskuaan ja verotulot sen myötä vähenevät. Anniskelun arvonlisävero tulisi alentaa 14 prosenttiin. Saavutettavuus matkailun kasvun elinehto Suomeen on päämarkkinoiltamme Aasiaa ja Venäjää lukuun ottamatta pidempi matka kuin kilpailijamaihimme. Ulkomaalainen matkailija pääsee Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan omalla autolla ilman lauttayhteyttä. Koska emme voi muuttaa sijaintiamme, meidän tulee huolehtia siitä, että Suomen saavutettavuus on korkealla tasolla sekä liikenteen infrastruktuuri ja liikkumisen kustannukset ovat kilpailukykyisiä. Saavutettavuus ja sen kustannukset ovat matkailun kasvulle elintärkeitä. Kotimaan matkailija liikkuu noin 90 prosenttia matkoistaan henkilöautolla. Siten henkilöautoilun kustannuksilla on suuri merkitys siinä, valitseeko suomalainen matkailun kotimaassa vai lähteekö hän lentämällä tai laivalla ulkomaille. On esitetty, että liikenteen kasvua hillittäisiin ja tieverkon ylläpitoa rahoitettaisiin tie-, kilometri- ja ruuhkamaksuilla. Maksut tekevät kotimaassa matkustamisen entistä kalliimmaksi ja lisäävät ulkomaan matkailua. Matkan pituuteen perustuvat maksut ovat erityisen haitallisia Pohjois-Suomen matkailulle. Ruuhkamaksut puolestaan vähentävät isojen kaupunkien keskustojen vetovoimaa. 2

3 Suomen sisäinen lentoliikenne etenkin Pohjois-Suomeen on parantunut. Useat lentoyhtiöt ovat avanneet suoria reittejä Euroopan kaupungeista myös muualle kuin Helsinkiin. Samalla Finavia Oy on panostanut ja panostamassa myös muihin kotimaan lentokenttiin kuin Helsinki-Vantaaseen. Panostaminen on kohdistunut erityisesti Pohjois-Suomen lentokenttiin. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta on olennaista, että Suomen lentokenttäverkosto on laaja. Tällä on erityisen suuri merkitys, koska ulkomailta vie kauan tulla Suomeen omalla autolla. Matkustajavirtojen kasvattaminen Suomeen edellyttää entistä parempia lentoyhteyksiä kolmansista maista. Kapasiteettirajoituksista vapaat lentoliikennesopimukset mahdollistavat toivotun matkailun kasvun Suomeen. Ulkoasianhallinnon ja Liikenneministeriön asianmukainen resursoiminen on tässä avainasemassa. Lentoliikenne on osa EU:n päästökauppaa ja globaalia CORSIA-järjestelmää. Sen lisäksi joissakin eurooppalaisissa maissa on kokeiltu kansallisia lentoliikenneveroja; Ruotsi aloitti hiljan veron keräämisen, kun taas Itävalta alensi oman veronsa tasoa 50 %. Ruotsissa vero ei koske lentoja, jos matkustaja vain vaihtaa konetta ja jatkaa edelleen Ruotsista eteenpäin ulkomaille. Jos lentovero yleistyy muissakin maissa, se on ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta haitallista. Se tekee myös kotimaassa lentämisen kalliimmaksi. Pitkien etäisyyksien maassa erityisesti Pohjois-Suomen matkailu kärsisi lisämaksusta. Lentoliikenneveron kielteisestä vaikutuksesta talouskehitykseen ja työllisyyteen on runsaasti tutkimustietoa (ks. PwC 10/2017). Yleinen lentoliikennevero on myös toimialan päästöjen vähentämisen kannalta erittäin tehoton ja epäreilu, sillä se ei ota huomioon mm. käytössä olevien lentokoneiden päästötasoa. Rautatieliikenteen kehittämisellä on Suomessa paljon mahdollisuuksia. Suurimmat ongelmat liittyvät raiteiden tuomaan kapasiteettiin. Kiireisintä olisi saada Helsingin ratapihalle enemmän raidekapasiteettia, jotta junaliikennettä muualle Suomeen voitaisiin kasvattaa. Rautatieliikennettä kilpailutettaessa tulee huolehtia siitä, että junayhteydet säilyvät vähintäänkin nykyisellä tasolla. Lähialueelta Helsinki-Vantaalta lentokentälle pitäisi suunnitella nopea raideyhteys, ensi tilassa kotimaiseen päärataan kytkeytyen ja tulevaisuudessa myös mahdollisesti Baltian maista ja Pietarista alkaen. Lentorata parantaisi myös paikallisliikenteen edellytyksiä, kun päärata vapautuisi paikallisliikenteen käyttöön. Matkailun kasvun kannalta olisi haitallista, jos otettaisiin käyttöön tie-, kilometri- tai ruuhkamaksuja taikka lentovero. Raideliikenteen kehittämiseksi olisi ensi vaiheessa välttämätöntä lisätä Helsingin ratapihan kapasiteettia. Koulujen kesälomien siirtäminen Suomen koulujen kesälomat ovat väärään aikaan. Kesälomien siirtäminen alkamaan juhannukselta ja päättymään elokuun lopussa kasvattaisi merkittävästi matkailua. TEM:n teettämän tutkimuksen mukaan jo kahden viikon siirto toisi matkailutuloa noin 219 miljoonaa euroa ja henkilötyövuotta. Kesätyöpaikkoja etenkin nuorille syntyisi varovaisenkin arvion mukaan yli työpaikkaa. 3

4 Kesälomien siirto olisi myös aluetaloudellisesti hyödyllistä. Se lisäisi matkailua esimerkiksi Järvi-Suomessa, meren rannikkoalueilla ja saaristossa. Matkailun kesäsesonki on nykyisin Suomessa lyhyt. Paras tuloksentekoaika kestää vain juhannuksesta elokuun ensimmäiselle viikolle. Kesälomien siirto juhannuksesta elokuun loppuun pidentäisi sesonkia merkittävästi ja avaisi kesämatkailukohteet Euroopasta tuleville matkailijoille heidän parhaaseen loma-aikaan. Kesälomien siirtäminen edellyttäisi muutoksia myös muihin nykyisiin koulujen loma-aikoihin. Yksi hyvä vaihtoehto olisi tehdä uusi viikon mittainen pääsiäisloma; puolet Suomesta olisi lomalla ennen pääsiäistä ja toinen puoli sen jälkeen. Myös syysloman myöhentäminen olisi perusteltua. Näillä molemmilla toimilla olisi positiivisia vaikutuksia matkailualalle ja valtion verotuloihin. TEM:n teettämä tutkimus osoitti kesälomien siirtämisen hyödyt matkailualalle kiistattomasti. Nyt pitäisi tehdä nopealla aikataululla kokonaisselvitys kesälomien siirron merkityksestä. Selvityksen perusteella tulisi päättää, siirretäänkö kesälomat alkamaan juhannukselta ja päättymään elokuun lopussa. Luontomatkailun rahoitus on turvattava Luontomatkailulla on kaupunki- ja kongressimatkailun ohella parhaat kasvuedellytykset. Suomen ilma on tuoreen WHO:n tutkimuksen mukaan maailman puhtainta. Suomalainen ruoka on Euroopan elintarviketurvallisuusviraston mukaan EU:n puhtainta. Nämä ovat arvoja, joita ei voi ostaa, ja joiden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tämän vuoksi puhtaaseen luontoon ja sen säilymiseen on panostettava vahvasti. Yksi tärkeä osa Suomen luontoa ovat kansallispuistot. Niiden kunnossapidossa on (Metsähallituksen mukaan) 44 miljoonan euron korjausvelka. Kansallispuistolla on iso merkitys myös matkailuyrityksille ja niistä on kehitettävissä kansainvälisiä vetovoimaisia kärkituotteita vrt Yellowstone. Hyvin hoidetut ja turvalliset reitit vetävät jatkossa yhä enemmän myös ulkomaalaisia matkailijoita. Valtio saa kansallispuistoihin sijoittamansa varat takaisin matkailuyritysten palvelujen käytön kasvamisena ja myönteisinä vaikutuksina ihmisten terveyteen. Kansallispuistoille tulisi myöntää 44 miljoonaa euroa korjausvelan rahoittamiseksi. Toimintaympäristön sujuvoittaminen Lainsäädännön määrän vähentäminen ja viranomaistoiminnan sujuvoittaminen Lainsäädännön määrä on kasvanut EU-jäsenyytemme aikana räjähdysmäisesti. Tämä on aiheuttanut hallinnollista taakkaa pienyritysvaltaisille toimialoille, kuten matkailutoimialalle. Tällä vaalikaudella toimineen hallituksen aloittamaa lainsäädännön purkamista tulisi jatkaa. Lainsäädännön määrän vähentämistä tulisi ajaa aktiivisesti myös EU:ssa. EU on luonut viime vuosien aikana useita isoja lainsäädäntökokonaisuuksia, jotka ovat pienyrityksille erittäin hankalia toteuttaa ja jotka aiheutuvat niille suuria kustannuksia ja epävarmuutta. Näistä voidaan mainita esimerkkeinä tietosuoja-asetus ja matkapakettidirektiivi. Myös elintarvikkeita koskeva sääntely on ylimitoitettua. 4

5 Lainsäädännön vähentämisen lisäksi viranomaisten palveluun tulee kiinnittää huomiota. Valvovien viranomaisten tulisi muuttua valvojista valmentajiksi ja virheiden etsimisen sijaan tulisi neuvoa oikeita tapoja toimia ilman rangaistusten uhkaa. Tästä on jo positiivisia esimerkkejä joiltakin toimialoilta. Lainsäädännön määrää tulisi vähentää niin kotimaassa kuin EU:ssa. Viranomaisten kouluttamista valvojista valmentajiksi tulisi jatkaa kaikissa viranomaisorganisaatioissa. Tasapuoliset kilpailuedellytykset Alusta- ja välitystalouden liiketoiminta kasvaa nopeasti. Alusta- ja välitystalouden yritykset kilpailevat samoista asiakkaista matkailualan yritysten (esimerkiksi matkatoimistot ja hotellit) kanssa. Ongelmana on, että toimialan lainsäädäntö on luotu aikana, jolloin alusta- ja välitystaloutta ei ollut olemassa. Sama koskee verolainsäädäntöä. Tämän vuoksi alusta- ja välitystalouden yrityksiin ja niiden välityksellä liiketoimintaa harjoittaviin ei sovelleta toimialan lainsäädäntöä tai sen soveltaminen on epäselvää. Tämä aiheuttaa kilpailunvääristymän samoista asiakkaista kilpailevien yritysten välillä. Lainsäätäjän tehtävänä on pitää huolta samoista asiakkaista kilpailevien yritysten kilpailuneutraliteetista. Tässä voidaan ottaa mallia uudesta henkilökuljetuksia koskevasta lainsäädännöstä. Alusta- ja välitystalouden yrityksiin ja perineistä liiketoimintaan harjoittaviin yrityksiin tulee soveltaa samanlaista lainsäädäntöä ja verotusta, mikä turvaa kilpailuneutraliteetin. Viisumi- ja rajakäytänteiden sujuvoittaminen Finnairin Kiinan kasvun myötä ja matkailualan pitkäjänteisen työn tuloksena on kiinalaisten Suomeen suuntautuvan vapaa-ajan matkustuksen voimakas kasvu. Kansainvälisen kasvun jatkumisen edellytyksenä on sujuva yhteistyö yksityisten matkailualan toimijoiden ja viranomaisten välillä. Suurin matkailun kasvupotentiaali on maissa, joiden maahantulon edellytyksenä on Schengen-viisumi. Suomen vetovoiman kannalta on välttämätöntä, että viisumi- ja rajakäytänteemme ovat kilpailukykyiset matkailijaystävällisimpien Schengenmaiden kanssa. EU / Schengen viisumipolitiikan uudistamismenettelyn nopeuttaminen sekä kehitystyön kiireellisyys ovat matkailun kasvun kannalta todella tärkeässä asemassa. Euroopan matkailualan yhteisenä toiveena on toteuttaa uudistus mahdollisimman nopeasti, viimeistään ennen seuraavia Europarlamenttivaaleja. Toivomme hallituksen edistävän asian ripeää etenemistä. Luontomatkailun kasvuedellytykset turvattava Suomalaiset matkailuyritykset ovat tehneet vuosikausia työtä Suomen nostamiseksi yhdeksi maailman johtavista luontomatkailumaista. Tästä asemasta on pidettävä kiinni. Luonnolla on kuitenkin myös muita käyttäjiä. Vaikka matkailualalla ja kaivosteollisuudella on monia yhteisiä intressejä, kaivokset eivät voi tulla matkailun kannalta keskeisille alueille. Tällä olisi erittäin negatiivinen vaikutus etenkin ulkomaalaisiin matkailijoihin. Myös yhä laajeneva metsäteollisuus tarvitsee jatkossa merkittävästi enemmän raaka-ainetta kuin aiemmin. Laajat metsähakkuut matkailun kannalta tärkeillä alueilla tekevät niistä matkailun kannalta arvottomia vuosi- 5

6 kymmeniksi eteenpäin. Virtavesien kalastusmahdollisuuksien parantamiseksi olisi tärkeää jatkaa kalatiestrategian toimeenpanoa edistämällä myös voimalaitosyhtiöiden omia toimia kalatieportaiden rakentamiseksi ja kalojen velvoiteistutusten lisäämiseksi. Kaivokset eivät sovi matkailun kannalta elintärkeille alueille. Etenkin valtion metsänhakkuissa tulee ottaa huomioon matkailun kehitysmahdollisuudet ja kyky tuottaa tuloja jatkuvasti. Kalastusmatkailun kehittämiseksi kalatiestrategian toimeenpanoa tulisi edistää ja kalojen velvoiteistutuksia lisätä. Investointien nopeuttaminen Suomi tarvitsee investointeja ja niiden mukana syntyviä työpaikkoja ja verotuloja. Kankea lupajärjestelmä ja jokaisen kuntalaisen oikeus valittaa kaavapäätöksestä hidastuttavat matkailuinvestointeja. Käytännössä yksittäiset kansalaiset ovat valittaneet kaavapäätöksistä olemattomilla perusteilla, mikä on viivästyttänyt matkailuinvestointeja useilla vuosilla. Nopeus ja ennakoitavuus ovat yritysten investointien edistämiseksi elintärkeitä. Kaavatasoja tulisi vähentää ja lupaviranomaisten toimintakulttuuria tulisi kehittää. Kaavatasoja tulisi vähentää investointien edistämiseksi. Kaavaprosessia tulisi nopeuttaa. Samalla tulisi ottaa käyttöön hankekaava, jonka aloiteoikeus olisi myös investointia suunnittelevalla yrityksellä. Valitusoikeus hankekaavasta tulisi olla ainoastaan niillä kuntalaisilla, joiden oikeutta ja etua kaava välittömästi koskee. Visit Finlandin resurssien vahvistaminen pysyvästi 20 M matkailun kasvun ylläpitämiseksi Vuositasolla lisärahoituksen tarve 10 milj. Kansainvälisessä matkailussa yksittäisten yrityksen tai alueen sijaan on ensin myytävä Suomi, sen jälkeen kohdealue Suomessa, ja vasta sitten yritykset ja tuotteet. Matkailumarkkinointityöllä tehty myönteinen Suomi-kuva edesauttaa myös teollisuuden vientikauppaa sekä Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien saamista. Lisäresurssien pysyvyyden kautta varmistetaan matkailuviennin syvempi integroituminen osaksi Business Finland -kokonaisuutta. Verrokkimailla Tanskalla, Norjalla ja Ruotsilla on jopa kolminkertaiset budjetit verrattuna Suomeen. Lisäresursoinnilla syvennetään ja laajennetaan nykyisiä Suomen matkailun edistämistoimenpiteitä, rakennetaan vahvempaa ja näkyvämpää läsnäoloa nykyisillä pääkohdemarkkinoilla sekä uusilla valituilla markkinoilla kansainvälisten matkailijamäärien kasvattamiseksi kiristyvässä globaalissa kilpailussa, kasvavilla matkailumarkkinoilla. 6

7 Kaupallinen maakuvaviestintä Vaikka Suomi on saanut lähiaikoina hyvin huomioita eri foorumeissa, on Suomen spontaani tunnettuus maailmalla edelleen heikko. Suomen tunnettuutta ja kasvavaa kiinnostavuutta on edistettävä säännöllisellä ja houkuttelevalla läsnäololla kanavissa, jotka tavoittavat kohdemarkkinoiden jakelukanavat ja meille potentiaalisen asiakaskunnan. Tunnettuuden kasvattaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, näkyvää viestintää (PR-työtä) sekä myynninedistämistyötä potentiaalisen kysynnän kumuloitumiseksi kasvaviksi matkailijavirroiksi. Online-jakelukanavat, matkanjärjestäjät ja lentoyhtiöt edellyttävät markkinointipanostuksia kohdemaalta ja -alueelta. Osana tunnettuuden kasvua panostaminen pohjoismaiseen yhteistyöhön on välttämätöntä: Suomi ei kaukomarkkinoilla kilpaile vain naapureidensa kanssa, vaan koko Skandinavia ja pohjoinen Eurooppa kilpailevat huomattavasti tunnetumpia Keski- ja Etelä-Euroopan maita vastaan. Suomen näkyvyyttä kohdemarkkinoilla on lisättävä pysyäksemme mukana kilpailussa kasvavista matkailuvirroista. Visit Finlandin mahdollisuuksia panostaa houkuttelevaan matkailumarkkinointiin on vahvistettava pysyvällä korotuksella vuosittaiseen toimintabudjettiin. Matkailutoimialan viennin edistäminen Matkailun kestävä kasvu edellyttää, että matkailijavirrat kasvavat eri puolilla Suomea ja ympärivuotisesti. Suomi tarvitsee Lapin ja Helsingin lisäksi useampia kansainvälisesti tunnettuja ja vetovoimaisia matkailualueita. Visit Finland ja kumppanuusalueet ovat yhdessä rakentaneet pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen yhteistyömallin, johon molemmat osapuolet sitoutuvat yhteisen strategian ja rahoituksen osalta. Hyvin liikkeelle lähtenyt Visit Finlandin koordinoima Lakeland-yhteistyö on herättänyt myös muut alueet huomaamaan laajan tuotannollisen yhteistyön edut. Hyvät yhteydet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten korkealle kohde matkailijan harkintalistalla nousee. Uusien lentoreittien avaaminen vaikuttaa merkittävästi vaatii tuekseen merkittäviä markkinointipanostuksia, jotka pitkäaikainen yhteistyö alueellisten partnereiden, lentoyhtiöiden, Finavian sekä matkanjärjestäjien kanssa mahdollistaa. Visit Finlandin kansainvälinen verkosto tekee välttämätöntä työtä matkailutuotteidemme ja -palveluidemme tunnetuksi tekemiseksi ja myyntikanavien avaamiseksi valuilla markkinoilla. Toimenpiteiden tuloksellisuus edellyttää pitkäaikaista sitoutumista markkinaan, sillä sekä tunnettuuden rakentaminen, että suhteiden luominen tärkeisiin jakelukanaviin vie aikaa ja vaatii jatkuvaa läsnäoloa ko. markkinoilla. Matkailun 4.0-rahoituksella käynnistettyjen toimenpiteiden vaikuttavuus toteutuu pitkällä aikajänteellä, mistä syystä myös resurssien jatkuvuus on turvattava. 7

8 Lisää ympärivuotisuutta matkailun tuotetarjonnan ja palvelurakenteiden monipuolistamisella Matkailu 4.0 -toimenpideohjelman mahdollistamana on vuoden 2018 aikana aloitettu useita teemallisia projekteja ympärivuotisen matkailutarjonnan monipuolistamiseksi. Ympärivuotisuus mahdollistaa uusien investointien kannattavuuden ja pysyvien työpaikkojen luomisen. Jo rakennettu infra esimerkiksi Lapin vahvalla talvimatkailun alueella on mahdollista hyödyntää muina sesonkeina tuotteistuksen, myynnin ja markkinoinnin keinoin. Ympärivuotista tuotetarjontaa kehitetään monipuolisesti globaalisti nousevien teemojen ympärille. Suomen maine koulutuksen ja oppimisen mallimaana on erittäin hyvä ja koulutus-brändimme tunnetaan maailmalla. Koulutuksellinen matkailu antaa hyvät mahdollisuudet kehittää ympärivuotista matkailua kaikkialla Suomessa. Suomen monipuolinen ja ammattitaitoisesti toteutettu ohjelmapalvelu-toiminta, korkeatasoiset ja erikoiset majoituskohteet sekä henkilökohtainen vieraanvaraisuus luovat hyvät puitteet myös ns. suomalaisen luksusmatkailun markkinoinnille. Ruokamatkailu vaatii edelleen kehittämistä ja yhteistyöllä Business Finlandin Food from Finland -ohjelman kanssa vahvistetaan elintarvikealan vientiä ja Suomen mielikuvaa laadukkaana ruokamaana. Matkailun kasvua odotetaan syntyvän matkailun sekä kulttuurin ja luovien alojen rajapinnoissa. Alueelliset ja paikalliset kulttuuriset erityispiirteet ovat selkeitä matkailun vetovoimatekijöitä. Kasvavan urheilumatkailun osalta Suomella on tarjota sekä ammattilaisille että urheiluharrastajille suorituspaikkoja, urheilu- ja liikuntakokemuksia puhtaassa luonnossa sekä niihin liittyviä matkapaketteja ympäri vuoden. Synergiaetuja on myös Business Finlandin China Winter Sports -vientiprojektin ja tulossa olevan kansallisen Winter Sports -strategian kanssa. Suomi on myös edelläkävijämaa monien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa ja meillä on hyvät mahdollisuudet saada ympärivuotista kasvua kehittämällä terveysmatkailun tarjontaa. Tärkeässä roolissa ympärivuotisen toiminnan kehittämisessä on kestävän matkailun osaamisen ja toimintatapojen kehittäminen. Erityistä huomiota vaativat Suomen herkkä luonto sekä kulttuurin moni-ilmeisyys. Tarjontaa kehittämällä ja monipuolistamalla matkailun ympärivuotisuutta voidaan parantaa. Visit Finlandin koordinoiman ja ohjaaman tuotekehitystyön vaatimia resursseja tulee lisätä tuloksellisuuden varmistamiseksi. Valtakunnallinen digitaalinen ekosysteemi tukemaan matkailun kasvua Matkailu on yksi maailman kilpailluimmista ja nopeimmin kasvavista toimialoista, jota digitaalisten palveluiden kehitys muokkaa jatkuvasti. Matkailutoimijat tarvitsevat yhteiset tavoitteet ja suuntaviivat sekä digitaalisten valmiuksien ja osaamisen kehittämistä. Digitaalisen tiekartan avulla luomme valtakunnallisen, matkailun alustatalouteen pohjautuvan ekosysteemin sekä työkalut ja kulttuurin, joka mahdollistaa uusien liiketoimintamallien kehittymisen ja kannustaa kokeilemaan uusia ratkaisuja. Hyödynnämme kansainvälisten palveluiden ja teknologian mahdollisuudet, kehitämme omaa osaamistamme ja luomme yrityksille edellytyksiä kehittyä, kasvaa ja tehdä yhteistyötä. Painopisteitä on kolme: digitaalinen inventaari, datan hyödyntäminen yhteistyössä sekä osaamisen ja yhteistyön kehittäminen. Matkailuteollisuus tarvitsee nopeita ja voimakkaita toimenpiteitä digitaalisten valmiuksien ja osaamisen tason nostamiseksi. 8