MATKAILUN KILPAILUKYKY JA LAATU

Transkriptio

1 Matkailu- ja ravintola-ala on kansainvälinen kasvuala MATKAILUN KILPAILUKYKY JA LAATU MATKAILUPARLAMENTTI OULUSSA TOMI LANTTO Miten Suomi ottaa vastuullisesti osansa kasvusta?

2 Iso kuva - Maailma

3 Matkailu: työtä, kasvua ja hyvinvointia Matkailun tunnusluvut globaalissa taloudessa 10,4 % BKT 1/10 TYÖ- PAIKASTA 1100 MILJARDIA EUROA 7 % VIENNISTÄ 30 % PALVELU- VIENNISTÄ Matkailu on kasvanut kuuden vuosikymmenen ajan yhdeksi maailman suurimmaksi ja nopeimmin kasvavaksi toimialaksi. Useissa maissa uusien matkakohteiden avaaminen on pääasiallinen voima yhteiskunnalliselle kehitykselle. Matkailu luo uusia yrityksiä, infrastruktuuria, työtä ja toimeentuloa. Globaaleista shokeista huolimatta kv-matkailu on kasvanut lähes tauotta - vuoden 1950 noin 25 miljoonasta matkasta 1,32 miljardiin (+7 %) matkaan vuonna Vuosi 2017 oli kahdeksas peräkkäinen kasvun vuosi kansainvälisessä matkailussa. EU:n alueella matkailu työllistää 26 miljoonaa henkilöä. Lähde: UNWTO, WTTO

4 Kansainvälinen lentomatkailu: Lentomatkailijoiden määrä kasvaa nopeasti Vuodesta 2017 lentomatkailijoiden määrä tuplaantuu 8,2 miljardiin (vuotuinen kasvuvauhti +3,5 %) vuonna Lentomatkailijoiden määrä, miljoonaa Eurooppa Kiina Yhdysvallat Intia Indonesia Thaimaa Lähde: IATA 10/2018 *Lentomarkkina = liikenne maan sisällä, maahan ja maasta pois vuosien kanssa.

5 Matkailukulutuksen maailman kärkivaltiot Kiinalaisten matkailukulutus on omaa luokkaansa. Kiina USA Saksa Miljardia dollaria, vuonna (+9 %) (+9 %) 258 (+5 %) ja maan 1,4 mrd asukasta vasta harjoittelee Iso- Britannia 71 (+2 %) kuluttamista. Ranska 41 (+1 %) Lähde: UNWTO 4/2018, 8/2018

6 Matkailu on ISO juttu ja ainoa luontaisesti vastuullinen elinkeino TOP-5:ssä Matkailu on noussut kansainvälisen kaupan keskeiseksi tekijäksi. Kemikaalit Polttoaineet Kansainvälinen matkailu* Autoteollisuuden tuotteet Vienti 2015, miljardia dollaria 1,413 1,334 1,857 1,845 Ruoka 1,328 *sisältäen matkailijoiden kulutusmenot ja henkilöliikenteen Lähde: UNWTO 2018

7 Iso kuva - Suomi

8 Matkailu on merkittävä vientiala Matkailun ja eräiden tavaroiden viennin arvo vuonna 2017 (ennakko), miljardia euroa 11,9 mrd. 11,4 mrd. 7,1 mrd. 4,4 mrd työntekijää matkailutoimial alla 8,9 mrd. 1,3 mrd. Metsäteollisuus Kemianteollisuus Elintarvikkeet Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Matkailuvienti Metalliteollisuus Lähde: Tulli, Tilastokeskus

9 Matkailun merkitys Suomelle on kasvanut! matkailuvienti n. 4,4 miljardia euroa vuonna 2017 (arvio) Indeksi vuosi 2008=100 Matkailu e Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Metsäteollisuus Kemianteollisuus Metalliteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Matkailuvienti Lähde: Tulli, Tilastokeskus

10 Kotimaisuus kohdallaan matkailuviennin arvonlisäyksestä 82 prosenttia syntyy Suomessa Matkailun arvonlisäys syntyy lähes kokonaan kotimaisin käsin. Kotimaisen arvonlisäyksen osuus viennistä, % Hotellit ja ravintolat Palvelut Teollisuusvienti Koko vienti Lähde: OECD, Trade in Value Added

11 Palveluiden painoarvo kasvanut työn rakennemuutos jatkuu koko 2020-luvun Työllisten määrän muutos 2017/2008, prosenttia -22,0-17,0-12,0-7,0-2,0 3,0 ( työllistä) Palvelut ( työllistä) Rakentaminen ( työllistä) ( työllistä) Teollisuus Alkutuotanto Koko talous Työllisten määrän muutos, prosenttia Koko talous -2,3 ( työllistä) Alkutuotanto Teollisuus -16,8-21,8 Rakentaminen 0,5 Palvelut 3,7 Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 2018

12 Matkailun tilanne Suomessa

13 Yhteensä Suomi Ulkomaat Kiina Alankomaat Espanja Venäjä Iso-Britannia Yhdysvallat Saksa Viro Ranska Italia Japani Norja Sveitsi Ruotsi Venäjä Saksa Ruotsi Iso-Britannia Kiina Ranska Yhdysvallat Japani Alankomaat Viro Norja Sveitsi Espanja Italia Matkailijoiden yöpymisissä hyvä kasvu vuonna 2017* Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset reippaassa kasvussa (+16,8 %), mutta myös kotimaiset yöpymiset lisääntyivät (+4,1 %). Yöpymisten vuosimuutos, kaikki majoitusliikkeet vuosi 2017,% 7,7 4,1 16,8 35,4 30, ,817, ,3 13,212,1 11,411,110,29,3 8,8 Ulkomaisten yöpymisten määrä, kaikki majoitusliikkeet, vrk (vuosi 2017) Vuonna 2017 (2016) ulkomaisista yöpymisistä 53,0 (53,0) prosenttia tuli EU:n alueelta 12,2 (12,1) prosenttia Venäjältä 15,6 (14,8) prosenttia Aasiasta Lähde: Tilastokeskus *Tilastokeskus tarkisti (lisäsi) majoitustilaston kohdejoukkoa (3/2018). Tämän vuoksi vuoden 2017 yöpymismäärät kasvoivat aiemmista ennakkotiedoista. Vuoden 2017 tiedot eivät siten ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa.

14 Majoitusmyynnin kehitys * Rekisteröityjen majoitusliikkeiden myynti oli vuonna 2017 noin 1 194,7 milj. euroa (+10,8 %). Vuoden 2018 tammi-elokuun majoitusmyynti oli 840,3 milj. euroa (+3,4 %). Majoitusmyynti, euroa ,4 % * * 2018 tammi-elokuu Lähde: TAK, Tilastokeskus

15 Kiinalaiset kuluttavat matkaa kohden eniten, mutta heidän viipymisaikansa on lyhyt Suomessa matkailijat käyttivät v keskimäärin 363 euroa matkaa kohden (sis. ennakkoon maksetut majoitukset, autovuokrat). Kiinalaisten kulutus, euroa matkaa kohden on korkein; viisinkertainen venäläisten kulutukseen verrattuna. Vuonna 2017 Kiinalaiset käyttivät Suomessa 513 milj. euroa, jolloin he olivat rahankäytöltään toiseksi suurin ryhmä venäläisten (734 milj. euroa) jälkeen. Venäjä Kiina Ruotsi Saksa Viro Iso-Britannia Japani Ranska Espanja Yhdysvallat Milj. euroa Lähde: TAK/Visit Finland, Matkailijatutkimus 2017, korjatut tiedot

16 Suomen matkailualalla hyvät kasvunäkymät Ulkomaisten matkailijoiden matkojen määrä on yli kaksinkertaistunut Yhteensä 8,3 milj. Venäjä 3,1 milj. (+17 %) Viro 0,91 milj. (-1 %) Ruotsi 0,84 milj. (-1 %) Kiina 0,43 milj. (+63 %) Saksa 0,40 milj. (+2 %) Ulkomaisten matkailijoiden matkat (miljoonaa) Suomeen **Ulkomaiset yöpymiset 2017=6,7 milj. (+16,8%) **Kotimaiset yöpymiset 2017=15,2 milj. (+4,1 %) 8,3 Matkailun aikaansaama arvonlisäys v oli 4,45 mrd. euroa, joka on 2,5 % Suomen BKT:sta 3,8 Suomen *matkailuviennin arvo on noin 4,4 miljardia euroa (v arvio) *TAK korjasi luvun Matkailuvienti (ulkomainen matkailukysyntä) pitää sisällään ulkomaisten matkailijoiden Suomeen jättämän rahamäärän sekä kansainvälisen matkustajaliikenteen tuomat tulot Suomelle. Lähde: Tilastokeskus, TAK/Visit Finland **Tilastokeskus tarkisti (lisäsi) majoitustilaston kohdejoukkoa (3/2018). Tämän vuoksi vuoden 2017 yöpymismäärät kasvoivat aiemmista ennakkotiedoista. Vuoden 2017 tiedot eivät siten ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa.

17 Suomeen matkustetaan yhä enemmän, mutta suomalaiset matkustavat vielä nopeammin ulkomaille Matkustustaseen alijäämä on kasvanut 1,1 miljardia euroa vuoden 2013 jälkeen. Jos suomalaiset käyttäisivät saman summan matkailuun Suomessa, valtio saisi noin 300 miljoonaa euroa enemmän verotuloja.

18 Miten kilpailukykyä ja laatua voidaan parantaa julkisen sektorin toimilla?

19 Alan ongelma on heikko kannattavuus Lähde: Eurostat Majoitus- ja ravintola-alan kannattavuus oli Suomessa EU:n toiseksi heikoin vuonna Työvoimakustannukset olivat EU:n viidenneksi korkeimmat.

20 Anniskelun kysyntä on lähes puolittunut vuoden 1989 tasosta Indeksi 1989=100 ravintoloiden ja majoituksen kysyntä (myynnin määrä) ja BKT Ruoka Alkoholi Majoitus BKT Lähde: Tilastokeskus, THL, Valvira, MaRa Valvira, MaRa

21 Anniskelun verotus

22 Anniskelun arvonlisäveroa on alennettava 1. Anniskelun arvonlisävero tulee alentaa 14 prosenttiin. Se siirtäisi alkoholin kulutusta ravintoloihin, lisäisi työllisyyttä ja pitkällä aikavälillä myös verotuloja.

23 Tasapuoliset kilpailuedellytykset on turvattava 2. Ammattimaisella majoitustoiminnalla tulee olla samat säännöt ja verotus harjoitetaan sitä hotellirakennuksessa tai kerrostalossa. Viihderisteilyjen tukia tulee leikata tuntuvasti. Ensimmäisessä vaiheessa miehistökustannustuki on puolitettava. Sääntely on muutettava kilpailuneutraaliksi. Yksityinen sektori ja kunnat on saatettava samaan asemaan. Alkoholilupaviranomaisilla tulisi olla oikeus ja velvollisuus valvoa myös ilman anniskelulupaa toimivia ravintoloita. Harmaan talouden torjuntaa on tehostettava. Tarkastukset tulee suunnata riskiperusteisesti. Tyyppihyväksyttyä kassakonejärjestelmää ei tule ottaa käyttöön.

24 Saavutettavuus on matkailun elinehto Lentoliikenne Suomeen (lue Helsinkiin)! Nopeat yhteydet Helsingistä junalla tai lentokoneella muualle Suomeen Saako esim. Finnairin nettisivuilta VR:n lippuja Saavutettavuus ja liikkumisen kustannukset ovat Suomen matkailun kannalta kriittisiä tekijöitä. Lento- ja raideliikenteen toimintaedellytyksiä tulee parantaa. Kilometriveroa, matkan pituuteen perustuvia maksuja eikä tietulleja tule ottaa käyttöön. 3.

25 Muuta tekemistä Koulujen kesälomia on siirrettävä Luontomatkailun mahdollisuudet turvattava Sääntelyä on edelleen purettava 4-6. Ps. Matkailu on ainoa vientiala, joka maksaa arvonlisäveroa

26 Miten kilpailukykyä ja laatua voidaan parantaa yritysten toimilla?

27 Tehdään niitä asioita, mitä ei voi tehdä muualla maailmassa hiljaisuus, luonto, puhtaus jne. Ollaan laadukkaita varovaisuus esim. ylibuukauksessa Tarjotaan suomalaista (ne tuli kuitenkin Suomeen ) Kerrotaan asioista, jotka ovat meille itsestäänselvyyksiä (juodaan purosta) Ollaan aitoja Johdetaan ihmisiä hyvin se näkyy asiakkaalle

28 Eväitä menestymiselle! Suomessa asuvilla on maailman parhaan edellytykset onnelliseen elämään, kun huomioidaan talous, terveys, kansalaisen anteliaisuus ja kokemus vapaudesta, sosiaaliset turvaverkot sekä korruption vähäisyys (United Nations: World Happiness Report 3/2018) Maailman vieraanvaraisimmat kaupungit, N=100 (TravelBird 10/2017) 1. Singapore 2. Tukholma 3. Helsinki Suomen ilmanlaatu on maailman paras (Maailman terveysjärjestö WHO 5/2018). Suomalaiset elintarvikkeet ovat Euroopan puhtaimpia (Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA 4/2017). Suomi on maailman turvallisin maa. Maailman talousfoorumi (WEF), The Travel & Tourism Competitiveness Report 2017, Travel Risk Map 11/2017 Helsinki-Vantaan lentokenttä on maailman paras (Travellink) Suomi on maailman vakain valtio (The Fund for Peace, Fragile States Index 2017) Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta. (Maailman talousfoorumi (WEF), The Global Competitiveness Report : Organized crime) Suomessa kuluttajien luottamus talouteen on Euroopan vahvinta. (Euroopan komissio, Business and consumer surveys) Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa (Maailman talousfoorumi (WEF), Global Gender Gap Index 2017 ) Suomen peruskoulutus on maailman parasta. Maailman talousfoorumi (WEF) (The Global Competitiveness Report : Primary Education) Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille (Unicef, UNICEFin tutkimus: Tanska oikeudenmukaisin maa lapsille) Helsingissä on Euroopan suurista kaupungeista helpointa ja miellyttävintä liikkua. (Vertailussa 20 kaupunkia) (Politico 2017, Urban Mobility Index) Tilastokeskus: Suomi maailman kärjessä

29 Kiitos