Tekstiilihuoltoalan työturvallisuus. pesuprosessin eri vaiheissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekstiilihuoltoalan työturvallisuus. pesuprosessin eri vaiheissa"

Transkriptio

1 Tekstiilihuoltoalan työturvallisuus pesuprosessin eri vaiheissa

2 Sisältö Yleistä... 2 Työympäristön ja työmenetelmien sekä niihin liittyvien turvallisuusriskien kartoitus... 2 Pesula työympäristönä... 2 Fysikaaliset tekijät... 2 Ilmastointi ja lämpöolosuhteet... 2 Melu... 4 Kemialliset tekijät... 4 Pöly... 4 Pesuaineet ja kemikaalit... 5 Käyttöturvallisuustiedotteet... 6 Fyysinen kuormittuminen... 6 Nostotyöt... 7 Liikenne... 7 Koneiden huolto... 8 Perehdytys... 9 Suojavaatetus ja henkilönsuojaimet... 9 Palo- ja sähköturvallisuus Pesuloiden työpisteiden kuvauksia ja työturvallisuusnäkökohtia prosessin mukaisessa järjestyksessä Likaisen pyykin vastaanotto, merkkaus ja lajittelu Työn kuvaus Rullakoiden ja häkkien varastointi Likapyykin nostaminen Henkilönsuojaimien käyttö likapyykin lajittelussa...14 Pyykin siirto pesukoneille, pesu ja kuivaus Viimeistely Mankelointi Ergonomia mankelilinjastolla Mankelilinjaston puhdistus- ja huoltotyöt Henkilönsuojainten käyttö mankelilinjastolla Tunneliviimeistely Viimeistelytunnelin puhdistus Prässäys Työskentely prässeillä Viikkaus Työskentely viikkauspöydällä Työskentely taittokoneella Vaatteiden ja varusteiden korjaus Työskentely ompelu-, kuumaliimapaikkaus- ja paistoleimakoneilla Puhtaan pyykin pakkaaminen ja palauttaminen asiakkaalle Pyykin nostaminen ja siirtäminen Erikoispesut Mattohuolto Työskentely mattopesulassa Käsipyyhepesula Työskentely käsipyyhepesulassa Kemiallinen pesu Pesulasanastoa Lähdeluettelo Julkaisija: Työturvalllisuuskeskus, tekstiilihuoltoalan työalatoimikunta Teksti: Paula Kumpula, Sari Säärelä Valokuvat: Paula Kumpula, Sari Säärelä ja Jaana Aho Ulkoasu ja taitto: Pen&Pen Oy Painopaikka: Paintek Pihlajamäki Oy ISBN

3 Lukijalle Tässä oppaassa käymme läpi pesulan työturvallisuusasioita. Oppaan alussa käsittelemme pesulan yleisiä asioita ja sen jälkeen kuvailemme työskentelyä ja työturvallisuusasioita prosessin mukaisessa järjestyksessä eli siinä, missä järjestyksessä pyykki kulkee pesulassa likaisen pyykin vastaanotosta puhtaan pyykin luovutukseen. Emme puutu kaikkiin lakien ja asetusten vaatimiin toimenpiteisiin vaan käsittelemme aihetta käytännönläheisesti ja pyrimme ottamaan huomioon mahdollisimman erityyppisten ja -kokoisten pesuloiden työturvallisuusasioita. Pesuloiden toimistotöiden työsuojeluasioita emme käsittele oppaassa, koska toimistotöistä on olemassa oma työturvallisuusopas. Työturvallisuus sinänsä koostuu monenlaisista tekijöistä ja on vuosien varrella muuttunut aina vain laajemmaksi käsitteeksi, joka kulkee käsi kädessä kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kanssa ja sen osana. Tarkastuksiin perustuva, lähinnä työsuojeluorganisaatioiden toteuttama puutteiden korjauksiin ja vaarojen selvityksiin perustuva työsuojelu on muuttunut suunnitelmalliseksi vaaroja ja muutoksia työssä ja työoloissa ennakoivaksi toiminnaksi, jonka toteuttamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen otetaan koko henkilöstö mukaan. Työturvallisuutta ei saa tilaamalla tai ostamalla, vaan työpaikalle kehittyy oma työturvallisuuskulttuuri työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöllä. Työympäristön turvallisuus on työnantajan vastuulla, mutta jokaisella on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista. Työtä opastettaessa ja siihen perehdytettäessä on neuvottava turvalliset toimintatavat, ja jokaisen velvollisuus on toimia niiden mukaan työssä. Usein työntekijä voi itse valita turvallisen ja vaarallisen työtavan välillä. Tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi tulisi ottaa huomioon työpaikan kehitystoiminnoissa ja suunnittelussa. Toivomme, että tämä opas auttaa teitä luomaan omilla työpaikoillanne positiivisen, jatkuvasti kehittyvän työturvallisuuskulttuurin. Kiitokset Salli Kivimäki Hanna Aaltonen, Tuusulanjärven ammattiopisto Minna Tuominen, Mehiläinen Oy Kaisa Voutilainen, Rovaniemen Työterveys ry Kim Hämäläinen, Loistopesu Oy Ritva Karlsson, Lindström Oy Tekstiilihuoltoalan työalatoimikunta, jossa ovat edustettuina Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry, Toimihenkilöunioni TU ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Kemianliitto ry. Työturvallisuuskeskus 1

4 Yleistä Työympäristön ja työmenetelmien sekä niihin liittyvien turvallisuusriskien kartoitus Työterveyshuolto tekee työympäristöä koskevia työpaikkaselvityksiä, joista selviävät osa työympäristön altistus- ja kuormitustekijöistä. Erilaiset ergonomia- ja riskikartoitukset tuovat esille mahdollisia puutteita olosuhteissa tai toimintatavoissa. Henkilöstön ottaminen mukaan kartoitusten tekoon sitouttaa turvallisten toimintatapojen omaksumiseen. Työntekijät tuntevat parhaiten työpisteensä työ- ja toimintatavat, kun taas joku ulkopuolinen henkilö voi helpommin huomata mahdolliset paremmat vaihtoehdot esimerkiksi näin on aina tehty -työtavoille. Ergonomiakartoituksessa käydään terveydenhuollon asiantuntijan kanssa läpi jokaisen työpisteen suositeltavat työskentelyasennot ja niihin vaikuttavat tekijät sekä mahdolliset korjaavat toimenpiteet. Korjattavaa voi löytyä esimerkiksi työtavoista, työympäristöstä tai työvälineistä. Työnantajan tulee selvittää kaikki työpaikan vaaratekijät. Riskikartoitus tulisi tehdä yhteistyössä henkilöstön kanssa ja tarvittaessa ulkopuolista asiantuntijaapua käyttäen. Kartoitus voidaan tehdä esimerkiksi työpisteittäin, ja siinä tulisi pyrkiä tunnistamaan kaikki mahdolliset työturvallisuusriskit. Tunnistamisen jälkeen riski luokitellaan esimerkiksi vähäiseen, kohtalaiseen ja vakavaan siten, että arvioidaan vahingon toteutumisen todennäköisyyttä suhteessa vahingon suuruuteen. Kartoituksen perusteella laaditaan toimenpidesuunnitelma vaaratekijöiden poistamiseksi tai vähentämiseksi mahdollisimman vähäisiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaan suositusten perusteella jo kohtalaiseen riskiin tulee puuttua korjaavilla toimenpiteillä. Pesula työympäristönä Lähes jokainen pesulassa työskennellyt voinee tunnustaa olettaneensa ensimmäistä kertaa töihin tullessaan, että työpaikalle on tultava kumisaappaissa. Tämä olettamus lienee tullut vanhoista elokuvista ja julkaisuista, joissa tosiaan töitä tehtiin höyryävien patojen ääressä ilman nykyaikaisia koneita ja laitteita ja ne kumisaappaat jalassa. Nykyaikaisissa vaatepesuloissa työympäristö on siisti ja kuiva. Lattioilla ei lainehdi vettä, eikä työskentelyilmakaan ole erityisen kostea. Höyryllä lämmitettävissä tai sitä luovuttavissa koneissa on yleensä poistoputket, jotka vievät höyryn joko lämmön talteenoton kautta tai suoraan ulos. Poikkeuksen edelliseen tekee mattopesula. Silloin, kun mattoja pestään laakapesussa, kumisaappaita joutuu käyttämään, kun lattialla lainehtii vettä. Myös ilma on kostea, eikä pesupaikka muutenkaan voi pysyä siistinä. Pesulan valaistuksen pitää olla tarkoituksenmukainen työpisteen tehtäviin nähden. Useimmissa työpisteissä riittää hyvä yleisvalaistus, mutta esimerkiksi puhtaanpuolen viimeistelytyöpisteissä tulee olla tehokkaampi kohdevalaistus. Valaisimet tulee huoltaa säännöllisesti, koska lamppujen valaistusteho laskee ajan myötä. Tarvittaessa olisi hyvä mitata työpisteiden valaistus ja tehdä valaistussuositusten mukaiset korjaustoimenpiteet. Pesuloissa on omat ongelmansa puutteellisen ilmastoinnin aiheuttaman lämmön nousun sekä melun ja pölyn kanssa. Kaikkiin näihin on mahdollista vaikuttaa, mutta se vaatii investointeja. Toisaalta niihin kannattaa satsata, koska työskentelyolosuhteiden parantaminen lisää työssä jaksamista, viihtymistä ja niiden myötä myös työn tuottavuutta. Fysikaaliset tekijät Ilmastointi ja lämpöolosuhteet Pesulan koneet ja laitteet tuottavat lämpöä. Ilmastoinnilla pyritään riittävän ilmanvaihdon lisäksi pitämään työskentelylämpötila tasaisena. On hyvä, jos ilmastoinnissa on myös ilmanjäähdytyslaitteet, joiden avulla saisi työskentelylämpötilan sopivaksi myös lämpiminä vuodenaikoina. Valitettavasti näin ei aina ole, vaan käytettävissä on koneellisessakin ilmanvaihdossa vain ulkoa tuleva korvausilma. Kesäaikana ulkoa tulevalla korvausilmalla ei saa riittävästi alennettua työskentelylämpötilaa ja lämpiminä päivinä ulkoilma on jo sinällään lämpimämpää kuin sisäilma. Työskentelylämpötilaan voi vaikuttaa pitämällä ilmastoinnin päällä yön yli, jolloin tilat jäähtyvät ja työskentelyolosuhteet ovat edes aamulla paremmat. Korvausilman ottopaikka tulisi suunnitella jo asennusvaiheessa niin, ettei se ole rakennuksen aurinkoisimmalla ja lämpimimmällä puolella varsinkin silloin, kun ilmaa ei jäähdytetä koneellisesti. Huonon ilmastoinnin seurauksena auotaan myös ikkunoita ja ovia, vaikka se auttaa vain paikallisesti ja haittaa ilmankiertoa muualla talossa. Esimerkiksi likapyykinlajittelupisteessä on alipaine, jonka tarkoitus on kuljettaa puhtaan puolen ilmaa likapyykinlajittelun puolelle ja estää vastaavasti ilman siirtyminen sieltä puhtaalle puolelle. Jos likapyykin vastaanotto- ja lajittelupisteeseen tulee lisäilmaa ikkunan tai oven aukaisusta, tämä alipaine häviää. Ikkunoiden ja ovien kautta tuulettaminen aiheuttaa myös haitallista vetoa, ja tästä voi seurata lihassärkyä, nivelkipuja ja vilustumista. Ikkunoiden ja ovien aukominen tuo mukanaan muitakin haittoja, sillä sisään voi lentää hyönteisiä ja lintuja. Hyönteisten pistot ovat yleensä vaarattomia mutta kiusallisia, ja ne voivat välillisesti aiheuttaa vaaratilanteita siirtäessään huomion pois itse työstä. Linnut sotkevat ja saastuttavat ulosteillaan pyykin, eikä niiden levittämien tautien tartuntavaaraa tule väheksyä. 2 Työturvallisuuskeskus

5 Työtilojen lämpötilaan voidaan vaikuttaa myös koteloimalla koneita ja eristämällä esimerkiksi höyryputkia. Samalla ehkäistään myös kuumien putkien aiheuttamia palovammoja. Uusien koneiden valmistuksessa lämmöneristys, joka säästää myös energiaa, on otettu huomioon jo valmistusvaiheessa, sillä esimerkiksi koteloidut mankelit luovuttavat vähemmän lämpöä työympäristöön kuin vanhat avotelaiset, joista höyry pääsee osittain kohdepoiston ohi tai suoraan huoneilmaan. Työskentely voi pesulassa olla hellekausina tukalaa. Pesulan sisäilman suhteellinen kosteus voi varsinkin kesäaikaan nousta korkeaksi, ja ihmisen lämmönsietokyky yleensä laskee ilman suhteellisen kosteuden lisääntyessä. Kuumassa pintaverenkierto ja hikoilu lisääntyvät, mutta jos ilma on lisäksi kosteaa ja seisovaa, hien haihtuminen vaikeutuu. Silloin elimistön lämpötila alkaa nousta ja elimistön toiminta häiriintyy, työntekijä väsyy, virheiden mahdollisuus lisääntyy ja myös tuottavuus kärsii. Jos työtilassa ei ole ilmaa jäähdyttäviä laitteita, voidaan kuumimmissa ja kosteimmissa työpisteissä työskentelyä helpottaa esimerkiksi siirrettävillä tuulettimilla sekä työn tauottamisella ja työnkierrolla. Taukojen välit ja kesto tulee suhteuttaa työskentelylämpötilaan; useammat lyhyet tauot ovat tehokkaampia kuin harvemmin pidettävät pitkät tauot. Olisi hyvä, että myös suojavaatteissa olisi valinnanvaraa erilaisiin lämpöolosuhteisiin. Lämpiminä päivinä on tärkeää huolehtia myös nesteensaannista juomalla työpäivän aikana riittävästi vettä sekä huolehtia siitä, että elimistö saa riittävästi suoloja lisääntyvän hikoilun vuoksi. Jos nestevajetta ei korvata, sisäelinten lämpötila nousee ja elimistön kuivuminen kuormittaa verenkiertoa. Ilman suojatoimia kuumatyöstä saattaa seurata lämpökouristuksia, lämpöpyörtyminen ja jopa lämpöhalvaus. Lämpötilan raja-arvot ja lämpötiloja koskevat suositukset Lämpöolojen on pidettävä yllä ihmisen lämpötasapaino ja lämpöviihtyvyys. Lämpöolosuhteet muodostuvat lämpötilan lisäksi mm. ilmankosteudesta, ilmanliikkeestä (vedosta) ja lämpösäteilystä. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat työn luonne, raskaus, suoritustapa ja vaatetus. Suositeltava ilman suhteellinen kosteus on %. Työn luokitus Lämmön tuotto Lämpötilasuositus Ilman liike Kevyt istumatyö alle 150 W C alle 0,1 m/s Muu kevyt työ W C alle 0,1 m/s Keskiraskas työ W C alle 0,5 m/s Raskas työ C alle 0,7 m/s Lämpötiloista ja ilmanliikkeestä on laadittu ohjearvoja työn kuormituksen mukaan. Kesähelteillä kuumuus kiusaa monia työssä. Joissakin töissä altistutaan kuumuudelle ympäri vuoden. Työnantajan velvollisuutena on teknisin toimenpitein huolehtia siitä, että lämpötila työpaikalla pysyy alle +28 C:ssa silloin, kun ulkoilman lämpötila on alle +25 C. Jos työpaikan ilman lämpötila teknisistä toimenpiteistä huolimatta helteen vuoksi ylittää +28 C, on työtä ryhdyttävä keventämään lyhentämällä työntekijöiden altistumisaikaa kuumuudelle. Altistumisajoiksi ovat kevyissä ja keskiraskaissa, pakkotahtisissa töissä vakiintuneet 50 min tunnin aikana alle +33 C:een lämpötilassa ja 45 min tunnin aikana yli +33 C:een lämpötilassa. Työtä siis tauotetaan min tuntia kohden. Tätä suuremmissa lämpötiloissa ja raskaissa ruumiillisissa töissä on ryhdyttävä erityisiin suojelutoimiin. Niitä ovat työntekijän lämpösairausriskin selvittäminen, erityisen suojavarustuksen käyttäminen ja usein toistuva työn tauottaminen. Ensisijaisia ovat tietenkin ilmanvaihtoon ja lämpölähteiden eristämiseen liittyvät tekniset ratkaisut. Lähde: Lisätietoja Työterveyslaitos, tietokortti kuumassa työskentely Työturvallisuuskeskus 3

6 Melu Pesuloiden ongelmana on usein melu. Tuotannon koneet ja laitteet sekä ilmastointi pitävät aina ääntä. Vaikka melu ei ylittäisikään sille asetettuja raja-arvoja, se on kuitenkin jatkuvana häiritsevää. Melu voi aiheuttaa työperäistä stressiä, joka usein lisää virheitä työssä. Melua ja sen haittoja voidaan vähentää lokeroimalla tiloja ja käyttämällä erilaisia akustisia rakenteita. Lyhytkin lisäseinä tai kattoon asennettu liuskaverho ehkäisee melun etenemistä työtiloissa. Maalatun betonipinnan pinnoittaminen katossa tai seinissä akustiikkalevyillä vähentää melun heijastumista takaisin työtiloihin. Työvälineet voivat aiheuttaa turhaa melua ja suurimpia melupiikkejä. Esimerkiksi väärää materiaalia olevat pyykkivaunun rullat voivat aiheuttaa kovan, yli 100 db:n melupiikin, kun vaunua joudutaan kuljettamaan metalliritilöiden yli. Melua voi vähentää vaihtamalla vaunuun pehmeämmät kumirullat. Rullakoiden siirtoluiskien materiaaliin kannattaa samasta syystä kiinnittää huomiota. Rakenteellisten muutosten tekeminen ei aina ole mahdollista, ja vaikka niitä tehdäänkin, ei niillä ratkaista kaikkia meluongelmia. Tarkoituksenmukaisia kuulonsuojaimia tulee käyttää aina, kun melu ylittää sille asetetut raja-arvot. Kuulonsuojaimia olisi hyvä käyttää pienemmässäkin melussa, varsinkin jatkuva melu on häiritsevää silloinkin, kun se ei ylitä raja-arvoja. Yksilöllinen herkkyys melulle vaihtelee, ja joillekin henkilöille voi kuulovaurioita aiheuttaa jo 75 db(a):n melu (A=jatkuva). Kuulovaurioita ei voi korjata! Kuulonsuojaimet tulee laittaa ennen meluavaan työpisteeseen siirtymistä ja ottaa pois vasta sieltä poistuttaessa, koska melu on vahingollisempaa silloin, kun se lisääntyy kerralla tai niin nopeasti, ettei korva ehdi sopeutua siihen. On oltava erityisen tarkkana, ettei ensimmäinen voimakas meluisku pääse suojaamattomaan korvaan. Työpaikoilla tulisi selvittää eri työpisteisiin soveltuvat kuulonsuojaimet työpisteen melutason lisäksi tehtävän luonteen mukaan. Esimerkiksi pesukoneita käyttävällä on yleensä meluisin työpiste, mutta koneiden käyttö edellyttää kuitenkin niiden äänen kuulemisen, koska usein ensimmäinen merkki koneen viasta on poikkeava ääni. Kuulonsuojaimista löytyy myös puheäänen suodattava malli/tyyppi, jonka käyttö on turvallista, koska suojainta ei tarvitse poistaa kuullakseen esimerkiksi työkaverin puheäänen. Radiolliset kuulonsuojaimet ovat yleistyneet, ja niistä löytyykin hyviä malleja, jotka eivät suodata kaikkia ympäristöstä kuuluvia ääniä ja ovat siten turvallisia käyttää myös pesukoneilla työskenneltäessä. Ne puolustavat paikkaansa, koska esim. keskusradion huudattaminen yleismelun yli lisää ennestäänkin ärsyttävää melutasoa. Kuulonsuojaimia on olemassa erilaisiin melutilanteisiin: mm. kertakäyttöiset korvatulpat, uudelleen käytettävät korvatulpat, sankatulpat sekä kuulonsuojaimet. Kuulonsuojaimia on erilaisilla ominaisuuksilla, kuten elektronisia ja ei-elektronisia, jotka suodattavat haitallisen melun pois mutta päästävät hälytys- ja varoitusäänet sekä puheen läpi. Kuulonsuojaimia on myös sisäänrakennetulla FM-radiolla sekä suunnattavilla mikrofoneilla, jotka vahvistavat ja parantavat puheääniä. Lisätietoa Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston julkaisu, Kuulosi on tärkeä. Ladattavissa esimerkiksi työsuojelupiirien sivustolta Kemialliset tekijät Kattoon asennettu liuskaverho ehkäisee koneiden melun etenemistä työtiloissa. Pöly Pesuloissa käsiteltävistä vaatteista irtoaa aina pölyä. Tekokuitujen yleistyminen vaate- ja sisustustekstiileissä on vähentänyt pölyisyyttä. Massapyykkiä pesevien sairaala- ja hotellipyykkiä pesevien pesuloiden tuotteissa on vielä paljon luonnonkuituja, lähinnä puuvillaa, josta irtoaa pölyä prosessin eri vaiheissa. Pesukoneissa, kuivureissa ja viimeistelylaitteissa on nukkasuodattimet, jotka keräävät irtopölyn vaatteista. 4 Työturvallisuuskeskus

7 Melussaolon riskirajat. Taulukossa on esitetty äänen voimakkuudet ja riskirajat. Aikaraja tarkoittaa aikaa, jonka jälkeen kuulovaurion riski toistuvassa melualtistuksessa on todennäköinen. Kun äänitaso nousee 3 desibeliä melussaoloaika on pienennettävä puoleen. Koneista pääsee kuitenkin aina jonkin verran pölyä työtilaan höyryn ja kuivausilman mukana. Myös kuivan pyykin käsittelyssä, likapyykkiä lajiteltaessa ja puhdasta viikattaessa, irtoaa pölyä. Ilmastoiduissa tiloissa kaikki pöly ei laskeudu lattiaan, vaan sitä leijuu huoneilmassa ja kertyy helposti kaikille pinnoille. Pölyä kertyy myös katon rajaan valaisimien päälle sekä ilmastointi- ja muille putkille, joita pesuloissa on paljon. Nämä putket ja ilmastointilaitteet tulee puhdistaa säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Pölyn kertymistä katon rajaan putkille voi ehkäistä esimerkiksi akustointitöiden yhteydessä, kun katto lasketaan ja levyt asennetaan putkistojen alapuolelle. Lattioille ja koneiden päälle kertyvä pölykerros sileällä pinnalla aiheuttaa liukastumisen vaaran, jollei sitä riittävän usein poisteta. Pöly on myös paloturvallisuusriski. Pöly syttyy helposti esimerkiksi hitsauskipinöistä ja pölyiset ilmastointikanavat voivat aiheuttaa palon nopean leviämisen. Pölyn haittoja voi vähentää huolellisella ja säännöllisellä siistimisellä. Pölyisimmissä työvaiheissa tulee käyttää tarkoituksenmukaisia suojaimia. Hengityssuojaimet, joita on saatavilla venttiilillä tai ilman, suodattavat pölyä hengitysilmasta tehokkaammin kuin pelkät kasvomaskit. Toisaalta kuumassa työskenneltäessä hengityssuojain on hiostavampi ja epämiellyttävämpi käyttää kuin maski. Pesuaineet ja kemikaalit Tekstiilien ja mattojen huollossa käytetään monenlaisia pesuaineita ja -kemikaaleja. Pesuloissa käytettävät aineet ovat yleensä jauheena, nesteenä tai emulsiona. Uusinta uutta pesukemikaaleissa ovat pastan muodossa olevat aineet, ja ne ovatkin käytössä turvallisempia kuin käsiteltäessä roiskuvat nesteet tai pölisevät jauheet. Varovaisuuden ja huolellisuuden tärkeys on silti aina muistettava kaikkia kemikaaleja käsiteltäessä. Lähes kaikissa pesuloissa on jo käytössä automaattiset annostelujärjestelmät; pesukone annostelee pesuaineet suoraan ohjelmaan asennetun toiminnon mukaisesti joko viereen asetetuista astioista tai vielä yleisemmin kaikkiin koneisiin keskitetysti pesuainehuoneesta. Yleisin suurien pesuloiden pesuainejärjestelmä on sellainen, jossa pääpesuaine on joko suoraan litran säiliöissä liuoksena tai valmistetaan liuokseksi jauheesta ja vedestä. Lisäaineet, kuten valkaisuaine, desinfiointiaine ja viimeistelyaine, ovat 200 litran tynnyreissä. Pääpesuaineen pumppu käy koko ajan, ja kone annostelee putkistossa kulkevaa pesuainetta ohjelman mukaan. Kaikista lisäainetynnyreistä lähtee omilla pumpuilla konekohtaisesti omalla letkulla/putkella aine, ja pumput käynnistyvät koneen ohjelmasta tulevien käskyjen mukaan. Automatiikka vähentää pesuaineiden käsittelyä ja altistumista niiden haittatekijöille. Suurimmilta pesu- Työturvallisuuskeskus 5

8 ainetoimittajilta löytyy atk-ohjelmia, joilla voi seurata esimerkiksi aineiden pitoisuuksia, jäämiä ja kulutusta tietokoneelta. Tällaisia ohjelmia käytettäessä vähenee kemikaaleille altistuminen myös pesuprosessin laadunvarmistustoimenpiteissä, koska käsin tehtäviä mittauksia voi vähentää tai ainakin harventaa. Vielä on kuitenkin olemassa myös sellaisia pesuloita, joissa kaikki pesuaineet annostellaan käsin mitta-astialla suoraan koneeseen. Tämä edellyttää muita teknisiä ratkaisuja ja henkilönsuojainten käyttöä kemikaalialtistumisen hallitsemiseksi. Kemikaaleja käsitellään myös steriilin pyykin käsittelytilassa, ns. puhdastilassa. Tilojen desinfiointiin käytetään yleensä pinta-aktiivisia aineita, jotka ovat ihoa ärsyttäviä. Hengitysilman pitoisuuksia voidaan mitata tarvittaessa. Pesuaineen valmistus jauheesta. Kemikaaleja käsiteltäessä on aina käytettävä tarkoitukseen soveltuvia suojakäsineitä, päähineitä, hengityssuojaimia ja suojalaseja tai koko kasvot peittävää visiiriä. Myös käsivarret ja pää tulisi suojata, koska aineet voivat aiheuttaa ihoärsytystä ja allergiaa. Pesulan koneiden huollossa käytetään erilaisia öljyjä, liuottimia ja erikoiskemikaaleja. Myös tilojen siistimisessä käytetään useita erilaisia kemikaaleja. Näihin tarkoituksiin käytettäviä kemikaaleja tulee säilyttää niille varatuissa paikoissa ja myös niiden käsittelyssä tulee muistaa turvalliset käsittelytavat. Yleensä näitä kemikaaleja on lukumäärällisesti enemmän kuin pesulan tuotannon kemikaaleja, mutta ne eivät aiheuta suurempaa turvallisuusriskiä, koska ne ovat pienemmissä erissä, niitä käyttäviä työntekijöitä on vähemmän ja niitä käytetään harvemmin. Käyttöturvallisuustiedotteet Käyttöturvallisuustiedotteista löytyy tarkemmat tiedot kunkin aineen käsittelyssä tarvittavista henkilökohtaisista suojaimista. Kemikaaleja käsittelevien työntekijöiden tulee tutustua tiedotteisiin aina ennen uusien kemikaalien käyttöönottoa ja myös silloin, kun aineita käsittelevä henkilö vaihtuu. Käyttöturvallisuustiedotteista löytyy kaikki tarvittava tieto mm. aineen sisällöstä, käsittelystä, suojaimien tarpeesta ja laadusta sekä siitä, mitä tulee tehdä mahdollisen altistumisen tai vahingon sattuessa. Pesuaineiden ja -kemikaalien toimittajat ovat velvollisia antamaan kaikista toimittamistaan aineista käyttöturvallisuustiedotteet, ja niitä löytyy myös yleisimpien pesuainetoimittajien nettisivuilta. Käyttöturvallisuustiedotteet on päivätty, ja tuleekin seurata, että tiedotteet eivät ole kahta vuotta vanhempia. Käyttöturvallisuustiedotteet on järjestettävä työpaikalla niin, että ne löytyvät myös sieltä, missä pesuaineita ja -kemikaaleja käsitellään. Fyysinen kuormittuminen Työ pesulassa on raskasta, ja siinä on paljon toistotyötä, jonka samanlaisina toistuvat liikkeet kuormittavat työntekijää fyysisesti. Työn kuormittavuutta voidaan tasoittaa ja vähentää työnkierrolla. Samalla myös työpisteen muut haittatekijät vaihtelevat, eikä meluisimmassa tai pölyisimmässä työpisteessä ole aina sama työntekijä. Pienissä, lähinnä yksityisten asiakkaiden pyykkiä pesevissä pesuloissa koneet ja laitteet ovat usein vanhoja. Työssä ei silloin saavuteta tässä oppaassa kerrottuja uusien koneiden ja laitteiden etuja. Toisaalta työntekijöitä on vähän, joskus vain yksi, ja hän hoitaa kaikki eri työvaiheet eikä näin jonkin vanhan laitteen kuormittavuus ole jatkuvana haittana koko työpäivää. Työn kuormittavuutta vähentää myös työvälineiden tarkoituksenmukaisuus ja niiden kunnossapito sekä erilaisten apuvälineiden käyttö. Pienet, rullilla kulkevat apupöydät sopivat moneen tarkoitukseen: niitä voi käyttää ylimääräisenä laskutilana, väliaikaisena pakkauspöytänä ja pienien pyykkierien siirtelyyn. Työasento on parempi kuin esimerkiksi lattialla laatikolla vetäessä, mitä vielä tänäkin päivänä näkee tehtävän. Jos laatikoita joutuu kuitenkin lattialla vetämään, voi vetämisen apuna käyttää varrellista koukkua. Pyykkivaunuja käytetään useissa työpisteissä, ja niiden olisi oltava kevyesti kulkevia. Rullat tulisi puhdistaa ja huoltaa riittävän usein, koska yksikin rullaan kiertynyt lanka voi jo tehdä vaunun siirtelyn raskaaksi. Kumartelua vähentää, kun vaunussa on jousitettu pohja tai muu vastaava mekanismi, joka nostaa pohjaa ylemmäs sitä mukaa, kun pyykin määrä vähenee. Kaikkien rullilla kulkevien vaunujen ja rullakoiden tulisi olla sellaisia, että niiden rullat pyörivät joka suuntaan, jotta niiden liikuttelu on helppoa ja nopeaa myös ahtaissa tiloissa. Pyykkiä kuljetetaan rullakoilla, joiden ovet ja luukut on syytä pitää suljettuina. Avoimet ovet ja luukut aiheuttavat rullakoita siirreltäessä käsien ja sormien litistymisvaaran ja voivat heilahtaessa lyödä kasvoihin. Myös Työturvallisuuskeskus

9 Käyttöturvallisuustiedote. pakattuja rullakoita sulkiessa on oltava huolellinen ja varovainen, ettei litistä käsiään. Pesulatyö on enimmäkseen seisomatyötä. Lattiat ovat yleensä kovaa pölyttömäksi käsiteltyä betonia. Työssä on käytettävä asianmukaisia työjalkineita. Oikein valituilla ammattijalkineilla voidaan estää useimmat varvas- ja jalkapohjavammat sekä pienentää liukastumisvaaraa. Jalkineet voivat suojata myös tukija liikuntaelimiä haitalliselta kuormitukselta. Lisäksi jalkojen väsymistä voi ehkäistä siihen tarkoitukseen kehitellyillä kumimatoilla, ja niitä tulisi olla käytettävissä kaikissa seisomatyöpisteissä. Työskentelykorkeus ei aina ole kaikille työntekijöille sopiva, eikä kaikkien koneiden ja laitteiden työskentelykorkeutta voi säätää. Kun työskennellään yksin, esimerkiksi prässillä, voi lyhyempien työntekijöiden työasentoa helpottaa siirrettävällä korokkeella. Koroketta suunniteltaessa on otettava huomioon korokkeeseen kompastumisvaara. Nostotyöt Pesuloissa on paljon työvaiheita, joissa nostellaan pyykkisäkkejä, vaatenippuja ja laatikoita. On tärkeää opetella oikea nostotekniikka, vaikka nostettavat eivät aina ole painavia, sillä nostovaiheet ovat usein toistuvina kuormittavia. Jos nostoon käytetään nostolaitteita, on varmistettava laitteen nostokyky tehtävään riittäväksi ja käytettävä oikein nostoliinoja tai muita nostoapuvälineitä vahinkojen välttämiseksi. Henkilönostoihin saa käyttää ainoastaan henkilönostoihin suunniteltuja, valmistettuja, hyväksyttyjä ja tarkastettuja nostolaitteita ja apuvälineitä. Henkilönostokoria ei saa käyttää tavaran nostoon, eikä nostolaitteella henkilönoston aikana saa nostaa muuta kuormaa kuin nostettavan henkilön työssään tarvitsemat työkalut ja tarvikkeet. Suositeltavaa on käyttää turvavaljaita, jotka kiinnitetään nostokoriin. Henkilönostoissa kuljettajan ja nostettavan alaikäraja on 18 vuotta. Liikenne Pesuloissa tilat käytetään tehokkaasti. Liikkumisen käytännöllisyyden ja turvallisuuden vuoksi on pidettävä kulkuväylät siisteinä ja avoimina. Niissä työpisteissä, joissa ajetaan trukeilla tai pinontavaunuilla, tulee käyttää turvajalkineita, joissa on varvassuojus. Huoltohenkilökunta käyttää myös turvajalkineita, joissa on varvassuojus ja lisäksi antistaattinen suojausominaisuus. Työturvallisuuskeskus 7

10 Jos pyykin siirtelyyn käytetään trukkeja tai pinontavaunuja, työpaikalla tulisi olla selkeät liikennesäännöt. Trukkien ja työntekijöiden havaitsemista puolin ja toisin helpottaa eri suuntiin näyttävien peilien asentaminen sellaisiin paikkoihin, joissa näkyvyys on huono tai kokonaan estynyt. Trukkeihin voi asentaa vilkkuvalon, joka käynnistyy trukin liikkuessa ja herättää muun liikenteen huomion. Valo helpottaa havaitsemista myös silloin, kun ajetaan trukilla kulman takaa, sillä valo heijastuu seinän kautta ja ilmaisee trukin tulon. Suositeltavaa on, että trukkeja ja pinontavaunuja käyttäville työntekijöille järjestetään trukkikoulutus. Kulkuväylät tulisi sopia niin, ettei turhaan kuljeta sellaisissa paikoissa, joissa on mahdollista joutua tapaturman vaaraan. Esimerkiksi pesukoneiden lähellä tulee välttää turhaa kulkemista varsinkin silloin, kun niissä on ohjelmoituja toimintoja, kuten täyttösuppilon laskeutumisia tai koneen kallistumisia tyhjennykseen. Koneita täyttävä pesijä voi olla työskentelemässä samanaikaisesti toisella koneella eikä näin ole varoittamassa ohikulkevia mahdollisista vaaroista. Jos kattoradoilla olevien täysien säkkien alla on kuljettava tai työskenneltävä, tulee säkkien alle asentaa turvaverkko tai muu vastaava, joka ehkäisee säkin mahdollisesti auetessa tai hajotessa sisällön putoamisen alla olevan henkilön päälle. Koneiden huolto Koneita huollettaessa on huolehdittava huoltotöiden turvallisuuden vuoksi siitä, että koneella kulloinkin työskentelevät ovat tietoisia huoltotöistä. Koneen käynnistyminen huoltotoimenpiteiden aikana tulee estää lukitsemalla koneen turvakytkin (erotuskytkin) 0-asentoon ja asettaa käynnistyskytkimeen kieltokilpi ei saa käynnistää. Koneissa, joissa ei ole turvakytkintä lukitaan paikallisohjain 0-asentoon ja asetetaan kieltokilpi. Lisäksi sähköasentaja poistaa sulakkeen sähkökeskuksesta ja asettaa käynnistyskieltokilven. Tämän jälkeen erotus vielä varmennetaan koekäynnistysyrityksellä. Kieltokilpi ei saa käynnistää. Kattoratojen alla työskenteleminen on turvattava esimerkiksi verkolla. Varsinkin massapyykkiä pesevien pesuloiden koneet ovat suuria ja korkeita. Tulisi selvittää, voiko koneiden yhteyteen rakentaa kulkusiltoja, jotta huoltotyöt olisivat turvallisempia korkeissa työkohteissa. Huoltotöissä tulee noudattaa samoja työsuojelumääräyksiä kuin osastoilla työskentelevien työntekijöidenkin ja käyttää samoja henkilökohtaisia suojaimia pölyä, kemikaaleja ja melua vastaan, tietysti ottaen huomioon altistumisaika. Pesuloiden koneissa ja laitteissa on paljon paineilmalla toimivia vaiheita. Koneiden pölyn pois puhaltamiseen käytetään paineilmapistoolia. Paineilmaa käsiteltäessä on oltava varovainen, varsinkin jos on haavoja iholla, koska ilman pääseminen verenkiertoon voi olla kohtalokasta ja aiheuttaa jopa kuoleman. Tästä syystä on tärkeää, ettei päällä olevia suojavaatteita puhdisteta paineilmapistoolilla. Paineilmapistoolia käytettäessä tulee aina varmistaa ennen hanan avaamista, että letkun liitin on turvallisesti kiinni niin, ettei se pääse avattaessa irtoamaan ja iskemään käyttäjää kasvoihin. Paineilmaletku on tyhjennettävä aina käytön jälkeen, ettei se irrotettaessa pääse iskemään työntekijää. Yleisenkin työturvallisuuden kannalta koneiden käyttäjille tulee opastaa hätä seis-kytkinten paikat ja vai- 8 Työturvallisuuskeskus

11 Väri Virtaava aine Tekstin tai nuolen väri Hopeanharmaa Vesihöyry Musta Vaaleansininen Paineilma Musta Ruskeankeltainen Muut kaasut Musta Vihreä Vesi nestemäisessä muodossa Valkoinen Ruskea Palavat nesteet, öljyt Valkoinen Violetti Hapot ja emäkset Valkoinen Musta Muut virtausaineet Valkoinen Putkistojen tunnusvärit kutusalue, jotta vaaratilanteessa saadaan koneet nopeasti pysäytettyä vahinkojen välttämiseksi ja minimoimiseksi. Huoltotöiden turvallisuuden vuoksi olisi hyvä maalata teollisuuden tapaan putkistot eri väreillä, jotta voidaan nopeasti havaita, mitä putkessa on. Putkistojen perustunnusvärit on esitetty seuraavassa taulukossa. Perehdytys Perehdyttämisellä on suuri merkitys työturvallisuudelle. Perehdyttäminen auttaa omaksumaan oikeat, turvalliset työtavat ja noudattamaan mm. työturvallisuusmääräyksiä. Perehdyttämistä tarvitsevat uusien työntekijöiden lisäksi muun muassa ne, joiden työtehtävät muuttuvat. Koneiden, laitteiden ja tilojen kunnossapito ja niiden asianmukaisen käytön opastaminen lisäävät turvallisuutta työssä. Usein työntekijä voi itse valita turvallisen ja vaarallisen työtavan välillä. Vaarallisempaan tapaan voi houkutella työtavan nopeus ja vaivattomuus kiireessä. Työntekijän huolellisuus ja tarkkaavaisuus ehkäisevät parhaiten työtapaturmilta, eikä kiire saisi koskaan olla esteenä turvalliselle työnteolle. Suojavaatetus ja henkilönsuojaimet Asianmukainen suojavaatetus suojaa työntekijää likaista pyykkiä käsiteltäessä. Puhtaalla puolella suojavaatetus varmistaa osaltaan tekstiilien puhtauden säilymisen koko prosessin läpi. Suojavaatteet eivät saa olla käyttäjälleen liian isoja eivätkä pieniä. Jos vaatteet ovat pieniä, ne rajoittavat liikkumista, ja jos taas liian isoja, ne voivat tarttua koneisiin tai laitteisiin. Pesulassa voi olla eri työpisteissä kuljettimia ja liukuhihnoja, jolloin suojavaatteissa ei saa olla esimerkiksi pitkissä hihoissa nappeja, jotka voivat tarttua liikkuvien hihnojen väliin. Jos käytetään solmittavia esiliinoja, tulee ne solmia niin, etteivät nauhojen päät jää roikkumaan. Samasta syystä myös riippuvien korujen käyttöä on vältettävä ja pitkät hiukset on syytä pitää sidottuna. Sormuksetkin voivat tarttua koneisiin tai laitteisiin, ja niiden käyttöä tulee välttää myös hygieniasyistä, koska niiden alle kertyy helposti mikrobeja. Vertailevia esimerkkejä mikrobimääristä: kynnen alla on Suomen väkiluvun verran mikrobeja, sormuksen alla on Euroopan väkiluvun ja esimerkiksi kynsivallin tulehduksessa maailman väkiluvun verran mikrobeja. Hygieenisillä työtavoilla ehkäistään puhtaan pyykin likaantuminen. Samalla hygieeniset työtavat ehkäisevät työntekijää saamasta tartuntaa esimerkiksi infektoituneesta pyykistä. Käsihygienia on pesulassakin yksi tärkeimmistä hygienia-asioista. Hengityssuojaimia ja suojapäähinettä tulee käyttää pölyisissä työtehtävissä, ja likaista pyykkiä lajiteltaessa kasvosuojaimet suojaavat työntekijää myös lialta ja sen sisältämiltä mikrobeilta. Suojalasit ovat tarpeen kemikaaleja käsitellessä ja silloin, kun likapyykki sisältää vaarallisia aineita tai aiheuttaa ärsytysoireita. Käsineitä tulee käyttää likaista pyykkiä lajitellessa ja silloin, kun pyykkikoneita täyttäessä joutuu koskemaan pyykkiin. Kädet tulisi suojata myös silloin, kun joutuu jatkuvasti käsittelemään puhdasta märkää pyykkiä, esimerkiksi pyykkikoneita tyhjennettäessä, koska kosteus kuivattaa käsiä. Pesuloissa käytettävät pesu- ja lisäaineet ovat tehokkaampia ja voimakkaampia kuin kotitalouksissa käytettävät pyykinpesuaineet. Voimakkaat aineet aiheuttavat iholle joutuessaan ihoärsytystä, ja osa niistä on syövyttäviä. Myös hengityselimistö joutuu alttiiksi voimakkaita kemikaaleja käsiteltäessä. Tarkoituksenmukaisia suojaimia on käytettävä, vaikka kemikaaleja käsitellään satunnaisesti, koska jo satunnainenkin altistuminen voi aiheuttaa ihoärsytystä ja lisäksi allergiaa tai astmaa, kun käsittelykerrat toistuvat kuitenkin työuran aikana. Allergikot ja astmaatikot voivat saada oireita hyvin pienistä määristä aineita, vaikka pitoisuudet ilmassa niitä käsiteltäessä eivät ylittäisikään sallittuja määriä, koska rajat määritellään aina terveiden ihmisten mukaan. Kemikaaleja joutuu pesulassa käsittelemään, annosteltiinpa aineet sitten suoraan koneeseen tai auto- Työturvallisuuskeskus 9

12 maattisen annostelujärjestelmän kautta. Kemikaaleja käsiteltäessä on aina käytettävä tarkoitukseen soveltuvia suojakäsineitä, päähineitä, hengityssuojaimia ja suojalaseja tai koko kasvot peittävää visiiriä. Perusliuosta valmistettaessa jauheesta tulee käyttää myös suojalaseja, sillä näin estetään mahdollisten roiskeiden pääsy silmiin. Suojalaseja tulee käyttää myös nestemäisiä kemikaaleja käsiteltäessä. Hengityssuojaimia tulisi käyttää liuotteita käytettäessä ja kaikkia jauheen muodossa olevia aineita käsiteltäessä, koska jauhe aina pölisee. Pesuainehuoneessa tai koneiden lähellä silloin, kun pesuaineet annostellaan käsin, on myös hyvä olla silmienhuuhteluvälineet, ellei paikalla ole silmäsuihkua. Hengityksensuojain Silmiensuojain Kuulonsuojaimet Suojavaatetus Turvajalkineet Henkilönsuojaimien turvamerkinnät työpaikoilla (VNp 976/1994). Merkeillä annetaan tietoa tai ohjeita esimerkiksi siitä millä alueilla työpaikalla on käytettävä kuulonsuojaimia. Silmienhuuhtelupiste. Pullot on vaihdettava uusiin jokaisen käyttökerran jälkeen. Suojaimien käyttöön vaikuttaa aina niiden helppo saatavuus, ja siksi onkin hyvä huolehtia siitä, että tarvittavat välineet ovat aina käden ulottuvilla siellä, missä niitä tarvitaan. Henkilökunta tulee perehdyttää suojaimien oikeaan käyttöön ja selvittää, mistä suojaimet löytyvät ja missä niitä tulee käyttää. Suojaimia tulee säilyttää niille varatuissa suljettavissa kaapeissa tai pusseissa. Palo- ja sähköturvallisuus Päivittäisessä paloturvallisuudessa tulee huolehtia työpaikan siisteydestä ja yleisestä järjestyksestä. Pesuloissa paloturvallisuusriskin suurimmat aiheuttajat ovat pöly ja likapyykin sisältämät liuotteet ja rasvat. Pöly syttyy helposti esimerkiksi hitsauskipinästä ja leviää nopeasti pölyisten ilmastointikanavien kautta. Pöly aiheuttaa tulipalovaaran myös sähkölaitteissa. Sähkölaitteet on pidettävä puhtaana liasta ja pölystä, koska staattinen sähkö voi aiheuttaa palon syttymisen. Likapyykissä herkästi syttyviä aineita esiintyy esimerkiksi teollisuudessa puhdistusriepuina käytettävissä pyyhkeissä ja korjaamoiden suojahaalareissa. Rasvainen keittiöpyykki ja leipomopyykki voivat aiheuttaa paloturvallisuusriskin, koska niihin voi jäädä pesun jäljiltä rasvaa, joka liian voimakkaan kuivaamisen tai huonon jäähdytyksen seurauksena voi syttyä palamaan. Kuivattavaa pyykkiä tulee aina jäähdyttää riittävästi palovaaran ehkäisemiseksi. Pesulan koneiden ja laitteiden asennuksissa ja korjauksissa syntyy kipinöitä esimerkiksi hitsauksen ja laikkaleikkauksen yhteydessä. Jos näitä asennuksia ja korjauksia ei voi tehdä vakituisella tulityöpaikalla, kyseessä on tilapäinen tulityöpaikka. Tilapäisellä tulityöpaikalla tällaisia asennuksia ja korjauksia saa tehdä vain tulityökoulutettu henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti. Tulitöiden tekeminen edellyttää aina tulitöiden valvontasuunnitelman mukaisia turvallisuustoimenpiteitä ennen tulityön aloittamista, tulityön aikana ja tulitöiden jälkeen. Tulitöiden valvontasuunnitelmassa määritellään muun muassa yrityksen tulitöistä vastaavat henkilöt, vakituinen tulityöpaikka, tulityölupakäytäntö ja tilapäisen tulityöpaikan turvatoimet. Työntekijät on perehdytettävä hätätilanteiden varalta. Jokaisen työntekijän tulee tietää turvallinen poistumisreitti rakennuksesta. Poistumisreiteillä ei saa säilyttää tavaroita, ja poistumisovet on saatava auki sisäpuolelta ilman avainta. Jokaisen työntekijän tulisi osata tehdä hätäilmoitus. Hätäilmoituksen yleisohje: 1. Soita hätäpuhelu itse, jos voit. 2. Kerro, mitä on tapahtunut. 3. Kerro tarkka osoite ja kunta. 4. Vastaa kysymyksiin. 5. Toimi annettujen ohjeiden mukaan. 6. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan. 10 Työturvallisuuskeskus

13 Alkusammutusvälineiden sijainti ja käyttö tulee opastaa kaikille työntekijöille. Välineiden on oltava nopeasti ja helposti saatavilla, eikä niiden eteen saa jättää mitään. Perehdytettäessä tulee myös korostaa, että sähkölaitepalojen ja palavien nesteiden sammuttamiseen ei vesi sovellu, vaan niihin on käytettävä hiilidioksidisammuttimia. Palo-ovet on pidettävä kiinni, eikä niiden sulkeutumista saa estää esimerkiksi kiilaamalla. Työntekijöille tulee opastaa myös ilmastointilaitteiden sulkeminen, jotta tulipalon sattuessa tulen leviäminen saataisiin mahdollisimman nopeasti estettyä. Pelastautumisvalmiutta tulisi ylläpitää säännöllisillä paloharjoituksilla. Työskenneltäessä kosteissa sähköä johtavissa tiloissa sähkölaitteilta ja sähkötyökaluilta edellytetään erityisvaatimuksia. Pesukoneita ja tuotantolaitteita ei kuitenkaan saa puhdistaa vedellä varomattomasti. Vääriin paikkoihin joutunut vesi voi aiheuttaa käyttöhäiriöitä, vaikka koneet olisi irrotettu pesun ajaksi sähköverkosta. Sähköturvallisuuden kannalta on tärkeää, että työssä käytettävät sähkölaitteet, -johdot sekä pistorasiat ovat ehjiä. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan vioista esimiehelle, huoltohenkilökunnalle tai muulle suojeluvalvojalle. Sähkölaitteiden suunnittelu, rakentaminen, korjaus ja huolto edellyttävät erityistä sähköalan asiantuntemusta. Näitä töitä saavat suorittaa vain sähköalan ammattilaiset. Sähkökaappien ovet saa aukaista vain sähköalan ammattilainen silloin, kun osittainenkin kosketussuojaus puuttuu. Ylivirta- ja lämpöreleiden tai -ilmaisimien palautuksen eli kuittauksen voi suorittaa myös opastettu henkilö silloin, kun kohde on osittain tai kokonaan kosketussuojattu. Opastuksessa tulee ilmetä, miten releen palautus eli kuittaus suoritetaan turvallisesti. Työturvallisuuskeskus 11

14 Pesuloiden työpisteiden kuvauksia ja työturvallisuusnäkö Kemiallisten pesuloiden sekä muiden erikoispesuloiden, kuten matto- ja käsipyyhepesuloiden, prosessit poikkeavat osin tai kokonaan tästä kuvauksesta, ja niitä käsitellään tässä oppaassa erikseen. Pyykin vastaanotto ja merkkaus + pyykin lajittelu Pyykin pesu vesi kemiallinen erikoispesut Kuivaus Viimeistely mankelointi tunneli prässäys viikkaus Korjaus Pakkaus Asiakas Vuokaavio prosessin kulusta. Likaisen pyykin vastaanotto, merkkaus ja lajittelu Laitos- ja hotellipyykki vastaanotetaan joko erillisen likapyykkivaraston kautta, josta se siirretään likapyykinlajittelupisteeseen, tai pyykkivarasto on lajittelupisteen yhteydessä. Joissakin pesuloissa pyykki tuodaan pesulaan rullakkoon pakatuissa säkeissä, jotka tyhjennetään suoraan lajitteluhihnalle. Pesulassa voi olla myös lajittelemattoman likapyykin välivarasto kattoradoilla, jolloin säkit varastoidaan kattoradalle ennen varsinaista lajittelua, tyhjennetään kattoradan kautta lajitteluhihnalle ja lajitellaan edelleen pesukoneille lähteviin säkkeihin. Likapyykkiä ja likapyykipyykkisäkkejä rullakoissa. Työn kuvaus Likainen pyykki tuodaan pesulaan joko asiakkaan tai pesulan kuljettamana, pusseissa, säkeissä, rullakoissa tai häkeissä. Kotitalouksien pyykki vastaanotetaan yleensä asiakaspalvelupisteessä, joka on joko pesulassa tai erillisessä pesulapalvelumyymälässä, josta se edelleen kuljetetaan pesulaan. Jos likapyykin lajittelupiste on samassa tilassa pyykin vastaanoton kanssa, tulisi tila suunnitella niin, että se on riittävän etäällä ulko-ovista, ettei työpiste olisi vetoinen. Kotitalouksien ja muu merkkaamaton pyykki merkataan esimerkiksi kertamerkkaus- tai paistoleimauskoneella vastaanotossa. Laitos- ja hotellipyykki on yleensä valmiiksi merkattua, tai vaatteissa on sirut tai viivakoodit, joista selviävät mm. tarvittavat asiakkaan tiedot. Pyykin lajittelua hihnalla. 12 Työturvallisuuskeskus

15 kohtia prosessin mukaisessa järjestyksessä Pyykki lajitellaan pöydällä tai liikkuvalla hihnalla pesueriin värin, materiaalin, käyttötarkoituksen, likaisuuden ja pesunkeston mukaan. Lajittelussa pyykistä erotellaan pois kaikki, mikä voi vahingoittaa pyykkiä, sen käsittelyssä käytettäviä koneita ja laitteita tai sitä eri työvaiheissa käsitteleviä työntekijöitä. Pesuun ei saa mennä esimerkiksi roskia, kyniä, neuloja ja huulirasvoja. Asevelvollisten pyykin mukana voi tulla myös harjoituksissa taskuihin jääneitä panoksia ja luoteja. Asevelvollisten pyykkiä voidaan säkittää lajittelematta suoraan rullakosta tai häkistä, koska valtaosa siitä tulee pesulaan niin, että häkissä on vain yhtä artikkelia ja taskut on yleensä valmiiksi tyhjennetty. tojen yhteydessä on myös käytävä lääkärillä, joka ohjaa tarvittaviin tutkimuksiin mahdollisten HIV- tai hepatiittitartuntojen varalta. Suositeltavaa olisi, että vakituisesti likapyykinlajittelussa työskenteleville annetaan hepatiitti- ja jäykkäkouristusrokotukset. Rokotuksia kannattaa harkita myös niille, joiden työnkiertoon kuuluu likapyykinlajittelupiste. Rokotukset tulevat yleensä halvemmaksi kuin tartunnoista aiheutuneet sairauspoissaolot. Pyykkiä lajitellaan myös vaunuihin silloin, kun kattoratoja ei ole ollenkaan tai kun pesukone ei ole kattoradalta täytettävissä. Kattoradoilla liikkuvien säkkien lisäksi on olemassa myös muita menetelmiä ja laitteita pyykin viemiseksi pesukoneelle ja sen täyttämiseksi koneellisesti, esimerkiksi pyykkiä voidaan lajitella hihnalle, joka vie sen suoraan pesukoneeseen. Rullakoiden ja häkkien varastointi Rullakoiden ja häkkien varastointi- ja vastaanottopisteiden lattioiden tulisi olla suorat ja tasaiset, jotta rullakot ja häkit eivät kaadu ja niiden siirtäminen olisi mahdollisimman vaivatonta ja turvallista. Rullakoiden luukut ja ovet on hyvä sulkea tyhjennyksen jälkeen, koska rullakoita siirreltäessä on vaara, että avoin luukku lyö kasvoille tai litistää käden tai sormen. Likapyykin säkitys häkistä kattoradan säkkiin. Työskentelykorkeutta ja -etäisyyttä voi säätää pinontavaunulla. Sairaaloista ja laitoksista tulee tartuntavaarallista eli ns. infektiopyykkiä, jota ei lajitella ollenkaan. Tällainen likapyykki on pakattu keltaisiin säkkeihin, joihin voi olla merkitty myös pesulämpötila, jossa pyykki on pestävä. Nämä pussit tyhjennetään hygieniamääräyksiä noudattaen suoraan koneeseen. Tartuntavaarallinen pyykki voi tulla myös kirkkaassa veteen liukenevassa pussissa, joka laitetaan suoraan koneeseen. Tämä olisi suositeltavaa, koska nämä liukenevat pussit ovat turvallisempia käsitellä, mutta on oltava myös tarkkana, että ne pysyvät kuivana siihen asti, kunnes ne siirretään koneeseen. Joskus likapyykissä on myös teräviä esineitä: nauloja, neuloja ja jopa saksia ja veitsiä. Sairaalapyykkiä ja esimerkiksi suojahaalareita pesevissä pesuloissa tulisi olla suunnitelmat ja ohjeet siitä, miten toimia, jos joku saa piston esimerkiksi neulasta. Kaikki neulanpistot ja terävistä esineistä saadut haavat on välittömästi puhdistettava huolellisesti. Neulanpis- Rullakoiden kuormausluiska. Lastauslaiturin puuttuessa tarvitaan luiska rullakoiden siirtämisen avuksi. Tässä luiskan toisessa reunassa ura/kisko, joka ohjaa rullakkoa ja harjakset, jotka jarruttavat rullakon kulkua. Työturvallisuuskeskus 13

16 Likapyykin nostaminen Pyykin vastaanotossa ja -lajittelussa on tärkeää osata oikea nostotekniikka, koska työ sisältää paljon nostoja, joihin yhdistyy yleensä myös kiertoliikkeitä. Nostoja voi vähentää sijoittamalla esim. lajittelupiste hihnoineen korkeammalle kuin säkit tai vaunut, joihin lajiteltu pyykki vain pudotetaan. Seisontatasoon suhteessa sopivan korkuiset ja mahdollisuuksien mukaan myös säädettävät lajittelupöydät ja -hihnat auttavat tekemään työtä ergonomisesti oikeassa työasennossa. Häkeissä säilytettävää likapyykkiä siirrellään trukeilla, pinontavaunuilla ja pumppukärryillä. Kun häkkejä on kaksi tai useampia päällekkäin, niitä on siirreltävä trukilla tai pinontavaunulla. Pumppukärryllä siirrellään vain yksittäisiä häkkejä. Likapyykin lajittelupisteessä häkkejä tyhjennettäessä tulee seurata myös niiden kuntoa, ja huonokuntoiset häkit ja lavat on huolehdittava pois kierrosta ennen kuin ne täytetään uudelleen. Täytettynä häkkejä säilytetään pinoamalla useita päällekkäin, mutta yksikin huonokuntoinen häkki voi pettää ja kaataa koko pinon. Häkkipinoja siirreltäessä on otettava huomioon määräykset siitä, minkä kokoisella trukilla tai nostimella saa pinoja siirrellä ja mitä muita ominaisuuksia niissä on oltava. Henkilönsuojaimien käyttö likapyykin lajittelussa Likapyykin lajittelussa tulee suojautua tarpeen mukaan. Pyykki ja sen lian laatu vaikuttavat suojautumistarpeeseen. Hotellipyykissä on suojauduttava lähinnä pölyltä, kun taas sairaalapyykkiä lajiteltaessa on suojauduttava myös haitallisilta mikrobeilta ja suojavaatteita lajiteltaessa metallipölyltä. Kaikkea likapyykkiä käsiteltäessä tulee käyttää suojakäsineitä. Joskus kuivan likapyykin käsittelyssä riittää puuvillahanskat, mutta likaisempien ja märkien pyykkien käsittelyssä tarvitaan kertakäyttöisiä nitriilitai lateksikäsineitä, joita voi pitää joko sellaisenaan tai puuvillakäsineen kanssa. Näitä kumpaakin on saatavilla puuteroituina tai puuteroimattomina. Asentajan käsine, jossa on hengittävä käden selkäpuoli ja kosteuden pitävä kämmenpuoli, on kestävä ja soveltuu myös hyvin pyykin lajitteluun. Käsineiden valinnassa on otettava huomioon se, että likapyykin lajittelussa käsineitä pidetään koko ajan. Kumikäsineissä kädet hikoilevat ja jatkuva käsineiden käyttö voi myös ärsyttää ihoa. Käsien ihon kunnosta huolehtiminen ja ihon kuivumisen ennaltaehkäisy on pesulatyössä tärkeää. Ihon kuivuessa käsiin tulee helposti halkeamia ja haavaumia. Hoitamattomiin käsiin voi pahimmillaan saada pitkäaikaisia ja vakavia tulehduksia. Hengityssuojaimia tulee käyttää silloin, kun likapyykki on pölyistä tai kun siinä on haitallisia mikrobeja, kuten sairaalapyykissä. Likapyykkiä lajiteltaessa on tarpeen mukaan suojattava iho ja hiukset. Suojalaseja tai kokonaan kasvot suojaavaa visiiriä tulee käyttää, jos pyykki sisältää metallipölyä, vaarallisia aineita, esimerkiksi liuotteita, tai aiheuttaa ärsytysoireita. Pitkähihaiset suojavaatteet ja suojapäähineet suojaavat hyvin, ja niitä tulisikin käyttää silloin, kun likapyykki sisältää esimerkiksi mikrobeja tai metallipölyä. Huivi tai jokin muu pestävä päähine on hyvä ekologinen vaihtoehto kertakäyttöpäähineelle. Kun likapyykkiä lajitellaan kuljettimella, on huomioitava, ettei pitkissä hihoissa saa olla nappeja, jotka voivat tarttua liikkuvien hihnojen väliin. Jos käytetään solmittavia esiliinoja, tulee ne solmia niin, etteivät nauhojen päät jää roikkumaan. Samasta syystä myös riippuvien korujen käyttöä on vältettävä ja pitkät hiukset on syytä pitää sidottuna. Sormuksetkin voivat tarttua koneisiin tai laitteisiin, ja niiden käyttöä tulee välttää myös hygieniasyistä, sillä niiden alle kertyy helposti mikrobeja. Kun likapyykissä on esimerkiksi hienoa betonipölyä, hiekkaa tai öljyjä, jotka läpäisevät helposti sukat, tarvitaan myös jalkineiden suojia. Metallikärjellä varustetut turvajalkineet ovat hyvä suoja jaloille tapaturmien varalta silloin, kun likapyykki on häkeissä, joita siirrellään varastossa ja pyykinlajittelussa trukeilla, pinontavaunuilla tai pumppukärryillä. Kuulonsuojaimia tulee käyttää tarvittaessa, sillä pesukoneet ja niiden melu ovat usein lajittelupisteen välittömässä läheisyydessä. Kun likapyykkiä välivarastoidaan kattoradoilla, täytyy alla olevat työpisteet suojata suojakatoksella, verkolla tai vastaavalla, ettei pyykki putoa työntekijän päälle, jos säkki putoaa tai aukeaa. Pyykin siirto pesukoneille, pesu ja kuivaus Lajittelusta pyykki siirretään pesukoneille. Suuremmissa pesuloissa, joissa pestään pääasiallisesti laitos- ja hotellipyykkiä, pyykki lajitellaan yleensä säkkeihin tai suoraan koneen täyttöhihnalle. Säkityslaitteessa on vaaka, jonka mukaan oikea määrä pyykkiä täytetään säkkiin, ja hissi, joka nostaa säkit kattoradalle. Säkkikoko vaihtelee pesukoneiden mukaan 25 kg:sta 50 kg:aan. Säkit ohjataan pesukoneille pyykin kiireellisyys ja kannattava pesujärjestys huomioon ottaen. Automaattista pesulinjastoa käytettäessä pesuohjelmat on ohjelmoitu koko linjastoon niin, että jo säkitysvaiheessa annettu artikkelinumero sisältää pesu- ja kuivausohjelman. Linjaston käyttäjä huolehtii järkevästä pesujärjestyksestä ja tilaa pyykin pesuun sen mukaisesti. Automaattisessa pesulinjastossa pesu tapahtuu putkipesukoneessa, jossa pyykkierä siirtyy säkillinen kerrallaan esipesulokerosta pääpesulokeroon jne. Koneita on monenkokoisia, muutamasta lokerosta 14 Työturvallisuuskeskus

17 Pesua odottavaa lajiteltua likapyykkiä säkeissä kattoradoilla. isompiin, ja lukumäärästä riippumatta lokerossa on aina säkillinen pyykkiä. Viimeisen huuhtelulokeron jälkeen annos siirtyy koneen päässä olevaan linkoon tai puristimeen. Automaattisessa pesulinjastossa on useita erilaisia ohjelmoituja toimintoja. Jatkuvatoimisen pesukoneen perässä oleva vedenpoistopuristin tai linko, pyykinsiirtohihnat ja -kuljettimet toimivat ja liikkuvat automaattisesti ilman erillistä ohjausta. Turvallisuusriskien poistamiseksi puristimet ja lingot ovat koteloituja ja kuljettimien liikkumisalueet ovat aidattuja. Kun kotelon tai aidatun alueen ovi avataan, nämä toiminnot pysähtyvät. Pienemmissä pesuloissa koneita täytetään käsin, eivätkä suurienkaan pesuloiden kaikki pesukoneet ole koneellisesti täytettävissä, jolloin lajiteltu pyykki tuodaan koreilla tai vaunuilla pesuun. Yksikkökoneille ohjelman valitsee koneiden käyttäjä, pesijä. Yksikköpesukoneita täytettäessä käytetään suojakäsineitä. Tähän tarkoitukseen sopivat kumikäsineet, koska käsin täytettävä likainen pyykki voi olla märkää. Kattoradalta täytettävä yksikkökone yleensä kastelee pyykin täyttövaiheessa, ja pyykkiä joutuu joskus tasoittelemaan käsin ennen luukun sulkeutumista. Luukun automaattisen sulkeutuminen tulee estää erillisellä katkaisijalla, jotta kädet eivät jää luukun väliin pyykkiä tasoiteltaessa. Pyykki vaatii joskus erillistä tahranpoistoa, joka tehdään joko ennen pesua tai jälkitahranpoistona pesun jälkeen. Pesulassa voi olla erillinen tahranpoistopiste, jossa on tahranpoistopöytä ja hyvä koneellinen ilmanvaihto, koska joihinkin tahroihin tehoavat aineet ovat voimakkaita liuottimia. Erillistä tahranpoistoa tehdään enemmän pesuloissa, joissa pestään yksityisasiakkaiden pyykkiä. Laitos- ja hotellipyykki ovat massapyykkiä, jolloin yksittäisten tahrojen poisto ei ole kannattavaa. Ellei pesuohjelman tahranvalkaisu saa vaatetta puhtaaksi, se pestään uudestaan tehokkaammalla valkaisuohjelmalla ja poistetaan käytöstä, ellei se puhdistu. Pesun jälkeen kone tyhjennetään. Pienemmät, esimerkiksi 20 kg:n, koneet tyhjennetään käsin pyykkivaunuun ja siitä pyykki siirretään käsin kuivuriin. Suuremmista yksikkökoneista pyykki tyhjennetään vaunuun tai hihnalle, joka vie pyykin kuivuriin. Pyykin siirtämiseen voi käyttää myös erilaisia hydraulisia nostimia. Yleensä näissä kg:n koneissa on mekaniikka, jolla käyttäjä voi kallistaa koneen ja pyörittää rumpua, niin että pyykki lähtee helposti liikkuvaa hihnaa eteenpäin ja kone saadaan tyhjennetyksi ilman suurta Työturvallisuuskeskus 15

18 Yksikköpesukoneen suppilotäyttö kattoradalta. voimankäyttöä. Käsin tyhjennettävässä koneessa voi olla lokeroitu rumpu. Jo kahteen osaan jaetusta rummusta pyykin nostaminen on helpompaa kuin yhdestä isosta, etenkin jos pestään isoja toisiinsa kietoutuvia liinavaatteita, esimerkiksi pitkiä pöytäliinoja. Kuivureissa pyykki kuivataan sen mukaan, miten se viimeistellään. Mankeliin ja viimeistelytunneliin menevä pyykki jätetään kosteaksi ja viikattava pyykki kuivataan kokonaan. Pyykki jäähdytetään ennen kuivurin tyhjennystä käsittelykelpoiseksi ja sellaiseksi, etteivät vaatteet rypisty ennen viimeistelyä tai pakkausta. Jäähdyttämätön kuiva ja kuuma pyykki voi syttyä pahimmassa tapauksessa palamaan tyhjennyksen jälkeen. Pyykki tyhjennetään kuivurista suoraan tai tyhjennyshihnan kautta pyykkivaunuun. Pyykki, joka ei vaadi kuivausta ennen seuraavaa työvaihetta, aukilyödään kuivurissa ennen viimeistelyyn siirtämistä. Joskus aukilyönti saavutetaan ilman kuivuria ajamalla pyykki pelkästään siirtohihnalla vaunuun. Koneiden tyhjennykseen ja puhtaan pyykin käsittelyyn on hyvä olla kumikäsineet, koska kostean pyykin käsittely kuivattaa ihoa. Pesuloissa, joissa käytetään vaatteisiin asennettuja siruja eli chipsejä, pyykki ripustetaan kuljettimille suoraan pyykkivaunusta ja se ohjautuu viimeistelyyn siruun syötetyn tiedon mukaan. Ripustusvaihe on jatkuvaa saman liikkeen toistamista, ja siksi on tärkeää, että työpiste on mitoitettu ergonomisesti oikein ja käytetään oikeita työtapoja. Ripustuskorkeus tulisi olla helposti säädettävissä työntekijälle sopivaksi. Jos kone ei ole säädettävissä, voi lyhyempien työntekijöiden työskentelyä helpottaa siirrettävällä korokkeella. Koroketta suunniteltaessa on otettava huomioon korokkeeseen kompastumisvaara. Kuljettimien käytössä tulee Kippaavan yksikköpesukoneen tyhjennys siirtokuljettimelle. ottaa huomioon samat ohjeet suojavaatetuksesta ja hihnojen väliin tarttuvista pitkistä hiuksista ja koruista kuin likapyykin vastaanotto- ja lajittelupisteessä. Pesukoneiden ja muiden laiteiden aiheuttamalta melulta tulee suojautua kuulonsuojaimia käyttämällä. Tahranpoistopöytä. 16 Työturvallisuuskeskus

19 Suojainten valinnassa tulee ottaa huomioon se, että koneiden käyttäjän on tärkeää kuulla myös koneiden ääni häiriöiden varalta. Viimeistely Kuivureilta pyykki siirretään vaunuilla mankelille, viimeistelytunnelille, prässättäväksi tai viikkaamoon. Joissakin pesuloissa puhdasta pyykkiä varastoidaan tilan säästämiseksi kattoradoilla, ja silloin vaatteet tyhjennetään kuivurista säkkeihin. Säkkien alle tulee laittaa suojakatos kuten likapyykin kattoratavarastoinnissa. Sekä tuottavuuden kannalta että työntekijöiden työn helpottamiseksi on hyvä, jos pyykkiä joutuu vaunuilla kuljettamaan sitä lyhyemmän matkan, mitä märempää eli painavampaa se on. Lähimpänä kuivureita pitäisi olla mankeli, prässi ja viimeistelytunneli, kun taas kokonaan kuivattavien keveämpien vaatteiden viikkaamo voi olla etäämmällä. Mankelointi Vanhoissa mankelilinjastoissa pyykki voidaan syöttää suoraan käsin syöttöhihnoille ja vastaanottopäässä viikataan käsin kaikki vaiheet tai niin, että pitkittäistaitto tehdään taittokoneella. Uusissa mankelilinjastoissa kone tekee kaikki vaiheet, esimerkiksi lakana laitetaan kulmistaan syöttökoneen tarttujiin, jotka keskittävät pyykin hihnoille. Hihnat kuljettavat kostean lakanan kuumaan mankeliin ja sen läpi tultuaan kuivana edelleen taittokoneen hihnoille. Taittokoneet tekevät niille ohjelmoidut pitkittäis- ja poikittaistaitot ja vievät taitetut lakanat niputtajaan, joka laskee ne halutun kokoisiin nippuihin ja siirtää valmiit niput kuljettimille. Pienet liinavaatteet, kuten tyynyliinat, syötetään käsin hihnoille ja taittopäässä ne viikataan joko käsin tai taittokoneella. Pesuloissa, joissa on paljon liinavaatepyykkiä, voi olla erilliset mankelit pientavaralle. Mankelilta liinavaatteet siirretään nippuina rullakoihin ja niillä pakkaamoon tai ne pakataan suoraan työpisteessä asiakkaalle. Vaihtovaatepesuloissa on myös välivarastoja vaatteille, esimerkiksi suuri läpivirtausvarasto, jossa vaatteet kulkevat mankeleilta ja viikkaamosta rullahyllyillä suurilla muovilautasilla eli paleteilla, jotka vastaanotetaan sitten pakkaamon puolelta. Ergonomia mankelilinjastolla Mankeloitavien liinavaatteiden syöttöpäässä työskentelytilaa tulisi olla niin, että pyykkivaunut saadaan mahdollisimman lähelle ja sopivalle korkeudelle, jotta vältytään turhilta nostoilta. Pyykkivaunut on hyvä täyttää niin, että märän vaatteen kiskomista olisi mahdollisimman vähän, esimerkiksi pitkien liinojen pesuerän määrää on syytä rajoittaa pyykin solmuuntumisen ehkäisemiseksi. Aina ei voi estää lakanoidenkaan solmuuntumista. Isojen kappaleiden solmuuntumista voidaan ehkäistä Servettien syöttöä mankeliin. Servettien vastaanotto mankelista. myös siten, että pestään pieniä kappaleita niiden kanssa samassa pesuerässä, esimerkiksi tyynyliinoja lakanoiden ja lautasliinoja pöytäliinojen kanssa. Työnkierrolla vähennetään raskaiden työvaiheiden aiheuttamia rasitusoireita, esimerkiksi työpisteestä toiseen vaihtaminen viikoittain. Lisäksi mankelin sisäisellä työnkierrolla siirtymällä syöttöpisteestä toiseen ja mahdollisuuksien mukaan myös edelleen vastaanottopäähän vähentää työn kuormittavuutta. Jo syöttöpisteen vaihtaminen mahdollistaa asennon vaihtamisen eikä tarvitse kumarrella ja kiertää koko työpäivää samalle puolelle. Nykyaikaisten mankelilinjastojen syöttölaitteet ravistavat pyykin niin, ettei esimerkiksi tyynyliinaa tarvitse enää käsin ravistaa. Liinan reuna vain lasketaan syöttökoneen hihnoille ja kone oikoo liinan imulla, joka kerää mankelin syöttöpäästä myös irtonaisen pölyn. Samalla tavalla oikenevat myös isot kappaleet, lakanat ja pussi- Työturvallisuuskeskus 17

20 lakanat. Joskus, kun uusi syöttölaite otetaan käyttöön, on vaikeaa opetella olemaan ravistelematta vaatekappaleita. Uusien työtapojen perehdyttäminen on tässäkin tärkeää, sillä niiden opetteleminen vähentää rasitusta käsiltä ja nopeuttaa työskentelyä. Mankelin syöttölaitteiden työskentelykorkeuden olisi hyvä olla säädettävissä työntekijälle sopivaksi. Vastaanottopäässä työasentoa voidaan parantaa ja työskentelyä helpottaa vastaanottopöydällä, jonka korkeuden on oltava säädettävissä helposti työntekijöiden vaihtuessa. Mankelilinjaston puhdistus- ja huoltotyöt Mankelilinjastoissa on erilaisia mekaanisia tai valosilmällä toimivia turvakatkaisijoita, jotka estävät käsien viemisen hihnojen väliin tai mankeliin. Koneissa on turvakatkaisijoiden lisäksi myös hätä seis-kytkimiä, joita tulisi olla työntekijöiden ulottuvilla riittävän monessa paikassa. Mankelia, syöttökonetta ja taittokonetta tai lattiaa niiden alta puhdistettaessa sekä erilaisissa häiriötilanteissa on huolehdittava siitä, ettei kukaan käynnistä konetta asianomaisten tietämättä. Puhdistus- ja huoltotöitä tehtäessä joutuu myös menemään mankelin tai taittokoneen päälle. Yleensä koneessa on silloin kaiteellinen kulkusilta ja tikkaat, joiden on oltava paikalleen lukittavat, jotta koneen päälle nousu ja sieltä palaaminen on turvallista. Henkilönsuojainten käyttö mankelilinjastolla Mankelin syöttöpäässä käsitellään kosteaa pyykkiä. Tällöin on hyvä käyttää käsineitä, vaikka niiden käyttö hieman tuntuisikin vaikeuttavan ja hidastavan työskentelyä. Koneiden ja laitteiden melulta tulee suojautua kuulonsuojaimia käyttämällä. Vaikka mankeli ei itsessään pidä kovaa ääntä, syöttö- ja taittokoneissa sekä niputtajissa on sellaisia toimintoja, jotka aiheuttavat korkeita melupiikkejä. Lisäksi mankeli on yleensä sijoitettu lähelle kuivureita, jotka pitävät kovaa ääntä. Mankelilinjaston syöttö- ja taittokoneissa on paljon liikkuvia taittorullia, hihnoja ja niitä pyörittäviä akseleita. Tarttumisvaaran vuoksi on tärkeää, ettei suojavaatteissa ole esimerkiksi pitkissä hihoissa nappeja. Samasta syystä myös riippuvien korujen käyttöä on vältettävä ja pitkät hiukset on pidettävä sidottuna. Huivit ja vyötärölle solmitut vilutakit yms. voivat myös tarttua hihnoihin, joten paras työvaate mankelilla on T-paita. Tunneliviimeistely Tunneliviimeistelyssä siliävät kevyet sekoitekuituiset, lähinnä polyesteripuuvillaiset suojavaatteet. Tunneliviimeistely sopii monenlaisille vaatekappaleille, edellyttäen että ne voidaan ripustaa ripustimeen. Kosteat vaatteet laitetaan ripustimille, jotka kuljetin sitten vie suoraan viimeistelytunneliin tai lajitteluradoille. Ratojen alla on yleensä verkko, joka suojaa mahdollisesti alla olevia työntekijöitä, jos vaatteet tai ripustimet jostain syystä putoavat. Viimeistelytunneli höyryttää vaatteet ensin ja sitten kuivaa ne tuulettamalla. Kuivat ja sileät vaatteet tulevat ripustimissaan tunnelin toisesta päästä ja nostetaan ripustimineen rullakon tangoille tai viikataan. Viikkaus tehdään käsin viikkauspöydällä, tai tunnelin ohessa voi olla myös viikkauskone, johon kuljetin vie vaatteen ripustimessaan. Ripustuskorkeuden tulisi olla helposti säädettävissä työntekijälle sopivaksi, ja jos kone ei ole säädettävissä, voi pienempikokoisten työntekijöiden työskentelyä helpottaa siirrettävällä korokkeella. Viimeistelytunnelin puhdistus Viimeistelytunneli puhdistetaan pölystä päivittäin tai tarvittaessa. Kone on lukittava niin, ettei sitä kukaan voi käynnistää silloin, kun sitä ollaan sisältä puhdistamassa. Koneen höyry- ja muut venttiilit avataan ja kone käynnistetään vasta puhdistuksen jälkeen. Prässäys Suojavaatteiden viimeistelyyn voidaan käyttää myös kabinettiprässiä. Siinä prässätään yleensä vahvempia täyspuuvillaisia suojatakkeja, joita ei tunneliviimeistelyssä saa sileäksi ja kuivaksi. Takit puetaan kaapin sisällä olevan tai kabinettiprässissä sisälle menevän nuken päälle, höyrytetään ja kuivataan. Suoria kappaleita prässätään erilaisilla tasoprässeillä. Työskentely prässeillä Prässit voivat aiheuttaa käsien puristumista ja palovammoja, mikäli niiden suojaus ei ole kunnossa. Prässien tulee olla suojattu niin, ettei koneen käyttäjä tai toisen käyttäjän tai koneen läheisyydessä työskentelevän henkilön kädet voi jäädä kuuman prässin väliin. Prässien suojauksessa voidaan käyttää esimerkiksi kaksinkäsinhallintalaitetta, suojakaarta ja valoverhoa. Prässin mallin mukaan pienempien työntekijöiden työskentelyä voidaan joskus helpottaa siirrettävällä korokkeella, koska työskentelykorkeus ei yleensä ole prässeillä säädettävissä. Koroketta suunniteltaessa on otettava huomioon korokkeeseen kompastumisvaara. Viikkaus Viikkaamossa kokonaan kuivatut vaatteet viikataan nippuihin, jotka voidaan pakata suoraan rullakkoon, häkkiin tai pussiin asiakasta varten. Niput voidaan siirtää myös välivarastoon, josta pakkaamo pakkaa ne edelleen. Jos viikattavien vaatteiden lajikkeita on paljon, kuten armeijan ja sairaaloiden pyykkiä pesevissä pesuloissa, pyykki on viikattava suurelta osin käsin viikkauspöydällä. Hotellipyykkiä pesevissä pesuloissa kuivattavat vaatteet ovat tasakokoisia pyyhkeitä, jotka viikataan yleensä koneellisesti taittokoneella. Sairaalapyykin pyyheliinat, 18 Työturvallisuuskeskus

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. PERUSASIAT KUNTOON työssä ja kotona Siisteys ja järjestys ehkäisevät tapaturmia, lisäävät työtehoa ja viihtyvyyttä merkittävästi niin työpaikalla kuin kotonakin.

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS

Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS Siivousalan PEREHDYTTÄMISOPAS SIIVOUSVÄLINEET 1. siivousvaunu 2. sanko (siivoussanko) 3. jätesäkki 4. kuivain - Voit kuivata ikkunat, peilit ja lattiat. 5. lattiamoppi ja pyyhe 6. ikkunanpesin - Voit pestä

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Hygienia ja tuoteturvallisuus osa päivittäistä työrutiinia Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan Tehtaalla

Hygienia ja tuoteturvallisuus osa päivittäistä työrutiinia Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan Tehtaalla Hygienia ja tuoteturvallisuus osa päivittäistä työrutiinia Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan Tehtaalla Tärkeä tuoteturvallisuus Tämä esite on tarkoitettu koko Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaan henkilöstölle,

Lisätiedot

Suojaimet. Yleistä hengityssuojaimista. Yleistä suoja-asuista

Suojaimet. Yleistä hengityssuojaimista. Yleistä suoja-asuista Suojaimet Yleistä hengityssuojaimista Altistusta ilmateitse voi vähentää käyttämällä erilaisia suojaimia. Suojaimessa on aina omat päästönsä, joten kaikki suojaimet eivät sovellut kaikille hajusteyliherkille.

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi

Lisätiedot

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1 Länsi-Säkylän Teollisuusalue 1.9.2014 Ohjesääntö Länsi-Säkylän Teollisuusalueella työskenteleville LIITE 5 SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1. TARKOITUS JA SOVELTAMINEN Ohjeen tarkoitus

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutus verkossa

Tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutus verkossa Tekstiilihuollon hygieniavastaavan koulutus verkossa Kolmas luentokerta Keudan aikuisopisto - Palvelualat KEUDA 1 Laatujärjestelmän kehittämisen vaiheet 1. Yrityksen johdon roolin selvittäminen 2. RABC

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"

Lisätiedot

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa JVT- ja kuivauspäivät 5-6.3.2015 Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa Paloesimies Jarkke Lahti Puhdas paloasema-malli Mallin lähtökohtana on vähentää altistumista tehtävässä ja

Lisätiedot

TEKSTIILIHUOLLON HYGIENIATOIMIKUNTA Kaarina Venho, Leena Lehtonen, Kirsti Leisio PESULOIDEN RABC 22.10.2008, versio 3.5 1(11)

TEKSTIILIHUOLLON HYGIENIATOIMIKUNTA Kaarina Venho, Leena Lehtonen, Kirsti Leisio PESULOIDEN RABC 22.10.2008, versio 3.5 1(11) PESULOIDEN RABC 22.10.2008, versio 3.5 1(11) 1. Likaisen pyykin säilytys säilytysaika lämpötila kosteus Mikrobiologinen vaara homehtuminen ja bakteerikasvu Pyykin tulomerkintä ja käsittelyjärjestys vanhimmasta

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet

SALAMANTERI OS200. Asennus- ja käyttöohjeet SALAMANTERI OS200 Asennus- ja käyttöohjeet SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 3 2. Turvaohjeet... 3 3. Asennus... 3 4. Laitteen kuljetus ja siirto... 3 5. Käyttöpaneeli... 4 6. Käyttö... 4 7. Puhdistus ja

Lisätiedot

Teolliset alat. Kokonaisuus ratkaisee

Teolliset alat. Kokonaisuus ratkaisee Teolliset alat Kokonaisuus ratkaisee Kattava ja luotettava kokonaispalvelu teollisuudelle Tekstiilipalveluyritys Lindström tarjoaa ratkaisuja tilojen sisustamiseen sekä työpukeutumiseen ja suojautumiseen

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 1 Tilapäisen tulityön suorittaminen Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 2 Sisällys Tilapäisen tulityön suorittaminen... 1 Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa...

Lisätiedot

Elintarvikeala. Kokonaisuus ratkaisee

Elintarvikeala. Kokonaisuus ratkaisee Elintarvikeala Kokonaisuus ratkaisee Kattava ja luotettava kokonaispalvelu elintarvikealalle Lindström tarjoaa elintarvikealalle kattavaa ratkaisua työvaatteiden, henkilösuojainten, mattojen ja hygienialaitteiden

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Malliratkaisu Kuulonsuojaimet

Malliratkaisu Kuulonsuojaimet Malliratkaisu Kuulonsuojaimet KUULONSUOJAINTEN VALINNASSA HUOMIOITAVAA Jos kuulonsuojaimet vaimentavat liian vähän, kuulo vaurioituu. Jos ne vaimentavat liikaa, varoitusäänien kuuleminen on vaikeaa (mikä

Lisätiedot

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen MÄÄRITELMÄ Työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen, on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta,

Lisätiedot

Turvallisesti tikkailla

Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Tämä ohje on tehty teollisuuden työpaikkojen turvallisuustyön tukemiseksi. Ohjeessa on huomioitu lainsäädännön vaatimusten lisäksi myös hyviä käytäntöjä.

Lisätiedot

RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA

RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Ratakiskojen käsittely 1 (9) 4.7.1998 111/71/98 Ratahallintokeskuksen työmaat Työmaavastaavat Työpäälliköt Urakoitsijat Kunnossapitäjät RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Kiskot ovat hankalasti käsiteltävästä

Lisätiedot

Hygienia ja tuoteturvallisuus osa päivittäistä työrutiinia Sucros Oy:n tehtaalla

Hygienia ja tuoteturvallisuus osa päivittäistä työrutiinia Sucros Oy:n tehtaalla Hygienia ja tuoteturvallisuus osa päivittäistä työrutiinia Sucros Oy:n tehtaalla Tämä esite on tarkoitettu SUCROS Oy:n henkilöstölle, ulkopuoliselle työvoimalle, vieraille sekä muille henkilöille, jotka

Lisätiedot

DYNAPAC CONCRETE EQUIPMENT

DYNAPAC CONCRETE EQUIPMENT DYNAPAC CONCRETE EQUIPMENT AF21/AG21 Sähkömoottorit KÄYTTÖOHJE JA VARAOSALUETTO AF21/AG21 - IS - 10530-3 - FI TURVALLISUUSOHJEET - KONEET : sähkö-, paineilma-, bensiini- tai dieselkäyttöiset. - SYMBOLIT

Lisätiedot

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI. AINEEN/SEOKSEN liuotin KÄYTTÖ Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja -toimipaikka

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi Hyvä toimistotyöpiste Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyö, Työsuojeluoppaita

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Sucroksen Hygieniasäännöt Säkylän tehdas

Sucroksen Hygieniasäännöt Säkylän tehdas Sucroksen Hygieniasäännöt Säkylän tehdas Tuoteturvallisuus keskiössä Hyvät hygieniakäytännöt ovat osa jatkuvaa laadunvarmistustamme. Nordzucker panostaa työympäristön puhtauteen kaikissa tuotanto-, pakkaus-

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

PESUMERKINTÖJEN ABC. Vaatteen hoito- ohjeiden lisäksi on muistettava pesuaineen annosteluohjeet sekä pyykin lajittelu.

PESUMERKINTÖJEN ABC. Vaatteen hoito- ohjeiden lisäksi on muistettava pesuaineen annosteluohjeet sekä pyykin lajittelu. PESUMERKINTÖJEN ABC Jokaisesta vaatteesta löytyvä pesumerkintä kertoo, miten voi parhaiten välttää vaatteen kutistumisen, venymisen, nyppyyntymisen ja värien lähdön. Ennen pyykinpesua kannattaa siis uhrata

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Miten parannan sisäilman laatua?

Miten parannan sisäilman laatua? Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun

Lisätiedot

Koulutustarpeiden analyysi -kysely (JÄTEVEDEN KÄSITTELY)

Koulutustarpeiden analyysi -kysely (JÄTEVEDEN KÄSITTELY) Koulutustarpeiden analyysi -kysely Grant agreement nr. 2011-3988 / 001-001 Koulutustarpeiden analyysi -kysely () THESEIS I TERVEYS- JA TURVALLISUUSKOULUTUS YMPÄRISTÖTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖILLE Toimitusnumero

Lisätiedot

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta

Lisätiedot

Käyttöohje TL-radiaalipuhaltimet AB-TL525 AB-TL2040 AB-TL4250

Käyttöohje TL-radiaalipuhaltimet AB-TL525 AB-TL2040 AB-TL4250 Käyttöohje TL-radiaalipuhaltimet AB-TL525 AB-TL2040 AB-TL4250 HUOM! Lue tämän käyttö- ja turvallisuusohjeen sisältö huolellisesti ennen TL-radiaalipuhaltimen käyttöä turvallisen käytön varmistamiseksi.

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Päivitetty : 25/07/2006 Versio : S86 N nomenclature : 73502

Päivitetty : 25/07/2006 Versio : S86 N nomenclature : 73502 Onnittelut tämän hyvin suunnitellun tuotteen valinnasta ; Ennen asennusta ja laitteen käyttöä lue huolellisesti seuraavat suositukset turvallisuudesta, jotta voit välttää onnettomuudet käyttäjälle ja vahingot

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Siivouspalvelukuvaus Liite 2

Siivouspalvelukuvaus Liite 2 1 Siivouspalvelukuvaus Liite 2 Asiakas Sopimuskohde / osoite Wiitaunioni; siivouspalvelut Päiväkoti Tuulentupa Työväentalontie 2 44 500 VIITASAARI Siivottava pinta-ala 161,0 m2 Päivittäinen työaika 1,75

Lisätiedot

Palovaroittimien virhehälytykset

Palovaroittimien virhehälytykset Palovaroittimien virhehälytykset Tietoa: PALOVAROITTIMIEN TOIMINNASTA Palovaroitin havaitsee ja reagoi ilmassa oleviin savuhiukkasiin; ei lämpöön tai kaasuihin, kuten monet luulevat. Palovaroittimen hälytys

Lisätiedot

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna

Rauhaniemen saunan talkoo-ohje. 18.7.2011 Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Rauhaniemen saunan talkoo-ohje Tuija Poutanen, Anne Vasko, Matti Ojala ja Petri Linna Sisältö Yleistä Saunan aamusiivous Saunan iltasiivous Saunanhoitajan tehtävät Yleistä Avain haetaan Rauhaniemestä saunanhoitajalta

Lisätiedot

Harjoitus 7. Auton päältäpesu, sisäpuhdistus ja vahaus

Harjoitus 7. Auton päältäpesu, sisäpuhdistus ja vahaus Harjoitus 7 Auton päältäpesu, sisäpuhdistus ja vahaus Auton pesu on yksi tärkeimmistä auton säännölliseen huoltoon liittyvistä toimenpiteistä. Säännöllisellä pesulla ja kausivahauksilla auton maalipinta

Lisätiedot

Tikli-Alumiinioven asennusohje

Tikli-Alumiinioven asennusohje Tikli Group Oy Yhdystie 40, 62800 Vimpeli ALUMIINIOVET OVI TOIMITUKSEN SAAVUTTUA Tarkista ovien laatu ja määrä heti saatuasi tuotteet. Toimitukseen liittyvät huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa tuotteen

Lisätiedot

Tallitöihin sopivia hengityssuojaimia

Tallitöihin sopivia hengityssuojaimia Tallitöihin sopivia hengityssuojaimia Suomen Hevostietokeskus ry Työryhmä: Sanna Airaksinen ja Minna-Liisa Heiskanen Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015 Hiukkassuojain FFP2 NR FFP2= P2-luokan hiukkassuojain

Lisätiedot

Toyota Material Handling. Työturvallisuus. www.toyota-forklifts.fi

Toyota Material Handling. Työturvallisuus. www.toyota-forklifts.fi Toyota Material Handling Työturvallisuus www.toyota-forklifts.fi Trukkien turvallisuus -Ei mikään pieni asia Yrityksen vastuu trukkien työturvallisuudesta: Suomessa on aktiivikäytössä noin 30 000 trukkia.

Lisätiedot

2.1 Huoneen lämpötila

2.1 Huoneen lämpötila 2.1 Huoneen lämpötila Mittaustulos mittauspaikat 1. 2. 3. 4. Huoneen lämpötila C C C C Ohje: Mittaa ilman lämpötila kalibroidulla lämpömittarilla 1,1 m korkeudelta lattiasta. Tilan laajuudesta riippuen

Lisätiedot

39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki. Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki

39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki. Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki 39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki Perehdytys ja käyttökoulutus Vastuu koneen oikeaoppisesta käytöstä on osastolla

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

METSÄ-TUOMELAN JÄTEASEMA TÄYTTÖVAIHEEN 1 VIIMEISTELYN PINNAN MUOTOILU JA LAAJENNUSALUEEN POHJARA- KENNE

METSÄ-TUOMELAN JÄTEASEMA TÄYTTÖVAIHEEN 1 VIIMEISTELYN PINNAN MUOTOILU JA LAAJENNUSALUEEN POHJARA- KENNE FCG Finnish Consulting Group Oy NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN JÄTEASEMA TÄYTTÖVAIHEEN 1 VIIMEISTELYN PINNAN MUOTOILU JA LAAJENNUSALUEEN POHJARA- KENNE Työturvallisuusasiakirja P14142 21.5.2012 FCG Finnish

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeen käännös SEPREMIUM 30. Kompressorilauhteiden öljynerotusyksikkö 04/13

Asennus- ja käyttöohjeen käännös SEPREMIUM 30. Kompressorilauhteiden öljynerotusyksikkö 04/13 Asennus- ja käyttöohjeen käännös SEPREMIUM 30 Kompressorilauhteiden öljynerotusyksikkö 04/13 TOIMINTA SEPREMIUM sarjan öljynerotusyksiköllä puhdistetaan paineilmajärjestelmän öljyä sisältäviä lauhteita

Lisätiedot

cleandoctor.fi RugDoctor SteamPro höyrypesurin käyttöohje

cleandoctor.fi RugDoctor SteamPro höyrypesurin käyttöohje 1 cleandoctor.fi RugDoctor SteamPro höyrypesurin käyttöohje 1 Pesukoneen kuori kestävää muovia 2 Likavesisäiliö (17) 3 Kantokahvasyvennys 4 Johto 5 Painemittari 6 Pidike likavesisäiliölle 7 Varoitusvalo

Lisätiedot

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy MCF Julkisivun korjausmenetelmä on tarkoitettu kosteusvaurioituneiden julkisivujen lämpötaloudelliseen kunnostukseen sekä kosteusperäisten terveyshaittojen

Lisätiedot

Autoteltta Original 23 m 2 Pystytysohjeet

Autoteltta Original 23 m 2 Pystytysohjeet Autoteltta Original 23 m 2 Pystytysohjeet KUVAUS MALLINRO # 3,7 x 6 x 2,4 m Garage-in-a-Box Original harmaa 62790 SUOSITELLUT TYÖKALUT 11mm + /- 45 cm Lue ohjeet läpi ennen töiden aloittamista. Teltta

Lisätiedot

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja (SEFFI Pro Compact, Combi, Team SEFFI Soft Compact, Combi, Team) Käsiin ja jalkoihin tuleville varusteille 1 SEFFI - kuivain Käyttö ohjekirja malleille: SEFFI Pro Compact,

Lisätiedot

LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN. Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös. VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä.

LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN. Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös. VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. Maahantuoja: ISOJOEN KONEHALLI OY Keskustie 26, 61850 Kauhajoki

Lisätiedot

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005 T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kristian Selén 7.12.2005 2nd Edition 2004 Maurice Oxenburgh, Pepe Marlow, Andrew Oxenburgh ISBN 0-415-24331-9 Good ergonomics is good economics Paremmat työolot

Lisätiedot

Eija Paukkuri, kehittämispäällikkö Kasvatus- ja opetuskeskus, Nokia 6.6.2013

Eija Paukkuri, kehittämispäällikkö Kasvatus- ja opetuskeskus, Nokia 6.6.2013 Eija Paukkuri, kehittämispäällikkö Kasvatus- ja opetuskeskus, Nokia 6.6.2013 kuulutusjärjestelmä on puutteellinen tai sitä ei ole kaiuttimia ei ole kaikkiin opetustiloihin ovien lukitus on puutteellinen

Lisätiedot

Malli ZB06-25A LUE KAIKKI KÄYTTÖOHJEET ENNEN PÖLYNIMURIN KÄYTTÖÄ. KÄYTÄ VAIN OHJEIDEN MUKAISESTI.

Malli ZB06-25A LUE KAIKKI KÄYTTÖOHJEET ENNEN PÖLYNIMURIN KÄYTTÖÄ. KÄYTÄ VAIN OHJEIDEN MUKAISESTI. Malli ZB06-25A T Ä R K E Ä Ä T U R V A L L I S U U S T I E T O A LUE KAIKKI KÄYTTÖOHJEET ENNEN PÖLYNIMURIN KÄYTTÖÄ. KÄYTÄ VAIN OHJEIDEN MUKAISESTI. KÄYTTÖOHJE SISÄLTÖ TÄRKEITÄ TURVATOIMIA... 1-3 MUISTIINPANOJA:

Lisätiedot

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet

Taulukko 1. Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet 4748 N:o 1053 Liite Taulukko 1 Laboratoriotoimintaa koskevat eristämis- ja muut suojatoimenpiteet 1 Erillinen laboratoriotila ( 1 ) ei vaadita ei vaadita 2 Laboratorio suljettavissa ilmatiiviisti kaasudesinfioinnin

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

1. Käytä aina silmä-, kuulo- ja hengityssuojaimia. Kiinnitä aina laitteeseen pölynimuri vähentääksesi koneen ulkopuolelle pääsevän pölyn määrää.

1. Käytä aina silmä-, kuulo- ja hengityssuojaimia. Kiinnitä aina laitteeseen pölynimuri vähentääksesi koneen ulkopuolelle pääsevän pölyn määrää. 32 SKATEPAL PRO 3 PAKKAUKSEN PURKU JA ASENTAMINEN 1. Aseta kone vakaalle pöydälle 80 100 cm:n työskentelykorkeudelle. 2. Avaa yläkansi napsauttamalla koneen molemmilla puolilla olevia solkia. 3. Kannen

Lisätiedot

Tehtaan työturvallisuus- pakka

Tehtaan työturvallisuus- pakka Tehtaan työturvallisuus- pakka 1 D. Työsuojeluvastuut Työturvallisuuslain mukaan työsuojelusta vastaa työnantaja tai työnantajan sijainen - eli esimies, jonka tärkeimmät velvoitteet ovat: valvontavelvoite

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Jarmo Vorne, erityisasiantuntija Työturvallisuusopashankkeen toteutus Opashanke toteutettiin 2014-2015 Lähtöaineistona käytettiin olemassa olevaa tutkimus- ja työsuojelutietoa

Lisätiedot

TUOTEKORTTI JA KÄYTTÖOHJE. Otsonaattori ammattikäyttöön

TUOTEKORTTI JA KÄYTTÖOHJE. Otsonaattori ammattikäyttöön 1. TUOTEKORTTI JA KÄYTTÖOHJE Otsonaattori ammattikäyttöön OZO MINI Ozo Mini on otsonaattori, joka soveltuu hajujen poistamiseen esimerkiksi navettakeittiöistä tai muista tiloista, joissa vaaditaan jatkuvaa

Lisätiedot

Puhdas lopputulos. Tuotteet ja ratkaisut pesuloille

Puhdas lopputulos. Tuotteet ja ratkaisut pesuloille Puhdas lopputulos Tuotteet ja ratkaisut pesuloille Parasta suomalaista puhtautta Pesuloiden asiakkaat ostavat puhtautta. Ammattilaisten pesularatkaisujen tulee olla tehokkaita, taloudellisia ja turvallisia

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN KÄYTTÖ DB Castor oil liuotin Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja

Lisätiedot

Vaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V

Vaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V Vaijerivinssi DELTA 160-300 kg / 230V Käyttöohje (Mallit: CWS 160,230 ja 300) Maahantuoja Suomessa : Carl Stahl Oy Jonkankatu 2, 20360 Turku Puh: 02 2750060 e mail: myynti@carlstahl.fi 1. Teknisiä tietoja

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 20 CDH Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 20 CDH Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 20 CDH Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 1200W/2000W Hipaisukytkimet 0,5-7,5 tunnin ajastin Pyörimistoiminto (oskillointi) LED-merkkivalo osoittaa valitun toiminnon

Lisätiedot

Pölyt pois! -kortti: Punnitus

Pölyt pois! -kortti: Punnitus Pölyt pois! kortti: Punnitus Arvioikaa jauhopölytilannetta Pölytutkalla Pohtikaa leipomonne pölyisiä työvaiheita. Nimetkää mahdollisimman konkreettisia asioita. Kirjoittakaa ongelma esim. tarralapulle.

Lisätiedot

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT Riskien arviointi työpaikalla -työkirja Riskien arvioinnin suunnittelu Yritys / osasto Suunnitelman tekijät Päiväys Selvitettävät asiat Lähtötiedot Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN KÄYTTÖ liuotin Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja -toimipaikka

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot