Tähtikartta 2017-hanke. Raportti Joensuun kaupunginteatteri / Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys ry

Transkriptio

1 Raportti Tähtikartta 2017-hanke Joensuun kaupunginteatteri / Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys ry Tähtikartta 2017 oli Joensuun kaupunginteatterin Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksella toteutettu yhteisöteatterihanke. Hanke koostui Pohjois-Karjalan kouluille suunnatuista prosessidraamatyöpajoista, nuorten teatterileiristä sekä nuorille suunnatusta teatteriryhmästä. Koirantähdestä pohjoiseen - esitys kuului harjoitusprosessin osalta myös hankkeeseen. Hankkeen teemoina olivat monikulttuurisuus, pakolaisuus ja sisällissota sekä rauhanomaisen rinnakkaiselon korostaminen. Nuorille suunnatussa toiminnassa sisältöinä olivat myös teatteriin ja sen ammatteihin tutustuminen sekä yhdessä ryhmässä työskentelyn ilo. Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys, Joensuun Monikulttuurisuusyhdistys Jomoni, Suomen Punainen Risti/ Paiholan ja Kiteen vastaanottokeskukset sekä Lukkarila kodit Oy/Joensuun tukiasunnot. Hankevastaavana toimi yhteisötaiteilija Merja Pennanen ja hankeassistenttina teatteri-ilmaisunohjaaja Sanna Kärkkäinen.

2 Hankevalmistelut ja pohjatyö Hanke käynnistyi helmikuussa 2017 hankevastaavan palkkaamisella ja toimintarakenteen suunnittelulla. Samaan aikaan kun luotiin puitteita teatterilla käynnistyi myös sisällöllinen valmistelu ja yhteistyökuvioiden luominen Pohjois-Karjalan maakuntaan tutustumiskäynneillä ja haastatteluilla. Hankevastaava lähetti avoimen tiedotteen ja kutsun yhteisöteatteriprojektiin ja siihen vastasi ensimmäisenä Paiholan vastaanottokeskus. Lukkarilakodit Oy:n Joensuun Tukiasunto löytyi useampien toimipistevierailujen jälkeen. Oli hankkeen sisällön kannalta olennaista kartoittaa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa alueella vaikuttavat toimijat ja tukiverkostot sekä kartoittaa sen hetkistä yhteiskunnallista tilannetta. Henkilökohtaiset haastattelut olivat myös motivaatio ja sisältö tulevalle hankkeelle. Ymmärrys pakolaisten tilanteesta syntyi myös kehollisesti eläytymällä sekä hiljaisen tiedon välittymisellä kohtaamisissa esimerkiksi vastaanottokeskuksen asukkaiden ja henkilökunnan välillä. Juuri vuoden alussa ensi-iltansa saanut Kiehumispiste -dokumenttielokuva mielenosoituksista ja vastakkainasetteluista toimi myös työryhmän aiheeseen perehtymisenä. Hankkeen alussa palkattiin hankeassistentti jakamaan hankkeen tuotantotyötä ja sisällön tuottamista. Osana yhteistä toimintakulttuurin luomista ja tutustumista turvapaikanhakijoiden kanssa järjestettiin teatterilla Laskiaistiistaina ja Suomalaisen kulttuurin päivänä varjoteatterityöpaja ja kulissikierros. Tapahtuma toteutettiin Teatteriklubilla sekä kiertämällä teatterin eri työpisteitä ja näyttämöitä. Osallistujia tapahtumassa oli yhteensä yhdeksän Paiholan vastaanottokeskuksesta sekä Joensuun Tukiasunnoilta. Mukana oli myös Tukiasuntojen henkilökuntaa ja tukiasunnoilta tuli tapahtuman tarjoilut. Työpajan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat: Merja Pennanen, Sanna Kärkkäinen, Seppo Timonen, Markku Maasilta, Olli-Kalle Heimo, Kari Penttinen sekä vierailijana muusikko Markus Pulkkinen.

3 Työpajat kouluille Maaliskuussa käynnistyi yläkouluille ja toisen asteen oppilaitoksiin suunnattujen prosessidraamatyöpajojen tuotanto ja suunnittelu. Työpajan teemoina olivat ennakkoluulot ja rasismi. Työpajan suunnitteli ja toteutti hankeassistentti Sanna Kärkkäinen. Toisena työryhmän jäsenenä pajassa toimi näyttelijä Seppo Timonen, jonka kanssa Kärkkäinen keikkaili ympäri maakuntaa yhteensä 22 työpajan verran aikavälillä Työpajan osallistujamäärä oli yhteensä 403 oppilasta. Työpaja kohdennettiin kantasuomalaisille vuotiaille nuorille ja sitä järjestettiin kouluissa ympäri Pohjois-Karjalaa. Työpaja vieraili Joensuussa, Outokummussa, Kesälahdella, Tohmajärvellä, Kiihtelysvaarassa, Liperissä, Valtimolla sekä Juuassa. Kohderyhmä lukion draamaryhmistä ammattiopiston putkiasentajiin ja automaalareihin oli monenkirjava. Työpaja rakentui Tähtikartta-hankkeen alussa tehtyjen Paiholan vastaanottokeskuksen sekä Joensuun tukiasuntojen asukkaiden haastattelujen pohjalle, joiden ympäriltä Kärkkäinen kirjoitti työpajan käsikirjoituksen. Työpaja koostui erilaisista draamaharjoitteista sekä tarinankerronnasta ja sen tavoitteina oli tutkia ja murtaa maahanmuuttajiin liittyviä ennakkoluuloja, kannustaa omien ajatusten ilmaisemiseen, kohtaamiseen ja keskusteluun, asettua toisen asemaan, etsiä toimintamalleja hankaliin tilanteisiin ja harjoitella draamatyöskentelyä oman ryhmän kanssa. Työpajat onnistuivat tavoitteissaan erinomaisesti. Oppilailta ja opettajilta saatu palaute pitkin matkaa oli kiittävää ja aihe tuntui puhuttavan nuoria ajankohtaisuudellaan. Työpajat olivat kouluille ilmaisia ja ne varattiin loppuun saman tien. Kysyntää työpajoille olisi ollut enemmänkin ja useat koulut ilmaisivat kiinnostuksensa vastaavalle toiminnalle myös tulevaisuudessa. Mikäli mahdollinen tilaushinta olisi kohtuullinen, ilmaisivat koulut myös kiinnostuksena ostaa vastaavan kaltaisia draamatyöpajoja tulevaisuudessa.

4 Nuorten teatterileiri Nuorten monikulttuurinen teatterileiri toteutettiin Joensuun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Leirillä oli kahdeksan osallistujaa sekä vierailija Paiholan vastaanottokeskuksesta. Ryhmässä oli viisi kantasuomalaista ja kolme turvapaikan saanutta afgaaninuorta. Leirin tuotti, suunnitteli ja ohjasi Merja Pennanen. Viikon aikana teimme tutustumisleikkejä, ryhmäyttäviä tehtäviä sekä kohtausharjoituksia eri lähtökohdista. Ohjaajan näkökulmasta samojen asioiden variaatiot ja toisto sekä liikkeeseen ja mimiikkaan perustuvat harjoitteet toimivat monikulttuurisessa ryhmässä parhaiten. Kulttuurien kohtaaminen oli sisäänkirjoitettua toimintaan, koska esimerkiksi ramadan ja paasto ajoittuivat leiriviikolle ja se sai aikaan keskustelua leiriläisten kesken. Leiriläiset tutustuivat teatterin eri ammatteihin. Kiersimme taloa ja tutustuimme mm. valoihin, lavastusverstaaseen ja puvustamoon. Leirillä vierailivat näyttelijä Seppo Timonen, käyttöpäällikkö Marko Pölönen, lavastamon työnjohtaja Anssi Suutarinen sekä puvustonhoitaja Katri Tuukkanen. Leirin päätteeksi valmistimme 45 minuutin mittaisen demoesityksen, joka oli avoin ystäville ja talon henkilökunnalle. Viikon mittainen intensiivinen päiväleiri oli oiva tapa tutustua teatterintekemiseen ja teatteritaloon. Kiitosta nuorilta sai monipuolinen eri ammattikuntien esittely sekä se, että myös maakunnissa asuvat nuoret pystyivät osallistumaan toimintaan. Osa nuorista (neljä henkilöä) jatkoi syksyn teatteriryhmässä. Mieleen jäi erityisesti kulttuurien kohtaamiseen liittyvä kysymys: What is finnish happy dance?

5 Koirantähdestä pohjoiseen -dokumenttiteatteria ensi-ilta Kiteellä Alussa oli maa, taivas ja kolme miestä samojen tähtien alla. Mutta universumin suuressa noppapelissä sattuma arpoo heille eri roolit ja kohtalot. Tulevat sisäiset ja ulkoiset rajat, passit ja kansalaisuudet, sisällissodat ja pakolaisleirit. Syntyvät ilmansuunnat, joihin joko täytyy suunnistaa tai ei saa tulla. Ihmiset hajaantuvat leireihin ja kuppikuntiin, toivottuihin ja ei-toivottuihin, eläviin ja kadonneisiin. Kolme miestä löytävät itsensä yhteisen tähtitaivaan alta, mutta osissa, joita he eivät itse valinneet. Mistä löytyy inhimillisyys, toivon tähti ja miten sinne suunnistetaan? Maailmassa on yli 65 miljoonaa pakolaista, jotka etsivät turvallista tai parempaa elämää joko kotimaansa sisällä tai sen ulkopuolelta. Eurooppaan saapui vuonna 2015 yli miljoona pakolaista. Vuonna 2016 turvapaikkaa Suomesta haki ihmistä. Sen sai Koirantähdestä pohjoiseen on turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten haastatteluista ja ajankohtaisuudesta syntynyt esitys, jossa maailman myllerryksen alta kuuluu ihmisen tarina ja arjen ääni, hiljainen mutta tosi, joskus myös ironinen ja hullu. Esitys yhdistää tarinankerrontaa, dokumentaarista materiaalia, visuaalisuutta ja musiikkia kudelmaksi, joka kuljettaa katsojan pakomatkalle halki Euroopan ja jättää päätepisteeseen, jossa toivoa antavat hyvät ihmiset ja lapsen nauru. Esitys on Joensuun kaupunginteatterin alueteatterin ohjelmistossa tammikuun 2018 loppuun.

6 Katri Mehdon kirjoittaman esityksen käsikirjoitus muodostui haastatteluiden ja Tähtikartta hankkeen työpajojen pohjalta. Kohtaamiset turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa olivat olennainen osa prosessia. Kokemusperäistä tietoa saa vain olemalla yhdessä. Harjoitusprosessin aikana näyttelijät ja suunnitteleva työryhmä kävivät myös tutustumassa Paiholan ja Kiteen vastaanottokeskuksiin. Kiteen vierailulla paikalle sattuivat myös Maahanmuuttoviraston tarkastajat ja saimme nähdä välähdyksen viranomaisen työskentelystä. Vierailuja prosessoitiin ja purettiin toiminnallisesti sekä keskustelemalla. Näyttelijä Olli Haataja kirjoitti vierailun jälkeen runon: Vastaanottokeskus En kävele enkä ole paikallani minä valun Herään puolilta päivin Ja tiedän puolet päivästä on valunut hukkaan Kattoon naulattu lamppu rätisee kamppailee loputtomasti varjon ja valon välillä Pysähdyn sen alle joka ikinen ilta kysymään eikä se koskaan vastaa Jos näkisit minut sinä varmaankin sanoisit että katseeni yltää puoleen väliin se on sumuinen eikä tarkennu niinkö sinä minulle sanoisit? Jos jaksaisin olla asiasta jotain mieltä minä voisin valita jonkun puolen Mutta En kävele enkä ole paikallani minä valun Teatterista kiinnostuneet pakolaisnuoret integroitiin myös osaksi harjoituksia. Muusikko Markus Pulkkinen luotsasi nuoret laulamaan ja nauhoittamaan esitykseen tulleet kaksi kappaletta. Toinen oli Pulkkisen säveltämä suomalainen runo, toinen afganistanilainen laulu. Esityksen osana on myös nauhoitettua autenttista haastattelumateriaalia arabian kielellä sekä tulkin käännös.

7 Esitysprosessiin osallistuminen (mm. haastattelu, osallistuminen kesäleirille, harjoitusten seuraaminen) toi eräälle irakilaismiehelle uusia kontakteja, joiden kautta hän sai kotimajoituspaikan. Teatteriprosessi loi hänelle myös yhteisön, jossa käydä läpi omaa historiaansa, kokemaansa matkaa ja Suomessa vietettyä odotuksen aikaa. Teatteriyhteisö oli myös se, joka tuki häntä kielteisen turvapaikkapäätöksen hetkellä. Miehen sanojen mukaan, teatteri on ollut hänelle paikka näyttää tunteita ja saada ystäviä. Tunteiden läpikäymisen mahdollisuus oli myös palaute, joka saatiin Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen tilausnäytösten jälkeen. Työntekijöiden ja pakolaisten kohtaamissa pidättäydytään ammatillisissa rooleissa, ihan oman jaksamisenkin takia. Esityksessä näytetyt tunnistettavat tilanteen mahdollistivat järjestötyöntekijöille eläytymisen ja tarinoihin mukaan menemisen. Koirantähdestä pohjoiseen on esitetty kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä ja lisäksi se on kiertänyt Kiteellä, Kontiolahdessa, Suomussalmella sekä Outokummussa. Katsomossa on ollut sekä kantaväestöä että uussuomalaisia. Katri Mehto ja Kaarina Meskanen toteuttivat esityksen englanninkielisen kohtausluettelon ja se on ollut halukkaille tukena esityksen seuraamisessa. Esityskausi päättyy tilausnäytökseen Espoon Karakallioon Tähtikartta - nuorten oma teatteriryhmä Ote nuorten teatteriryhmän esityksessä käydystä dialogista: A: Terve! B: Terve! A: Mitä teet täällä?

8 B: Pelaan tätä peli. A: Onko se hyvä? B: On hyvä. A: Mitä siinä pitää tehdä? B: Pitäs kirjottaa. A: Kaunis sää tänään. B: Joo on, mutta vähän kylmä. A: Mitä, etkö pidä kylmästä? B: En pidä. A: Minä pidän. B: Hyvä. Miksi pidät kylmästä säästä? A: Koska silloin voi luistella ja tehdä lumiukkoja. B: Hyvä. (A itkee) B: Miksi itket? A: Jos nyt kuolisin, en olisi koskaan saanut rakastua. B: Mutta et kuole. A: Kuolenpas. (kuolee) B: :) Kirjoittaneet: Ali Sina Halimi & Emma Kakkonen Nuorten monikulttuurinen teatteriryhmä Tähtikartta käynnistyi Joensuun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä hankevastaava Merja Pennasen johdolla. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Joensuun kaupunginteatterin yhteydessä on toiminut nuorille suunnattu oma teatteriryhmä. Nuoret olivat mahdollisuudesta innoissaan. Ryhmä herätti paljon kiinnostusta ja ilmoittautuneita oli jonoksi asti. Osallistujia ryhmään otettiin 12, joista kolme oli turvapaikan jo saanutta afgaanipoikaa, loput kantasuomalaisia tyttöjä. Työskentely tapahtui pääasiallisesti suomenkielellä, apukielenä oli englanti ja harjoitteissa oli mahdollisuus käyttää myös darin kieltä. Ryhmä kokoontui kerran viikossa harjoittelemaan kollektiivisesti toteutettavaa esitystä nimeltä Tähtikartta. Kokoontumiskertoja oli yhteensä yhdeksän. Nuoret valitsivat esityksessä käsiteltävät teemat itse. Lähtökohtana olivat listat nuoria kiinnostavista asioista. Tässä muutamia: ruoka, puhelin, minäkuva, tunteiden kehollisuus, erilaiset ihmiset, maailman menot, sauna, elokuvat, kauramaito, jalkapallo sekä rakkaus, ilmastonmuutos, median tuottamat paineet, avaruus, maailmanrauhan saavuttaminen. Pohdimme myös nuorten kanssa, että mitä se Tähtikartta tarkoittaa. Vastauksina olivat: - Se on se kartta, jonka avulla voi suunnistaa, jos on vähän hukassa, niinku nykyaikana aika moni on. - Ne on ne samat tähdet, jotka loistavat meille kaikille, huolimatta siitä millä puolella maapalloa asuu, niitä samoja tähtiä me kaikki katsomme.

9 Harjoitusprosessi piti sisällään itse esityksen harjoittelun lisäksi ryhmäyttäviä harjoitteita, improvisaatiota sekä yhteistoiminnallisen käsikirjoituksen tekemisen. Esityksen dramaturgiaksi muodostui lopulta tapahtumaketju, joka voisi tapahtua Pohjois-Karjalassa. Henkilöt ja tapahtumapaikat vaihtuivat tilanteesta toiseen. Jokainen oli vuorollaan päähenkilö, se tähti, jonka tarinaa seurattiin. Hankeassistentti Sanna Kärkkäinen oli mukana nuorten ryhmän toiminnassa tuotannollisissa ja teknisissä tehtävissä alusta alkaen. Ryhmä oli osalle nuorista ensimmäinen kosketus teatterin tekemiseen, niinpä myös teatteriin liittyviä käytäntöjä, kuten sitoutumista ryhmään ja sovittuihin aikatauluihin piti aluksi harjoitella. Loppujen lopuksi toiminta sekä harjoituksissa, kotiesityksissä että kiertueella onnistui nuorten kanssa hienosti. Esitykset toteutettiin Joensuussa ja maakunnassa alkaen. Kotiesityksiä teatterilla oli kaksi, loput viisi toteutettiin kiertueella Pohjois-Karjalan kouluissa. Yhtä kiertue-esitystä lukuun ottamatta ne toteutettiin päiväsaikaan. Tämä tarkoitti sitä, että nuoret joutuivat olemaan osan päivää poissa koulusta. Muutama nuori koki tämän hiukan hankalaksi, joskin poissaolopäivät pyrittiin pitämään minimissä yhdistämällä kaksi esitystä samalle päivälle. Muuten kiertue-elämään liittyvät käytännöt, kuten yhdessä matkustaminen, roudaaminen sekä esityksen lavasteiden kasaaminen ja purku toimivat ryhmää tiivistävinä toimintoina. Esitykset saivat katsojilta ja medialta ilahtuneen vastaanoton. Katsojat kiittivät sitä, että nuorten ääni pääsee esityksen kautta esille ja heitä kiinnostavia ja mietityttäviä teemoja käsitellään raikkaalla otteella. Ryhmä kokoontui viimeisen kerran Teatteriklubilla palautekokoontumisen merkeissä. Nuoret reflektoivat oppimaansa ja antoivat teatterille ja toisilleen palautetta syksyn tapahtumista. Samalla vietimme pikkujoulut ja nuorten toiminnasta koostetun videon julkistamisjuhlat. Video löytyy raportin mukana olevalta DVD-levyltä. Otteita nuorten antamasta palautteesta: - Siisteintä, että kaupunginteatterilla oli nuorten ryhmä ja myö oltiin ensimmäisiä - Parhaita hetkiä oli eka tapaaminen kun keskusteltiin itselle tärkeistä asioista - Hieno mahdollisuus harrastaa teatteria - Ryhmää kohdeltiin ammattimaisesti - Sai itse käsikirjoittaa - Erilaiset ihmiset ja yhteistyö - Hyvä ilmapiiri ryhmän kesken - Hieno lavastus ja rekvisiitta - Varjokuva ihana lisä - Hienot paidat - Näytelmän monipuolisuus - Mukana oleva yleisö - Rento tunnelma treeneissä, oli helppo heittäytyä - Näyttelijä Olli Haatajan oppitunti

10 - It was good group and also good experience with new people that we had in this performance. It is good point from our side that every time we come for practice or performance just we tried to have fun and enjoy from beeing together as a work group. Only one thing was a little bit fantastic to us that we perform in front of people in different places but always just we tried to do our best. And we are happy. Miinuspuolina koettiin - Aika. Olisi ollut hauskaa, jos olisi ollut pidempi harjoittelujakso. Vielä enemmän kirjoittamista! - Koululaisesitykset ristiriitaisia, toisaalta kiva esiintyä ihmisille, jotka ei muuten näkis teatteria, toisaalta koululaisten vaikea olla päivä poissa - Liperin kiertue-esityksen katsojien puute - Poissaolot - Enemmän kantaaottavuutta Kaiken kaikkiaan nuorten ryhmän toiminnasta sekä esityksistä jäi sekä nuorille että vetäjille positiivinen jälkimaku. Joensuun kaupunginteatterin sisällä toimivalle nuorten ryhmälle toivottiin nuorten taholta hartaasti jatkoa. Tämä olisikin hieno lisä monipuolistamaan Joensuun alueella nuorille suunnattua teatteriharrastustoimintaa. Ryhmän toiminta täytti hienosti myös koko Tähtikartta-hankkeen ydintavoitteen. Se saattoi yhteen kanta- ja uussuomalaisia nuoria, auttoi tutustumisessa eri kulttuureihin, loi yhteisiä onnistumisia kokemuksia taiteen tekemisen kautta sekä auttoi turvapaikanhakijoita Suomeen kotoutumisessa. Tästä konkreettisena esimerkkinä: Teatteriharrastus ja siitä saatu todistus ovat auttaneet jatko-oleskeluluvan saannissa erästä nuorten ryhmään osallistunutta nuorta miestä.

11 Palaute ja jatkosuunnitelmat Palaute Tähtikartta hankkeesta on ollut pääsääntöisesti myönteistä sekä Joensuun kaupunginteatterin henkilökunnan osalta kuin hankkeen eri toiminnoissa mukana olleilta osallistujiltakin. Uudenlaisia teatterin tekemisen muotoja tarvitaan uusien yleisöjen saavuttamiseksi. Ajankohtainen aihe on myös herättänyt kiitosta. Hankkeen eettinen tavoite on ollut rakentaa turvapaikanhakijoille kytköksiä ja kotoutumisen mahdollisuuksia Pohjois-Karjalaan, jotta hankkeen päättymisen jälkeen on jotain mistä jatkaa. Samoin tavoitteena on ollut säilyttää teatterin tehtävä kirkkaana asioiden esille nostajana ja kokemusten käsittelypaikkana ja tukea moniammatillista työtä turvapaikanhakijoiden prosesseissa. Kotoutumista on tapahtunut molempiin suuntiin. Olemme kotoutuneet ajatukseen, että keskuudessamme elää ihmisiä, jotka tulevat jostakin kaukaa ja meidän tulee ottaa selvää, mistä on kysymys ja kestää se, että asioita voi tehdä eri tavalla. Yhteistyö on mahdollista. Hankkeen aikana haastateltiin kymmentä turvapaikanhakijaa ja pakolaista, teatteriin tutustumistyöpajassa oli yhdeksän osallistujaa, koululaisten työpajoihin osallistui 403 oppilasta, teatterileirille yhdeksän, nuorten teatteriryhmään 12 ja Tähtikartta-esityksen katsojamäärä oli noin 600 henkilöä. Yhteensä hankkeen eri toiminnoissa oli mukana noin henkilöä, joista suurin osa vuotiaita nuoria. Koirantähdestä pohjoisen -esityksen katsojaluvut tilastoituvat vuoden 2018 alussa. Raportin kuvat: Susu Reittu, Johanna Kokkola/ Salamavisual, työryhmä