Seniori- ja yhteisöasuminen Parikkalassa

Transkriptio

1 Seniori- ja yhteisöasuminen Parikkalassa Parikkalan kunnan seniori- ja yhteisöasumisen selvitystyöryhmän raportti

2 2 Sisällysluettelo 1. Taustaa Määritelmiä Työryhmän kokoonpano ja toiminta Kysely ikääntyvän väestön asumisesta Parikkalassa Seniori- ja yhteisöasumisesta Senioriasumiseen soveltuvat kunnan asuinkiinteistöt Senioriasumiseen soveltuvat muut kiinteistöt Yhteisöasumiseen soveltuvat kunnan kiinteistöt Seniori- ja yhteisöasumisen kehittäminen ja jatkotoimenpiteet / Työryhmän huomiot ja ehdotukset... 12

3 3 1. Taustaa Kunnan vuoden 2017 talousarvio sisältää painopistealueena seniori- ja yhteisöasumisen selvityksen laatimisen. Ikääntyneiden asumisesta on tehty useita selvityksiä ja tutkimuksia. Muun muassa Lappeenrannan teknisen yliopiston tekemän käyttäjätutkimuksen mukaan (2007) asumiseen kaivataan enemmän osallistumista, yhteisöllisyyttä, autonomiaa ja vapautta. Peruspalvelut halutaan takaamaan turvallisuutta ja helpottamaan arkea. Asumisolosuhteilla, asuinympäristöllä ja sosiaalisilla suhteilla on havaittu olevan keskeinen merkitys hyvinvoinnille ja toimintakyvyn säilyttämiselle, ja viime vuosina onkin nopealla tahdilla kehitetty uusia asumisen vaihtoehtoja erityisesti ikääntyneille ihmisille. Myös yhteisöllisyyden vahvistaminen asuinalueilla on tärkeä keino, jolla voidaan edistää kaikenikäisten kansalaisten hyvinvointia ja osallisuutta yhteisössä. Talkoot ja yhdistykset toimivat nykyisinkin Parikkalassa suurimmaksi osaksi ikääntyvän väen voimin. Tämä yhteistoiminnallinen osaaminen on loistava perusta asumisyhteisöille, jotka tarjoavat luontevat mahdollisuudet sekä yhdessä toimimiseen että yksityisyyteen. Seniori ja yhteisöasumiseen liittyy monia kysymyksiä: - Millaisia eri asumisvaihtoehtoja tarvitaan ikääntyneiden tarpeisiin, niin että asuminen omassa kodissa mahdollistuu elämän loppuun asti? - Miten mahdollistetaan integroituminen laajemmin asuinympäristöön ja lähiyhteisön toimintaan? - Millaisella uustuotannon, peruskorjauskohteiden ja täydennysrakentamisen yhdistelmillä voidaan tuottaa tarpeellinen tarjoama? - Kuinka hyödynnetään teknologiaa niin että eläminen on turvallista ja tavallista? - Miten muodostuu hyvä saavutettavuus? - Kuinka tunnistetaan keskeinen sijainti sekä palvelujen läheisyys? Ikääntyneiden kohderyhmänä ovat 65 vuotta täyttäneet ihmiset sekä ennakointiin ja varautumiseen liittyvissä ohjelman toimenpiteissä myös tätä nuoremmat väestöryhmät. Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman on luonteeltaan laaja poikkihallinnollinen ohjelma. Ohjelman tavoitteena on mm.: tukea ikääntyneiden omaa varautumista asumisen ja siihen liittyvien palvelujen osalta. parantaa toimijoiden yhteistyötä ja luoda ikääntyneiden asumista tukevia toimintamalleja. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan yli 65 vuotiaiden määrä Suomessa nousee vuoteen 2030 mennessä lähes 1,5 miljoonaan. Tällöin jopa miljoona asuntoa olisi saatava ikääntyneiden asumiseen soveltuvaksi, turvalliseksi ja esteettömäksi. Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman

4 4 kautta vaikutetaan sekä ikääntyneiden itsensä että kuntien ja asunto ja rakennusalan toimintaan Yli 65- ja 75-vuotiaat Parikkalassa yli 65-vuotiaat yli 75-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, katsottu Parikkalassa ikääntyvien (yli 65-vuotiaiden) kokonaismäärä kasvaa väestöennusteen mukaan vuodesta 2017 vuoteen 2030 vain 3,1 %, mutta ikäryhmän sisällä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 23 %. Eläketulot kunnassa ovat verohallinnon eläketulojen veropohjan ja Tilastokeskuksen eläkeläisten määrän uusimman saatavissa olevan tiedon, vuoden 2015, perusteella laskettuna keskimäärin euroa, mikä merkitsee keskimäärin euron kuu-kausieläkettä. Kelan myöntämää eläkkeensaajan asumistukea voi saada, kun asuu vakinaisesti Suomessa, on pienituloinen ja saa eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Asumistukea voi saada vakinaiseen vuokra- tai omistusasuntoon. Kelan verkkosivun mukaan ( : eläkkeensaajan asumistukea voi hakea jos asuu yksin jos asuu puolison kanssa tai jos muutkin asunnossa asuvat saavat eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen.

5 5 2. Määritelmiä Senioriasuminen Senioriasumisella tarkoitetaan Suomessa yksityistä omistus- tai vuokrasuhteeseen perustuvaa asumista tavanomaisessa asunnossa, joka on tarkoitettu tietyn iän saavuttaneelle henkilölle. Suomessa ikärajana on usein ollut 55 vuotta. Senioriasunnoissa ajatuksena on ollut, että ikääntyvä muuttaa jo aktiivi-iässä senioriasuntoon ja ennakoi näin tulevaisuuden asumistarpeitaan. Kunkin asukkaan pitäisi pystyä vaikuttamaan tulevaan kotiin ja ympäristöön jo suunnitteluvaiheessa aina asunnon luovutukseen saakka. Yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden tunnistaminen ja huomioiminen vaikuttaa siihen, miten asunto ja sen ympäristö omaksutaan. Asuntotasolla ikääntyvien tarpeet otetaan huomioon tilaja teknisessä suunnittelussa. Senioritalojen varustusta ei tarvitse hankkia valmiiksi vaan asunnon tulee olla muunneltavissa. Ohjattu senioriasuminen Ohjatussa senioriasumisessa on arkisin paikalla ohjaaja, joka tukee ja kannustaa asukkaita toimimaan yhdessä. Tarvittaessa hoito ja hoiva kotihoidon toimesta. Asukkaat asuvat vuokralaisina. Yhteisöllinen asuminen Asuinyhteisön koko ja yhteisöllisyyden aste vaihtelevat, mutta ainakin osa arkipäiväisistä asumiseen liittyvistä toiminnoista on siirretty yhteisiin tiloihin. Yhteisöasumisessa yhteisön jäsenten välille syntyy myös sosiaalista vastuuta. Yhteisöasumisessa voidaan erottaa 1. seniorien yhteisöllinen asuminen ja 2. ylisukupolvinen yhteisöllinen asumismuoto, koska mahdollisuudet palvelujen / tiedonvaihtoon ja sosiaalisiin kontakteihin ovat näissä vaihtoehdoissa (ja niiden välimuodoissa) ratkaisevasti erilaiset. Palveluasuminen, tuettu asuminen Palveluasuminen on asumismuoto ikääntyneille, jotka tarvitsevat hoitohenkilökunnan päivittäistä tukea ja apua asumiseensa. Henkilökunta paikalla aamu- ja iltavuorossa. Yksikkö sijaitsee pääsääntöisesti ympärivuorokautisen yksikön kanssa samassa kiinteistössä. Tarvittaessa yöaikainen apu ko. yksikön toimesta. Asukkaat asuvat vuokralaisina. Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on asumismuoto ikääntyneille, jotka tarvitsevat runsaasti huolenpitoa, hoivaa ja apua. Henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Asukkaat asuvat vuokralaisina.

6 6 3. Työryhmän kokoonpano ja toiminta Talousarvion painpistealueena olevan tehtävän lisäksi yhteisöasumisen hankkeen perustamisesta on tehty vuoden 2016 aikana valtuustoaloite. Seniori- ja yhteisöasumista on selvitetty lisäksi Eksoten aloitteesta koko Etelä-Karjalan alueella. Kunnanhallitus päätti / 42 perustaa seniori- ja yhteisöasumisen selvitystyöryhmän, johon nimettiin jäseniksi Pekka Anttonen, Sakari Paakkinen, Kari Niiranen, Timo Jantunen, Anne Eerikäinen, vanhusneuvoston puheenjohtaja Erkki Paakkunainen, kunnanjohtaja Vesa Huuskonen ja hallintojohtaja Eija Hämäläinen. Lisäksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) valitsi työryhmään edustajaksi kehitysjohtaja Merja Tepposen. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sakari Paakkinen ja sihteeriksi hallintojohtaja Eija Hämäläinen. Työryhmä oikeutettiin kutsumaan asiantuntijoita kokouksiin. Työryhmä kokoontui edellä olevalla kokoonpanolla kaksi kertaa ja Ensimmäisessä kokouksessa todettiin tehtäväksianto, jonka mukaan selvitystyö edellyttää olemassa olevien kiinteistöjen tarkastelua sekä mahdollisesti muidenkin ratkaisujen etsimistä asumisen ja muiden palvelujen järjestämisessä sekä keskusteltiin kunnan omistuksessa olevista tiloista, jotka voisivat soveltua seniori- ja yhteisöasumiseen. Todettiin, että rakennukset vaativat korjauksia. Toisessa kokouksessa tutustuttiin Saaren palvelutalossa kehitysjohtaja Merja Tepposen esittelemänä palvelukorttelimalliin ja maakunnassa suunnitteilla oleviin yhteisöasumisen ratkaisuihin mm. Imatralla ja Savitaipaleella. Jatkotoimenpiteenä päätettiin tehdä asumiskysely yhteistyössä Eksoten kanssa. Valtuustokauden vaihduttua työryhmän kokoonpanoa päivitettiin / 149 ja työryhmään nimettiin Pekka Anttonen, Ari Berg, Kristiina Heikinheimo, kunnanjohtaja Vesa Huuskonen, hallintojohtaja Eija Hämäläinen, rakentamispäällikkö Olli Summala, Päivi Tavi-Kuosmanen, Markku Uimonen, vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtaja Lassi Valkeapää. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Ari Berg ja varapuheenjohtajaksi Vesa Huuskonen sekä sihteeriksi Eija Hämäläinen. Työryhmä kokoontui , , ja Kysely ikääntyvän väestön asumisesta Parikkalassa Asumiskyselyn vastausajaksi sovittiin kysymysten valmistuttua kesä-elokuu. Kyselystä tiedotettiin Parikkalan-Rautjärven Sanomissa sekä ilmoituksena että lehden tekemänä uutisena ja kunnan kotisivulla. Ilmoituksessa mainittiin, että kyselyn voi täyttää sähköisenä suoraan kotisivulla olevasta linkistä, kirjastossa olevilla koneilla sekä hyvinvointiasemalla palveluohjaajan avustamana. Lomakkeita oli myös saatavana kunnanvirastolla, kirjastossa ja hyvinvointiasemalla paperitäyttöä varten. Kysely oli suunnattu kunnan yli 60-vuotiaille asukkaille. Kyselyyn saatiin 68 vastausta. Kyselyssä kartoitettiin asumispaikka, asumismuoto, nykyiseen asumiseen liittyviä asumista vaikeuttavia tekijöitä ja käytössä olevia apuvälineitä, asumisympäristöä ja turvallisuutta sekä asunnon turvalaitteita ja opasteita. Lisäksi vastaa-

7 7 jia pyydettiin ketomaan, mitä palveluja he käyttävät, tarvitsevatko mahdollisesti apua ulkona liikkumisessa ja nimeämään 1 3 tekijää, jotka mahdollistavat asumisen nykyisessä asunnossa. Viimeisenä kyselyssä pyydettiin arvioimaan tulevaisuuden asumismuotoa viiden ja kymmenen vuoden kuluttua. Vastausten vähäisen määrän vuoksi kysely ei anna todellista kuvaa tilanteesta. Kyselyyn saatiin 68 vastausta. Vastaajien taustatietoina voidaan todeta, että vastaajat olivat yli 60-vuotiaita ja yli puolet vastanneista oli yli 70-vuotiaita. Vastaajista 85% oli eläkkeellä, 60 % asui omakotitalossa ja 25 % rivitalossa. Vastaajista yli 70 % asui Parikkalan keskustan tai Särkisalmen taajamissa. Asumista vaikeuttavina tekijöinä mainittiin portaat ja kynnykset, WC- ja pesutilojen saavutettavuus sekä pihatyöt ja liikkuminen pihalla. Vastaajista 73,8 % ilmoitti, ettei käytössä ole toimintakykyä tukevia laitteita. Asuinympäristön turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat piha itse kaltevuuden, epätasaisuuden ja talvisen liukkauden vuoksi sekä aurauksen ja hiekoituksen puute. Turvallisuuteen liittyvät myös tulisijat (takka tai uuni 47 %:lla vastaajista) ja kynttilöiden polttaminen, jota 64 % vastaajista ilmoitti tekevänsä. Turvalaitteina 97 % vastaajista ilmoitti, että heillä on toimiva palovaroitin asunnossa ja 15%:lla oli palovaroittimen lisäksi erillinen häkävaroitin. Liikkumista tukevana laitteena 56,3 % ilmoitti käyttävänsä rollaattoria. Arkea tukevina palveluina käytetään eniten pihan hoitoa (48,1 %) ja kotihoito sekä asiointiapu ovat yhtä paljon käytössä (33,3 %). Myös suursiivous- (25,9 %) ja ateriapalvelua (22,2 %) käytetään. Kyselylomake ja yhteenvetoraportti ovat liitteenä. 5. Seniori- ja yhteisöasumisesta Pääosa asumiskyselyn vastaajista ilmoitti viiden ja kymmenen vuoden kuluttua jatkavansa asumista nykyisessä omassa kodissaan sinne järjestettyjen palvelujen avulla. Senioreiden yhteisöllinen asuminen edellyttää, että palvelut ovat lähellä ja että nimenomaan hyvinvointipalveluistakin on ennakkoon sovittu. Ruokailu-, harrastus- ja juhlatilat voivat olla yhteiset, ja niiden toiminta suunnitellaan yhdessä. Jokaisella asukkaalla on oma asuntonsa/huoneensa ja siten oikeus yksityisyyteen. Mitä enemmän asukkaat päättävät osallistua aktiivisesti yhteisön toimintaan, niin päivittäiseen kuin tapahtumien, matkojen, hankintojen tms. toteuttamiseen, sitä pidempään elämä on mielekästä ja laitostumisen vaara kaukana.

8 8 6. Senioriasumiseen soveltuvat kunnan asuinkiinteistöt Parikkalan kunnan kokonaan omistamat asuinkiinteistöt, jotka soveltuvat senioriasumiseen Parikkalan keskustaajama Kiinteistö ja Tyyppi / soveltuvat osoite osat Kaikki asunnot kpl 1 2 h + k/kk, kpl Valmistumisvuosi Petäjikönkatu 12 kerrostalo, hissi Rimapolku 1 5, A- ja B-talot 2-kerroksinen luhtitalo / 1. kerroksen asunnot rivitalo Satumäentie 28 A ja B Tapulikuja kerrostalo / alimmat (AB) 3 A-D kerrokset 1979(CD) Yläkuja 4 kerrostalo Yläpolku 1 rivitalo Yhteensä Akonpohja Kiinteistö ja osoite Aravatalo Saari, Kaivotie 7 As Oy Kaivotien Vatro, Kaivotie 9 As Oy Kaivoniemi, Neulatie 2 Tyyppi Kaikki asunnot kpl 1 2 h + k/kk, kpl Valmistumisvuosi rivitalo / 1998 rivitalo rivitalo Yhteensä Luvun 2 määritelmän mukaisesti asuntotasolla ikääntyvien tarpeet otetaan huomioon tila- ja teknisessä suunnittelussa. Senioritalojen varustusta ei tarvitse hankkia valmiiksi vaan asunnon tulee olla muunneltavissa. Edellä olevan luettelon asunnoissa ei ole tehty valmiiksi erityisiä senioriasumisen muutoksia, vaan ne ovat normaaleja vuokra-asuntoja. Asuntojen sijoittuminen kunnan alueella Tutkimusten mukaan merkittävin asumiseen vaikuttava tekijä on kaupan läheisyys. Kaupan tulisi sijaita enintään 300 metrin etäisyydellä asunnosta. Seuraavassa on esitetty kunnan eri taajamien kauppojen sijoittuminen ja kunnan omistamat sekä osin vanhustentukiyhdistysten omistamat, senioriasumiseen soveltuvat asunnot 300 metrin etäisyydellä.

9 9 Parikkalan keskustaajama, S-market Alueella ei ole määritellyn etäisyyden sisällä kunnan omistamia, senioriasumiseen soveltuvia kiinteistöjä. Karttaan on merkitty lähistöllä olevat kunnan omistamat rakennukset. Särkisalmi, ABC Alueella ei ole määritellyn etäisyyden sisällä kunnan tai vanhustentukiyhdistyksen omistamia, senioriasumiseen soveltuvia kiinteistöjä.

10 10 Akonpohja, Sale Saari Alueella on määritellyn etäisyyden rajalla ja sen välittömässä läheisyydessä kunnan omistamia, senioriasumiseen soveltuvia kiinteistöjä sekä vanhustentukiyhdistyksen asuntoja. Kirjavala, K-market Röksä Alueella ei ole määritellyn etäisyyden sisällä kunnan omistamia, senioriasumiseen soveltuvia kiinteistöjä.

11 11 Niukkala, Uukuniemen pitäjän Kyläkauppa Alueella ei ole määritellyn etäisyyden sisällä kunnan omistamia, senioriasumiseen soveltuvia kiinteistöjä. Alueella on lisäksi vanhustentukiyhdistyksen omistamia asuntoja. 7. Senioriasumiseen soveltuvat muut kiinteistöt Yhteisöjen ja yksityisten omistuksessa on senioriasumiseen soveltuvia tiloja. Selvityksessä ovat mukana vain vanhustentukiyhdistysten omistamien asuntojen määrä- ja osoitetiedot. Parikkalan alueen vanhustentukiyhdistykset omistavat asuntoja seuraavasti: Alue Osoite Määrä Särkisalmi Kuusiaidantie 16 kpl Akonpohja Akapohjantie ja Kaivotie 33 kpl Uukuniemi Mäkitie 11 kpl. Vanhustentukiyhdistysten omistamat asunnot ovat 1 2 h ja k/kk:n asuntoja. 8. Yhteisöasumiseen soveltuvat kunnan kiinteistöt Kunnan omistamissa asuinkiinteistöissä ei ole suoraan yhteisöasumiseen soveltuvia tiloja. Saaren palvelutalorakennus on kunnan omistamista kiinteistöistä helpoimmin muutettavissa yhteisöasumiskäyttöön. Rakennuksessa on 13 huonetta sekä oleskelu-, ruokailu- ja keittiötilat.

12 12 9. Seniori- ja yhteisöasumisen kehittäminen ja jatkotoimenpiteet / Työryhmän huomiot ja ehdotukset Kaavoituksessa kiinnitetään jatkossakin huomiota seniori- ja yhteisöasumisen mahdollisuuksiin ja erityisesti esteettömyyteen. Kunnan omistamien tonttien markkinointiin tulee panostaa seniori- ja yhteisöasumisen kohteiden rakentamisen mahdollistajana. Mahdollisuudet kunnan omistamien seniori- ja yhteisöasumiseen soveltuvien kiinteistöjen peruskorjaamiseen ja muuttamiseen yhteisöasumiseen soveltuviksi edellyttävät mainintaa kunnan strategiassa. Olemassa olevien kiinteistöjen kunto ja kunnan vähenevät taloudelliset edellytykset asuntokannan ylläpitämiseen tulee ottaa huomioon. Saaren palvelutalorakennuksen kehittäminen seniori- ja yhteisöasumiseen tulevaisuudessa selvitetään kevään 2018 aikana. Seniori- ja yhteisöasumiseen soveltuvien asuntojen rakentaminen sopii myös yksityisten asumispalvelun tuottajien tehtäväksi. Yhteisöjen osallistaminen seniori- ja yhteisöasumisen kehittämiseen voi tuoda uudenlaista ajattelua ikäihmisten asumiseen. Käytännössä asiaa voisi viedä eteenpäin vanhus- ja vammaisneuvosto. Asumiskyselyn uusiminen on tarpeen toteutetun kyselyn vähäisen vastaajamäärän vuoksi mahdollisimman pikaisesti. Kansallisena I&O kärkihankkeessa on käynnissä hanke, jossa Etelä-Karjalan alueella on pilottialueena Savitaipaleen alue. Hankkeen tavoitteena on kehittää palvelukeskeisen Täytyy-korttelin konsepti, joka voidaan sovittaa pieniin taajamiin ja olemassa olevaan asuntokantaan. Hanke tuottaa konseptin kuinka erityisesti iäkkäiden asumista ja alueen lähipalveluja ja esimerkiksi kolmannen sektorin mahdollisuuksia voidaan integroida toimivaksi kokonaisuudeksi. Konsepti valmistuu syksyllä Liitteet Asumiskysely Asumiskyselyn vastausten yhteenveto

13 13

14 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 21

22

23 2 2

24 3 3

25 4 4

26 5 5

27 6 6

28 7 7

29 8 8

30 9 9

31 10 10

32 11 11

33 12 12

34 13 13

35 14 14

36 15 15

37 16 16

38 17 17

39 18 18

40 19 19

41 20 20

42 21 21

43 22 22