Toimialatiedon keskustelufoorumi

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (5) Toimialatiedon keskustelufoorumi Aika Paikka Viestintävirasto, NH Suomenlahti 3 Osallistujat Joonas Orkola, Viestintävirasto, puheenjohtaja Marja Heinonen, Viestintävirasto Torsti Alhava, Viestintävirasto Joonas Sotaniemi, Viestintävirasto Markku Lamminluoto, DNA Juho Ansio, DNA Keijo Kantojärvi, Telia Finland Janne Holopainen, Yle (saapui kohdassa 2) Kari Jaksola, Finnet-liitto Silja Kärpänniemi, FiCom Susanna Tåg Tilastokeskus Satu Montonen, Tilastokeskus Kokouksessa pidetyt esitykset jaetaan tämän pöytäkirjan ohessa osallistujille. 1 Tilannekatsaus Viestintäviraston tiedonkeruuseen Viestintäviraston Joonas Sotaniemi esitteli Viestintäviraston tiedonkeruun yhteydessä nousseita huomioita. Kaiken kaikkiaan tiedonkeruu oli sujunut hyvin, myös ensimmäistä kertaa kerättyjen upload-nopeuksien raportointi oli sujunut ongelmitta. Viestintäviraston Joonas Orkola nosti keskeisimmäksi kehityskohteeksi matkaviestinverkon nopeusluokkakohtaisten saatavuustietojen parantamisen muun muassa tarkentamalla määritelmiä operaattorien kanssa. Orkola kertoi, että Viestintäviraston valtakunnalliset luvut ovat kaikki valmiit. Kiinteän verkon saatavuuteen liittyen todettiin, että esityksessä nähty kuvio ei ollut lopullinen vaan luvut saattavat vielä hieman nousta. Orkola mainitsi, että jatkossa pyritään julkaisemaan enemmän kuntakohtaisia tietoja, minkä vuoksi alueellisia tietoja kerätään ja tarkistetaan aiempaa tarkemmin nyt ja tulevaisuudessa. Kevään aikana tullaan julkaisemaan kuntakohtainen 100 Mbit/s saatavuus ja liittymien määrä eli ts. käyttöaste. Tulevaan Viestintäviraston puolivuosikyselyyn tullaan lisäämään kysymys IPTV:tä muistuttavien OTT-palveluiden liittymämäärästä, mutta nykyistä IPTV-määritelmää ei muuteta. Puolivuosikyselyn matkaviestinverkkoa koskeviin kysymyksiin tulee takaisin kysymys kiinteän verkon numerolla toimivista liittymistä, koska se on tarpeellinen Viestintäviraston numerointilaskutuksessa. Kyselyyn saattaa tulla lisäksi muutama muu uusi kysymys, mutta mahdollisuuksia vähentää kysymyksiä pohditaan myös.

2 2 (5) Matkaviestinverkon liittymien ilmoittaminen uuden jaottelun mukaan ei tuottanut vuosikyselyssä suurempia ongelmia, mutta todettiin silti määritelmien tarvitsevan hiomista erityisesti vain data -liittymien kohdalla. Viestinvirasto on aiemmin määritellyt vain data -liittymäksi sellaisen liittymän, josta ei ollut käytetty puhepalveluita. Uusimmassa kyselyssä määritelmää pyrittiin kirkastamaan rajaamalla näiksi liittymiksi ne, joista puhepalveluita ei pystytä käyttämään. Telian edustaja mainitsi, että käytön tutkiminen aina hankaloittaa raportointia. Käyttöön perustuva määritelmä kasvattaa virheiden mahdollisuuksia, koska työ täytyy tehdä manuaalisesti, mikä tekee raportoinnista raportoijariippuvaisen. Raportointi vie myös enemmän aikaa. DNA:n edustaja tuki tätä näkökulmaa ja totesi, että liittymän ensisijainen käyttötarkoitus käy ilmi tuotteistuksessa, joka olisi helpoin tapa raportoida liittymät. Operaattorit käyttävät samaa linjausta omassa dokumentoinnissaan. Tulevassa puolivuosikyselyssä ja tulo- ja investointikyselyssä matkaviestinverkon vain data -liittymät määritellään lähtökohtaisesti sen mukaan, millaiseen käyttöön liittymä on tuotteistettu ja myyty riippumatta teknisistä rajoituksista. Vuosikyselyssä kartoitettiin mahdollisuutta aikaistaa saatavuustietojen keräämistä, koska Viestintävirastonkin tarvitsee heti vuoden alussa raportoida saatavuustietoja useampaan paikkaan. Vastausten perusteella aikaistettuun aikatauluun liittyisi useita ongelmia. Tämän vuoden kyselyiden sisältöön tai aikatauluun ei siis ole odotettavissa suurempia muutoksia. Orkola mainitsi Viestintäviraston tulevista julkaisuista. Huhtikuussa julkaistaan alueelliset laajakaistatilastot sekä pyritään julkaisemaan myös kaapeli-tv-markkinaosuudet. Viestintäviraston kuluttajatutkimus on loppusuoralla. Tänä vuonna tutkimukseen pyrittiin lisäämään soveltuvilta osin kysymyksiä vasta yleistymässä olevista palveluista liittyen muun muassa esineiden internetiin. Virasto on uudistamassa vähittäishintojen keräämisen prosessia, koska kerääminen on aiemmin ollut hyötyihin nähden työlästä. Tiedot tullaan nyt keräämään otannalla ja mukaan otetaan alennukset eikä listahintoja. Viraston ei tarvitse näin ollen enää pyytää tätä tarkoitusta varten erillisiä hintatietoja teleoperaattoreilta.

3 3 (5) 2 Teletoiminnan tulot ja investoinnit Viestintäviraston Torsti Alhava esitteli kevään tulo- ja investointikyselyyn tulevia muutoksia. Matkaviestinverkon kohdalla tullaan siirtymään puheliittymä/puhe- ja dataliittymä/vain data -liittymä -jakoon. Kyselyssä pyydetään edelleen arvio investoinneista, mutta aiempaa suppeammalta osin. Alhava korosti, että tässä kohdassa ilmoitetun luvun ei oleteta olevan tarkka luku vaan suuntaa-antava. Viestintäviraston tarkoituksena on näiden lukujen perusteella arvioida ensisijaisesti, voidaanko valokuituinvestointien odottaa yleisesti kasvavan vai laskevan kuluvana vuonna ja onko tämä muutos merkittävää. Viestintävirasto joutuu arvioimaan kehitystä joka tapauksessa erilaisissa yhteyksissä, joten on parempi, jos se perustuu operaattoreilta saatuun arvioon. Toivottiin, että virasto korostaa vieläkin painokkaammin, että kyseessä on arvio. Virasto lupasi näin tehdä sekä tietoja kerättäessä että käytettäessä. Käydyssä keskustelussa korostettiin, että valtion tuet vaikuttavat tuloihin eivätkä ne näy operaattorien investointeina. Tuesta tulisi käyttää myös termiä julkinen tuki, koska tukia saadaan muiltakin toimijoilta kuin suoraan valtiolta. Orkola kysyi osallistujilta, olisiko selkeämpää, jos kyselyssä palattaisiin toissavuotiseen tapaan kysyä julkiset tuet omalla rivillään. Tämä esitys sai kannatusta, joten tulo- ja investointikyselyssä todennäköisesti erotetaan julkiset tuet omaksi kohdakseen. 3 Tilastokeskuksen televiestinnän hintaindeksit Tilastokeskuksen edustajat Satu Montonen ja Susanna Tåg esittelivät kuluttajahintaindeksiä (KHI) ja palvelujen tuottajahintaindeksiä (PTHI). Molemmissa indekseissä ollaan kiinnostuneita hintojen kehityksestä, ei hintatason kehityksestä: kiinnostuksen kohteena ovat siis prosentuaaliset, eivät euromääräiset muutokset. Huomionarvoista on, että kuluttajahintaindeksissä näkyy arvolisävero, mutta palvelujen tuottajahintaindeksissä ei. KHI kerätään kuluttajahintaindeksi asetuksen velvoittamana kuukausittain. PTHI kerätään kvartaaleittain. Tiedonkeruu perustuu sopimukseen, joten se sujuu melko vaivattomasti. Puhujat kertoivat, että kuluttajahintaindeksissä matkaviestinpalveluiden paino inflaatioon on 8,8 promillea ja laajakaistapalveluiden paino on 11,4 promillea eli yhteensä noin 20,2 promillea. Yrityksiltä yrityksille suunnatuissa palveluissa (BtoB) televiestinnän osuus on 3,9 prosenttia, mutta tämä luku ei kata kaikkia markkinapalveluita. Tätä painoa käytetään kuitenkin PTHI-indeksissä. PTHI:ssä julkaistaan tällä hetkellä vain ylätaso eli 61 Televiestintäpalvelut. Tietoja kerätään kuitenkin tarkemmallakin tasolla ja nämä välitetään Eurostatiin, mutta luottamuksellisina. Tilastokeskus käyttää Viestintäviraston tulo- ja investointiaineistosta saatavia operaattoreiden liikevaihtoja laskiessaan operaattorikohtaisia indeksejä.

4 4 (5) Orkola kysyi, halutaanko eurooppalaisella tasolla tuottaa tarkempaakin tietoa esimerkiksi aluetasolla. Montonen kertoi, että KHI-tiedonkeruu tehdään jo NUTS2-tasolla, mutta taso riippuu toimialasta; operaattoritiedot eivät ole alueittain. Aluetasoa ei julkaista. Keskustelua herättivät erityisesi indekseihin nousseet musiikki- ja suoratoistopalvelut. Tilastokeskus kertoi keräävänsä nämä tiedot internetistä ja niihin käytetään painottamatonta keskiarvoa eli hinnastomuutosta. Ulkomaisiin yrityksiin ja musiikkipalveluihin päästään käsiksi muiden tilastojen kautta. Suoratoistopalvelut kuuluvat Tilastokeskuksen tilastoissa maksu-tv-palveluihin. Karkealla tasolla ulkomaisiin yrityksiin päästään kiinni kaapeli-tv, antenni-tv ja maksu-tv - jaolla. Tilastokeskuksen joukkoviestintätilastoissa ei kuitenkaan käytetä maksu-tv-tulojen kohdalla samoja tietoja kuin KHI:ssä. Koska Tilastokeskuksella on tiedot suoratoistopalveluiden hinnastoista ja he tekevät arvion myyntimääristä, joiden avulla palvelut painotetaan indeksin laskemista varten, toivottiin näitä painoja julkaistavaksi edes jollain tasolla. Puhujat kertoivat, että promillemääräiset painot kokonaiskulutuksesta kullekin palvelukokonaisuudelle ovat jo julkisia ja löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta (Tilastokeskuksen esityksen dia Linkki -> Vasen palsta: Menetelmäselosteet). Puhujat lupasivat myös toimittaa tiedot palveluiden painotuksista keskustelufoorumin osallistujille. Tässä yhteydessä sovittiin, että keskustelufoorumin osallistujien sähköpostit ovat julkisia ja täten jakelun voi laittaa näkyviin sähköpostiviesteissä. Ylen edustaja kysyi, mikä ero on viraston keräämillä hintatiedoilla ja kuluttajahintaindeksillä. Orkola vastasi, että viraston tiedoilla pääsee hieman lähemmäksi yksittäisiä tuotteita. Televiestinnän palveluissa on hinnoissa aika paljon alueellisia eroja, jotka eivät näy kuluttajahintaindeksissä. Matkaviestinverkon palveluissa tätä eroa ei toisaalta ole ja jos Tilastokeskus joskus julkaisee hieman enemmän tietoja, voi virasto mahdollisesti lopettaa näiden hintatietojen keräämisen kokonaan. Keskustelussa huomioitiin, että kuluttajahintaindeksi ei kerro sitä, miten kuluttajan sijoittama raha todellisuudessa käyttäytyy vaan tässä ARPU on parempi todellisen rahan kehityksen kuvaaja. Kuluttajahintaindeksissä hintavertailu tapahtuu aina samaan tuotteeseen, vaikka kuluttajat siirtyvät parempiin tuotteisiin (laatumuutos). Puhujat totesivatkin, että hintaindeksiin pitäisi saada jotenkin vakioitua laatu. Orkola kysyi vielä, oliko jollakin osallistujista tietoa siitä, onko suoratoistopalveluilla itsellään tai muilla tutkimusta, jossa näkisi näiden palveluiden markkinaosuuksia tai käyttöä. Mainittiin, että Teosto on tehnyt musiikkipalveluista julkaisuja käyttömääristä ja myös Pohjoismaista vertailua. Kansallinen mediatutkimus käsittelee hieman videotoistopalveluita. Sotaniemi mainitsi myös, että Euroopan audiovisuaalinen observatorio julkaisee maakohtaisia AV- sektorin VOD palveluiden tuloutumia. Orkola totesi Viestintäviraston kiinnostuksen olevan ensisijassa datan määrässä ja verkkojen rasittuvuudessa, minkä vuoksi videotoistopalvelut ovat heille kiinnostavimpia.

5 5 (5) 4 Kokouksen päättäminen Varmistetaan vielä, että uusi vain data -määritelmä soveltuu kaikille mobiilioperaattoreille. Tulo- ja investointikyselyssä tullaan korostamaan arvionvaraisuutta valokuituinvestointien lukua ilmoitettaessa. Viestintäviraston kuluttajatutkimuksen tulokset kiinnostivat osallistujia ja niistä luvattiin tiedottaa osallistujia. Seuraavan tapaamisen ajankohdaksi sovittiin iltapäivä Viestintäviraston uusissa tiloissa Kumpulassa. Kaikkien sopivien kokoustilojen ollessa varattuna seuraavaa kokousta joudutaan kuitenkin siirtämään: Viestintävirasto ehdottaa ajankohdaksi perjantai iltapäivää. Seuraavan tapaamisen teemaksi Orkola ehdotti IoT-tilastointia ja nousevaa teknologiaa (Future and Emerging Technologies FET). Näiden palveluiden kohdalla tulisi pohtia, minkälaista tilastointia näistä aiheista olisi tuotettavissa. Miten tulossa olevia ilmiöitä voidaan mitata? Myös esim. EU haluaa aiheista tilastoja, mutta on epävarmaa, mitä tilastoitaisiin. Teemaa voitaisiin alustaa esimerkiksi Viestintäviraston kuluttajatutkimuksen tulosten esittelyllä. Tapaamisessa voidaan yhdessä pohtia, onko joitain asioita, mitä voisi numeerisesti mitata. Tapaamista täydennetään muilla teemoilla, jos niitä ilmenee. Tapaamisessa käydään läpi myös ajankohtaisia asioita, puolivuosikyselyn tuloksia ja muita esiin nousevia asioita.