Liikkumisohjelma. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Helsingissä. Projektipäällikkö Minna Paajanen

Transkriptio

1 Liikkumisohjelma Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Helsingissä Projektipäällikkö Minna Paajanen 1

2 Kun seuraa nykyistä liikuntakeskustelua, ei voi välttyä ajattelemasta, että ihmisen perustaito, itsensä liikuttaminen on jotain arkea suurempaa, välineellistä, ohjattua ja sopimuksenvaraista. Liikkumisesta on tehty kovin teknistä ja monimutkaista. Pisteestä a pisteeseen b siirtyminen oli ennen osa päivittäistä liikuntaa, eikä sen lisäksi ollutkaan välttämättä tarpeen tehdä muuta. Nykyinen passivoiva elämäntapa puolestaan suosii liikuntaa eriytettynä osana muusta arjesta. Tutkija Leena Haanpää, valtion liikuntaneuvoston blogi

3 Aivan toisin kuin isovanhempansa voi nykyeläjä halutessaan selvitä lapsesta aikuiseksi käytännössä hikoilematta kertaakaan matkan varrella. Autoa pidemmät matkat tehdään autolla (Mies, s. 1988). Sosiaalinen albumi. Elämäntavat sukupolvien murroksissa (Häkkinen, Puuronen, Salasuo, Ojajärvi.)

4 Liikkumisohjelma valtuustostrategian kärkihankkeeksi

5 Palautetaan liikkuminen luontaiseksi osaksi elämää Istumisen vähentäminen ja tauottaminen Arki- ja hyötyliikkumisen lisääminen Vapaa-ajan liikuntaa harrastusten esteiden poisto

6 Liikkumisen edistäminen kannattaa. Liikunta edistää terveyttä, ehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa sairauksia, ylläpitää toimintakykyä ja mielenterveyttä. Fyysinen aktiivisuuden puute aiheuttaa Suomessa vähintään 3,2 miljardin euron yhteiskunnalliset kustannukset. Kestävä kasvu Kävely ja pyöräily vähentävät kustannustehokkaasti liikenteen kasvihuonepäästöjä ja muita haitallisia päästöjä (typenoksidit, hiukkaset ja häkä). Meluhaitat vähenevät, viihtyisyys ja turvallisuus lisääntyvät. Liikkuminen ja ilmastonmuutos Liikunta edistää aivoterveyttä, muistia. Edistää matemaattisia ja kielellisiä valmiuksia. Liikunnallisuus koulupäivän aikana edistää koulurauhaa, -viihtyvyyttä ja keskittymiskykyä. Maailman paras oppiminen Terveys- ja hyvinvointipalvelut, liikuntamatkailu ja urheilutapahtumat sekä liikuntalähtöinen viestintä, viihde ja lifestyle kasvattavat suosiotaan. Yritykset ovat aikuisväestön merkittävin liikuttaja. Kaupunki hyvin toimivana alustana mahdollistaa yhteisöjen, kansalaisjärjestöjen, seurojen, yritysten ja asukkaiden hyvän elämän ja onnistumisen. Kaverit, verkostot, yhteinen tekeminen ja tavoite, vuorovaikutustaidot, ilo, onnistuminen ja onnellisuus. Syrjäytymisen ehkäisy Maahanmuuttajien kotouttaminen ja Terveyserojen, eriarvoisuuden ja segregaation vähentäminen. Nuorten hyvinvointi Yritysten hyvinvointi Kaupunki alustana ja harrastukset Lisää asuntoja

7 Keskeiset faktat Yhä useampi harrastaa liikuntaa vapaa-ajallaan ja helsinkiläiset enemmän kuin väestö keskimäärin. Pääosin ihmisten valveillaoloaika kuluu istuen tai makuuasennossa. Liikkuminen ei enää ole osa jokapäiväistä elämää. Arkea voi sujuvasti elää liikkumatta, hengästymättä tai hikoilematta. Valtaosa helsinkiläisistä ei liiku terveysliikuntasuositusten mukaisesti Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 7

8 Lasten ja nuorten askeleet Kokko & Mehtälä 2016

9 LIIKKUMISOHJELMAN TAVOITEALUEET TÄLLÄ HETKELLÄ 1 Oivallus: Liikkuminen on liikuntaa tärkeämpää. 2 Kokonaisvaltaisemmin, innovatiivisemmin, yhdessä. 3 Kaupunkiympäristö ja liikunta- ja kulttuuritarjonta on liikkumiseen kannustavaa tasapuolisesti eri alueilla. 4 Pienet lapset omaksuvat liikunnalliset perustaidot ja -tottumukset. 5 Lasten ja nuorten terveys, fyysinen toimintakyky ja oppimisvalmiudet turvataan riittävällä liikunnallisuudella. 9

10 TAVOITEALUEET TÄLLÄ HETKELLÄ 6 Henkilöstön säännöllinen arkiaktiivisuus lisääntyy. Liiallista istumista vähennetään systemaattisesti. 7 Lisätään ikääntyneiden ja iäkkäiden arkiaktiivisuutta kohderyhmän eriytyneet tarpeet huomioiden. 8 Kohdennetaan toimenpiteitä erityistä tukea tarvitseviin kohderyhmiin. Arkiaktiivisuuden ennaltaehkäisevä vaikutus huomioidaan sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. 10

11 Kulttuuri ja vapaa-aika Sosiaali- ja terveys Kasvatus ja koulutus Kaupunkiympäristöt Kaupunginkanslia Liikuntapalvelut Ulkoilupalvelut Liikuntaan aktivointi mm. liikuntaseurojen avustaminen, liikunnan ohjaus, liikunnan suunnittelu Neuvola: elintapaohjaus, terveystarkastukset Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto: elintapaohjaus, terveystarkastukset Vammaispalvelut: apuvälineet, kuljetusspalvelut, ohjaus, neuvonta Varhaiskasvatus ja esiopetus olosuhteet (tilat, pihat), toimintaympäristö, kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen Perusopetus: Opetusympäristöt (tilat, pihat), opetuksen järjestäminen, liikunnan opetus, toimintakulttuuri Kaavoitus ja maankäyttö: yhdyskuntarakenne, arkiliikuminen, lähipalvelut Liikenne- ja katusuunnittelu: Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet ja kehittäminen Kaupungin strateginen kehittäminen Työhyvinvointi Elinkeino- ja kilpailukyky, mm. tapahtumat Maahanmuutto Liikuntapaikat Liikkumisohjelman johto, toteutus ja seuranta Liikkumiseen kannustaminen perhe-, terveys- ja hyvinvointikeskuksissa sekä sairaala-, kuntoutusja hoivapalveluissa Leikkipuistot, leikkialueet, aamu- ja iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta Lukio- ja ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö Rakennukset ja yleiset alueet Kulttuuri Iäkkäiden palveluasuminen, palvelukeskus- ja päivätoiminta Työväenopistot: liikuntaryhmät Nuoriso Ruotsinkielisten palvelut Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 11

12 Koettu terveys Elintapasairaudet, Koettu työkyky Liikenteen päästöt Oppiminen Koettu elämänlaatu ylipainoisuus Aivoterveys ja muisti Liikkumisen %-osuus valveillaoloajasta kasvaa. Paikallaanolon %-osuus valveillaoloajasta pienenee. Vapaa-ajan liikuntaa harrastavien osuus (%) kasvaa. Liikkuminen on helppo, houkutteleva ja kaikille mahdollinen arjen valinta. Koetut esteet vähenevät. 8 tavoitealuetta, 54 toimenpidettä Olennaisinta systeeminen muutos Liikkuminen kaupunkikonsernin yhteisenä tavoitteena: liikkuminen huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Kaupunki on aktiivinen alusta järjestöille, seuroille, yrityksille ja kaupunkilaisten omaaloitteisuudelle. Asiakaslähtöisyys ohjaa kehittämistä. Tutkimustieto, data Kansainvälisyys Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 12

13 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Helsingissä 13

14 Pyöräilyn kulkumuoto-osuus (1) (2) 2012 (3) 2012 (4) 2013 (5) 2014 (6) 2015 (7) 2016 (8) 2016 (9) 2017 (10) Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 14

15 Kävelyn kulkumuotoosuus Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 15

16 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 16

17 Paljon on jo tehty! Kävelykeskustan yleissuunnitelma hyväksyttiin vuonna 1989, jonka jälkeen kävelykatuja ja jalankulualueiden laajennuksia on toteutettu vaiheittain. Vuonna 2012 hyväksyttyjen esteettömyyslinjausten myötä mm. katualueiden suunnitteluohjeita on kehitetty parantamaan esteettömyyttä. Kävelyn edistämisen tavoitteita on kirjattu mm. Helsingin liikkumisen kehittämisohjelmaan (2013) Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 17

18 Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmassa (2015) asetettiin useita jalankulun turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Helsingissä järjestetään läpi vuoden eri teemaisia kävelykierroksia. Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto/helsingin Matkailu Oy on julkaissut Kävellen Helsingissä - 5 reittiä Helsinkiin esitteen. HSL:n ja Helsingin seudun kuntien tavoitteena on tehdä metropolialueesta maailman kävelyn pääkaupunki. Jalankulkumääriä seurataan erityisesti keskusta-alueella. Vuonna 2016 julkaistiin Pyöräliikenteen suunnitteluohje, jonka myötä on parannettu turvattomia suojatieylityksiä sekä rakennettu jalankulun ja pyöräilyn ali- ja ylikulkuja Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 18

19 Käytössä on HSL:n kävelyn ja pyöräilyn reittiopas. Pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin vuonna 2014 ja pyöräliikenteen suunnitteluohje vuonna Helsingissä on kilometriä pyöräteitä. Kotiseutupyöräilyreittejä on lähes 30. Sujuvat pyöräreitit on koottu kävelyn ja pyöräilyn reittioppaaseen ja koko pääkaupunkiseudun pyöräreitit pyöräilykarttaan. Kaupunkipyörien määrä on lisääntynyt tasaisesti. Kesällä 2018 kaupunkipyöriä on Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 19

20 Narinkkatorin laidalla Kampissa toimiva Pyöräkeskus neuvoo ja auttaa pyöräileviä kaupunkilaisia keväästä loppusyksyyn. Pyöräilyn yleisyyttä tutkitaan ja seurataan eri tutkimuksin (mm. Pyöräilybarometri, Helsinkiläisten liikkumistottumukset ja HSL:n liikkumistutkimus) sekä pyöräliikenteen laskentapisteissä. Pyöräilyn edistämiseen liittyvä järjestötoiminta on aktiivista. Pyöräilymetropoli.fi -sivusto kokoaa yhteen pyöräilyyn liittyvää materiaalia Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 20

21 Nyt keskustelussa Liikkuminen tapahtuu aina joissain fyysisissä olosuhteissa - joko rakennetussa tai rakentamattomassa ympäristössä. Fyysinen ympäristö onkin keskeisimpiä arkiaktiivisuutta määrittäviä tekijöitä. Puistot, varhaiskasvatusyksiköiden, koulujen ja oppilaitosten pihat, kävely- ja pyörätiet, ulkoilureitit, leikkipuistot, luontopolut, liikuntapaikat ja lähiliikuntapaikat ovat kaikki oleellisia liikkumisympäristöjä. Liikkumis- ja liikuntaolosuhteiden laadusta ja kattavuudesta ei ole kaupunginosakohtaista tilannekuvaa. Ympäristön turvallisuus, meluisuus ja viihtyisäksi kokeminen vaikuttavat olennaisesti arkiaktiivisuuteen. Ympäristön esteettömyyttä on kehitetty määrätietoisesti, mutta työ on jatkuvaa ja kehittämistarpeita edelleen paljon Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 21

22 Jalankulun osalta kehittämistarpeet liittyvät - jalkakäytävien ja kävelyteiden rakentamiseen, - talvikunnossapitoon (auraus, hiekoitus) - jalankulun liikenneturvallisuuteen ja reittien viihtyisyyden parantamiseen (selkeät suojatiet ja risteysalueet, kävelykadut). Jalankulun esteet korostuvat ikäihmisten ja liikkumis- ja toimintaesteisten kohderyhmässä Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 22

23 Tutkimusten mukaan helsinkiläiset pyöräilisivät enemmän, mikäli - pyörien pysäköintipaikat ja alueet olisivat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varastamiselta, - pyöräväyläverkko olisi kattavampi ja yhtenäisempi, - pyöräily olisi turvallisempaa sekä pyöräväylien kunto ja työmaa-aikaiset järjestelyt olisivat paremmat. Yli kolmannes arvioi lisäävänsä pyöräilyään, mikäli väylien talvihoitoa parannettaisiin. Jopa 45 prosenttia lisäisi pyöräilyään, jos pyörän kuljettamista joukkoliikenteessä helpotettaisiin Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 23

24 Mitä liikkumisohjelmaan on kirjattu? - rakennetaan uutta infraa - rakennetaan pyörätelineitä - lisätään kaupunkipyörien käyttöä - esteettömyys, perheiden aktiivinen kulkeminen - päivitetään pyöräilyn edistämisohjelma - markkinoidaan kävelyä ja pyöräilyä Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 24

25

26 Lähes puolet alle 2 kilometrin matkoista kuljetaan henkilöautolla.

27 Suomalainen kuluttaa keskimäärin 44 minuuttia päivässä työmatkaan. Jo 30 minuuttia kävelyä tai pyöräilyä päivittäin täyttää liikkumiselle asetetun terveyssuosituksen. Käytä liikkumavarasi. 27

28 Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä säästät rahaa, ylläpidät terveyttä ja parannat asuinympäristösi viihtyisyyttä. Käytä liikkumavarasi. 28

29 Käytä liikkumavarasi #HelsinkiLiikkuu