Vuonna 2017 ja 2018 tehdyt tutkimukset:

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Vastaus valtuustoaloitteeseen Friitalan koulun korjaamisesta tai uuden koulun rakentamisesta 61/ /2018 Tekninen lautakunta 19 Sakari Aalto ja kuusi muuta valtuutettua tai varavaltuutettua ovat tehneet aloitteen, tehdä vertailu Friitalan koulun korjaamisesta verrattuna uu den koulurakennuksen rakentamiseen. Friitalan koulurakennuksesta on vuoden 2017 aikana tehty useita laa jo ja sisäilmaongelman selvittämiseen liittyviä tutkimuksia. Tut kimuk sia on teh ty, jotta saadaan luotettavaa tietoa, onko ra ken nuk sessa sisäilmaan laa tuun vaikuttavia epäpuhtaita rakenteita, jos niitä on, min kä laa tui ses ta epäpuhtaudesta on kyse ja voiko epäpuhtauksilla ol la vaikutusta ra ken nuk sen sisäilmaan. Tulosten perusteella tehdään joh to pää tök set ovat ko epäpuhtaat rakenteet korjattavissa ja kuinka laa jat kor jaus toi men pi teet tarvitaan, jotta rakennuksessa voidaan jatkossa tur val li ses ti toi mia, vai ovatko rakennuksen epäpuhtaudet niin mer kit tä viä, laajoja ja mahdottomia korjata, että korjaamiseen ei kannata ryh tyä, vaan ra ken nus tulee purkaa ja rakentaa kokonaan uusi kou lu ra ken nus. Sisäilmatutkimusten suunnittelussa ovat olleet mukana Friitalan koulun reh to ri, seudullisen terveysvalvonnan ra ken nus ter veys asian tun tija, si sä il ma tut ki mus ten toteuttajan Tehokuivaus Oy:n ra ken nus terveys asian tun ti ja, muita sisäilma tutkimusorganisaation asian tun ti joi ta ja tek ni sen toimialan henkilöitä. Myös Friitalan kou lun van hem painyh dis tyk sen puheenjohtaja on osoittanut tut ki mus koh tia rakennuksesta. Vuonna 2017 ja 2018 tehdyt tutkimukset: - Sisäilmastonäytteenotto Sisäilmastonäytteenotto Tuula Putuksen tekemä koululaisten oireilukysely Työterveyshuollon toteuttama koulun henkilökunnan si sä il mas to kyse ly Teknisen toimilana tekemä rakenteiden avaaminen; ulkoseinässä ole vien rakennusvirheiden selvittäminen - Koulurakennuksen alapohjarakenteeseen kohdennettu näytteenotto (näytteet otettiin joululomalla )

2 Kaupunki perustaa päätöksensä ainoastaan tutkittuun, mi tat tuun ja ana ly soi tuun tietoon. Mitkään edellä mainitut tutkimukset ja selvitykset ei vät ole osoitta neet, että koulurakennus pitäisi poistaa käytöstä ja pur kaa tai, että olisi tehtävä erit täin laajoja rakenteiden korjaamisia. Tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että koulun ulkoseinärakenteissa on rakentamisajankohdan 1970 ja 1976 rakennusvirheitä, jotka ovat kor jat ta vis sa. Ulkoseinärakenteiden liitoskohdat lattiaan ja ikkunoihin ovat tiivistettävissä ilmavirtauksen estämiseksi ulkoseinärakenteesta si sä ti laan. Rakennuksen 1. kerroksen lattian eristekerroksista löytyneet epäpuh tau det ovat rajattavissa ja poistettavissa eristekerrokset uusimalla. Ra ken nuk sen 1. kerroksen tiloihin on tehtävissä lattian ja väliseinien lii tos koh tien tiivistykset, joilla varmistetaan, että liitoskohdista ei pääse il ma vuo to ja ryömintätilasta sisäilmaan. Ryömintätilan ilmavuodot koulun sisätiloihin ehkäistään myös ryömin tä ti lan tuuletuksella. Käytävätilojen ilmanvaihdon rakentamisella vai ku te taan laajasti koulun sisäilmaan. Ilmastoinnin puutteellisuutta on ko ros tet tu oireilukyselyjen johtopäätöksissä. Käsittely toimielimissä: - Tekninen lautakunta on käsitellyt Friitalan koulun sisäilma-asioita Tekniselle lautakunnalle on annettu tiedoksi Friitalan kou lu ra ken nuk sen uusimmat tutkimustulokset ja kor jaus suun nit telun tilanne. - Sivistyslautakunta on käsitellyt Friitalan koulun sisäilma-asioita Esillä on ollut koulurakennuksen sisätilojen muutoksia, jot ka ha lu taan tehtävän sisäilmakorjauksen yhteydessä. - Kaupunginhallitus on käsitellyt Friitalan koulun sisäilma-asioita ja Kaupunginhallitus on päättänyt , että Friitalan kou lu ra kennuk sen sisäilmakorjaukset ja esitettävät muutostyöt valmistellaan koko nai suu te na ja esitetään ne kaupunginhallituksen ja edelleen valtuus ton pää tet tä väk si, jonka jälkeen hankkeen laajuus rat kais taan ko ko nai suu te na. - Sivistyslautakunta on saanut tilannekatsauksen Friitalan kou lun tilanteesta. - Friitalan koulun sisäilmakorjausten tapaa ja koulutyön järjestelyjä on esi tel ty kaupunginhallitukselle Sisäilmatyöryhmäkäsittelyt:

3 Kaupungin sisäilmatyöryhmä on käsitellyt Friitalan koulurakennuksen si sä il ma-asioi ta , , ja Koulurakennuksen sisäilmaa parantavat korjaus- ja ra ken ta mistyöt: LVI-tekninen peruskorjaus: Rakennukseen sisätiloihin tehdään LVI-tekninen peruskorjaus; - käyttövesi- ja viemäriputkistoa uusitaan, rakennuksen käy tä vä ti loihin ra ken ne taan uusi ilmastointi ja neljä uutta ilmastointikonetta. Käy tä vien ala ka tot, myös valaistus, uusitaan ilmastoinnin ra ken tami sen yh tey des sä. Luokkien ilmastointipäätelaiteet uusitaan il mavaih don ja kaan tu mi sek si paremmin koko luokkatilaan; osaan luo kista tämä on jo tehty - rakennuksen ympärille rakennetaan uusi salaojitus; salaojitusta ulote taan ulkoporrasalueilla rakennuksen ryömintätilaan - sadevesiviemäröintiä uusitaan - rakennuksen ryömintätilaan rakennetaan pohjaveden nousua es tävä ka pil laa ri ki vi ker ros - rakennuksen ryömintätilan tuuletus tehdään kaksi kertaa voi makkaam mak si kuin nykyinen tuuletus. Korvausilma ryömintätilaan järjes te tään ulkoisilla tuuletusputkilla. Ryömintätilan tuuletus to teu tetaan au to maat ti sel la mittaus- ja ohjausjärjestelmällä. Ryömintätilan tuuletuksella ehkäistään maahajuisen ilman kul keu tumi nen ryömintätilasta koulun sisätiloihin. Kaikki ryömintätilassa olevat put ket lämpöeristetään. Rakenteiden korjaus ja muut toimenpiteet: - 1- ja 2-kerroksen virheelliset ulkoseinän rakenneratkaisut; siporexrakenne ul ko sei näs sä pilarien kohdalla ja puutteelliset höyrynsulut ikkunoiden vä lis sä pu re taan, uudelleen rakennetaan ja laitetaan höyrysulku lii mat ta val la tii vis tys nau hal la (ardex- tiivistysmenetelmä) - 1- ja 2-kerroksen ulkoseinien ja ikkunoiden liitoskohtiin laitetaan höyrysulku lii mat ta val la tii vis tys nau hal la (ardex- tiivistysmenetelmä) ja ulkoseinän si sä pin ta kä si tel lään ilmavuotoja ehkäisevällä pinnoitteella. 11/2017 teh ty jen tut ki mus ten perusteella ulkoseinärakenteen eristetilasta ilma pur kau tuu si sä ti laan vähäisessä määrin ainoastaan ikkuna- ja ul ko sei nä ra ken teen liittymä koh tien kautta ja 2-kerroksen uretaanieriste ikkunoiden alla uusitaan ja seinän ulkopuolelle ra ken ne taan este pellin alle, jotta pikkulinnut eivät pääse varastamaan ure taanieris tet tä - ensimmäisen kerroksen käyttötilojen väliseinäliitokset tiivistetään liimat ta val la tiivistysnauhalla (ardex-tiivistysmenetelmä). Näin tupla

4 var mis te taan se, että ryömintätilasta ei pääse kulkeutumaan maanha juis ta ilmaa sisätiloihin eikä myöskään sisätiloista pääse kul keutu maan il maa ryömintätilaan - tiivistyksen toteuttamiseen otetaan kattava laadunvalvonta. Aluksi teh dään tiivistämisrakentamisen malliluokka, jossa suoritetaan merk ki ai ne koe tiivistyskorjaamisen varmistamiseksi - koulun liikuntasalin lattia rakennetaan uudelleen ja siihen ra ken netaan oma tuuletusjärjestelmä - kosteusvaurioituneet alapohjaeristeet vaihdetaan uusiin ra ken nuksen ylä kou lun päässä; kaksi luokkatilaa ja aula sekä läheinen porras käy tä vä. Nämä lattiat rakennetaan uudelleen - tarvittaessa akustointia lisätään tiloihin, esim. alakoulun mu siik kiluok ka ja yläkoulun pään porrashuone - koulurakennuksen luokkatilat ja muut korjattavat tilat tyhjennetään ka lus teis ta ja muusta irtaimistosta tiivistyskorjausten, ilmanvaihdon ra ken ta mi sen ja luokkatilojen väliseinien avaamisen, jos tämä to teute taan, to teut ta mi sen ajaksi. Kalusto viedään välivarastointiin - koulurakennukseen tehdään neljä kenkäeteistä sisäpihan puolelle - kenkäeteisten ulkopuolelle tehdään teräsritilätasanteet, jotka pois tavat jalkineisiin jäänyttä maata Sivistyslautakunnan esittämät laajennus- ja sisätilojen muu tos työt: - rakennetaan lisätilaa Olavin koululle kahteen kerrokseen ja koko raken nuk ses sa tehdään luokkatilojen väliseinien avaamisia 13 kpl ja mui ta pieniä sisätilamuutoksia. Olavin koulun lisätilalle rakennetaan oma il mas toin ti. Rakennus- ja korjaustöiden valmistuttua koulurakennuksessa tehdään pe rus teel li nen siivous ja kalusteet tuodaan takaisin. Viimeisimmässä tutkimuksessa otettiin pö lyn koos tu musnäyt tei tä eri puolilta koulurakennusta. Näytteissä esiintyvät hiuk kaskoos tu muk set ovat normaaleja; mineraalivillakuituja ei ollut; yhdestä löytyi kui tu ja mutta selkeästi alle sallitun arvon. Yhdessäkään näytteessä ei ha vait tu homeitiöitä. Sisäilmapuhtauden perusteella koulun kalusteita ei tar vit se uusia. Edellä mainitut rakennus- ja korjaustyöt ovat tehtävissä ja parantavat ra ken nuk sen sisäilmaa luotettavalla tavalla. Riskiä työn epä on nis tumi sek si ei ole kun työt tehdään ja valvotaan huolellisesti. Muita huomioita rakennuksesta: Lähtökohtaisesti koulurakennus on rakennusteknisesti hyvä; tuuletettu ryö min tä ti lal li nen rakennus on korkeatasoinen ja turvallinen rakennus, jos sa ryömintätilassa olevan tekniikan tai

5 alapohjarakenteen mah dol li set vauriot ovat havaittavissa ja korjattavissa. Talo on puupaaluilla pe rus tet tu, paalut ovat kunnossa, paalut ovat säilyneet pohjavedenpinnan ala puo lel la hyvin, rakennus ei ole lainkaan painunut. Rungon palk ki-pi la ri betonirakenteet ovat hyvässä kunnossa. Kantavissa rakenteissa ei ole vaurioita näkyvissä. Rakennuksen perustuksilla ja rungolla on elin kaar ta vielä ainakin 40 vuotta. Nykyinen talotekniikka on vasta 13 vuo den ikäinen, se on kohtuullisessa kunnossa ja talotekniikkaa uu dis te taan laajalti tulevassa korjausrakentamisessa. Koulurakennukseen on teh ty sisätilojen peruskorjaus vuosina , vesikaton ja yläpoh ja eris teen uusiminen 2011 sekä ikkunoiden ja ulkoseinäelementtien sau maus ten uusiminen vuonna Koulun pihaan on rakennettu kor kea ta soi nen lähiliikuntapaikka Koulurakennuksen lämmitys toi mii kaukolämpötekniikalla. Kustannusarvio 1) LVI-tekninen saneeraus ja sisäilman parantamiseen kuuluvat korjaus- ja rakentamistyöt ; - kaukolämmön lämmitystehon nosto koulurakennuksen lämmitys tiivistyskorjauksen valvonta yhteensä 2,5 milj., 2018: 1,1 milj. 2019: 1,4 milj 2) Sivistyslautakunnan esittämät muutos-ja laajennustyöt yhteensä 0,6 milj. Edellä esitettyjen toimenpiteiden 1) ja 2) kustannusarvio on yh teen sä 3,1 milj. 2018: 1,3 milj. 2019: 1,8 milj. Lukuvuoden väistötilakustannukset ei vät ole tässä muka na. Uuden koulurakennuksen rakentamisen kokonaiskustannusarvio on suuruusluokkaa milj., koostuen seuraavista toi men pi teis tä: - nykyisen koulurakennuksen tasearvon alaskirjaus 2,3 milj. - uuden koulurakennuksen suunnittelukustannukset 0,3 milj. - nykyisen koulurakennuksen purkaminen 1,0 milj.. Vrt. Uotilan rinteen lu kion purkaminen Raumalla 2017 (0,7 milj. )

6 - uuden koulurakennuksen rakentaminen; uusi rakennus olisi kooltaan 1.3 kertaa nykyinen koulurakennus 1,3 x kerros m² x /m² = 17 milj.. Nykyiset tilat ovat tehokkaasti opetuskäytössä ja uuteen ra ken nuk seen tehdään aina lisää tilaa. Mm. Vanhakylän kou lun uudet ti lat ovat 1,4 kertaiset vanhan koulun tiloihin ver rat tuna. Vrt. vastaavan ko koi nen (500 oppilasta) koulu Raumalla, urakka hin ta 18.5 milj. + 1 milj. (irtaimisto) - suunnittelun, vanhan koulun purkamisen ja uuden koulun ra ken tami sen toteuttamisaika olisi noin 3,5 vuotta. Tämä aikana väis tö ti lakus tan nuk set olisivat arviolta 4 milj.. Vrt. väistötilakustannukset Rau mal la Nor ta mon koulussa; väistössä 3 vuotta, kustannukset 3,5 milj., hen ki lös töä 50, oppilaita 457. yhteensä noin milj. Korjausrakentamisen ilmasto-/ ympäristövaikutukset verrattuna uuden kou lun rakentamiseen ovat todella vähäiset. Korjaaminen on työ val tais ta rakentamista ja uusien rakennusmateriaalien määrä korjaus ra ken ta mi ses sa verrattuna uudisrakentamiseen on todella vähäinen. Uuden kou lun rakentamisen ilmasto-/ympäristövaikutukset verrattuna kor jaus ra ken ta mi seen olisivat monisatakertaiset. Uuden koulurakennuksen talotekniikka ei olisi merkittävästi parempi ja ym pä ris töä vähemmän kuormittava kuin nykyisen koulurakennuksen ta lo tek niik ka ottaen huomioon korjausrakentamisessa toteutettavat ta lo tek nii kan uudistamiset. Yleisesti uuteen rakennukseen rakennetaan huo mat ta vas ti enemmän energiaa kuluttavia laitteita ja toimintoja. Korjausrakentaminen toteutetaan lukuvuoden aikana op pi lai den ollessa väistötiloissa. Rakentaminen kilpailutetaan hankintalain mu kai ses ti, jolloin paikalliset yritykset ovat tasavertaisessa kil pai lu ase mas sa muiden yritysten kanssa. Satakunnassa ja Ulvilassakin toimii osaa via ja kilpailukykyisiä rakennusalan yrityksiä. Sivistysjohtajan lausunto siitä, miten koulurakennus tukee ja edis tää op pi mis ta. Valtuustoaloitteessa pyydettiin myös selvittämään, miten kou lu ra kennus tu kee ja edistää oppimista. Turun yliopiston mukaan oppiminen on tehokkainta ja mielekkäintä, kun toimitaan aktiivisesti ja yhteisöllisesti aidoissa op pi mis ym pä ristöis sä. Oppimisprosessissa pyritään ymmärtämään todellisuutta. Tässä mie les sä oppimisympäristöllä on merkitystä. Oppimisympäristöt voivat ol la niin fyysisiä, sosiaalisia kuin

7 digitaalisia ympäristöjä. Erilaisia op pi mis ym pä ris tö jä käyttämällä tieto rakentuu todellisessa, autenttisessa, ym pä ris tös sä ja kiinnittyy todellisiin tilanteisiin. Oppimistilanteen tulisi luo da yhteyksiä yksilön ja oman lähiympäristön välille vahvistaen kiin nit ty mis tä sekä itseen että yhteisöön. Media ja digitaaliset ympäristöt on keskeisiä oppimisen tiloja ja kanavia. Digitaaliset teknologiat ja ym pä ris töt tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia ja ympäristöjä opettaa ja op pia myös koulussa. Niiden avulla voidaan monipuolistaa oppimista ja ope tus ta, edesauttaa oppijoiden erilaisuuden ja yksilöllisyyden huomioi mis ta, mahdollistaa yksilöllistä etenemistä ja tarjota vuo ro vai kuttei suut ta. Digitaalisen oppimisympäristön ei tarvitse olla sidottu paikkaan ei kä aikaan. Oppilaan on mahdollista matkustaa mihin vuorokauden ai kaan tahansa avaruuteen tai merten syvyyksiin tutkimaan erilaisia il miöi tä. (Turun yliopiston verkkosivusto 2018, imaan/erilaiset-oppimisymparistot/erilaiset-oppimisymparistot/sivut/h ome.aspx) Tulevaisuuden oppimisympäristöjen avautumisen ja laajentumisen seu rauk se na oppiminen nähdään monimuotoisena sosiaalisena toimin ta na, jossa uusien tietojen ja taitojen oppiminen mahdollistuu monin eri ta voin. Yksilölliset polut ja tuen muodot ovat tämän päivän arkea, joka tu ke vat oppimista ja kasvamista. Koulu mahdollistaa niin yksilökeskeisempien oppimispolkujen kuin toi saal ta yhteiskunnallisten kasvatus- ja koulutustavoitteiden to teu tumi sen ja lähentymisen. Yksittäisen opetustilan muunneltavuuteen ja jous ta vuu teen liittyvissä ominaisuuksissa korostuivat aihepiirimäisen sa man ai kais ope tuk sen piirteet, joiden seurauksena tulevaisuuden ope tus ti las sa opiskelee useampia opetusryhmiä ja opetuksen ohjaajia. Ope tus- ja oppimisprosessin haasteisiin vastaaminen edellyttää näin mo ni toi mi sia opetustiloja, joissa kalusteet ja nykyaikaiset av- ja in for maa tio tek no lo gi set laitteet tukevat erilaisia opetus- ja op pi mis pro ses se ja vaivattomasti ja tilannekohtaisesti muuntuen ja joustaen. Tulosten pe rus teel la perusopetuksen opetustila ja sen kaluste- ja välineratkaisut ei vät käyttäjien näkökulmasta tällä hetkellä tue modernien opetus- ja op pi mis pro sessien mahdollisuuksia, vaan estävät merkittävällä tavalla kou lun toimintakulttuurin uudistamista. Tulevaisuuden koulun fyysisen op pimis ym pä ris tön määrittelyn tuleekin olla käyttäjälähtöinen in no va tii vinen prosessi, joka huomioi koko alueen ja sen ympäröivän yhteisön tar peet. (Kuuskorpi, Marko Tulevaisuuden fyysinen op pi misym pä ris tö. Käyttäjälähtöinen muunneltava ja joustava opetustila. Kas va tus tie teen väitöskirja. Turun Yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Opet ta jan kou lu tus lai tos, Rauman yksikkö) Tutkimusten mukaan koulun fyysisen ympäristön merkitys

8 viihtyvyyteen on merkittävä. Psyykkiseen hyvinvointiin liittyy koettu vai ku tus mah dol li suus ja osallisuuden tunne kouluympäristön kehittämisessä. Si sä il ma on gel mat aiheuttavat ongelmia turvallisuuden tunteen kokemisessa. Tulevaisuuden kouluympäristö koostuu koulurakennuksen lisäksi, piha-alu ees ta ja koulun ympärillä olevista kohteista ojat, metsät, puru ra dat, yritykset, museot sekä verkkoympäristö. Ulvilassa on kehitetty voi mak kaas ti Friitalan koulun piha-aluetta, jota on yhteisöllisesti suun ni tel tu ja kehitetty. Tulevan peruskorjauksen yhteydessä tehdään myös tilamuutoksia, joil la mahdollistetaan oppimisympäristöjen monimuotoinen käyttäminen. Ti lat mahdollistavat paremmin tiimiopettajuuden, yksilöllisten opin to pol ku jen ja myönteisen sosiaalisen vuorovaikutuksen tukemisen terveessä ja turvallisessa koulussa. Friitalan koulu on ollut merkittävällä tavalla kehittämässä op pi mis ympä ris tö jä myös kansallisessa hankkeessa. Tässä Kä si täks sää-hankkees sa luotiin koulun tiloja muunnellen ja varustaen monimateriaalinen kä si työn oppimisympäristö innovatiivisen käsityönopetuksen mah dol lis ta jak si. Muutoshankeen kokonaiskustannus oli Ke hit tä mis työ tä ja luovien ratkaisujen etsimistä oppimisen parantamiseksi voi daan jatkaa myös tulevina vuosina. Huomisen koulun tärkein menestystekijä on yhdessä oppiminen. Tär kein voimavara koulussa on osaava, luova, sitoutunut ja välittävä hen ki lö kun ta. Oppiminen tapahtuu siellä, missä se asian kannalta on luon te vin ta. Valmistelijat: Tekninen johtaja Tekninen johtaja ja sivistysjohtaja Tekninen lautakunta esittää, että kaupunginhallitus antaa valtuustolle Frii ta lan koulua koskevaan val tuus to aloit tee seen seuraavan vas tauk sen: Kustannusero nykyisen koulurakennuksen LVI-teknisellä pe rus korjauk sel la ja sisäilmaa parantavilla rakentamistoimenpiteillä verrattuna uu den koulun rakentamiseen on erittäin merkittävä. Saatujen selvitysten perusteella voidaan arvioida, että ny kyi nen koulu ra ken nus on perusrakenteiltaan hyvä ja koulurakennus on kor jat tavis sa edel lä mai ni tuil la toimenpiteillä turvalliseksi op pi mis ym pä ris töksi.

9 Lisäksi todetaan, että sivistyslautakunnan esittämällä tilalisäyksellä ja ti la muu tok sil la koulurakennus on tehtävissä entistä mo ni muo toisem mak si oppimisympäristöksi. Edellä esitetyn perusteella todetaan, ettei uuden uu den kou lu ra kennuk sen rakentamiselle ole esitetty perusteita eikä välttämätöntä tarvet ta. Päätös: Täytäntöönpano: Lisätietoja: Ehdotus hyväksyttiin. Asia kaupunginhallitukseen Tekninen johtaja Juha Hjulgren tai sivistysjohtaja Kimmo Vepsä Kaupunginhallitus 62 Valmistelija: Kaupunginjohtaja: Päätös: Hallintojohtaja Mikko Airaksinen Kaupunginhallitus antaa vastauksena Sakari Aallon ym. valtuutettujen Friitalan koulua koskevaan valtuustoaloitteeseen teknisen lautakunnan päätöksen mukaisen vastauksen ja ehdottaa, että valtuusto toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Ehdotus hyväksyttiin. Täytäntöönpano: Esitys valtuustolle Lisätietoja: Kaupunginjohtaja Jukka Moilanen, puh Valtuusto 20 Sakari Aallon ym. valtuutettujen val tuus to aloi te on esityslistan oheisma te ri aa li na. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus antaa vastauksena Sakari Aallon ym. valtuutettujen Frii ta lan koulua koskevaan valtuustoaloitteeseen teknisen lautakunnan pää tök sen mukaisen vastauksen ja ehdottaa, että valtuusto toteaa aloit teen loppuun käsitellyksi.

10 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.