YRITTÄJYYDEN PELIKIRJA KORKEAKOULULLE. Suositukset yrittäjyyden edistämiseksi
|
|
- Jyrki Aaltonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YRITTÄJYYDEN PELIKIRJA KORKEAKOULULLE Suositukset yrittäjyyden edistämiseksi 1
2
3 MITÄ? Olet juuri avannut yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tarkoitetun yrittäjyyden pelikirjan. Se sisältää pelikuviosuosituksia, joilla korkeakoulu kehittyy yrittäjyyden mestaruussarjan joukkueeksi. MIKSI? Yrittäjyys on asennetta, valmiuksia ja toimintaa. Näiden tarve kasvaa kasvamistaan yhteiskunnan muuttuessa alati nopeammin ja yllättävämmin. Osaamisen ja luovuuden ammattilaisjoukkueena korkeakoulu voi tarjota kumppaniensa kanssa yrittäjyydelle entistä paremman kasvuympäristön. KENELLE? Pelikirja on tarkoitettu korkeakoulujoukkueen jokaisen jäsenen käyttöön. Yrittäjähenkisessä korkeakoulussa jokainen on rooli- ja tiimipelaaja. Pelikirja kirittää korkeakoulun managereita eli joukkueen strategiasta ja kokonaisuudesta vastaavaa johtoa, valmentajia eli opetuksesta, tutkimuksesta, kehittämisestä ja innovoinnista vastaavaa keskijohtoa sekä pelaajia eli opiskelijoita, opettajia, tutkijoita sekä muita asiantuntijoita kehittymään yrittäjyyden edistäjinä. MITEN? Pelikirja jakautuu kolmeen erään. Ensimmäisessä erässä tavoitteena on korkeakouluyhteisön yrittäjyysasenteiden ja -valmiuksien vahvistaminen, toisessa korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden synnyttäminen ja kolmannessa vakiintuneemman yrittäjyyden uudistaminen. Erät koostuvat pelikuvioista. Kussakin kuviossa kuvataan sen tarkoitus, työnjako ja taktiikka. Jokaista korkeakoulua kannustetaan yhdessä kumppaneidensa kanssa räätälöimään suosituksista omaan käyttöönsä sopiva ja alati kehittyvä pelikirja. KENELTÄ? Pelikirjan ovat laatineet syksyn 2018 aikana Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa. Työssä ovat olleet mukana myös opiskelijoiden edustajat Suomen ylioppilaskuntien liitosta (SYL) sekä Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOKista. Pelikirja on tuotettu opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. PELATAAN YHDESSÄ YRITTÄJYYDEN PUOLESTA!
4 SISÄLLYS 1. ERÄ: YRITTÄJYYSASENNE JA -VALMIUDET 05 a. Oppimisen omistajuuden vahvistaminen b. Yrittäjämäisen oppimisen olosuhteiden vakiinnuttaminen c. Yrittäjämäisten tiimien rakentaminen d. Kokeilevan pelikulttuurin juurruttaminen 2. ERÄ: UUSI YRITTÄJYYS 09 a. Yritystoiminnan harjoitteleminen ja yritysideoiden hautominen b. Lupaavien alkuvaiheen yritysten rahoitushankinnan edistäminen c. Laajempaan yrittäjyysekosysteemiin syöttäminen 3. ERÄ: UUDISTUVA YRITTÄJYYS 11 a. Yrittäjyyden uudistamispalveluiden muotoileminen b. Yrittäjän jatkuvan oppimisen palveleminen c. Yrityksen jatkuvan kehittymisen tukeminen
5 1. ERÄ YRITTÄJYYSASENNE JA -VALMIUDET MITEN KORKEAKOULU VOI EDESAUTTAA OPISKELIJOIDEN, OPETTAJIEN, TUTKIJOIDEN JA MUUN HENKILÖKUNNAN YRITTÄJYYSASENTEEN JA -VALMIUKSIEN RAKENTUMISTA? PELIKUVIO 1A: OPPIMISEN OMISTAJUUDEN VAHVISTAMINEN KORKEAKOULUSSA JOKAINEN ON OPPIMISENSA YRITTÄJÄMÄINEN OMISTAJA. Osaaminen on ihmisen arvokkain pääoma. Mitä vahvemmin yksilö omistaa oppimisensa, sitä paremman tuoton oppiminen kerryttää. Mitä keskeisemmässä ja yrittäjämäisemmässä asemassa oppija korkeakoulun oppimisympäristössä on, sitä vahvempaa on oppimisen omistajuus ja sitä parempia ovat sen tulokset. PELIKUVION TYÖNJAKO JA TAKTIIKKA Managerit vapauttavat korkeakoulun strategiassa valmentajat ja pelaajat hyödyntämään elämänmakuisia peliympäristöjä ja kannustavat heitä soveltamaan niissä oppijakeskeisiä ja yrittäjämäisiä toimintamalleja. Managerit osoittavat joukkueensa käytössä olevia resursseja jakaessaan 5
6 arvostavansa taitopelaamista, joka vahvistaa oppimisen omistajuutta ja tuottaa niin käytännön kokemusta kuin teoreettista ymmärrystäkin eli kokonaisuutena aitoa ja arvokasta osaamista. VALMENTAJAT (KESKIJOHTO) Valmentajat laativat yhdessä pelaajien kanssa korkeakoulun strategiaan istuvan ja resursseja tehokkaasti hyödyntävän pelitavan, jonka pääomistajia ovat pelaajat itse. Valmentajat jättävät tilaa oppijakeskeisiä ratkaisuja kehittävien ja kokeilevien pelaajien oma-aloitteisuudelle ja luovuudelle. Valmentajat näyttävät pelaajille esimerkkiä nopealla päätöksenteolla ja hallitulla riskinotolla. Pelaajat hyödyntävät vastuullisesti toimintavapauttaan ja etsivät aktiivisesti uusia haasteellisia ja osaamistuloksia synnyttäviä peliympäristöjä. Niissä he kokeilevat rohkeasti oppijakeskeisiä ja yrittäjämäisyyteen ohjaavia ratkaisuja. Pelaajat kertovat avoimesti niin onnistuneista kuin epäonnistuneista kokeiluistaan ja jakavat säännöllisesti kokemuksiaan toistensa kesken. PELIKUVIO 1B: YRITTÄJÄMÄISEN OPPIMISEN OLOSUHTEIDEN VAKIINNUTTAMINEN KORKEAKOULULLA ON KÄYTETTÄVISSÄÄN ERINOMAISET HARJOITUSOLOSUHTEET YRITTÄJÄMÄISEEN OPPIMISEEN. Omistajuuteen ja tiimityöhön perustuva oppiminen kukoistaa autenttisissa ja toiminnallisissa harjoitusolosuhteissa. Mitä laajempia ja monipuolisempia korkeakoulun kansalliset ja kansainväliset työelämä- ja muut kumppaniverkostot ovat, sitä paremmat yrittäjämäisen oppimisen resurssit ja ympäristöt se voi tarjota oppijoilleen ja toiminnan kehittämisen mahdollisuudet kumppaneilleen. PELIKUVION TYÖNJAKO JA TAKTIIKKA Managerit ovat korkeakoulun harjoitusolosuhteiden pääarkkitehteja. He luovat valmentajille ja pelaajille positiiviset taloudelliset ja muut kannustimet yrittäjämäisen oppimisen edellytysten etsimiseen ja vakiinnuttamiseen. Samalla managerit itse aktiivisesti laajentavat ja huoltavat korkeakoulun yritys- ja muuta resurssiverkostoa sekä syventävät ymmärrystään kumppanien yhteistyötarpeista. 6
7 VALMENTAJAT (KESKIJOHTO) Valmentajat tuntevat läheisesti oman koulutuksen tai tutkimuksen pelikenttänsä avainkumppanit ja rakentavat näiden kanssa pitkäjänteisesti kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. Näin valmentajat tuottavat pelaajien tarvitsemia perusedellytyksiä yrittäjämäiselle oppimiselle ja toisaalta laajentavat korkeakoulun osaamisen ja innovatiivisuuden vaikutuspiiriä kaukalon ulkopuolelle. Pelaajat tuntevat parhaiten pelinsä keskeiset sisällöt ja tavoitteet ja tietävät siten, millaisia yrittäjämäisen oppimisen tai tutkimuksen resursseja ja ympäristöjä ne tuekseen kaipaavat. Näitä valmentajien myötävaikutuksella hankkimiaan resursseja pelaajat soveltavat tiimiensä projekteihin ja opintokokonaisuuksiin. He jakavat avoimesti kokemuksiaan kumppaniyhteistyöstä kollegoilleen, valmentajille ja managereille. PELIKUVIO 1C: YRITTÄJÄMÄISTEN TIIMIEN RAKENTAMINEN KORKEAKOULU ON KEHITTYVISTÄ JA OPPIVISTA PIENYHTEISÖISTÄ ELI TIIMEISTÄ MUODOSTUVA JOUKKUE. Yhteen maaliin pelaavat tiimit ovat oppimista kiihdyttäviä kasvualustoja. Harkiten muodostetut, riittävällä vapaudella pelaavat ja oppimisensa yrittäjämäisesti omistavat tiimit luovat uutta osaamista ja innovaatioita, joista hyötyvät tiimiläisten lisäksi koko korkeakoulu ja sen kumppanit. PELIKUVION TYÖNJAKO JA TAKTIIKKA Managerit rakentavat korkeakoulun vahvojen itseohjautuvien valmentaja- ja pelaajatiimien varaan. Managerit näyttävät muille esimerkkiä omalla yhtenäisellä tiimipelaamisellaan ja raivaavat järjestelmällisesti esteitä tiimien kokeilu- ja kehittämistyöltä niin koulutuksen kuin tutkimuksen pelikentillä. Luottamus ja kasvuhakuisuus ovat managerien mahdollistaman yrittäjähenkisen tiimikulttuurin ytimessä. VALMENTAJAT (KESKIJOHTO) Valmentajat auttavat pelaajia tiimioppimisen mallien rakentamisessa. Tätä varten he vahvistavat tiimipelaamisen ja -pedagogiikan tuntemustaan ja jakavat sitä myös pelaajille. Valmentajat varmistavat, että tiimit jakavat yhteisesti määritellyt pelisäännöt mutta uskaltavat kuitenkin myös yrittää ja erehtyä. 7
8 Opettajat, tutkijat ja muut asiantuntijat ohjaavat opiskelijoita yrittäjämäisiin tiimeihin ja haastavat heitä ottamaan vastuuta tiiminsä toiminnasta ja siten oppimisensa omistajuudesta. Samalla he auttavat opiskelijatiimejä niiden sisäisen roolituksen määrittämisessä, tiimidynamiikan hallinnassa ja oppimishaasteita tarjoavien kumppaniverkostojen luomisessa. Opettajat, tutkijat ja asiantuntijat muodostavat myös itse ilmiölähtöisiä ja monialaisia vertaiskehittämisen tiimejä. PELIKUVIO 1D: KOKEILEVAN PELIKULTTUURIN JUURRUTTAMINEN KORKEAKOULU KOKEILEE ROHKEASTI UUSIA OSAAMISTULOSTA SYNNYTTÄVIÄ PELITAPOJA. Korkeakoulun tuloskunto vahvistuu uusia oppimisen, tutkimisen ja kehittämisen tapoja ketterästi ennakoimalla, kokeilemalla ja harjoittelemalla. Mitä kokeilevampi ja yrityksiä ja erehdyksiä sallivampi pelikulttuuri on, sitä innovatiivisempia ja vaikuttavampia ratkaisuja korkeakoulu löytää niin oppijoiden kuin kumppaneiden tarpeisiin. PELIKUVION TYÖNJAKO JA TAKTIIKKA Managerit kannustavat niin sanoin kuin teoin valmentajia ja pelaajia kokeilevaan pelitapaan ja kulttuuriin. He poistavat organisaatiotason hidasteita ja jakavat tunnustusta menestyksekkäille kokeilijoille. Samalla managerit luovat korkeakouluun avoimen ja rakentavan ilmapiirin oppia myös vähemmän onnistuneista kokeiluista. VALMENTAJAT (KESKIJOHTO) Valmentajat rakentavat jatkuvan sparrauksen avulla pelaajien itseluottamusta ja rohkeutta kokeilla uusia yrittäjämäisiä harjoitteita ja peliliikkeitä niin yksilö- kuin tiimitasolla. He tunnistavat pelaajista edistyksellisimmät kokeilijatyypit ja roolittavat heidät kehittäjäkentällisissä vastuullisiin asemiin. Pelaajat tiedostavat, että jokainen harjoitus ja peli on paitsi kumppaneille myös pelaajatiimeille itselleen mahdollisuus kokeilla uutta ja kehittää osaamista. He tunnistavat omat ja toistensa vahvuudet kokeilijoina ja kehittäjinä ja jakavat sen perusteella työtä ja rooleja kollegatiimien sisällä. Pelaajat pysähtyvät riittävän usein yhdessä kumppaneiden kanssa puntaroimaan kokeilujen aikaansaannoksia. 8
9 2. ERÄ UUSI YRITTÄJYYS MITEN KORKEAKOULU VOI EDESAUTTAA UUDEN YRITYSTOIMINNAN SYNTYMISTÄ? PELIKUVIO 2A: YRITYSTOIMINNAN HARJOITTELEMINEN JA YRITYSIDEOIDEN HAUTOMINEN KORKEAKOULUN JOKAINEN JÄSEN VOI HARJOITELLA YRITYSTOIMINTAA JA HAUTOA YRITYSIDEOITAAN. Korkeakoulussa on huikea määrä luovuutta ja osaamista, jotka yrittäjyydellä valjastettuna voivat tuottaa uutta ja arvokasta liiketoimintaa. Mitä paremmat olosuhteet korkeakoulu tarjoaa liiketoimintaosaamisen käytännön harjoittelulle ja yritysideoiden haudonnalle ja kokeiluille, sitä useampi korkeakoulutettu rohkaistuu jossain vaiheessa peliuraansa ryhtymään yrittäjäksi. PELIKUVION TYÖNJAKO JA TAKTIIKKA Managerit varmistavat, että korkeakoulun jokaisella jäsenellä on käytettävissään parhaat mahdolliset yritystoiminnan harjoittelu- ja hautomoresurssit. Managerit seuraavat korkeakoulusta kumpuavan uuden yritystoiminnan kehitystä niin määrällisin kuin laadullisin mittarein. 9
10 VALMENTAJAT (KESKIJOHTO) Valmentajat huolehtivat, että korkeakoulun yritystoiminnan harjoittelu- ja haudontaresurssit juurtuvat luonnolliseksi osaksi koulutus- ja tutkimuspelaajien toimintakenttää. Samalla he vahvistavat pelaajien ymmärrystä yritystoiminnan perusteista ja pelisäännöistä sekä monialaisuuden ja -tieteisyyden liiketoimintapotentiaalista. Valmentajat rakentavat pelaajien tueksi kokeneiden yrittäjien verkoston. Pelaajat omaksuvat yritystoiminnan harjoittelemisen ja yritysideoiden hautomisen osaksi pedagogista tekemistään ja opiskeluaan. Tässä he hyödyntävät korkeakoulun jaettuja yrittäjyyden harjoitteluresursseja ja -malleja, jotka tarjoavat niin kotimaisille kuin kansainvälisille innovaattoreille ja näiden tiimeille mahdollisuudet toimeenpanna liikeideoitaan. PELIKUVIO 2B: LUPAAVIEN ALKUVAIHEEN YRITYSTEN RAHOITUSHANKINNAN EDISTÄMINEN KORKEAKOULUN LUPAAVIMMAT ALKUVAIHEEN YRITYKSET SAAVAT TUKEA TOIMIN- NAN KEHITTÄMISEN EDELLYTTÄMÄN RAHOITUKSEN HANKKIMISESSA. Korkeakoulun piiristä ponnistaa joka pelikausi lupaavia yrityksiä, joilla on mahdollisuudet nousta mestarien liigaan ja luoda uutta korkean osaamisen työtä ja teknologiaa. Tie huipulle on kuitenkin kapea, joten kaikki taloudellinen ja muu tuki on alkuvaiheessa tarpeen. Kun korkeakoulu valaa yhdessä kumppaniensa kanssa prosessit potentiaalisimpien startupien tunnistamiseen ja rahoittamiseen, luo se osaltaan edellytyksiä uudelle kasvuyrittäjyydelle. PELIKUVION TAKTIIKKA JA TYÖNJAKO Managerit varmistavat, että korkeakoulu tukee systemaattisesti ja tavoitehakuisesti lupaavia alkuvaiheen yrityksiä rahoituksen hankkimisessa. Tuki voi tarkoittaa esimerkiksi sen varmistamista, että yrityksillä on pääsy alueelliseen tai muutoin ylläpidettyyn siemenrahastoon. Managerit yhdessä kumppanien kanssa kytkevät rahoituskanavat osaksi korkeakoulun yritystoiminnan harjoittelun ja hautomisen kokonaisuutta sekä sitä täydentäviä ulkopuolisia yrityskiihdyttämöitä. He koordinoivat kokonaisuutta yhteistyössä startup-sijoittamisen ammattilaisten kanssa ja rakentavat valmentajien ja pelaajien avulla prosessin ja kannustimet lupaavimpien yritysten kartoittamiseen ja eteenpäin ohjaamiseen. 10
11 VALMENTAJAT (KESKIJOHTO) Managerien valitsema valmentajatiimi kehittää tunnistus- ja tukiprosesseja yhdessä kumppanien kanssa. Korkeakoulun yrittäjyys- ja innovaatiopalvelut he valjastavat lupaavimpien yritysaihioiden etsintään kaikilla koulutus- ja tutkimuskentillä. Vastuuvalmentajat toimivat kumppanien kanssa rahoitusta hakevien mentoreina. Koulutuksen ja tutkimuksen kentillä toimivat pelaajat etsivät järjestelmällisesti keskuudestaan ja tiimeistään lupaavimpia yrityslähtöjä. He syöttävät nämä rahoituskanavien seulontaprosessiin sekä muiden tukipalveluiden piiriin. PELIKUVIO 2C: LAAJEMPAAN YRITTÄJYYSEKOSYSTEEMIIN SYÖTTÄMINEN KORKEAKOULUN JA SEN KUMPPANIEN YRITTÄJYYSPALVELUT MUODOSTAVAT SAUMATTOMAN KASVUPOLUN AINA KOKEILUISTA YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA VAKIINNUTTAMISEEN. Korkeakoulu on erinomainen kasvualusta uudelle korkean osaamisen ja uraauurtavien innovaatioiden yrittäjyydelle. Ollakseen vielä tuloksekkaampi tarvitsee se rinnalleen muita yritystoiminnan kehittäjiä. Mitä orgaanisempia ovat yli pelikenttien ulottuvat linkit korkeakoulun ja muiden yrittäjyyspalveluiden välillä, sitä paremmat ovat korkeakoulusta ponnistavien yrittäjien menestymismahdollisuudet. PELIKUVION TAKTIIKKA JA TYÖNJAKO Managerit lanaavat yhdessä yrittäjyyttä edistävien kumppanien, kuten yrityskiihdyttämöiden, julkisten kasvupalveluiden ja yrittäjäjärjestöjen, kanssa korkeakoululähtöistä yritystoimintaa kehittävän yhteiskentän. Tälle areenalle managerit ohjaavat yrittäjyyspalveluistaan vastaavat valmentajat ja pelaajat. Samalla he varmistavat, että yrittäjyysekosysteemin työnjako on selvä ja roolitukset toisiaan täydentäviä. VALMENTAJAT (KESKIJOHTO) Korkeakoulun yrittäjyyspalveluista ja niiden kehittämisestä vastaavat valmentajatiimit verkottuvat yrittäjyyttä edistävien kumppaneiden kanssa. Samalla he rakentavat puitteet kehittää 11
12 yrittäjälähtöisiä yhteistyömalleja, joissa eri osapuolten vahvuudet muodostavat elinvoimaisen uuden yrittäjyyden kasvuympäristön. Pelaajat tutustuvat omakohtaisesti yrittäjyyttä korkeakoulujen rinnalla edistäviin toimijoihin. He muotoilevat näiden kumppanien kanssa konkreettiset palvelumallit ja -polut, joiden kautta yritystoimintaan vakavammin suuntaavat niin kotimaiset kuin kansainväliset innovaattorit ja näiden tiimit voivat edetä. Pelaajatiimit seuraavat yrittäjäksi ponnistaneiden alumnien kehittymistä ja sitouttavat heidät korkeakoulun yrittäjyyspalveluiden asiantuntijaresurssiksi. 12
13 3. ERÄ UUDISTUVA YRITTÄJYYS MITEN KORKEAKOULU VOI EDESAUTTAA VAKIINTUNEEN YRITTÄJYYDEN JA YRITYSTOIMINNAN UUDISTUMISTA? PELIKUVIO 3A: YRITTÄJYYDEN UUDISTAMISPALVELUIDEN MUOTOILEMINEN KORKEAKOULU MUOTOILEE YRITTÄJYYTTÄ JA LIIKETOIMINTAA UUDISTAVIA PALVELUITAAN LÄHEISESSÄ YHTEISTOIMINNASSA KAIKENKOKOISTEN YRITYSTEN KANSSA. Korkeakoulu on tutkimisen, kehittämisen ja oppimisen ammattilaisjoukkue. Sen tuottamat tiedot ja taidot kanavoituvat yrityksiin eritoten kyvykkäiden uusien osaajien kautta. Tämän välillisen kuvion lisäksi korkeakoulun on pelattava yhä tiiviimmin yhteen elinkeinoelämän ammattilaisten eli yritysten ja yrittäjien kanssa. Mitä läheisemmässä yhteistoiminnassa yhteispeliä kehitetään, sitä vaikuttavampia ovat tulokset ja sitä paremmin korkeakoulu palvelee erilaisia yrityksiä. 13
14 PELIKUVION TYÖNJAKO JA TAKTIIKKA Managerit määrittävät yrittäjyyden uudistamisen korkeakoulun ydintehtäväksi niin tutkimisen, kehittämisen kuin koulutuksen palvelukentillä. He ohjaavat näiden kenttien valmentajatiimit kehittämään palveluita ja huolehtivat, että niiden muotoilussa ovat mukana myös yrittäjät ja yritykset. Managerit varmistavat, että korkeakoulun tarjoamat yrityspalvelut on viestitty selkeästi ja että ne ovat saavutettavissa yhdeltä luukulta. VALMENTAJAT (KESKIJOHTO) Valmentajat muotoilevat yhdessä yrittäjien ja yritysten kanssa kullekin tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen kentälle parhaiten soveltuvat yhteispelin peruskuviot, joita pelaaja- ja oppijatiimit yhdessä asiakkaidensa kanssa vievät maaliin. Eri kenttien avainvalmentajat muodostavat korkeakoulun yrityspalveluiden vastuutiimin, joka huolehtii, että palvelut muodostavat yhtenäisen ja kohderyhmän tavoittavan paketin. Pelaajat ymmärtävät tiiviin ja toistuvan yhteispelin myötä parhaiten erilaisia yritys- ja yrittäjäasiakkaita ja hiovat palvelukuvion aina kulloisenkin asiakkaan tarpeisiin. He välittävät yhteispelistä kertyvää dataa palvelupaketteja suunnitteleville ja niistä viestiville valmentajille. Pelaajat osallistavat myös niin kotimaiset kuin kansainväliset innovaattorit ja näiden tiimit yhdessä yrityskumppanien kanssa yrittäjyyttä uudistavien palveluiden jatkuvaan kehittämiseen. PELIKUVIO 3B: YRITTÄJÄN JATKUVAN OPPIMISEN PALVELEMINEN KORKEAKOULU TUKEE MONIPUOLISIN OPPIMISPALVELUIN YRITTÄJÄN OSAAMISEN JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ. Yrittäjyyden ja liiketoiminnan osaamisvaatimukset nousevat, ja yhä useampi yrittäjä onkin korkeakoulun junioriakatemian kasvatti. Samaan tapaan kuin muiden työelämän ammattilaisten myös yrittäjien tiedot ja taidot vaativat entistä jatkuvampaa päivittämistä. Mitä yrittäjäläheisempiä ja personoidumpia oppimispalveluita korkeakoulu tarjoaa, sitä paremmat lähtökohdat yrittäjillä on pysyä uuden talouden aallonharjalla. 14
15 PELIKUVION TYÖNJAKO JA TAKTIIKKA Managerit vahvistavat määrätietoisesti korkeakoulun resursseja ja kykyä kehittää työelämässä jo olevien ammattilaisten osaamista ja tuloskuntoa. Samalla he huomioivat yrittäjien erityistarpeet ja asettavat koulutuskentän valmentajat suunnittelemaan ja voimaanpanemaan nimenomaan yrittäjille suunnattuja oppimispalveluita ja -ympäristöjä. VALMENTAJAT (KESKIJOHTO) Valmentajat kartoittavat omalta koulutus- tai tutkimuskentältään ponnistavien ammattilaisyrittäjien osaamistarpeita. Tämän pohjalta he suunnittelevat yhdessä kenttänsä pelaajien kanssa yrittäjille soveltuvia oppimis- ja ohjauspalveluita. Valmentajat pelaavat yhteen yli kenttärajojen ja rakentavat myös monialaisia yrittäjien täydennys- ja erilliskoulutuksia. Valmentajat varmistavat, että yrittäjän työ on aina mahdollisimman pitkälle opinnollistettavissa ja yrittäjän muualla hankkima osaaminen tunnustettavissa. Pelaajat auttavat yrittäjää tunnistamaan työssään ja muissa yhteyksissä rakentamaansa osaamista sekä sen päivitystarpeita. Tämän pohjalta he ohjaavat yrittäjiä soveltuvimpiin oppimispalveluihin ja -ympäristöihin sekä tunnustavat yrittäjän osaamisen osaksi suoritettavia opintokokonaisuuksia. Pelaajat muodostavat yrittäjäoppijoista vertaistiimejä ja analysoivat ja optimoivat niin yksilöiden kuin tiimien oppimisprosesseja niistä kertyvään dataan perustuen. PELIKUVIO 3C: YRITYKSEN JATKUVAN KEHITTÄMISEN TUKEMINEN KORKEAKOULU TUKEE MONIPUOLISIN TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIO- PALVELUIN KAIKENKOKOISTEN YRITYSTEN UUDISTUMISTA. Uusi teknologia mullistaa yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Jotta yritys säilyttää kilpailuteränsä, on sen alati kehitettävä prosessejaan ja tuotteitaan. Korkeakoulu on mitä parhain sparrauskumppani uudistumishakuiselle yritykselle. Aivan liian harva yritys kuitenkin löytää yhteisiin harjoitusrinkeihin. Tämä on aikalisän ja strategisen pohdinnan paikka. Mitä kattavampaa ja jatkuvampaa yhteiskehittäminen on, sitä varmemmin yrityssektorin tuottavuus kehittyy ja korkeakoulun resurssit vahvistuvat. 15
16 PELIKUVION TYÖNJAKO JA TAKTIIKKA Managerit ohjaavat tutkimiseen, kehittämiseen ja innovointiin erikoistuneet valmentajat tiivistämään yhteispeliä kaikenkokoisten yritysten kanssa. Tämän tueksi he muotoilevat läpinäkyvät kannustimet ja mittarit ja seuraavat erityisesti pienempien yritysten ja korkeakoulun yhteistyön kehitystä. Managerit rekrytoivat yhteisinnovoinnin erikoistiimeihin yrittäjä- tai yritystaustan omaavia ammattilaisia. VALMENTAJAT (KESKIJOHTO) Yritysyhteistyöhön erikoistuneet valmentajat ovat peliurallaan kerryttäneet kokemusta yritysten kehittämisestä. Tämän näkemyksen ja oman tutkimus- tai kehittämisalansa syvällisen tuntemuksen avulla he harjoittavat pelaajia tuotteistamaan korkeakoulun huippuosaamista erilaisille yrityksille soveltuviksi palveluelementeiksi. Näistä elementeistä he räätälöivät kullekin yritysasiakkaalle sopivan kumppanuusmallin. Omistajanvaihdosta tavoittelevat yritykset ovat valmentajille tuttu erityisryhmä. Valmentajat vahvistavat tiiminsä osaamista tuomalla yrittäjäasiantuntijoita mukaan tutkimushankkeisiin. Pelaajat toimeenpanevat yritysten jatkuvan kehittämisen palveluita ja ovat siten korkeakoulun tärkeimpiä tuloksen tekijöitä. He opinnollistavat tutkimus- ja kehittämishankkeita ja näin valjastavat tiimiensä energian ja kyvyt mukaan yritysyhteistyöhön. Pelaajat liikkuvat ketterästi yli alarajojen ja muodostavat kunkin asiakkaan tarpeeseen vastaavan osaamispaletin. He ylläpitävät pelituntumaansa säännöllisin elinkeinoelämäjaksoin tai oman yritystoiminnan kautta. 16
YRITTÄJYYDEN PELIKIRJA KORKEAKOULULLE. Toimet yrittäjyyden edistämiseksi
YRITTÄJYYDEN PELIKIRJA KORKEAKOULULLE Toimet yrittäjyyden edistämiseksi 1 MITÄ? Olet juuri avannut yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tarkoitetun yrittäjyyden pelikirjan. Se sisältää pelikuviosuosituksia,
KORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET
KORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n ja Suomen Yrittäjät ry:n yhteiset suositukset korkeakoulujen yrittäjyyttä
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017
OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET
ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
Saarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
EduFutura Jyväskylä
EduFutura Jyväskylä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston muodostama oppimisen, tutkimuksen ja kehittämisen osaamiskeskittymä. Sopimus osaamiskeskittymästä
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
INFORMAATIOALAT JA TYÖN TULEVAISUUS
Johdanto: INFORMAATIOALAT JA TYÖN TULEVAISUUS Frans Mäyrä SIS, Tampereen yliopisto TEKNOLOGIAA JA IHMISTIETEITÄ 1960-luvulta lähtien tieteidenvälisyys ja monitieteisyys on saanut yhä enemmän jalansijaa
Suomi 100 WISIOssa WISIOssa valmennetaan osaajia
Suomi 100 WISIOssa WISIOssa valmennetaan osaajia WISIO on Turun ammatti-instituutin yrittäjyyden oppimisympäristö, joka toimii kohtauspaikkana eri toimijoiden välillä. WISIO:ssa on muuntuvien yrittäjyyden
LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
Yliopistojen yrittäjyyssuositukset
Yliopistojen yrittäjyyssuositukset Johdanto Yliopistoissa tuotettava uusi tieto ja osaaminen ovat välttämättömiä edellytyksiä yhteiskunnan kestävän kasvun ja hyvinvoinnin luomisessa. Yrittäjyys ja yrittäjämäinen
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
Ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskilpailu 2019
Ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskilpailu 2019 Vastaaja: - Vastaus: 04.04.2019, 12:55-04.04.2019, 13:12 1. Mihin kilpailun eriin osallistutte? 1 Yrittäjäasenne ja -valmiudet 2. Ammattikorkeakoulu ja yhteyshenkilö
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö
Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Paljon tapahtunut yrittäjyyden edistämisessä mutta kuinka paljon? Kuvat: Paula Ojansuu Kyselyn
Löydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista
Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
YRITTÄJYYSPOLKU. Nuorten työllisyyspalvelut
YRITTÄJYYSPOLKU Lahden nuorisopalvelut Nuorten työllisyyspalvelut Matti Martikainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti Tuija Oikarinen Yrittäjyyden ja työn murros - Yrittäjyys mahdollisuutena
Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia
Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia Juha Vettenniemi, Raisa Hievanen, Anni Tuurnas Opetus- ja kulttuuriministeriö
Mitä arvioitiin?
Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen
Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY
Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit
Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi
LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
Tekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia
Osaaminen kilpailukyvyksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Toimintaympäristö JAMKiin vaikuttavat tärkeimmät tekijät toimintaympäristössä ovat oppimisen muutos, digitalisaatio, yrittäjyys,
Osaaminen ja koulutuspalvelut vuonna 2030
Osaaminen ja koulutuspalvelut vuonna 2030 Kuntaliitto Maakuntafoorumi: Väki vähenee karkaavatko toisen asteen koulutuspalvelut 9.4.2019 Vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula Sitra Tavoitteena 30 keskeisen
Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia
Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä parempaan yrittäjyysosaamiseen - Yrtti-arvioinnin johtopäätöksiä ja kehittämissuosituksia Mira Huusko, Juha Vettenniemi, Raisa Hievanen, Anni Tuurnas Karvi
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja
HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen
Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.
Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia
W E B I N A A R I T W A L L O F T A L E N T S P Y Ö R E Ä P Ö Y T Ä
INTERNATIONAL BUSINESS POWERED BY TALENTS I N N O V A A T I O A L U S T A Y R I T Y S P A L V E L U I D E N K E H I T T Ä M I S T Y Ö P A J A T W E B I N A A R I T W A L L O F T A L E N T S P Y Ö R E Ä
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus
Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen
1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely
1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely Yhteenveto 24.11.2017 KICK ON tilaisuus Kimmel Joensuu Alueellisen kokeilun tavoitteet Luodaan 1000 uutta työpaikkaa Vaikutus aluetalouteen +
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi Digioppimisen Areena 27.11.2018 Perusopetus Opetusneuvos Kimmo Koskinen Perusopetuksen digitalisaatiolle suunnitellaan yhteisiä
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on
Oppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa
VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa 31.1.2019 Gaia Consulting Oy Mari Hjelt, Solveig Roschier, Tuomas Raivio, Susanna Sepponen, Diane Palmintera, Jenni Mikkola 31.1.2019 31/01/2019 2 Arvioinnin
Mitä Yrtissä arvioitiin?
Mitä Yrtissä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen koulutuksen järjestäjän tai korkeakoulun toimintakulttuuri
Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY
Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen Oulu 6.3.2017 #uusiperuskoulu Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa (Hallituksen strateginen ohjelma)
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
Koulut ja Yritykset luovat maailman parhaan Innovaatioalustan - yhdessä. Niko Lindholm,
Koulut ja Yritykset luovat maailman parhaan Innovaatioalustan - yhdessä. Niko Lindholm, Projektipäällikkö. @nikolindholm Mitä tänään? 1. Intro 2. Miten Koulu Innovaatioalustana toimii? 3. Koulut Innovaatioalustana:
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely
Helsingin kasvatus ja koulutus Toimialan esittely 30.5.2017 Helsingin kasvatus ja koulutus 1 2 3 Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pähkinänkuoressa Tavoitteemme: mistä haluamme olla tunnettuja?
InnoOmnia. Toisin nähden, toisin tehden toisin sanoen. Uusia tuulia opetukseen. Mervi Jansson
InnoOmnia Toisin nähden, toisin tehden toisin sanoen. Uusia tuulia opetukseen. Mervi Jansson Mikä on InnoOmnia? Yrittäjien, opiskelijoiden ja omnialaisten kohtauspaikka. Omnian kehittämisyksikkö, jossa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson
MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.
MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
Uskalla kokeilla -ohjelmalla verkostoja kokeileville kunnille. Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö, Suomen Kuntaliitto
Uskalla kokeilla -ohjelmalla verkostoja kokeileville kunnille Terttu Pakarinen, ohjelmapäällikkö, Suomen Kuntaliitto Kokeileva kunta ja alue kompleksisessa toimintaympäristössä Kuntien kokeilut Kuntalaiset
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot
Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään
Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)
Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna
OppiScrum opintojen läpäisyasteen ja oppimisen omistajuuden edistäjänä
Jengi duunaa ihan tosissaan! OppiScrum opintojen läpäisyasteen ja oppimisen omistajuuden edistäjänä Otto Burman Virpi Peuralinna Pirkka Ruishalme Linda Salminen Oppimisen ja opettamisen haasteet Oppimisen
Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
Luku 6 Oppimisen arviointi
Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
Toimintasuunnitelma. Hämeen Yrittäjät ry.
Toimintasuunnitelma 2019 Hämeen Yrittäjät ry. Hämeen Yrittäjät TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Vaikuttaa Verkostoi Vahvistaa 13.9.2018 Toimintasuunnitelma 2019 2 1 Yhteinen matka Parannamme yrittäjien asemaa
Omistajuuden ja johtamisen yhteys
Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT
FUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki
Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki YHTEISÖ Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Verkostovaikutus TILA TOIMINTA (Raunio ym. 2016) Mitä avoimella
Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi
Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta
Opintojen alkuun tarjotaan innostava oppimisen elämys ja samalla tutustutaan uuden opiskelukaupungin yrityksiin ja niiden liiketoimintaan.
Mihin kilpailun eriin osallistutte? 1 Yrittäjäasenne ja -valmiudet 2 Uusi yrittäjyys 3 Uudistuva yrittäjyys Ammattikorkeakoulu ja yhteyshenkilö Ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Nimi Jukka Raitanen
Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen
Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu. Edistynyt osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu Edistynyt osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan
TIEDOTUSTILAISUUDEN ESITTELYMATERIAALI, JULKAISUVAPAA KLO Uusi yhtiö perusteilla Jyväskylään edistämään yrittäjyyttä
TIEDOTUSTILAISUUDEN 21.8.2017 ESITTELYMATERIAALI, JULKAISUVAPAA KLO 16.00 Uusi yhtiö perusteilla Jyväskylään edistämään yrittäjyyttä Jyväskylän seudun yritysten, Jyväskylän kaupungin ja oppilaitosten yhteistyöllä
OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA
OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA SHAKE INNOVAATIOKOKEILUJEN UUSI MALLI Yrittäjyyskasvatuspäivät Oulu 2017 Maisa Kantanen 19.9.2017 Case-paperin tavoite Tuoda esille Etelä-Savolaisten
Kohderyhmät. Luovien alojen - Yrittäjät - Yritysneuvojat - Yrittäjyyden opettajat
05/2018 12/2020 Lähtökohdat Luovien alojen kehittymisen esteet: - Yrityspalveluiden hajanaisuus, ei vahvaa alustaa monipuoliselle verkostoimiselle - Luovan osaamisen määrätietoisen hyödyntämisen puute
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
TAKUULLA RAKENTEISIIN!
TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
Yliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.
Jyväskylän yliopistosta valmistuvat ovat vastuullisia, akateemisia asiantuntijoita, jotka muuttavat maailmaa. Koulutustarjontamme on vetovoimaista, monialaista ja vastaa globaaleihin osaamistarpeisiin.
Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus
Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
Ropeka. Taustakysymykset
Ropeka Kysely koostuu taustakysymyksistä ja neljästä eri teemasta koostuvasta osiosta. Jokaisessa osiossa pyydetään ensin arvioimaan oppilaitoksesi tämän hetkistä tilannetta neljän kuvauksen perusteella