Kokemuksia Pohjoismaiden ja Kainuun maakuntavaaleista

Transkriptio

1 Kokemuksia Pohjoismaiden ja Kainuun maakuntavaaleista Suomen Kuntaliiton ja Keski-Pohjanmaan liiton maakuntatilaisuus Kokkolassa Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö ,

2 Tietoa Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta

3 Ruotsin, Norjan ja Tanskan aluetasojen vertailua Ruotsi Norja Tanska Nimi Landsting Fylkeskommun Region Lukumäärä (josta 1 Oslo) 5 Väestömäärä Valtuuston jäs. lkm lain mukaan väh. käytännössä Suorat vaalit kuntavaalien yhteydessä? Min: (Gotland) & (Jämtland) Max: 2,2 milj. (Stockholms län) Min: (Finnmark) Max: (Oslo) Min: (Nordjylland) Max: 1,8 milj (Hovedstaden) kyllä kyllä kyllä Verotusoikeus kyllä kyllä (nimellinen) ei Lakisääteiset tehtävät erikoissairaanhoito terveydenhoito alle 20v hammashoito julkinen liikenne (aluekunnissa myös aluekehittäminen) hammashoito julkinen liikenne + tiet suunnittelu,ympäristö, kulttuuritehtävät sairaanhoito terveydenhoito julkinen liikenne aluekehittäminen

4 Aluetason (maakäräjä-)vaalit Ruotsissa Kommun- och landstingsval i Sverige Maakäräjiä (landsting) ja -valtuustoja kaikkiaan 20 Valtuustojen koosta säädetään Ruotsin kuntalaissa Lakisääteiset vähimmäiskoot jäsentä, käytännössä niissä on jäsentä. Suorat vaalit vuodesta 1910 Vaalit neljän vuoden välein, samanaikaisesti kuntavaalien ja eduskuntavaalien kanssa Korkea äänestysaktiivisuus M, Pekola-Sjöblom 4 [pvm]

5 Ruotsi: Äänestysaktiivisuus vuosien vaaleissa Parlamentti-, alue- ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti Neljän vuoden välein syyskuussa Vuoden 2014 vaalien äänestysaktiivisuus: Kuntavaalit 82,8 % Aluetason vaalit 82,5 % Parlamenttivaalit 85,8 % M. Pekola-Sjöblom

6 Ruotsi: Äänestysaktiivisuus viimeisimmissä maakäräjävaaleissa syksyllä 2014 Vuoden 2014 maakäräjävaaleissa äänestysaktiivisuus vaihteli eri alueiden välillä vain vähän (4,4 prosenttiyksikköä) Min: 80,5 % (Skåne län) Max: 84,9 % (Hallands län) Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 2014: min: Haaparanta 60,6 % max: Lomma 92,0 % M. Pekola-Sjöblom

7 Kunta- ja aluekuntavaalit Norjassa Kommune- och fylkestingsval i Norge Aluekunnat (fylkeskommuner) on toimineet suoralla vaalilla valittuna demokraattisena tasona vuodesta 1976 alkaen Aluekuntia on ollut kaikkiaan 19. Alueuudistuksen seurauksena tämän vuoden alusta lukien kaksi aluekuntaa yhdistyi eli aluekuntia nyt 18. Lisäksi vuoden 2020 alusta tulossa 6 aluekuntaliitosta. Oslo toimii sekä kuntana että aluekuntana Kunta- ja aluekuntavaalit järjestetään samanaikaisesti neljän vuoden välein. Viimeisin vaali syksyllä 2015, seuraavat M. Pekola-Sjöblom 7 [pvm]

8 Norja: Aluekuntien (18) valtuustokoko Asukasluku Aluekuntavaltuuston jäsenmäärä väh, Max as 19 (käytännössä jäs) as 27 (käytännössä jäs) as 35 (käytännössä jäs) Yli as 43 (käytännössä jäs) *Oslo (sekä kunta että aluekunta) 59 Liitos alkaen: Trondelag M. Pekola-Sjöblom 8 [pvm]

9 Norja: Äänestysaktiivisuus vaaleissa 2000-luvulla Kuntavaalit (Kommunevalg): 2003: 59,3 % 2007: 61,2 % 2011: 64,2 % 2015: 60,0 % Aluekuntavaalit (Fylkeskommunevalg): 2003: 55,6 % 2007: 57,5 % 2011: 59,9 % 2015: 55,9 % Parlamenttivaalit (Stortingsvalg): 2001: 76 % 2005: 77 % 2009: 76 % 2013: 78 % Aluekuntavaalit vuodesta 1976 alkaen Stortingsvalg Kommune/fylke

10 Kunta- ja aluevaalit Tanskassa - Kommun- och regionval i Danmark 5 aluetta (regioner) vuodesta 2007 alkaen Vuoteen 2007 asti 13 aluekuntaa (amtskommuner) Kullekin alueelle valitaan 41 valtuutettua Ensimmäiset aluevaalit Vaalit samanaikaisesti kuntavaalien kanssa Lovgrundlag Lov om regioner og om nedlæggelse af amtskommunerne, Hovedstadens Udviklingsråd og Hovedstadens Sygehusfællesskab (regionsloven) Lov om kommunernes styrelse (kommunestyrelsesloven) M. Pekola-Sjöblom 10 Danske regioner

11 Tanska: Äänestysaktiivisuus aluevaaleissa (Regionsrådsvalg) 2009: 65,7 % (Kuntavaalit: 65,8 %) 2013: 71,8 % (Kuntavaalit: 71,9 %) (+6,1 %-yks,) 2017: 70,7 % (Kuntavaalit: 70,8 %) (-1,1 %-yks,) Alueet (regioner) Kuntien lkm (yht, 98) Asukasluku Äänestysaktiivisuus aluevaaleissa Hovedstaden ,6 62,2 68,4 67,5 Midtjylland ,2 67,8 73,9 72,7 Syddanmark ,3 67,6 72,9 72,2 Sjaelland ,6 66,8 73,6 71,9 Nordjylland ,0 65,6 72,5 71, [pvm]

12 Kainuun hallintokokeilu ja maakuntavaalit 2004 ja [pvm]

13 Kainuun hallintokokeilu vuosina Kainuun maakuntavaltuustosta ja Kainuun maakuntavaaleista säädettiin Kainuun hallintokokeilusta annetussa laissa (343/2003) Kainuun hallintokokeilualue: Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnat Tavoitteet: Kokemusten hankkiminen maakunnallisen itsehallinnon vahvistaminen vaikutuksista Kainuun kehittämiseen, peruspalvelujen järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan. Maakunnan tehtävät: kuntien sosiaali ja terveydenhuolto, toisen asteen koulutuksen järjestäminen, erikoissairaanhoito, maakunnan yleinen elinkeinopolitiikka ja aluekehitystoiminta. Hallintokokeilun jatkamisesta: Kainuun hallintokokeilualueen kunnat eivät päässeet hallintokokeilulain 2 :ssä tarkoitettuun sopimukseen yhteistoiminnasta säädettyyn määräaikaan eli vuoden 2011 loppuun mennessä. Hallintokokeilu päättyi siten vuoden 2012 lopussa.

14 Kainuun maakuntavaalit Suoralla kansanvaalilla valittu maakuntavaltuusto Vuonna 2004 valittiin 39 valtuutettua Vuonna 2008 valittiin 59 valtuutettua Maakuntavaalit järjestettiin kunnallisvaalien yhteydessä vuosina 2004 ja 2008 Vaalipiirinä hallintokokeilualue Maakuntavaalijärjestelmää muutettiin vaalien välillä Kuntakiintiöt käytössä 2004 vaaleissa, mutta ei enää 2008 vaaleissa Kainuun maakuntavaalien tulokset vaalit.fi sivustolla Muistio : Vuonna 2004 toimitetut Kainuun maakuntavaalit

15 Vaalitulokset Kainuun maakuntavaaleissa 2008 Osuus äänistä Äänet yhteensä Paikat yht. (59) % mts 04 mts 07 Lkm mts 04 mts 07 Lkm mts Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 2,7 +0, Perussuomalaiset 6,8 +6, Suomen Sosialidemokraattinen 10,8 0, Puolue Suomen Kommunistinen Puolue 0,2 0, Suomen Keskusta 39,0 7, Kommunistinen Työväenpuolue 0,1 +0, Rauhan ja Sosialismin Puolesta Kansallinen Kokoomus 13,9 +1, Vihreä liitto 3,2 +0, Vasemmistoliitto 18,9 2, Köyhien Asialla 0,1 0, Kainuun Sitoutumattomat 4,4 +4,4 +4, Lähde: 15

16 Kainuun maakuntavaalit vuonna 2004 Maakuntavaltuustoon valittiin 39 valtuutettua eli vähemmän kuin kuntalaki olisi edellyttänyt. Pienempää valtuustokokoa perusteltiin kustannuksiin, tehokkuuteen ja toimintakykyyn liittyvillä syillä. Vaaleissa käytettiin Hare-Niemeyerin menetelmää. Tehdyn arvioinnin mukaan se oli monimutkainen järjestelmä ja johti erikoisiin tuloksiin.» Annetuista äänistä 4% hylättiin (väärä lippu)» Vain 15 % äänistä meni muille kuin oman kunnan ehdokkaalle Käytössä kuntakiintiöt. Haluttiin varmistaa, että kaikista kunnista saadaan edustaja valtuustoon ja estää keskuskaupungin ylivalta valtuustossa. Kajaanista valittiin 17 valtuutettua, ilman kiintiöitä määrä olisi ollut 15. Kunnasta, jossa yhden puolueen kannatus ylivertainen, valittiinkin toisen puolueen ehdokas. Samasta poliittisesta ryhmästä tuli valituksi pienemmällä äänimäärällä kuin samalta listalta jäi valitsematta. Esimerkiksi Vuolijoella yksi valtuustopaikka. Paikan sai puolue B, jota oli kannattanut kunnassa 12,4 % äänestäjistä. Puolueen A kannatus oli 48,3 %.

17 Kainuun maakuntavaalit vuonna 2008 Maakuntavaltuustoon valittiin 59 valtuutettua kuntalain mukaisesti Kuntakiintiöistä luovuttiin» Mahdollisti paremmin äänestäjien tahdon toteutumisen poliittisen kannatuksen suhteen» Ohjasi valtuuston työtä ajatuksellisesti enemmän siihen suuntaan, että kyse on maakunnan asioiden päättämisestä, ei oman kotikunnan etujen valvomisesta Maakuntavaltuutettuja tuli valituksi jokaisesta kunnasta Äänestyspäätökseen vaikutti kyselyn mukaan eniten henkilö (80 %), toiseksi eniten se, että ehdokas on omasta kunnasta (73%)

18 65,0 63,0 61,0 59,0 57,0 55,0 53,0 Kuntavaalien äänestysaktiivisuus Manner-Suomen Kainuun kunnissa sekä Kainuun maakuntavaaleissa ajanjaksolla ,3 61,2 58,1 55,9 53,3 58,6 52,4 53,4 58,3 54,2 51,0 49,0 47,0 45,0 51,3 52,0 Kunnallisvaalit/Kainuu Maakuntavaalit/Kainuu Kunnallisvaalit/Manner Suomi

19 Äänestysaktiivisuus Kainuun maakuntavaaleissa 2008 Äänioikeutetut Ennakkoon äänestäneet Vaalipäivänä äänestäneet Äänestäneet yhteensä Lkm Lkm % Lkm % Lkm % Hyrynsalmi , , ,6 Kajaani , , ,6 Kuhmo , , ,4 Paltamo , , ,1 Puolanka , , ,0 Ristijärvi , , ,2 Sotkamo , , ,1 Suomussalmi , , ,7 Kainuu yht , , ,0 Äänestysaktiivisuuden vaihtelu kunnittain: 49,6 54,2 % Lähde: 19

20 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kainuun maakuntavaalit vuonna 2008 Asukkaiden osuudet koko Kainuun väestöstä ja maakuntavaltuuston paikoista kunnittain valtuustokaudella (%) % väestöstä % paikoista Kunnittaiset asukasluvut ja maakuntavaltuutetut Kainuussa valtuustokausilla ja Kunta Asukasluku Valitut valtuutetut, Lkm 2008 Valtuutettujen paikkajako (kiintiöt) 2004 vaaleissa, lkm Kajaani Sotkamo Kuhmo Suomussalmi Paltamo Puolanka Hyrynsalmi Ristijärvi Vuolijoki (2 599) kuntaliitos Kajaanin kanssa KAINUU YHT Kajaani Sotkamo Kuhmo Suomussalmi Paltamo Puolanka Hyrynsalmi Ristijärvi Lähde: Jäntti ym. 2010: Siniset ajatukset vapaasta pudotuksesta hallittuun sopeuttamiseen. Sivut

21 Kainuun kuntalaiskysely 2009: Kainuulaisten mielipiteet äänestyspäätökseen vaikuttavien tekijöiden tärkeydestä maakuntavaaleissa. Eri tekijöitä tärkeänä pitävät, %: 1. Henkilö (80%) 2. Oman kunnan ehdokas (73%) 3. Oman kylän tai kunnanosan ehdokas (63%) 4. Puolue/valitsijayhdistys (47%) Lähde: Jäntti ym 2010: Siniset ajatukset vapaasta pudotuksesta hallittuun sopeuttamiseen. Sivu 166.

22 Kuntalaisten mielipiteet äänestämiseen liittyvästä kysymyksestä Miten tärkeinä pidät seuraavia tekijöitä, kun äänestät kuntavaaleissa? Vastausten %-jakaumat, N = Henkilö Eri tekijöitä kuntavaaleissa tärkeänä pitävät, % Puolue tai valitsijayhdistys Henkilö (85%) Oman kylän tai kunnanosan ehdokas Ikä Puolue/valitsijayhdistys (63 %) 3. Oman kylän tai kunnanosan ehdokas (43%) Sukupuoli Ikä (27%) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeää neutraali ei tärkeää 5. Sukupuoli (18%) ARTTU2-Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom 22

23 Lisätietoa Kainuun maakuntavaaleista ja Kainuun hallintokokeilun arvioinnista Vaalit.fi sivusto: Kainuun maakuntavaalit 2004 ja Arviointiraportit: 1. Siniset ajatukset sanoista tekoihin. Ensimmäinen väliraportti, Sisäasiainministeriö 37/ Sinisistä ajatuksista moniin totuuksiin. Toinen väliraportti, Valtiovarainministeriö 41/ Siniset ajatukset vapaasta pudotuksesta hallittuun sopeuttamiseen. Kainuun hallintokokeilun vaikutukset, Valtiovarainministeriö 20/ [pvm]

24 Äänestysaktiivisuus Ahvenanmaan maakunta- ja kuntavaaleissa Valdeltagande i lagtings- och kommunalvalen på Åland Lähde: ÅSUB Valstatistik 2015: Landtingsval: 70,4 % Kommunalval: 67,4 % 1979: 60,0 % 61,4 % 1995: 62,5% 62,2% Ahvenanmaan asukasluku : [pvm]

25 Äänestysaktiivisuus EU-vaaleissa vuosina Suomessa asuvat Suomen kansalaiset vs kaikki äänioikeutetut 1996: 60,3% Samanaikaisesti kuntavaalien kanssa : 31,4% Erilliset vaalit kesäkuussa EU-vaaleja edelsivät eduskuntavaalit maaliskuussa. Seuraavan vuoden 2000 tammihelmikuussa presidentinvaalit ja lokakuussa kuntavaalit. 2004: 41,1% Erilliset vaalit samana vuonna kuin kuntavaalit, mutta ennen kuntavaaleja ,3 Suomessa asuvat Suomen kansalaiset Kaikki äänioikeutetut 57,6 31,4 30,1 41,1 40,3 41,0 39,4 38,6 39, [pvm]

26 Kuntalaiskysely 2017: Kuntalaisten samaistuminen erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin Vastausten %-jakaumat, N= ) Suomi Kotikunta Pohjoismaat Asuinalue Kylä/kunnanosa Eurooppa Seutu Maakunta Muu kunta Euroopan unioni % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % melko/erittäin paljon (4+5) ei paljon,ei vähän melko/erittäin vähän (1+2) 12 4 Kuntauutinen ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017 / M.Pekola-Sjöblom / lokakuu 2017

27 Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Uudistus tulee heikentämään kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Ikäluokittainen tarkastelu vuonna (%-jakaumat, N= ) v v v v v v KAIKKI jokseenkin tai täysin samaa mieltä ei samaa, ei eri mieltä jokseenkin tai täysin eri mieltä ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / MPS lokakuu

28 Kuntalaisten äänestysaikeet kuntavaaleissa Tarkka kysymysmuotoilu: Aiotko äänestää kevään 2017 kuntavaaleissa? Vastausten %-jakaumat, N= En osaa sanoa 13 % Kuntalaisten äänestysaikeet maakuntavaaleissa Tarkka kysymysmuotoilu: Aiotko äänestää tammikuussa 2018 järjestettävissä maakuntavaaleissa, mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu hallituksen suunnitelmien mukaan? Vastausten %-jakaumat, N= En osaa sanoa 26 % En 6 % Kyllä 81 % En 5 % Tässä tarkastelussa on mielenkiintoista verrata äänestää aikovien osuuksia kuntavaalien ja maakuntavaalien välillä! Kyllä 69 % ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017 / M. Pekola-Sjöblom 28

29 Miten saada kansalaiset kiinnostumaan ja innostumaan maakunnista ja maakuntavaaleista? - > viestintää, viestintää, viestintää! Ehdokasasettelulla suuri merkitys vaaleissa Maakunnan etu vs. kunnan (tai kunnanosan) etu, vertaa monikuntaliitokset Vaalien yhdistäminen kannattaisi äänestysaktiivisuuden näkökulmasta vrt. Ruotsin, Tanskan ja Norjan vaalien tulokset vrt. EU-vaalien 1996 ja 1999 tulokset 29 [pvm]

30 [pvm] 30

31 Kiitos!