Rakennusteollisuuden osaamisstrategian tiivistelmä ja kuvaajat Lauri Pakkanen

Transkriptio

1 Rakennusteollisuuden osaamisstrategian tiivistelmä ja kuvaajat Lauri Pakkanen

2 Miksi osaamisstrategia? Haasteet: VÄESTÖ ALAN VETOVOIMA VAATIMUKSET Ratkaisut: TUNNISTETTAVUUS RAHOITUS TUTKINTOSISÄLLÖT SUOMALAISEN TYÖVOIMAN OSAAMINEN KANSAINVÄLINEN OSAAMINEN TÄYDENNYS-/MUUNTOKOULUTUKSET KOULUTUKSEN JA TYÖNVÄLITYKSEN DIGITAALINEN EKOSYSTEEMI

3 Rakennusteollisuuden osaamisstrategia Rakennusalan osaamistarpeet Rakennusteollisuus RT ry:n strategia Koulutusjärjestelmän kehittäminen - Määrät, sijainnit, ym. Perusopetus Toisen asteen koulutus - Ammattikoulut ja lukiot Korkea-asteen koulutus - Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Täydennyskoulutus - Työvoimakoulutus - Muuntokoulutusprojektit - Henkilöstökoulutus TE-palvelut - Työnvälitys - Työvoimakoulutus Rakennusalan vetovoima Maahanmuutto T&K&I

4 Tavoitteet TOP Koulutuksen määrä, sisältö, sijainti ja läpäisyaste vastaavat alan yritysten muuttuviin tarpeisiin ja kansainvälisiin haasteisiin (RT:n strategia) RT haastaa rakennusalan oppilaitokset profiloitumaan selkeämmin Koulutusvastuiden jakoa ja muuta työnjakoa selkeytetään Yhteistyötä koulutusasteiden välillä lisätään 2. Rakennusalan koulutus vastaa paremmin alan tulevaisuuden tarpeisiin ja alan koulutukseen vaikuttava sääntely ja pätevyysvaatimukset ovat kohtuullisella tasolla Yhteistyössä ympäristöministeriön ja sidosryhmien kanssa perataan normitusta tutkintosisältöjen näkökulmasta Muutetaan normitusta niin, että alan toimihenkilötehtäviin on helppo tulla ilman rakennusalan korkeakoulututkintoa 3. Varmistetaan rakennusalan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen riittävä rahoitus sekä kehitetään yksityisen rahoituksen ratkaisuja Luodaan teollisuudelle houkuttelevia tapoja rahoittaa rakennusalan koulutusta, erityishuomio amk-rahoituksessa Turvataan KIRA-digin jatko ja hyödynnetään sen saamaa positiivista julkisuutta alan kehittämisessä ja houkuttelevuudessa +1 Rakennusalan osaamistaso pysyy yllä jatkuvan oppimisen ansiosta. Sähköinen työnvälityksen ja koulutuksen ekosysteemi poistaa rakennusalan nuoriso- ja kitkatyöttömyyttä ja lisää kouluttautumista työuran aikana. Kansainvälisyys on alan voimavara. Täydennyskoulutuksen rahoitusmalleja kehitetään joustavammiksi ja kustannustehokkaammiksi Sähköisen työnvälitysalustan rakentaminen rakennusalalle yhteistyössä Tilaajavastuu Oy:n ja TEM:n kanssa Tarjotaan enemmän englanninkielisiä harjoittelumahdollisuuksia ja maahanmuuttajille suunnattuja opintopolkuja

5 Päätavoitteet 1/3 Tavoitteet Ratkaisut Mittarit Koulutuksen määrä, sisältö, sijainti ja läpäisyaste vastaavat alan yritysten muuttuviin tarpeisiin ja kansainvälisiin haasteisiin. Rakennusalan eri koulutusasteiden yhteistyö on aktiivista ja toimivaa. Johtavat rakennusalan korkeakoulut ovat profiloituneet selkeästi ja tunnistettavasti. Korkeakoulujen työnjako on selkeä. Rakennusalan koulutukseen vaikuttava sääntely ja pätevyysvaatimukset ovat kohtuullisella tasolla, jotta ala voi kehittyä nopeammin ja ala houkuttelee osaajia myös muilta aloilta. Varmistetaan rakennusalan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen riittävä rahoitus sekä kehitetään yksityisen rahoituksen ratkaisuja Luodaan vaikuttamisverkosto, jolla turvataan rakennusalan koulutuksen määrä ja sijoittuminen rakentamisen kannalta oikeille alueille. RT kutsuu koolle vähintään vararehtoritasoisen työryhmän koordinoimaan rakennusalan koulutusta kokonaisuutena. Kannustetaan rakennusalan eri koulutusasteita syvempään yhteistyöhön Kannustetaan rakennusalan korkeakouluja profiloitumaan selkeämmin sekä opetuksen että tutkimuksen suhteen Kannustetaan korkeakouluja muodostamaan yhteistyöverkostoja, joiden sisällä sovitaan työnjaosta Yhteistyössä ympäristöministeriön ja muiden toimijoiden kanssa käydään läpi rakennusalan normitusta tutkintosisältöjen näkökulmasta Kehitetään rakennusalan normitusta niin, että rakennusalan toimihenkilötehtäviin on helppo tulla muilta aloilta, myös ilman rakennusalan korkeakoulututkintoa. Muutetaan normitusta niin, että rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto pätevöittää toimimaan rakennusalan työnjohdon tehtävissä. Korkeakoulujen rahoitukseen tehdään vähintään indeksikorjaukset Rakennusalan yritykset ja alan järjestöt osallistuvat riittävissä määrin rakennusalan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitukseen Etsitään uusia, innovatiivisia rahoitusratkaisuja varsinkin ammattikorkeakoulujen opetustyöhön Vaikuttamisv erkosto syksy 2018 Kk.- kumppanuus 2.asteen kanssa 20%/a Syksy 2018 kartoituksen aloitus, tavoite -30% Indeksikorja us 2019 On/off amkopettajuus/2 019

6 Päätavoitteet 2/3 Tavoitteet Ratkaisut Mittarit Rakennusala on panostaa alan kehittämiseen ja on digitalisaation etujoukoissa Rakennusala on tiiviisti mukana paikallisessa päätöksenteossa varmistaakseen strategisten tavoitteidensa toteutumisen Rakennusalalle luodaan uudenlaisia oppimisympäristöjä ja kampusratkaisuja, jotka motivoivat opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa sekä tukevat rakennusalan tulevaisuuden haasteiden ratkaisuja Rakennusalan työntekijöiden ja toimihenkilöiden osaamistaso pysyy yllä jatkuvan oppimisen ansiosta. Sähköinen työnvälityksen ja koulutuksen ekosysteemi poistaa rakennusalan nuoriso- ja kitkatyöttömyyttä ja lisää kouluttautumista työuran aikana Lisätään alan T&K&I-panostuksia ja hyödynnetään Business Finlandin rahoitusmahdollisuudet laajemmin Turvataan Kira-DIGIn jatko ja hyödynnetään sen saamaa positiivista julkisuutta alan kehittämisessä ja houkuttelevuudessa Perustetaan alalle ajatuspaja tai hyödynnetään jo olemassa olevia Rakennusala osallistuu paikallisesti alan koulutusmäärien ennakointiin, koulutusten sisältöjen ja työvoimapalveluiden suunnitteluun sekä tekee paikallista vaikutustyötä alan houkuttelevuuden lisäämiseksi Luodaan RT:n paikallisen vaikuttamisen suunnitelma Osallistutaan Myllypuroon tulevan Metropolia ammattikorkeakoulun ja Stadin ammattiopiston yhteiskampuksen toteutukseen Osallistutaan Tampere3-hankkeeseen ja toteutetaan Oulun ratkaisu niin, että ammattioppilaitos on siinä mukana. Osallistutaan myös muiden vastaavien hankkeiden toteutukseen Täydennyskoulutuksen rahoitusmalleja kehitetään joustavammiksi ja kustannustehokkaammiksi niin, että työllisenä säilyminen ja työllistyminen ovat tärkeimpiä rahoituselementtejä Sähköisen työnvälitysalustan rakentaminen rakennusalalle yhteistyössä Tilaajavastuu Oy:n ja TEM:n kanssa Tarjotaan asteittain kaikille rakennusalan opiskelijoille Valttikortti ilmaiseksi käyttöön 10% Business Finland Täydennysko ulutusmalli hallitusohjel maan 2019 Sähköinen työnvälitys 2019

7 Päätavoitteet 3/3 Tavoitteet Ratkaisut Mittarit Rakennusala muuttuu kansainvälisemmäksi ja hyödyntää korkeakouluopiskelijoiden osaamisen täysimääräisemmin Rakennusala toteuttaa yhteiskuntavastuuta tarjoamalla koulutus- ja työmahdollisuuksia myös erityisryhmille (maahanmuuttajat, syrjäytyvät nuoret). Opetushenkilökunnan osaamistaso vastaa rakennusalan työelämän tarpeita ja alalla on motivoituneita opettajia, jotka kehittävät alaa eteenpäin yhdessä yritysten ja opiskelijoiden kanssa Rakennusalan koulutukseen hakeutuu riittävästi soveltuvia henkilöitä, varsinkin ammatillisella toisella asteella. Naisten osuus alalla kasvaa. Opetushenkilökunnalla, koululaisilla ja heidän vanhemmillaan on hyvä peruskäsitys rakennusalasta Osallistutaan mentor-ohjelman suunnitteluun kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille Tarjotaan enemmän englanninkielisiä harjoittelumahdollisuuksia Toteutetaan maahanmuuttajille suunnattuja opintopolkuja Kehitetään rakennusalan opetushenkilökunnan palkitsemista Yhdistetään eri palkitsemistavat ja tilaisuudet positiivisen näkyvyyden lisäämiseksi Nostetaan positiivisia koulutusesimerkkejä mediaan Teetetään tutkimus, joka perustuu laajaan otantaan ja jonka avulla löydetään alavalinnan merkitsevät tekijät ja alueelliset erot Päätetään tutkimustulosten perusteella jatkotoimenpiteistä Mahdollistetaan työelämään tutustumisjaksot (TET) rakennusalalla laajasti Osallistutaan rakennusalalle suunnatun Yrityskylä-mallin toteutukseen

8 Kuvaajia

9 20000 Nettomaahanmuutto ja syntyvyys Nettomaahanmuutto Syntyvyys Suomen syntyvyys on laskenut 2010 yli 20 %. Nettomaahanmutto ole kasvanut samassa ajassa läheskään samaan tahtiin. Lähde: Tilastokeskus Suomen väestöstä työvoimaan kuuluu noin puolet eli 2,6 miljoonaa (15 64-vuotiaat) Vuoteen 2030 mennessä työikäisten (15 64-vuotiaiden) määrä vähenee noin hengellä. Rakennusalaan suhteutettuna tämä tarkoittaa 5 % vähennystä eli noin hengen vajetta

10 Oppilaitosten käyttömenojen reaalikehitys opiskelijaa kohden Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus ja -tutkimus Lähde: Tilastokeskus

11 7 000 Ammatillinen toinen aste: Rakennusalan perustutkinnot* Uudet opiskelijat Valmistuneet Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen * Rakennusalan, talotekniikan ja pintakäsittelyn perustutkinto; rakennusten pintakäsittelyjen osaamisala

12 Rakennusalan ammattioppilaitostutkinnot, tilastovuosi 2016 Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen Opintoala (2002): Arkkitehtuuri ja rakentaminen

13 3 000 Rakennusalan ammattikorkeakoulut Uudet opiskelijat Tutkinnot Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen Opintoala (2002): Arkkitehtuuri ja rakentaminen

14 Rakennusalan ammattikorkeakoulututkinnot, tilastovuosi 2016 Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen Opintoala (2002): Arkkitehtuuri ja rakentaminen

15 700 Rakennusalan yliopistot Uudet opiskelijat Tutkinnot Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen Opintoala (2002): Arkkitehtuuri ja rakentaminen

16 Rakennusalan yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnot, tilastovuosi 2016

17 Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus AMK-sektorin valtionrahoitus (mukana amk-momentin kaikki rahoitus pl. alv-kompensaatiot, KiKy-säästöt, reaaliarvo laskettu yliopistoindeksin mukaan) 0,0 % ,0 % -9,7 % -15,2 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % ,1 % ,7 % -20,7 % -21,8 % -21,8 % -20,0 % Lähde: ARENE ,0 % Rahoituksen reaaliarvo ( 2017) Rahoituksen reaaliarvon kumulatiivinen lasku (% vs. 2012)

18 T&K&I Lähde: ROTI 2017

19 Business Finlandin myöntämä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus Vuoden 2017 kasvun selittää Fira Group Oy:n saama laina ja avustus Rakennusala yhteensä Kaikki yhteensä Lähde: Business Finland

20 Lisätietoja: puh