KANKAANPÄÄ, KARVIANJOKILAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA PAATTIKOSKEN JA KAHILAKEITAAN ALUE

Transkriptio

1 KANKAANÄÄ, KARVIANJOKILAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA AATTIKOSKEN JA KAHILAKEITAAN ALUE

2 KANKAANÄÄ, KARVIANJOKILAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA AATTIKOSKI JA KAHILAKEITAAN NATURA-ALUEET KOHDESUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO JA TAVOITTEET ALUEEN HISTORIA JA NYKYTILANNE MERKITTÄVÄT KOHTEET KAAVATILANNE ALUEEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET KOHDESUUNNITELMA OASTUSKESKUS LAAJEMMAT KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYDET KAHILAKEITAAN LUONTOOLKU SALOHAAN KALLIOIDEN LEVÄHDYSAIKKA IRUNESÄ AATTIKOSKEN KULTTUURI- JA LUONTOOLKU JOENYLITYS AATTIKOSKELLA OASTEET JA KOHDE-ESITTELYT JATKOTOIMENITEET LUETTELO KÄYTETYISTÄ TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA LIITTEET 1. Merkittävät kohteet 2. Alueen reitistö 1: aattikosken kulttuuri- ja luontopolku 4. Kahilakeitaan lintutorni 5. Opasteet ja kohde-esittelyt KANKAANÄÄ, KARVIANJOKILAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2 AATTIKOSKEN JA KAHILAKEITAAN ALUE

3 1. Johdanto ja tavoitteet Tämä raportti on osa Kankaanpään Karvianjokilaakson 'Lempusta Soikkaan' -kehittämissuunnitelmaa. Hanke on aikataulutettu vuosille ja se on hyväksytty toteutettavaksi EU:n osarahoituksella (Euroopan maatalouden ohjaus- ja kehitysrahasto EMOTR-T). Työtä on valvonut hanketta varten perustettu ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut kaavoitusarkkitehti Maija Anttila ja muina jäseninä kyläyhdistysten, Satakunnan TE-keskuksen, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisematutkimuslaitoksen, yksityisten ettu-eerikin hovin ja A-kodin sekä suunnittelijoiden edustajat. Kehittämissuunnitelman rinnalla on tehty Karvianjokilaakson osayleiskaavaa, jonka yhteydessä ratkaistaan mm. alueen tulevat rakentamismahdollisuudet. Kehittämissuunnitelmassa tehdään kohdealueille osayleiskaavaa yksityiskohtaisempia selvityksiä ja suunnitelmia. Kehittämissuunnitelman yleistavoitteita ovat: arantaa maaseudun vetovoimaisuutta tuotteistamalla alueen arvot, maisema ja historia matkailuvaltiksi ja uusien asukkaiden houkuttelemiseksi Lisätä ympäristö- ja kotiseututietoisuutta kokoamalla alueesta hajallaan oleva tieto yksiin kansiin Maaseudun elinkelpoisuuden ja ympäristön tilan parantaminen kehittämällä alueen palveluja, virkistys- ja moninaiskäyttöä sekä maaseudun sivuelinkeinoja aattikosken ja Kahilakeitaan natura-alueen kohdesuunnitelman tavoitteet ovat: Kahilakeitaan luontoarvojen esiin tuominen Eräretkeilyn tukikohtien, luontopolkujen, pitkospuiden ja lintutornin toteutus Kahilakeitaan alueelle ja sen tuntumaan/ natura -vaikutusten arviointi Kulkureitti Venesjärven kylä Kahilakeidas Sinahmi - kylä Maisemallisten ja historiallisten kohteiden hyödyntäminen matkailullisesti (kivikautiset asuinpaikat, asekätköt, aattikoski, saha) levähdyspaikat infotauluineen, luonnon ja maiseman tarkkailupaikat, reitistöt maiseman kohentamistoimenpiteet Melontareitin sivuhaaran luominen Kahilaojaa pitkin Karvianjoelle Alueen kytkentä koko Karvianjokilaakson virkistyskäytön ja reitistöjen kehittämiseen Tavoitteita ja suunnitelmia on käsitelty ohjausryhmän kokouksissa, kyläilloissa, maastokäynneillä sekä keskusteluissa yksityisen rahoittajan ettu- Eerikin hovin edustajan ja muiden maanomistajien kanssa. 2. Alueen historia ja nykytilanne Karvianjokilaaksosta kivikautisia asuinpaikkoja ja muita muinaisjäännöksiä on eniten löydetty jokivarren kumpareilta aattikosken, Rajasalonkylän ja Hapuan tienoilta. Alue oli pää erämaata, mutta 1800-luvun puolivälin KANKAANÄÄ, KARVIANJOKILAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3 AATTIKOSKEN JA KAHILAKEITAAN ALUE

4 tienoilla asutusta oli samoilla seuduin kuin muinaisjäännöstenkin sijainti ja peltoja oli raivattu aattikoskella ja Rajasalonkylässä hajanaisina tilkkuina. Alueen nykyinen asutus on uudempaa ja se on sijoittunut peltojen keskellä oleville moreenikumpareille. aattikosken tilojen yhteinen jalkamylly sijaitsi alun perin Karvianjoen Venesjärven puoleisella rannalla, mutta 1887 se siirrettiin vastarannalle. Vuonna 1900 rakennettiin aattikosken saha, josta vuosisadan alussa muodostui Kankaanpään suurin teollisuuslaitos. Alueella oli monia rakennuksia, silta yli Karvianjoen ja kenttärata tavaran kuljetukseen myllyltä suoraan ajoneuvoille. Saha- ja myllylaitos oli myös huomattava työllistäjä lähialueella. Sahan toiminta hiljeni 1930-luvulla ja 1940-luvulla se purettiin ja laitteet siirrettiin pois alueelta. Maisemallisesti aattikosken ympäristö on vaihtelevaa ja monipuolista. aattikoskella on koskien muodostama 'sykerö', jonka ympärillä on kumpuilevia peltoja ja metsittyneitä kallioita. Maisemallisesti merkittäviä ovat myös vanhat jokiuomat. Kahilakeidas muodostaa oman maisemakokonaisuutensa, jota rajaavat havupuuvaltainen reunavyöhyke ja pellot. Vaikeakulkuisuutensa vuoksi suoalue on säilynyt koskemattomana. 2.1 Merkittävät kohteet Alueella on monia merkittäviä kohteita, jotka on liitettävissä alueen virkistyskäyttöön. Kohteet on esitetty liitteessä 1. Valtakunnallisesti arvokas luontokohde SL-73 KAHILAKEIDAS (Sk 168) on mainittu seutukaavan lisäksi myös luonnonsuojeluselvityksessä (Raimo Hakila. Satakunnan luonnonsuojeluselvitys Kuntakohtaiset luontokartoitusaineistot. Satakuntaliitto. 2000). Luonnonsuojeluselvityksessä mainitaan useita lintulajeja, joita on tavattu varsinkin keskustan allikkoalueella. Mm. kalalokki, naurulokki, töyhtöhyyppä, liro, sinisorsa, jouhisorsa, telkkä, tukkasotka, kanadanhanhi, keltavästäräkki, niittykirvinen, tavi, punajalkaviklo, kaakkuri, isokuovi, kurki, kapustarinta ja pohjansirkku on tavattu suolla. Tämän geologisesti ja maisemallisesti edustavan keidassuon ja lammen arvo on uhanalaislajistossa, opetus-, matkailu- ja virkistyskäytössä sekä erästys- ja riista-alueena. Suojeluarvo on valtakunnallinen. Luonnonsuojeluselvityksen kannanotossa mainitaan, että alue säilytetään luonnontilaisena, rakentamista ei suosita ja maastoajoneuvolla ei alueella saa liikkua. Kohdetta ei ole suojeltu. Kahilakeidas kuuluu myös Natura ja valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Maakunnallisesti arvokas luontokohde S-66 AATTIKOSKI (Sk 180) mainitaan Karvianjoen kivikkoiseksi koskeksi, jossa on putouskorkeutta parisen metriä. Lehtorantojen törmille on rakennettu loma-asuntoja. Tulvaaikaan vesi nousee niin korkealle, että kiinteitä rakenteita ei voida rakentaa aivan vesirajaan, jolloin liian rantaan rakentaminen estyy luonnollista tietä. Koskisuvannossa on pieni suurruohoinen deltasaari, jossa myllynraunioita. Suojeluperusteena on geologinen ja maisemallinen edustavuus, kasvi - ja eläintieteellinen arvo sekä soveltuvuus matkailu- ja virkistyskäyttöön sekä erästykseen. Rakentamista ei suositella lainkaan. KANKAANÄÄ, KARVIANJOKILAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 4 AATTIKOSKEN JA KAHILAKEITAAN ALUE

5 Luontoselvityksen mukaiset kohteet (arvotus: V = valtakunnallinen, M = maakunnallinen ja = paikallinen) (laki: ML = metsälaki,vl = vesilaki, LS = luonnonsuojelulaki). 64. ALANEET KALLI- OT 65. VÄHÄKOSKEN SUOT 66. KOHTEIDEN ja osittain 67 KOKONAI- SUUS Ympäristöään selkeästi korkeammalle nouseva laaja kallioalue, puustoisia notkoja, kalliolla erityyppisiä rämeitä ja saranevoja. Isovarpurämettä ja tupasvillarämettä, ojittamatonta, järeääkin puustoa. Geologisesti ja maisemallisesti mielenkiintoinen kokonaisuus, vanhoja jokiuomanotkoja. 67. HONKALAN SUOT Heinä-/ mustikkakorpikuusikkoa, heinäkorpea, isovarpurämettä, ojittamattomia. Eteläisimmällä rämeellä hirvien nuolukivi. 68. VÄHÄKOSKEN LA I- DUNHAAT 69. ARATIISILAMMEN ALUE 70. KOTIRANNAN KOTKANSIIILEHTO 71. SIMULANSAARI NAAURISAARINEEN 74. SIMULAN HAKA- MAA Vanhoja laidunhakoja. ieni kallioalue, vanha aittarakennus Useita vanhoja jokiuomia, joiden välissä peltoa. ohjoisosan uomat puustoisia, puusto moni-ilmeis tä, lehtokasvillisuutta. Geologista mielenkiintoa, rikas linnusto. Komea kotkansiipilehtoalue pihapiirin tuntumassa, vanha jokiuoma. Karvianjoen niittykasvillisuuden kattamia deltasaaria, ennen laitumina, geologisesti mielenkiintoinen. Käenkaalipohjainen kuusikko laidunhakana. Kuusia ja katajia Lehmuksia, haapoja Isoja haapohja, kotkasiipisaniaisia ML ML ML 75. YLISEN HAKAMAAT Upeita männikkö- / katajamäkiä, jotka laidunhakana. 76. AATTIKOSKI (Satakuntaliitto, 180) 77. YLI-AATTIKOSKEN KALLIO 78. YLI-AATTIKOSKEN HAAVIKKO / KOIVIK- KO 79. SALOHAAN SUOT JA KALLIO Koski, lehto, deltasaaret. Mm. geologista, kasvi- ja eläintieteellistä ja mais emallista arvoa. Mäntyjä, katajia Euroopanmajava, rantasipi, koskikara, neidonkorento, metsälehmus, purtojuuri, luhtalemmikki, ruokohelpi, rentukka, järvikorte. Kallioalue, suolänttejä Kilpikaarnaisia mäntyjä ML Osin vanhalla pellolla ja osittain ympäristön rinteillä lehdoksi kehittymässä oleva haavikko ja koivikko. Kolme heinä-/ saniaiskorpea, ojittamattomia. Kallioalue keskellä rehevää kuusimetsä, jyrkänne. 80. SALOHAAN LÄHDE Lähde loivassa kuusikkorinteessä. Kallioalueella kilpikaarnamäntyjä, kuusia, isoja haapoja KANKAANÄÄ, KARVIANJOKILAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 5 AATTIKOSKEN JA KAHILAKEITAAN ALUE M

6 81. KAHILAKEIDAS (Satakuntaliitto, 168) Natura FI KAHILAKEITAAN REUNASUOT JA - METSIKÖT 83. KAHILAKEITAAN ETELÄUOLEINEN SUO 84. SAAREN SUOLA M- ARE 85. ISOMÄNNYNTIEN MÄNTY 86. LÄHDEKORVEN SUO 91.LANTEEN SUOT 92. HUHTAMÄEN LIITO- ORAVA -ALUE 93. MUKANKORVEN LÄHTEET Keidassuo, keskusta luonnontilainen, kermit salpaavat vedet keskustaan, keskellä pieni kallionyppylä, vähän metsää, palanut. Uhanalaislajistoa, eläinten lisääntymis - ja levähdysalue. ää ojitettuja isovarpu/puolukkarämeitä, korpikuusikoita tai koivikoita. Kahila-keitaan suoja-alue. Saniaiskopea ja isovarpurämettä. Osittain Naturan reuna- ja suojavyöhykettä. Mustikkankankaan reunassa kaivettu monttu, reunat soistuneet. Rauhoitettu mänty Suon eteläpää tupasvillarämettä ja pohjoispää isovarpurämettä. Hienoja kallionpäällisiä soita. Kallioiden välissä tupasvilla- / isovarpuräme, kaakkoisin suo on saraneva. Mäki ilmeisesti kokonaan liito-oravan reviiri- ja ruokailualuetta, papanoita löytynyt. ellon keskellä metsäsaarekkeessa kaksi lähdettä, molempia kaivettu. ohjoispuolella ja länsireunalla myös lähteet. Kaakkuri, pohjansirkku, kalalokki, naurulokki, töyhtöhyyppä, liro, sinisorsa, jouhisorsa, telkkä, tukkasotka, kanadanhanhi, kurki, kapustarinta, keltavästäräkki ym. Täynnä pikkupalpakkoa. Liito-orava (uhanalaislaji) V LS ML ML ML Arvokas kallioalue alaneetkallio-irunpesänmäki (ak-76). Kalliokohteet on valittu pää maisemakuvan kannalta tärkeiltä alueilta, joista ei tulisi ottaa kallioainesta lainkaan. aikallisesti arvokas kulttuurimaisema K6. KARVIANJOKIVARSI AATTIKOSKELLA Karvianjoen kaunis koskimaisema, jonka läheisyydessä kivikautisia asuinpaikkoja. Merkittävät rakennuskohteet A/B luokan kohde = rakennuskantaa, joka on kunnoltaan huonohkoa tai rakennuksissa on tehty muutoksia. Rakennuksilla on kuitenkin erityisiä arvoja, jotka tulisi suojella kaavoituksella. 82. ALAAATTIKOSKI (7:126) Vanhaa rakennuskantaa, joskin kokenut muutoksia. Alueen päätiloja. äärakennus (1700- l. alkupuolisko) on toistaiseksi hyväkuntoinen ja tilaa hoidetaan. Nykyään tyhjillään. H, M C-luokan kohteet = rakennukset huonokuntoisia tai kokeneet suuria muutoksia, mutta ovat tärkeä osa kulttuurimaisemaa 80. KOTIRANTA (3:117) 81. KARJALAINEN (4:55) 83. KUJANSUU (7:113) 84. KUOAMÄKI (7:98) 85. MÄNTYNIEMI (7:15) KANKAANÄÄ, KARVIANJOKILAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 6 AATTIKOSKEN JA KAHILAKEITAAN ALUE

7 Muinaismuistokohteet 28. SIKURIKOSKI A-B, kivikauden asuinpaikka, Venesjärvi ja Kankaanpää, Sikurikoski 3:178 (A) ja Simula 1:21 (B), II 29. ARATIISINELTO, kivikauden asuinpaikka, Venesjärvi, Hakala 3:123, Kotiranta 3:117 ja Vähäkoski 3:150 II 30. ALAAATTIKOSKEN RANTA, mahd. kivikautinen asuinpaikka, Veneskoski, Alapaattikoski 7:126 Irtolöydöt Kankaanpään kylä: KM 8055:19 SIMULA, taltta Venesjärven kylä: SM 7148 ALOMÄEN ELTO, kiviaseen katkelma tai teelmä SM 9051 TUOMOLA, reikäkivi Veneskosken kylä: KM 8055:18 KUJANSUU, taltta 2.2 Kaavatilanne Alueelle ei ole tehty yksityiskohtaisia kaavoja. Satakunnan seutukaavassa aluemerkintöinä ovat Karvianjokilaakson viljelysmaisema (MT), Kahilakeitaan luonnonsuojelualue (SL) sekä aattikosken suojelualue (S). Myös alueen kivikautiset asuinpaikat, arvokkaat kallioalueet, Karvianjoen melontareitti ja aluetta halkova pääsähkölinja on osoitettu seutukaavassa. Alueen osayleiskaava on tekeillä samanaikaisesti kehittämissuunnitelman kanssa. 3. Alueen vahvuudet ja heikkoudet Kohdealueen vahvuutena on monet olemassa olevat kulttuuri- ja luontoarvot, jotka monipuolisella tavalla edustavat jokilaakson historiaa. Kaunis maisema ja puhdas luonto on kokonaisuudessaan arvokasta. Erityiskohteita ovat Kahilakeitaan ja aattikosken suojelualueet. Alueen nykyinen virkistyskäyttö on vähäistä, vaikka saavutettavuus on suhteellisen hyvä. Alueen läpi kulkee mm. melonta- ja moottorikelkkareitti. Maisemallisena häiriötekijänä voidaan pitää alueen pohjoisosassa olevaa 110 kw sähkölinjaa. Esille tulleita ideoita ovat mm: ettu-eerikin hovi aluetta palvelevana opastuskeskuksena matkailu- ja majoituspalveluineen Opastetut patikointipolut levähdys- ja tulipaikkoineen Alueiden opastaulut, viitoitukset ja kohteiden esittelytaulut Kahilakeitaalle lyhyempi luontopolku pitkospuineen, jossa myös liikuntaesteiset voisivat tutustua alueeseen Lintutorni Kahilakeitaan länsilaitaan Levähdyspaikkoja Kevyen liikenteen yhteys Veneskoskelta Kahilakeitaan pohjoisosan kautta aattikoskelle Kevyen liikenteen yhteys aattikoskelta Hapuantielle joen etelälaitaa Kevyen liikenteen silta aattikosken kohdalle (vaihtoehtona 'kapulalossi' ) atikointireitti Sinahmille ja Venesjärvelle aattikoskelle luonto- ja kulttuuripolku Salohaan kallioille erämaakämppiä ja laavuja Karjalaidun Kahilakeitaan luoteispuolelle KANKAANÄÄ, KARVIANJOKILAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 7 AATTIKOSKEN JA KAHILAKEITAAN ALUE

8 irunpesä 'kesäalttarina' Kuljetukset kohteisiin/ kohteiden välillä hevosilla, vanhoilla traktoreilla tms. Melontareitin sivuhaara Kahilaojaa pitkin 4. Kohdesuunnitelma Suunnitelman lähtökohtana on tavoitteiden mukaisesti alueen virkistyskäytön lisääminen ja merkittävien kohteiden tunnetuksi tekeminen kohteiden suojeluarvot huomioon ottaen. Alueelle ei osoiteta laajempaa uudisrakentamista. Käytännössä alueen polkuja ja metsäautoteitä hyväksi käyttäen muodostettaisiin selkeä reitistö levähdyspaikkoineen ja kohde-esittelyineen. Suunnitelmassa huomioidaan myös kevyen liikenteen yhteydet Veneskoskelle ja Hapualle sekä Sinahmin ja Venesjärven suuntaan. Suunnitelma on esitetty liitekartoilla Opastuskeskus Karvianjokilaakson luontoreittien opastuskeskus toimisi Venesjärvellä ettu-eerikin hovissa, jossa jo nykyisellään on matkailupalveluja. Tiloissa esitellään yksityiskohtaisesti luonto- ja kulttuurikohteita kuvallisesti ja audiovisuaalisesti. Opastuskeskuksesta on saatavilla reittikarttoja ja kohdeesitteitä. Myös kuljetukset kohteisiin, opastarjonta ja välinevuokraus ovat mahdollisia. Opastuskeskus tarjoaa myös ateria- ja majoituspalveluja. 4.2 Laajemmat kevyen liikenteen yhteydet Kohdealueen pääreitti on Kahilakeitaan ja aattikosken alueet yhdistävä patikointireitti. Yhteydet alueelta Veneskoskelle, Sinahmiin, Venesjärvelle sekä Hapuaan ja edelleen Kankaanpään keskustaan on huomioitu suunnittelussa, jolloin alue liittyy koko Karvianjokilaakson virkistysreitistöön. Kahilakeitaan länsipuolella oleva luontopolku ja aattikosken kulttuuripolku opastus- ja levähdyspaikkoineen muodostavat pääreitin päätepisteet ja eri reitistöjen kokoontumispisteet. olku kulkee Kahilakeitaan natura-alueen luoteislaidassa pitkospuita pitkin. Salohaan kallioiden eteläpuolella polku lähtee natura-alueen pohjoislaidan metsikössä kohti irunpesää, jossa avautuvat peltonäkymät. irunpesän itäpuolella reitti kulkee hetken Salontiellä, jonka jälkeen se jatkuu itään kohti aattikoskea. Reitti kulkee pää olemassa olevia teitä ja polkuja pitkin, merkittävin rakennettava osuus on Kahilakeitaalla. Yhteys Veneskoskelle on suunniteltu Kahilasaarentien kautta. Tietä pääsee nykyisellään Kahilaojan mutkaan asti, josta polku jatkuu pohjoiseen Kahilakeitaan reunusmetsän laidassa. Yhteys Sinahmille on Kahilakeitaan luoteiskulmasta alomäen kautta. Yhteydet Venesjärvelle ja Rajasalonkylään tapahtuvat olemassa olevia teitä pitkin. KANKAANÄÄ, KARVIANJOKILAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8 AATTIKOSKEN JA KAHILAKEITAAN ALUE

9 Karvianjoen ylittäminen mahdollistaisi edelleen laajemman virkistyskäytön. Joen kaakkoispuolella aattikoskentie ja Jokipiitantie yhdistetään polkupyörällä kuljettavalla polulla, vanha polun pohja on pellolla olemassa. Näin parantuisi yhteys Hapualle ja Kankaanpään keskustan suuntaan. Karvianjoen melontareitti kulkee alueen läpi. aattikoskella on rantautumispaikka tulisijoineen sekä polku kosken ohitukseen. Kahilaojaa pitkin on esitetty melontayhteyttä Kahilakeitaan länsipuolelle asti, josta on patikointiyhteys mm. Venesjärven opastuskeskukselle. Moottorikelkkareitti Venesjärveltä Veneskoskelle kulkee Kahilakeitaan länsipuolella pää olemassa olevia metsäautoteitä pitkin. 4.3 Kahilakeitaan luontopolku Kahilakeitaan länsipuolella on noin kilometrin mittainen luontopolku, joka soveltuu myös liikuntaesteisille. ohjoisosassa pellon laidassa on pysäköintialue opastauluineen. olku kulkee etelään koivikon läpi nykyistä tiepohjaa ja pellon laitaa pitkin ja kääntyy metsään ojan kohdalla. olun eteläosassa on tulipaikka, jota myös melojat voivat käyttää. Levähdyspaikka on sijoitettu kumpareen länsilaidalle nykyisen polun kohdalle, jotta kumpare vaimentaa suolle kantautuvia ääniä. Levähdyspaikalta on pistoyhteys suon kalliokumpareella olevalle lintutornille. Torni rakennetaan puuston suojaan ja tarvittaessa kaadetaan yksittäisiä puita näkemälinjojen avaamiseksi. Kahilakeitaalla polku kulkee suon reunatörmällä pitkospuita pitkin. itkospuut rakennetaan riittävän leveäksi, jotta kulku esim. pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa on mahdollista. olulta erkanee yhteysreitit aattikoskelle, Venesjärvelle, Sinahmiin ja Veneskoskelle. Luontopolku tulee merkitä selkein opastein ja erilliset kohteet esittelytauluin. Tulipaikan yhteydessä tulee olla puuvarasto ja puucee. Lintutornin tulee olla myös liikuntaesteisten saavutettavissa. Lintutornin luonnossuunnitelma on esitetty liitteessä 4. olkujen ja rakennelmien rakentaminen natura-alueelle vaatii Ympäristökeskuksen luvan. Luontopolun rakentaminen vaatii mittavaa työpanosta pitkospuineen ja eri tyyppisine rakennelmineen. olun linjaus ja rakennelmien sijoitus tulee tehdä niin että ympäröivä puusto ja luonto säilyy ennallaan. 4.4 Salohaan kallioiden levähdyspaikka Salohaan kallioiden länsipuolella on tukkilaiskämppäalue, jossa jo nykyisellään on yksi laavu. Levähdyspaikka toimii alueen yöpymispaikkana opastuskeskuksen ohella. Alueella on puiden siimeksessä metsäkämppä, savusauna, laavuja sekä tulipiste ja puucee. uhdasta vettä saa noin puolen kilometrin päässä sijaitsevasta Salohaan lähteestä. Alueella ei tule suorittaa avohakkuita. KANKAANÄÄ, KARVIANJOKILAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 9 AATTIKOSKEN JA KAHILAKEITAAN ALUE

10 4.5 irunpesä irunpesä on kalliohalkeamineen kuin Helvetinkolu pienoiskoossa. Kallion länsipuolen puustoa tulee harventaa pellon laidassa ja alueelle rakentaa pari penkkiä levähtämiseen. 4.6 aattikosken kulttuuri- ja luontopolku aattikosken kulttuuri- ja luontopolku (noin 1.0 km) yhdistää monta eri tyyppistä kohdetta. Koskimaisema on jo sellaisenaan nähtävyys ja kun siihen liittää kivikautiset asuinpaikat, sahan ja myllyn jäänteet sekä luontokohteet ja levähdysalueet, on tarjolla monipuolinen virkistyskohde. ysäköimispaikka ja opastaulut sijaitsevat Myllyraitin päässä pellon laidassa. olku lähtee melojien ohitusreittiä itään jokirantaan, jossa on rehevä lehtomainen kasvillisuus. olun koillisosassa on melojien rantautumispaikka sekä opastaulu, tulipaikka, puuvarasto ja käymälä. Karvianjoen ylittävä silta tai kapulalossi mahdollistaisi tutustumisen joen eteläpuolisiin kivikautisiin kohteisiin ja kulkuyhteyden tätä kautta Veneskoskelle ja Hapualle. Joen ylittämisen myötä polun pohjoisosa jokirannasta Myllyraitille tehtäisiin polkupyöräilijöille soveltuvaksi. ohjoisosan kohteita ovat aratiisinpellon kivikautiset asuinpaikat, vanhat jokiuomat, lehtokasvillisuus sekä sahan kenttäratojen rauniot. olku jatkuu etelään Myllyraittia pitkin, jonka laidassa talousrakennuksen takana on Kotirannan kotkansiipilehto. Varsinaisen luontopolun lisäksi alueelle tulee osoittaa polut melojille kosken ohitukseen sekä rantautumispaikoille. Alueelta on yhteydet Kahilakeitaalle ja Venesjärvelle sekä Rajasalonkylään. olut toteutetaan pää olemassa olevia polun pohjia ja Myllyraittia myöten. olku tulee merkitä selkein opastein ja erilliset kohteet esittelytauluin. aattikosken alue on Karvianjoen rannan läheisyydessä suojelualuetta. olun linjaus ja rakennelmien sijoitus tulee tehdä niin että ympäröivä puusto ja luonto säilyy ennallaan. olun pohja tulee raivata ja tarpeen mukaan niittää pari kertaa kesässä, jotta poluilla on helppo kulkea. Suunnitelma on esitetty liitekartalla Joenylitys aattikoskella aattikoskella on ollut Karvianjoen ylittävä silta kahdessa kohtaa. aikka on altis tulvavesille ja sahan kohdalla sijainnut silta kasattiin aina pois tulvavesien ajaksi. Nykyään veden virtaus ei ehkä ole yhtä voimakasta, mutta kiinteä silta tulisi perustaa hyvin. Keväisin purettava kevyempi silta vaatisi jatkuvaa huoltoa eikä näin ollen vaikuta toteutuskelpoiselta. Vaihtoehtona sillalle voisi olla kapulalossi. Joen molemmin puolin olisi ponttoonilaiturit, joiden välillä vaijeriin tukeutuva käsikäyttöinen kapulalossi kulkisi. Lossille tulisi mahtua kerrallaan noin viisi ihmistä ja pari polkupyörää. Lossi tulee olla vedettävissä joen toiselle puolelle myös tyhjillään ja vaijerin tulee sijaita niin ettei se aiheuta vaaraa joen melojille ja muille käyttäjille. Kapulalossi olisi myös uusi kohde luonto- ja kulttuuripolun monimuotoiseen tarjontaan. KANKAANÄÄ, KARVIANJOKILAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 10 AATTIKOSKEN JA KAHILAKEITAAN ALUE

11 4.8 Opasteet ja kohde-esittelyt 5. Jatkotoimenpiteet Karvianjoen reitistöä suunniteltaessa on tehty luonnoksia kohteiden opastauluista ja merkinnöistä. Koko jokilaakson alueella tulisi olla yhtenäinen luonnonmukainen tyyli sekä selkeät viitoitukset ja kohde-esittelyt. Opastauluissa on alueen yleisesittely karttoineen ja niiden yhteydessä tulee olla jaossa alueen polku- ja kohdekarttoja. Tarkemmat kohde-esittelyt ovat tauluissa kohteiden läheisyydessä. olkujen risteyksissä tulee olla viitoitukset ja luonto- ja kulttuuripolkujen varrella polkumerkintä esim. matalin puupaaluin. Luonnokset on esitetty liitekartalla 5. Suunnitelmien toteuttaminen vaatii yhteistyötä viranomaisten, kaupungin sekä maanomistajien ja alueen käyttäjien kesken. Natura- ja suojelualueiden läheisyydessä suunnitelmista on pyydettävä lausunto Lounais-Suomen Ympäristökeskukselta, muutoin kaupungilta. Toteuttamisen rahoituksesta päätetään tapauskohtaisesti ja erilliskohteisiin voidaan tehdä jatkoprojekteja, joihin haetaan rahoitusavustusta. olkujen ja rakennelmien rakentaminen vaatinee myös paljon talkootyötä, mutta tuo mukanaan uusia virkistysmahdollisuuksia paitsi lähialueen asukkaille, myös koululais- ja erityisryhmille sekä muille alueesta kiinnostuneille. Tampereella Anna-Maria Niilo-Rämä arkkitehti, SAFA KANKAANÄÄ, KARVIANJOKILAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 11 AATTIKOSKEN JA KAHILAKEITAAN ALUE

12 6. Luettelo käytetyistä taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Satakunnan seutukaava 5, Satakuntaliitto, vahvistettu Natura ohjelma, Lounais-Suomen ympäristökeskus Rakennettu kulttuuriympäristö, museovirasto ja ympäristöministeriö, 1993 Satakunnan luonnonsuojeluselvitys , Kankaanpää, sarja A:249 Satakuntaliitto, 2000 Satakunnan kulttuurimaisemat, sarja A:139, Satakuntaliitto, 1983 Satakunnan rakennusperinne, sarja A:177, Satakuntaliitto, 1990 Satakunnan kiinteät muinaisjäännökset, sarja A:126, Satakuntaliitto, 1994 Satakunnan maa-ainesselvitys III, Kallioalueiden maisemaluokitus, sarja A:185, Satakuntaliitto, 1992 Karvianjoen vesistön moninaiskäyttö, sarja A:180, Satakuntaliitto, 1991 Kankaanpään kulttuuriympäristöohjelma, Suomen ympäristö 127, Ympäristöministeriö, 1997 Karvianjoen vesistön melontareitit, Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri, 1992 Karvianjoen vesistö, melontareittiopas, 2001 Kankaanpään Karvianjokilaakson rakennusinventointi, Laura Hesso, 2002 Luontoselvitys, Karvianjokilaakson osayleiskaava, Markku Suominen, 2002 Elämisen ehtoja Kankaanpään Karvianjokilaaksossa, Kati Kangas, Turun yliopisto, 2003 Kankaanpään Karvianjokilaakso, Kulttuurimaiseman historiaa ja nykypäivää, Mervi Tommila, Turun yliopisto, 2003 Kankaanpään muinaisjäännökset, Satakunnan museo, 1995 Kysely Karvianjokilaakson maanomistajille ja asukkaille, Kankaanpään kaupunki, 2002 Kyläyhdistysten kotisivut Kankaanpään Joulu -lehden artikkelit Luettelo kehittämissuunnitelman erillisistä kohdesuunnitelmista Ala-Honkajoki, Laurin koulun ympäristö Kyynärjärvi Veneskoski, koulun ympäristö Karvianjokilaakson virkistysreitistö KANKAANÄÄ, KARVIANJOKILAAKSON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 12 AATTIKOSKEN JA KAHILAKEITAAN ALUE