Sote-uudistus Varsinais-Suomessa. Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Varsinais-Suomen muutosorganisaatio

Transkriptio

1 Sote-uudistus Varsinais-Suomessa Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Varsinais-Suomen muutosorganisaatio

2 Sote-palvelujen trendejä Yksilöllisempi palvelujen kysyntä ja yksilön osallisuus omassa palvelussaan kasvaa Etäpalvelujen tarjonta kysyntä kasvaa osana palvelujen digitalisoitumista, automatisoitumista ja älykkäiden palvelujen kehittymistä Asiakkaiden laatuodotukset ja palvelujen kysyntä kasvaa Palvelut keskittyvät erityisesti vaativien sairaalapalvelujen osalta Valinnanvapaus on kansainvälinen trendi, joka vaikuttaa myös Suomeen Sote-palveluissa jatkuu kasvavien kustannusten ja rajallisten resurssien ristiriita Esitettyihin trendeihin vastaaminen nykyisellä palvelurakenteella on Varsinais- Suomessa vaikeaa

3 Valinnanvapauden tavoitteet Edistää asiakkaiden mahdollisuutta valita palveluntuottaja Parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua Vahvistaa kannusteita kustannusvaikuttavaan toimintaan ja jatkuvaan kehittämiseen Hillitä sote-palvelujen kustannusten kasvua

4

5 Valinnanvapauslain vaiheittainen voimaantulo Sote-järjestämislain ja valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä siirtyisi kunnilta maakunnille. Henkilökohtainen budjetti tulisi käyttöön Asiakasseteli olisi otettava käyttöön viimeistään Sote-keskukset aloittavat toimintansa Suunhoidon yksiköt aloittavat toimintansa

6 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sote- ja maakuntauudistuksessa palvelujen järjestäminen erotetaan tuottamisesta Maakunnan järjestämistehtävät ovat demokraattisessa ohjauksessa. Palvelutuotanto sen sijaan irtautuu suorasta demokraattisesta ohjauksesta.

7 Palvelujen järjestäminen Maakunta vastaa sote-palvelujen, kasvupalvelujen ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä. Nykyiset valtion aluehallinnon palvelut ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut siirtyvät maakuntauudistuksen yhteydessä vuoden 2020 alussa uusien maakuntien järjestämisvastuulle. Lähtökohtana on, että kasvupalvelussa järjestämis- ja tuottamistehtävät erotetaan toisistaan. Maakunta vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudesta. Palvelujen sisällön, laajuuden ja laadun pitää olla asukkaiden tarpeen mukaisia. Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteensovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Maakunta vastaa siitä, että palvelut integroidaan eli yhteensovitetaan toimiviksi asiakaslähtöisiksi palvelukokonaisuuksiksi ja -ketjuiksi. Tämä koskee kaikkia maakunnan järjestämisvastuun piirissä olevia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla. Järjestäjän tulee kohdella valinnanvapauden piirissä olevia palveluntuottajia samalla tavalla. Julkisomisteista tuotantoa ei voida suosia.

8 Palvelutuotanto Sote-palvelujen tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja Maakunnan omasta sote-palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos. Liikelaitos on osa maakunnan organisaatiota, mutta se on toiminnallisesti ja taloudellisesti eriytetty maakunnan sisällä. Sote-palvelujen liikelaitosta johtaa ammattilaisista koostuva johtokunta ja johtaja, joiden kelpoisuuksista ja tehtävistä säädetään laissa. Kasvupalveluja voidaan tuottaa julkisen (maakunnat, kunnat), yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä, jolloin on mahdollisuus hyödyntää mm. allianssimallia. Pelastustoimen palvelujen tuottamisesta vastaa maakunnan liikelaitos (pelastuslaitos).

9 Valinnanvapauden toteutuminen

10 Julkisen tuotannon hallintomuodot

11 Julkinen ja yksityinen sektori valinnanvapaustuotannossa samalla viivalla Molemmilla on lähtökohtaisesti samat tehtävät. Ehdot ovat samat ja ehdot päätetään hallintopäätöksessä. Ehtojen on oltava yhdenmukaisia (42 ) sekä tasapuolisia ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Korvausperusteet ovat samat. Maakunnan liikelaitoksesta sote-keskukselle myytävät sisäiset palvelut tai palvelukeskuksien palvelut on hinnoiteltava markkinaperusteisesti. Molempien on noudatettava hallinnon yleislakeja. Suoran valinnan palvelut on kirjanpidollisesti eriytettävä tai niitä varten on perustettava erillinen liikelaitos tai liikelaitoksia. Suoran valinnan palvelutuottajien velvoitteet ovat samat. Rikosoikeudellinen ja vahingonkorvausvastuuvelvoitteet ovat samat.

12 Sote-palvelujen organisoinnissa huomioitavat asiat Palvelujen järjestäjän ja tuottajan suhde ja asema toisiinsa. Valtakunnallisesti tavoitteena on vahvistaa palvelujen järjestäjän asemaa suhteessa tuotantoon tuotannon ohjattavuus? Julkisomisteisen palvelutuotannon kilpailukyky Organisaation ja tuotannon sisäinen toimivuus ja ohjattavuus

13 Valinnanvapauden piirissä olevat palvelut

14 Maakunnan liikelaitoksessa/liikelaitoksissa tuotettavat palvelut Maakunnan liikelaitos tuottaa omien sotekeskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi mm. sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Asiakas voi valita koko maasta liikelaitoksen ja sen palveluyksikön, kuten sairaalan ja sosiaaliaseman. Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman. Liikelaitos voi antaa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla asiakas hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Maakunnalla tulee olla yksi sote-liikelaitos, joka voi vastata myös sote-keskuksen tuotannosta. Sote-keskukset voivat kuitenkin olla omissa liikelaitoksissaan.

15 Sote-keskuksissa tuotetut palvelut Neuvontaa ja ohjausta terveysasioissa ja sosiaalihuollossa Yleislääkäri ja muut terveydenhuollot ammattilaiset hoitavat laajalti terveysasioita Lähete laboratorioon ja kuvantamistutkimuksiin Lähete erikoissairaanhoitoon Tiettyjen erikoisalojen vastaanottoja ja konsultaatioita. Maakunta jalkauttaa sosiaalihuollon osaamista sote-keskuksiin tarpeen mukaan.

16 Hammashoidon palvelut Terveysneuvonta, suusairauksien ennaltaehkäisy, neuvonta ja terveystarkastukset. Suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu, oireen mukainen hoito sekä hammasproteettiset korjaukset. Suun ja hampaiston korjaavat, kirurgiset hoitotoimenpiteet, iensairauksien ja hammasinfektioiden hoidot. Kuvantamispalvelut, hammaslääkärin todistukset ja lausunnot. Palvelut ja maksut ovat kaikissa hammashoitoloissa samat. Suunhoidon yksikkö vastaa aina asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, vaikka se käyttäisi osassa palvelujaan alihankkijoita.

17 Asiakassetelillä tuotettavat palvelut Maakunnan liikelaitoksen on tarjottava asiakkaalle asiakasseteli näissä palveluissa: sosiaalinen kuntoutus, kotihoito, kotipalvelu, asumispalvelut, vammaisten työtoiminta, kotisairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja hammasproteettiset hoidot Maakunta saa ottaa asiakassetelin käyttöön myös näissä palveluissa: perhetyö, tukihenkilöiden tai tukiperheiden järjestäminen, muut sosiaalihuollon ennaltaehkäisevät palvelut omaishoitajan vapaan toteuttaminen vammaisten henkilökohtainen apu, päivätoiminta ja sopeutumisvalmennus neuvolapalvelut polikliiniset kirurgiset toimenpiteet, kiireetön leikkaustoiminta, lääketieteelliset tutkimukset terveydenhuollon ammattihenkilön kiireettömät vastaanottokäynnit hampaiden oikomishoito muut näihin verrattavat sosiaali- ja terveyspalvelut.

18 Henkilökohtaisella budjetilla tuotettavat palvelut Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen ja vaikuttaa palvelun sisältöön. Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten. Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa.

19

20 VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUN RESURSSOINTI

21 Esivalmisteluvaiheen valtionrahoitus Esivalmisteluvaiheen rahoitus myönnetään Varsinais-Suomen liitolle. Valmisteluun on myönnetty ja haettu: ajalle eur ajalle eur ajalle eur Ajalle sote-koordinaattorin rahoitus eur ICT-valmisteluun on myönnetty ja haettu: ajalle eur hakemus ajalle eur hakemus ajalle eur hakemus ajalle eur

22

23 KIMPASSA ALLIHOPA HENKILÖSTÖ

24 1.3. ALOITTANEET Outi Kalske Erikoissuunnittelija (lakimies) Lainsäädännön tuki, hankintasopimusten nykytilan selvittäminen ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu Pirkko Aakko Assistentti Avustavat työt, sihteeri- ja toimistotyöt, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestely Maakunnan palvelutuotannon kokonaisarkkitehtuuri, kansallisten viitearkkitehtuurien soveltaminen, Jaakko Ståhlberg Kokonaisarkkitehti menetelmäkehitys, sidosryhmäyhteistyö Karoliina Olin Erikoissuunnittelija (tuottajien valvonta) Tuottajien valvonnan, ilmoittautumismenettelyn suunnittelu ja toimeenpano, tietosuoja-asiat Tuottajien valvonnan, ilmoittautumismenettelyn suunnittelu ja toimeenpano, Kristiina Hovi Erikoissuunnittelija (tietosuoja, arkistointi) tietosuoja-asiat Jutta Nieminen Erikoissuunnittelija (sote-tietojohtaminen) Sote-palvelujen raportoinnin kehittäminen, (sote-tietopaketit ym.) Pirjo Valtonen Erikoissuunnittelija (vammaisja kehitysvammaispalvelut) Palveluvaatimukset (järjestäjä), sisältöjen kehittäminen yhteist. tuotannon kanssa, palveluintegraatio, hyte-työ Olli Oranta Sote-koordinaattori Sote- uudistuksen koordinaatiotyö yhteistyöalueella Ville Kytö Asiantuntijalääkäri (esh.) Palveluvaatimukset (järjestäjä), sisältöjen kehittäminen yhteist. tuotannon kanssa Katariina Kauniskangas Asiantuntijalääkäri (sote-keskus) Palveluvaatimukset (järjestäjä), sisältöjen kehittäminen yhteist. tuotannon kanssa Katri Puhakainen Tiedottaja Sote- ja maakuntauudistuksen viestintä Erika Strandberg Erikoisuunnitelija (hallinto) Asianhallinta, arkistoinnin suunnittelu, riskienhallinta, vaalit, sopimusten hallinta Pasi Oksanen Erikoisuunnittelija (tuotannon valmistelun koordinointi) Tuotannon valmistelun koordinointi Karoliina Luukkainen Erikoisuunnittelija (hyte-työ ja osallisuus) Hyte-työ ja osallisuus Taina Kaila Erikoisuunnittelija (sääntö- ja ohjekirjojen laadinta) Sääntö- ja ohjelkirjojen laadinta yhteistyössä selvityshenkilön kanssa Laura Virtanen Suunnittelija Palveluverkon suunnittelu, vaihtoehtoiset mallit, sote-palveluanalyysit

25 1.4. ALOITTAVAT 1. Verkkoviestinnän asiantuntija 2. Erikoissuunnittelija (palveluohjaus ja palveluohjausyksikön perustaminen) 3. Selvityshenkilö (elinvoiman tukeminen) 4. Selvityshenkilö (alueidenkäyttö, liikenne ja ympäristö) 5. Selvityshenkilö (kaupan ja elintarviketuotannon tuki-, huolto- ja valvonta) 6. Erikoissuunnittelija (kasvupalvelut, työvoimapalvelukokonaisuuden valmistelu) 7. 4 kasvupalveluiden valmistelijaa (a 0,2 htv) 8. 1 kasvu- ja elinvoimapalvelujen valmistelija (a 0,2 htv) 9. Laitoshuollon selvityshenkilö 10. Ravintohuollon selvityshenkilö 11. Lääkintätekniikan selvityshenkilö 12. Suunnittelulääkäri

26 REKRYTOINTIKÄYTÄNNÖT - Rekrytoinnit Varsinais-Suomen liittoon. Rekrytoinnit avataan KuntaRekryyn ja niitä mainostetaan Kimpassa-Allihopa sivustolla sekä sosiaalisessa mediassa. Hakuilmoituksessa kerrotaan, että haku kohdistuu ensisijaisesti V-S:n kuntaja kuntayhtymäorganisaatioista siirtyvään henkilöstöön. - Kunnista voidaan lainata henkilöstön osaamista ostamalla/vuokraamalla henkilöstön työpanosta kolmikantasopimuksella. Käytettävästä työajasta tehdään sopimus (ns. kolmikantasopimus) Henkilön palkkakustannukset ovat edelleen henkilöä tarjoavassa organisaatiossa. => Prosessin muuttaminen tehostaa rekrytointeja ja mahdollistaa osittaisenkin työpanoksen käytön

27

28 Varsinais-Suomen ajankohtaisia valmisteltavia asioita Maakunnan konsernirakenteen pohdinta Poliittinen ohjaus ja toimielinrakenne Sote-palvelujen ohjaus (järjestäjätoiminto) Palvelutuotannon organisointi Maakunnan palvelutuotannon pohdinta Liikelaitosvalmistelu Yhtiöittäminen? Tukipalvelut Palveluprosessit Tulevaisuuden palveluverkon suunnittelu (käynnistetty )

29 Lisätietoja Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen julkaisut, mm. projektisuunnitelma: