ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Transkriptio

1 YLIVIESKA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Koskipuhdon (3.) kaupunginosan kortteli 19 sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualueen osa. Vireille Teknisten palveluiden lautakunta Hyväksyminen Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS

2 2 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVAN MUUTOS Ylivieskan kaupunki ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE 3. kaupunginosa (Koskipuhto) korttelia 19 ja viereistä pysäköimisaluetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 3. kaupunginosan (Koskipuhto) kortteli 19 sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualueen osa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue Koskipuhdon (3.) kaupunginosassa on pinta-alaltaan noin 0,8199 ha ja sijaitsee Koskipuhdontien ja Mikontien risteyksen koillispuolella. Kuva: Osoitekartalla kaavamuutoksen aluerajaus kaavoituksen vaikutusalueen rajaus

3 3 1.3 Kaavan tarkoitus Vuoden 1976 asemakaavassa alue on esitetty pysäköimisalueena (LP) ja yleisten rakennusten korttelialueena (Y), jolle voidaan rakentaa julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen rakennuksia. Suunnittelualueelle on muodostettu tonttijaolla vuonna 2015 yksi Y- tontti , pinta-alaltaan 4128 m 2. Tontille on rakennettu vuonna 2015 yksityisen palvelutuottajan toteuttama hoivakoti, joka on aloittanut toimintansa vuonna Kaavamuutoksella suunnittelualueelle osoitetaan: Lähipalvelujen korttelialuetta (PL-2). Alueelle voi sijoittaa hoivapalvelujen tiloja. Korttelialueen pinta-ala on noin 8102 m 2 ja sille sijoittuu kaksi tonttia, joilla kummallakin on rakennusoikeutta 1200 k-m 2. Merkintä ei ota kantaa siihen, onko toiminta julkista vai yksityistä, vaan se voi toteutua muuttuvien tarpeiden mukaisesti kumpana tahansa. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katualueen osa, pinta-ala noin 97m 2. Vuoden 1976 asemakaavassa yleisten rakennusten korttelia (Y II) palveleva paikoitusalue (LP) korvautuu kaavamuutoksessa lähipalvelurakennusten korttelialueen tonteille osoitettavalla paikoituksella (p). 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavamuutoksen seurantalomake 2. Täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 1.5 Luettelo muista kaavamuutosta koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava Ylivieskan liikennesuunnitelma 4. Valtatie 27, Ylivieska. Kehittämissuunnitelma Ylivieskan liikenneturvallisuussuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) 7. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 8. Ympäristöministeriön ohjekirja (Asemakaavaselostus)

4 4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAMUUTOSTA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Maanomistus Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus ja aluevaraukset Merkintöjen selitykset ja asemakaavamääräykset Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT NIMISTÖ KAAVATALOUS Yleistä Rakentamiskustannukset ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS... 30

5 5 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatiimi käsitteli kaavoitukseen ryhtymistä sekä maankäyttöyksikössä laadittua alustavaa kaavaluonnosta. Asemakaavan muutos vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä. Viranomaisilta pyydetään luonnosvaiheen lausunnot. Valmisteluaineistona alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja asemakaavamuutoksen luonnos asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä Kaavoitusta koskeva esittelytilaisuus järjestettiin klo alkaen Akustiikan videoneuvotteluhuoneessa, (muistio). Kaavoituksen valmisteluvaiheessa pyydetään lausunnot: - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus - Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema - Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisiasema - Elisa Oy /Tuotanto - Ylivieskan Vesiosuuskunta - Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu - Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto - Sonera Carrier Networks Oy - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Terveysvalvonnan toimipiste - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Hallintokeskus Valmisteluaineistosta saatiin 7 kpl lausuntoa ja valmisteluaineistosta esitettiin 2 kpl mielipide. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetty, viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Kaavatiimi käsitteli osallisten lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut kaavoittajan vastineet. Teknisten palveluiden lautakunta oikeutti teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikön asettamaan kaavamuutosehdotuksen nähtäville. Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö / kaavoitus asetti kaavaehdotuksen selostuksineen ja sitä koskevan täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRL:n 65 :n tarkoituksessa ja MRA:n 27 :ssä säädetyllä tavalla. Kaavamuutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja kaavamuutosehdotus pidettiin nähtävillä 14 päivän ajan Ehdotusvaiheessa pyydettiin lausunnot samoilta viranomaisilta kuin valmisteluvaiheessa. Ehdotuksesta saatiin kolme lausuntoa, joissa ei ollut huomautettavaa eivätkä osalliset esittäneet ehdotuksesta muistutuksia.

6 6 Asemakaavan muutoksen hyväksyminen kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa Asemakaava Suunnittelualue muodostetaan kaavamuutoksella lähipalvelujen korttelialueeksi. Alueelle voi sijoittua hoivapalvelujen tiloja. Korttelialueelle saa rakentaa I- kerroksisia rakennuksia ja kummallekin tontille esitetään rakennusoikeutta 1200 k-m 2. Korttelialueen kaakkoiskulmalle on osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varatun katualueen osa. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa ja kortteliin on toteutettuna ja vuokrattuna vuonna 2016 toteutetun ikäihmisten hoivayksikön tontti. Asemakaavamuutoksen toteuttaminen toisen tontin osalta on tarkoitus aloittaa asemakaavan saatua lainvoiman. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Fyysinen tila ja yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutosalue on osittain toteutettu. Alueelle on rakennettu vuonna m 2 :n suuruinen yksityinen hoivakoti asemakaavan mukaiselle julkisten rakennusten tontille (Y II). Alue sijoittuu yhdyskuntarakenteen sisälle kaupunkikuvallisesti keskeiselle paikalle aivan ydinkeskustan läheisyyteen. Kaavamuutosalueelle sijoittuu Koskipuhdontien varteen hyväksytyssä asemakaavassa varattu paikoitusalue ja siitä voidaan yhdessä kortteliin sijoittuvan tontin kanssa muodostaa toinen palvelurakennusten tontti. Alue rajautuu lännessä eri vuosikymmenillä rakentuneisiin asuinpientalokortteleihin. Kuva: Kaavamuutosalueen sijoittuminen yhdyskuntarakenteessa. Kaavamuutosalue

7 7 Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Kaavoituksella muutettavan kaava-alueen viereiset alueet ovat osittain vanhaa pientaloaluetta ja osittain kerrostalo- ja hoivapalvelurakennusten kortteleita, jotka ovat rakentuneet voimassaolevien asemakaavojen mukaisesti. Kaavamuutosalueen tonteille on liittymä Mikontieltä. Alue on kävelykeskustan vyöhykkeellä alle kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta. Luonnonympäristö Kaavamuutosalue on rakennettua ympäristöä. Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuu liikuntapalveluja tarjoava pesäpallokentän alue nurmialueineen ja pesäpallokentän alueella on Ylivieskan painisalina toiminut rakennus. Kalajoen rannassa on uoman varressa luonnonympäristöä. Hoivakoti on toteutettu nykyisen asemakaavan mukaiselle julkisten palveluiden rakennusten tontille. Kuvassa nykyiset ktj - kiinteistörajat

8 8 Vesistöt ja vesitalous Alue sijaitsee Kalajoen eteläpuolelle ja noin 150 metriä Juurikosken pohjapadon yläpuolella. Kaavamuutosalue ei rajoitu Kalajokeen eikä alue sijoitu tulvariskialueelle (HW1/100 tai HW 1/50). Kuva: Tulvakartta on tulostettu SYKE:n ylläpitämästä tulvakarttapalvelusta Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaavamuutosalueella Kaavamuutosalueelle sijoittuu tontille vuonna 2016 rakennettu kiinteistö, jossa toimii yksityinen hoivapalveluja tarjoava yritys. Kiinteistössä on kaksi 15-paikkaista ryhmäkotia, joissa on 30 asukashuonetta ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa tarvitseville ikäihmisille. Vakituisen asumisen ohella hoivakoti tarjoaa myös lyhytaikaista asumispalvelua. Kuvia rakennetusta lähiympäristöstä (kuvat Google Maps), asemakaava vuodelta 1976 Kuvia kaavamuutosalueeseen rajoittuvilta AO- tonteilta Mikontiehen rajautuen. Kortteli 3-17 ja AO -kortteli 18, tontti 9 Jaakolantie 1, rakennettu 1985 AO -kortteli 18, tontti 8, Mikontie 6, rakennettu 2000 AO -kortteli 18, tontti 7 Mikontie 8, rakennettu 1985

9 9 Kortteli 17 AR-tontti , Kiinteistö Mikontie 2, rakennettu 1982 AO -kortteli 18, tontti 6 Mikontie 10, rakennettu 1967 AO -kortteli 18, tontti 6 Mikontie 12, rakennettu 1973 Kaupunkikuva Kaupunkikuvaa kaavamuutosalueella hallitsee Suvannonpuistoon sijoittuva pesäpallokentän alue, jonka länsipuolelle kaavamuutosalue sijoittuu. Lähiympäristöön sijoittuu asumista, lännessä pientalokortteleita ja etelässä asemakaavoitettu ja vajaasti rakentunut kerrostalo- sekä asuinliikerakennusten korttelialue sekä Ylivieskan Vanhustenkotiyhdistys ry:n ylläpitämä hoivakoti. Vanhustenkoti ry:n palvelutalo keskittymä Kaavamuutosalue

10 Palvelut Alue sijoittuu 0,5 kilometrin etäisyydelle keskustan palveluista. 10 Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutosalueelle sijoittuu nykyisellään yksityinen hoivapalveluja ikäihmisille tarjoava yritys, jonka toiminta työllistää täysimääräisesti toteutuessaan 20 henkilöä kolmivuorotyöhön. Kortteliin 3-19 toteutettu 1200 k-m 2 :n hoivakoti Liikenne Kaavamuutosalueen tonttiliittymä on nykyisellään Mikontieltä. Kevyen liikenteen yhteydet ovat katuverkostossa. Korttelialue rajautuu Koskipuhdontiehen, joka on merkittävä kokoojaväylä ja toimii vuonna 2012 laaditun Ylivieskan liikenneturvallisuussuunnitelman mukaan myös osittain läpikulkua palvelevana väylänä, jonka liikennemäärä on nykyisellään noin 500 ajon /vrk.

11 11 Muinaismuistot Keskustan osayleiskaavan yhteydessä laaditussa arkeologisessa inventoinnissa vuodelta 2011 (K-P:N Arkeologiapalvelu / Jaana Itäpalo ) on käsitelty myös nyt kaavoitettavaa aluetta. Inventoinnin mukaan suunnittelualueelta ei tunneta muinaismuistoalain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suunnittelualue Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto

12 12 Sosiaalinen ympäristö Kaavamuutosalue on keskustasta hyvin saavutettavissa ja sopeutuu hyvin suunnittelualueen asuntoalueeseen täydentäen kaupungin asumispalvelutarjontaa ikäihmisille. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue sijoittuu kokoojakatuna sekä osittain myös läpikulkuliikenteen väylänä toimivan Koskipuhdontien varteen, jonka liikennemäärä on nykyisellään noin 500 ajon/vrk. Nopeusrajoitus keskusta-alueella on 40 km/h Maanomistus Kaavamuutosalue on kaupungin omistuksessa. Kaupungin maanomistus Kiinteistötunnus Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joita on täydennetty Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavoitukselle. Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille Maakuntavaltuusto hyväksyi uuden maakuntakaavan 1. vaiheen ja Ympäristöministeriö vahvisti sen vaihekaava käsitteli - energiantuotanto ja -siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet) - kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat - luonnonympäristö (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muodostumat) - liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka Seuraavien vaihekaavojen teemat ovat:

13 13 2. vaihekaava: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. Kaava on tullut vireille Kaavaehdotus nähtävillä vaihekaava: kiviaines- ja pohjavesialueet, mineraalivarat ja kaivokset, muut tarvittavat päivitykset. Kaava on tullut vireille tammikuussa Kuva: Ote maakuntakaavasta Maakuntakaavan 1. vaihekaavassa on esitetty suunnittelualuetta koskien merkinnät: KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskusten ja kaupunkiseudun kuntakeskusten ydinalue, johon sijoittuu keskustahakuisia palveluja A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaava Kaavamuutosalue

14 14 Yleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu: KERROSTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Alue varataan pääasiassa asuintaloille. Alueelle saa sijoittaa myös tiiviisti asuinpientaloja sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. LÄHIVIRKISTYSALUE Alue varataan päivittäiseen ulkoiluun, virkistykseen, leikkiin ja luonnon kokemiseen. alueella on sallittua alueen luonteeseen sopiva, virkistystoimintoja palveleva vähäinen rakentaminen. Asemakaava Asemakaavassa, joka on hyväksytty kaavamuutosalueesta pinta-alaltaan yhteensä 0,8198 hehtaaria, on osoitettu: - Yleisten rakennusten korttelialuetta (Y II), jolla on tehokkuutta e = 0,4. Korttelialueelle on toteutettu hyväksyttyyn tonttijakoon perustuen 1200 k-m 2 :n suuruinen hoivapalveluja tarjoava yksityinen hoitokoti 4128 m 2 :n suuruiselle tontille. - 0,2228 ha pysäköimisalueeksi (LP). Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa kaavamuutosalue on rajattuna puneella Kuvassa on rajattuna tonttijaolla muodostettu tontti Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty ja on voimassa lähtien. Kiinteistörekisteri ja tonttijako Tonttijako suoritetaan kaavan valmistuttua, erillinen tonttijako (MRL 79 ). Asemakaavoitus muuttaa alueen kaupungin ylläpitämäksi kiinteistörekisterissä olevaksi alueeksi. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta täyttää MRL 54 a :n mukaiset vaatimukset. Teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot ja suojelupäätökset Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. Kaava-alueella ei ole suojelussa olevia kohteita.

15 15 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Vuoden 1976 asemakaava ei ole toteutunut yleisten rakennusten korttelina (Y II) ja siihen liittyvänä paikoitusalueena (LP). Suunnittelualueelle, pinta-alaltaan noin 0,8199 hehtaaria, on muodostettu vuonna 2015 tonttijaolla yksi julkisten palvelujen korttelialueen (Y) tontti , pinta-alaltaan 4128 m 2. Tontille on rakennettu vuonna 2015 poikkeusluvalla yksityisen palvelutuottajan toteuttama ikäihmisten hoivakoti, joka on aloittanut toimintansa vuonna Kaavamuutoksella koko suunnittelualueen käyttötarkoitus muutetaan lähipalvelujen korttelialueeksi ja merkintä ei ota kantaa siihen, onko toiminta julkista vai yksityistä vaan se voi toteutua muuttuvien tarpeiden mukaisesti kumpana tahansa. Vuoden 1976 asemakaavassa yleisten rakennusten korttelin (Y II) viereen sijoitettu paikoitusalue (LP) korvautuu kaavamuutoksessa lähipalvelurakennusten korttelialueen tonteille osoitettavalla paikoituksella (p). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatyön valmistelu aloitettiin teknisen palvelukeskuksen kaavatiimissä , jonka pohjalta maankäyttöyksikössä laadittiin kaavoituksen valmisteluaineistona: alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Alueen kaavan laatimisesta tehtiin päätös teknisten palveluiden lautakunnassa Samalla oikeutettiin tekninen palvelukeskus asettamaan valmisteluaineistona osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos nähtäville. Kaavoitus ilmoitetaan vireille tulleeksi lehti-ilmoituksella Kalajokilaaksossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos olivat nähtävillä Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat kaavamuutosalueenmaanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Paikallisviranomaisia ovat Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu, Ylivieskan Vesiosuuskunta, Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisiasema, Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema, Elisa Oyj ja Sonera Carrier Networks Oy. Viranomaisia ovat Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. Osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään kaava-asiakirjojen nähtävillä olon yhteydessä. Viranomaisneuvottelun tarvetta ei ollut ja viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavamuutoksen luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Kaavan etenemisestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehden Kalajokilaakson lisäksi kaupungin internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä ja sitä täydennettiin ehdotusvaiheeseen asti.

16 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa ja vastata ikäihmisten palveluasuntojen tarpeeseen Ylivieskassa. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Vuoden 1976 asemakaavan ajantasaistaminen. Pitkään rakentumattomana ollut julkisille rakennuksille varattu Y-kortteli on lähtenyt rakentumaan. Entinen julkisten palvelujen korttelialue (Y) on osittain muutettu tonttijaolla siten, että korttelialueen tontille on toteutettu ikäihmisten hoivapalveluyksikkö, jossa on yksityinen hoivapalvelun tuottaja. Alueelle on toteutettavissa lähipalvelurakennusten korttelialue, jolle voidaan osoittaa toinen tontti, johon voidaan toteuttaa vastaava yksikkö joko yksityiselle tai julkiselle palveluiden tuottajalle. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alue sijoittuu keskelle kaupunkirakennetta ja liittyy olevaan pientaloasutusalueeseen alle 0,5 kilometrin etäisyydelle ydinkeskustan palveluista. 4.5 Asemakaavan muutoksen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavamuutosta varten on tutkittu alueen soveltuvuutta lähipalvelurakennusten korttelialueeksi Lausunnot / mielipiteet / muistutukset ja niiden huomioonottaminen Valmisteluaineisto asetetaan nähtäville

17 Valmisteluaineistosta esitetty palaute: 17 Lausunnot: 1. Oulun poliisilaitos/ Ylivieskan poliisiasema/ Ylikomisario Veijo Alavaikko, sähköposti Oulun poliisilaitos on tutustunut em. aineistoon eikä meillä ole asiassa lausuttavaa. 2.Peruspalvelukuntayhtymä Kallio /vs. kuntayhtymän johtaja Urho Möller ja hyvinvointipalvelujohtaja Pirjo Matikainen, Peruspalvelukuntayhtymä Kallioita on pyydetty lausunto Koskipuhdon kaupunginosan korttelia 19 sekä viereistä pysäköimisaluetta koskevaan asemakaavan muutokseen. Suunnittelualueelle, jonka pinta-ala on 0,8199 hehtaaria, on muodostettu vuonna 2015 tonttijaolla yksi julkisten palvelujen korttelialueen (Y) tontti , pinta-alaltaan 4128 m 2. Tontille on toteutettu vuonna 2015 yksityisen palveluntuottajan ikäihmisten hoivakoti, joka on aloittanut toimintansa vuonna Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa suunnittelualueelle toinen tontti, jolle voidaan rakentaa hoivapalveluja tuottava palveluyksikkö joko yksityiselle tai julkiselle palvelujen tuottajalle. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio esittää kantanaan, että PPKY Kallio kannattaa asemakaavan muutosta, etenkin kun alueelle on jo toteutettu tonttijaolla yksi julkisten palvelujen tontti, jossa sijaitsee yksityisen palveluntuottajan hoivakoti. On järkevää, että ko. tontin viereen voidaan muodostaa toinen palvelurakennusten tontti, joka koostuu aiempaan asemakaavaan varatusta paikoitusalueesta ja kortteliin sijoittuvasta tontista. Toiselle palvelurakennusten tontille on selkeä tarve olemassa, koska yksi ikäihmisten palveluasumisen yksikkö (Ranta-Sipilä) on lähivuosien aikana poistumassa käytöstä, jolloin tarvitaan läheltä kaupungin keskustaa uudisrakentamiselle tontti. Lisäksi tontin läheisyydessä on jo entuudestaan Ylivieskan Vanhustenkoti ry:n ylläpitämä hoivakotikiinteistö. 3.Elisa Oyj / projektipäällikkö Erkki Harvala, Elisalla ei ole huomautettavaa kaavamuutokseen. Alueella sijaitsee Elisan kaapeleita. Siirron tarvitsija vastaa siirtokustannuksista. Sivulla 2 karttakopio Elisan kaapeleista 4.Jokilaaksojen pelastuslaitos /paloinsinööri Pentti Ukkola, Ylivieskan kaupungin kaavoitus on esittänyt lausuntopyynnön Jokilaaksojen pelastuslaitokselle liittyen Koskipuhdon korttelin 19, sekä viereisen pysäköintialueenkaavan muutosehdotukseen. Pelastusviranomainen on tutustunut luonnokseen ja lausuu seuraavaa. Pelastuslain (379/2011) 30 :n mukaan kunnan velvollisuus on huolehtia alueellaan sammutusveden hankinnasta pelastuslaitoksen tarpeisiin. Riittävän tehokkaaksi sammutusvesijärjestelmäksi katsotaan, jos veden tuotto on yli /min. Sammutusvesipisteen olisi hyvä olla 300m säteellä kaava-alueen kiinteistöistä. Kaavoituksen yhteydessä olisi syytä selvittää löytyykö riittävän tehokas vesiasema kaavamuutosalueen sisältä tai sen välittömästä läheisyydestä. Uusien, korjattavien tai poistettavien palopostien ja vesiasemien sijoituksesta ja tarpeellisuudesta päättää pelastusviranomainen. Tämä tulee huomioida uusien alueiden kaavoitusvaiheessa tai kaavamuutoksissa.

18 18 Pelastuslain (379/2011) 11 :n mukaan hälytysajoneuvoille tarkoitetut tiet on pidettävä ajokelpoisina ja esteettöminä. Lisäksi teiden tulee mahdollistaa pelastustoimen tehtävien hoidon. Liikenne- ja tonttijärjestelyiden tulee mahdollistaa kaavoitusalueella olevien kohteiden mahdollisimman hyvä saavutettavuus myös pelastuslaitoksen raskailla ajoneuvoilla kuten nostolavaautolla. Pelastusteiden tarve ja mitoitus on otettava huomioon. 5.Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / terveysinsinööri Terhi Linna, Ylivieskan kaupungin teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö on pyytänyt Peruspalvelukuntayhtymä Kallion terveysvalvonnalta lausuntoa luonnosvaiheessa olevasta asemakaavamuutoksesta Koskipuhdon kaupunginosan korttelissa 19. Kaavamuutosalue Koskipubdon kaupunginosassa on pinta-alaltaan noin 0,8199 ha ja se sijaitsee Koskipuhdontien ja Mikontien risteyksen koillispuolella. Osalla tonttia sijaitsee vuonna rakennettu ja toimintansa vuonna 2016 aloittanut yksityinen vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikkö. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa ko. alueelle toinen tontti, jolle voidaan rakentaa hoivapalveluja tarjoava yksikkö. Kaavamuutosalueelle sijoittuu paikoitusalue. Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuu pesäpallokentän alue nurmialueineen sekä painisalina toiminut rakennus. Kaavaluonnoksen mukaan Ylivieskan liikenneturvallisuussuunnitelmassa (vuonna 2012) on todettuna, että Koskipuhdontien ja Mikontien liittymään tulee toteutettavaksi suojatiesaareke liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Nykyisten rakentamismääräysten mukaan rakennusta toteutettaessa tulee huomioiduksi, etteivät katuliikenteen äänet kantaudu sisätiloihin. Kaavamuutoksen toteutuessa Pesäpallokentän ja painisalin käyttäjille voidaan jatkossa osoittaa paikoitusalueeksi Suvannonpuiston alue. Kaavamuutosalueella tai sen lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita. Tässä lausunnossa käytetty aineisto 1. Lausuntopyyntö liitteineen, Ylivieskan kaupunki, maankäyttöyksikkö, Lausunto Peruspalvelukuntayhtymä Kallion terveysvalvonta lausuu seuraavaa: Asemakaavassa ja asemakaavan muutoksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon terveydensuojelulain (763/1994) 2 :n vaatimukset "Elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Liikennejärjestelyjä suunniteltaessa tulee huomioida mahdollisen tulevan vanhusten hoitoyksikön sekä pesäpallokentän ja painisalin käyttäjät. Lisäksi liikkumisen turvallisuuteen Koskipuhdontien yli tulee miettiä käytännön ratkaisuja. 6.Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Alueiden käyttöyksikkö /ympäristölakimies Liisa Koski-Ahonen, sähköposti Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus ei anna asemakaavan muutosluonnoksesta lausuntoa. Asiassa ei ole tarpeen pitää viranomaisneuvottelua. ELY -keskus pyytää saada ehdotusvaiheessa nähtäville asetettavat asiakirjat tiedoksi. Kaavoittaja: Lausuntojen 1-6 pohjalta ei tule muutoksia kaavaehdotusvaiheeseen. 7.Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Vesivararyhmä/ ryhmäpäällikkö Olli Utriainen ja vesitalousasiantuntija Miikka Annonen, Suomen ympäristökeskuksen julkaiseman Ympäristöoppaan Tulviin varautuminen rakentamissa (v. 2014) ohjeiden mukaan alimmaksi rakentamiskorkeudeksi olisi määritettävä keskimäärin kerran 100 vuodessa esiintyvä ylin tulvakorkeus (HW 1/100) tai keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvä ylin tulvakorkeus, johon lisätään 30 cm (HW 1/50 + 0,3 m). Mikäli vesistössä on suuri jääpato- tai suppotulvan esiintymisen riski, tulisi korkeuden olla vähintään 0,7-1 m, ellei kyseisellä alueella ole tehty tarkempaa selvitystä jääpato- ja suppotulvien vedenkorkeuksista.

19 19 Rakennuspaikat sijaitsevat Kalajoen etelärannalla 150 metriä Juurikosken pohjapadon (ETRS- TM35FINP m I: m) sekä Kalajoen pohjoisrannalla Suvannon saaren yläpuolella. Kerran sadassa vuodessa toistuvaksi HW- korkeudeksi rakennuspaikan edustalla Kalajoessa Juurikosken pohjapadon yläpuolella arvioidaan N ,30 m (ETRS-TM35FINP: m I:380406) sekä Suvannonsaaren kohdalla (P m I: m) N m ja edellisestä 600 m ylävirtaan (P: m I381685m) N m. Tulvavahingoille alttiiden rakenneosien tulee olla Juurikosken pohjapadon yläpuolella vähintään korkeuden N m yläpuolella. Suvannonsaaren kohdalla N ja 600m ylävirtaan N m. Ranta-alueelle rakennettaessa tulee lisäksi ottaa huomioon mahdollinen rannan sortuma- ja vyörymäriski. Kaavoittaja: Lausunnossa esitetysti lisätään kaavamääräyksiin korttelialueen uudisrakentamisen korkeusvaatimus m (N2000). Kaavamuutosalue ei rajoitu Kalajokeen eikä alue sijoitu tulvariskialueelle (HW1/100 tai HW 1/50). Kuva: Tulvakartta on tulostettu SYKE:n ylläpitämästä tulvakarttapalvelusta Mielipiteet 1.Veli-Pekka Moilanen, pesäpallojaoston puheenjohtaja Kuulan johtokunnan jäsen Asiani koskee Koskipuhdontien ja Mikontie välistä aluetta lähellä suvannon pesäpallokenttää. Olemme käyneet suvannon alueella klo yhdessä Mauri Haikolan, Karoliina Mustosen sekä Kari Haapakosken kanssa katsomassa pesäpallon kentän ja painisali alueen tiloja parkkialueineen. Nyt uuden kaavoituksen suunnitelmissa on käymässä niin, että alue johon ollaan rakentamassa, on ollut pesäpallo otteluiden aikana parkkipaikkana. Mikäli tuohon alueelle rakennetaan, niin tarvitsemme parkkialuetta muualta siitä läheltä. Mauri Haikola esitys oli että nykyisestä parkkialueesta eteenpäin Koskipuhtoon päin kaupunki poistaisi ojan ja salaojittaisi sen jolloin Mikontien ja Koskipuhdontien yhtymäkohdan päähän tulisi sepelipintainen parkkialue, riittävän iso. Toinen parkkialue otteluiden ajaksi tulisi suvannon jääkiekkokaukalon tilalle kesäaikoina. Tällöin myös ruuduttaminen alueelle on järjestettävä. Mielipiteeni onkin, että mikäli kaavoitus alueeseen tehdään niin on turvattava tuo välialue niin, että kaupunki on velvollinen rakentamaan siihen parkkialueen yleisön sekä käyttäjien autoja varten. Oikein järkevästi kun sen nyt tekisi, niin se olisi jo tässä vaiheessa yhdistää jo olemassa olevaan paikoitusalueeseen, joka on painisalin ja kentän edessä. Tällä toimenpiteellä saataisiin koko alue käyttöön ja samalla tulisi nykyinen alue kunnostettua joka on aika heikossa kunnossa tällä hetkellä. Mikäli tähän ei ole mahdollisuutta niin pyydänkin kaupungin edustajien ottamaan yhteyttä kuinka asia tultaisiin hoitamaan. Mikontielle itsestään ei voida pysäköidä koska tie menee otteluiden aikana tukkoon ja pelastustie ei pysy käytössä. Parkkitilat on pystyttävä järjestämään vaikka kaavoitus muuttuisikin. Toivon, että asia hoituu näin ja tulos on kaikille osapuolille sopiva.

20 20 2.Ahti Törmälä, Pidän tärkeänä, että Koskipuhdontieltä tulee suoraa tieyhteys painisalille ja pesäpallokentän lippuluukulle. Loppu joutoalue, joka jää kaavamuutosalueen itäpuolelle, tulisi tehdä hienoksi parkkialueeksi sekä talvikäytössä oleva jääkiekkokaukalo myös parkkipaikaksi kesäaikana. Näin ollen vanhaa Koskipuhdontietä ei tarvittaisi. Kaavoittaja: Mielipiteet 1 ja 2 eivät aiheuta muutosta kaavaehdotusvaiheeseen. Mielipiteissä on käsitelty kaava-alueeseen rajoittuvalle puistoalueelle sijoittuvien toimintojen (pesäpallokenttä / ja painisali) paikoitusta. Puistoalueesta on kaupungin omistuksessa noin neljä hehtaaria ja pysäköiminen on tähän saakka ollut mahdollista muutosalueelle toteutuneelle jäsentymättömälle autopaikoitusalueelle. Paikoitusalue, joka muuttuu korttelialueeksi, on ollut kooltaan noin 0,2228 ha ja on jäsentymätön. Ilmakuvalta mitattuna paikoitusaluekäytössä on ollut noin 0,1090 ha ja alueelle on voinut enimmillään parkkeerata noin 45 autoa. Kun asemakaavan muutosaluetta ryhdytään toteuttamaan, on pesäpallo- ja painisali toiminnan edellyttämä paikoitustarve toteutettavissa kaupungin omistamalle puistoalueelle mielipiteissä esitetysti: - Toinen parkkialue otteluiden ajaksi tulisi suvannon jääkiekkokaukalon tilalle kesäaikoina. Tällöin myös ruuduttaminen alueelle on järjestettävä. - yhdistää jo olemassa olevaan paikoitusalueeseen, joka on painisalin ja kentän edessä. Tällä toimenpiteellä saataisiin koko alue käyttöön ja samalla tulisi nykyinen alue kunnostettua joka on aika heikossa kunnossa tällä hetkellä. 90 ap Pesäpallokentän ja painisalin autopaikoitusta on laaditussa suunnitelmassa (Solutra Oy) osoitettu ap

21 21 Yhteenveto kaavamuutoksen ehdotusvaiheeseen tehdyistä muutoksista: OAS on täydennetty (maakuntakaavan ja hallinto-oikeuden tiedot ajantasaistettu), teknisiä korjauksia kaavaselostukseen (kohta 4.1), kaavakartalle sekä kaavamääräyksiin muutokset: - korttelialueen kaakkoisosaan esitetään varaus jalankululle ja polkupyöräilylle varatulle katualueen osalle, - ohjeelliset pysäköimisalueiden rajaukset tarkistettu, - korttelialueen uudisrakentamisen korkeusvaatimus m (N2000) lisätty, - korvataan luonnosvaiheessa ollut yleismääräys ajoneuvoliikenne Koskipuhdontieltä on kielletty muualta kuin sallituista liittymäkohdista liittymäkieltomerkinnällä Koskipuhdontielle: Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Ehdotus on nähtävillä Ote: Kaavaehdotus Lausunnot ehdotuksesta: 1)Oulun poliisilaitos Ylivieskan poliisiasema Ylikomisario Veijo Alavaikko, Poliisilla ei ole lausuttavaa seuraavista hankkeista: -Asemakaavan muutosehdotus Koskipuhdon kaupunginosan kortteli 19 + viereinen pysäköimisalue. 2) Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Terveysvalvonta terveysinsinööri Heli Kurko Ympäristöterveydenhuollolla ei ole lausuttavaa asemakaavan muutosehdotukseen koskien Koskipuhdonkaupunginosan korttelia 19 sekä sen viereistä pysäköimisaluetta. Ympäristöterveydenhuolto on antanut lausunnonasemakaavamuutoksesta luonnonvaiheessa (Terhin Linnan lausunto 23/2016, ) eikä lausuntoon ole tässä vaiheessa lisättävää.

22 22 3) Kommentit Ylivieskan Koskipuhdon kaupunginosan korttelin 19 asemakaavan muutosehdotuksesta: Ylivieskan kaupunki on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta lausuntoa Koskipuhdon kaupunginosan korttelin 19 asemakaavan muutosehdotuksesta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ei anna asemakaavan muutosehdotuksesta lausuntoa. ELY-keskus toteaa: 1. ELY-keskuksen antamat kommentit asemakaavan muutosluonnoksesta on otettu huomioon. 2. ELY-keskus huomauttaa kuitenkin vielä, että kaavaselostusehdotuksessa on sivulla 14 vanhentunutta tietoa pohjakartan hyväksymisestä. 3. Asemakaavaehdotus on pidettävä julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta koskeva ehdotus on pidettävä nähtävillä vähintään 14 päivän ajan. (MRA momentti). Kaavaselostusehdotuksen sivulla 5 käy ilmi, että Tekninen palvelukeskus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ). Kuitenkin asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä vain 14 päivää { ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sivulla 5 (laatikko) asemakaavan muutosehdotusta pidetään merkittävänä, joten se viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavan muutosehdotus lienee vähäinen, joten 14 päivän nähtävillä olo olisi riittävä. Em. päivämäärätiedot sekä merkittävyys/vähäisyys- tiedot pitäisi päivittää osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä kaavaselostukseen. Kaavoittaja: Viranomaisilla ei ollut lausuttavaa kaavaehdotukseen eivätkä osalliset esittäneet muistutuksia ehdotusvaiheessa. ELY- keskuksen palautteeseen kaavoittaja toteaa: 2) Hyväksymisvaiheen asemakaavaselostukseen tehdään tekninen korjaus pohjakartan osalta seuraavasti: Suunnittelualueen pohjakartta täyttää MRL 54 a :n mukaiset vaatimukset. 3) Kaavamuutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja kaavamuutosehdotus pidettiin nähtävillä 14 päivän ajan Kaavamuutosalueen rakennusoikeus lisääntyy kaavoituksen tilastolomakkeella osoitetusti 12 k-m 2. Rakennusoikeus oli ennen kaavamuutosta julkisten palvelujen rakennusten tontilla (Y) tonttitehokkuudella e=0, k-m 2 ja kaavamuutoksella on mahdollista toteuttaa kahdelle palvelurakennusten (PL-2) tontille yhteensä 2400 k-m 2, jolloin korttelitehokkuudeksi muodostuu e = 0,30.

23 23 5 Asemakaavan muutoksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus ja aluevaraukset Kaavamuutosalue on yhteensä noin 0,8199 ha, joka kokonaisuudessaan osoitetaan: Lähipalvelujen korttelialueeksi (PL-2). Alueelle voi sijoittaa hoivapalvelujen tiloja. Kortteliin muodostetaan kaksi tonttia ja kummallekin tontille osoitetaan rakennusoikeutta 1200 k-m 2 eli yhteensä 2400 k-m 2. Kerroslukuna korttelialueella on I. Autopaikoitukseen on osoitettava työntekijöille vähintään 8 ap / tontti sekä vierasautopaikkoja vähintään 4 ap/ tontti. Kortteliin osoitetaan autopaikkoja yhteensä 24. Asemakaavamuutoksen aiheuttamat muutokset mitoitukseen: Kaavoituksen tilastolomakkeen mukaan korttelitehokkuudeksi muodostuu 0,30 (aikaisempi asemakaava e = 0,40). Rakennusoikeuden määrä säilyy lähes ennallaan (lisäystä 12 k-m 2 ). Aluetehokkuudeksi muodostuu 0,29. Paikoitusaluetta (LP) muutetaan PL-2 korttelialueeksi 0,2230 ha. Autopaikoitus osoitetaan tonteille Merkintöjen selitykset ja asemakaavamääräykset

24 Palvelut Suunnittelualue sijoittuu lähelle ydinkeskustaa, josta palvelut ovat hyvin saavutettavissa ja toisaalta keskelle yhdyskuntarakennetta muodostuu lähipalvelujen korttelialue. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutoksella pyritään edistämään elinympäristön viihtyisyyttä ja hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Vuodesta 1976 oleva asemakaava ajantasaistetaan siten, että kauan rakentumattomana oleva alue valmiin kuntatekniikan piirissä tulee toteutettavaksi ja vastaa kaupungin tarpeisiin ikäihmisten palveluasuntojen tuotannossa. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutosalueen kortteli ei ole rakentunut nykyisen voimassaolevan vuodelta 1976 olevan asemakaavan mukaisesti. Kaavamuutoksen toteutuessa muuttuu julkisten palvelujen korttelialue 3-19 / Y II, lähipalvelujen korttelialueeksi (PL-2), jossa palveluja voi toteuttaa sekä yksityinen että julkinen palvelujen tarjoaja. Asemakaavamuutos on vaikutuksiltaan vähäinen, alueen rakennusoikeus lisääntyy 12- k-m 2. Rakennusoikeus oli ennen kaavamuutosta julkisten palvelujen rakennusten tontilla (Y) tonttitehokkuudella e=0, k-m 2 ja kaavamuutoksella on mahdollista toteuttaa kahdelle palvelurakennusten (PL-2) tontille yhteensä 2400 k-m 2, ja korttelitehokkuudeksi muodostuu e = 0,30. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne täydentyy, kun pääsääntöisesti nykyisen kaavan mukainen jäsentymätön pysäköintialue muutetaan rakennetuksi alueeksi. Viereistä pesäpalloaluetta palvelevaa paikoitusta voidaan toteuttaa jatkossa Suvannonpuiston alueelle. Palvelut Hoivakodit sijoittuvat lähelle keskustan palveluja.

25 25 Työpaikat, elinkeinotoiminta Alue on nykyisellään jo toteutunut osittain työpaikka-alueena ja kaavamuutos vahvistaa jatkossakin sen kehittymistä. Alueelle voi sijoittua kaksi ikäihmisten hoivakotiyksikköä, jossa toiminta on 3-vuorossa ja työllistää 20 työntekijää / yksikkö. Virkistys Kaavamuutos ei muuta olevia viheralueita. Kaavamuutosalueen viereisen pientaloalueen virkistysyhteyksiin ei kaavamuutoksella ole vaikutuksia. Kuva: Ote osoitekartasta, jossa näkyy kaavamuutosalueen viereisen pientaloalueen viheralueverkkoon sijoittuminen Liikenne ja melu Mikontien ja Koskipuhdontien liikennemäärä kasvaa jonkin verran nykyisestä. Suunnittelualueen työpaikkaennuste on noin 40 työntekijää kahteen 3-vuorotyötä tekevään 1200 k-m 2 :n hoivakotiyksikköön. Koskipuhdontien Ajoneuvojen liikennemäärä vuorokaudessa on tulevaisuudessa sidottu ratkaisuun, jolla toteutetaan ajoneuvoliikenteen alitus ydinkeskustan ja radan itäpuolisen alueen välillä / 1200 ajon/vrk

26 / 1300 ajon/vrk ajon/vrk

27 / 1000 ajon/vrk Vuonna 2012 laaditussa Ylivieskan liikenneturvallisuussuunnitelmassa (Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) on todettuna, että Koskipuhdontien ja Mikontien liittymään tulee toteutettavaksi suojatiesaareke liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja se on kirjattuna toimenpideohjelmaan numerolla 49. Lokakuussa 2016 laadittu tarkempi suunnitelma (Solutra Oy), jossa saareke sijoittuu Koskipuhdontien ja Jousitien risteyksen länsipuolelle.

28 28 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole suojelua edellyttäviä luontotekijöitä. Koskipuhdontiehen rajautuvan korttelialueen 19 rajaaminen istutuksilla parantaa tonttien pihapiirin viihtyvyyttä. Suunnittelualue sijoittuu kokoojakatuna sekä osittain myös läpikulkuliikenteen väylänä toimivan Koskipuhdontien varteen, jonka liikennemäärä on nykyisellään noin 500 ajon/vrk. Nopeusrajoitus keskusta-alueella on 40 km/h. Ylivieskan liikenneturvallisuussuunnitelmaan vuodelta 2012 on kirjattuna että nopeusrajoitusta keskusta alueella voidaan harkita alennettavaksi 30 /km /h:ssa. Tekninen huolto Alueen toiminnat hyödyntävät täydellisesti olevia verkostoja. Asemakaavamuutosalueen lähellä katualueilla on olemassa vesijohdon ja viemärin runkolinjat sekä sadevesiviemäröintijärjestelmä, maanalaiset puhelin- ja kaukolämpöjohdot. Kuva: Tekninen huolto Maanalaista jätevesiviemäriä ja vesijohtoa varten on kaavakartalle merkitty tontille maanalaista johtoa varten varattu alueen osa, joka sijoittuu kaavakartalla tontille merkitylle ohjeelliselle paikoitusalueelle (p).

29 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaupunkirakenne Kaavamuutosalue liittyy tiiviisti olevaan kaupunkirakenteeseen toteuttaa tavoitteita maankäytön toiminnallisuudesta. Tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kaupunkikuvalliseen laatuun kiinnittää erityistä huomiota. Luonnonolot Kaavamuutosalue sijaitsee 3. kaupunginosassa tiiviissä rakennetussa ympäristössä eikä kohdealueella ole merkittävää luonnonympäristöä. Vesistöt ja vesitalous Alue sijaitsee Kalajoen eteläpuolelle ja noin 150 metriä Juurikosken pohjapadon yläpuolella. Kaavamuutosalue ei rajoitu Kalajokeen eikä alue sijoitu tulvariskialueelle (HW1/100 tai HW 1/50). Kaavamuutosalue ja sen lähiympäristö eivät ole pohjavesialuetta. Kaavoituksella ei ole vaikutuksia vesistöön eikä vesitalouteen. Kaavamuutosalueen ja Kalajoen väliin on aikaisemmalla kaavoituksella esitetty jätettäväksi puistovyöhyke. Kuva: Tulvakartta on tulostettu SYKE:n ylläpitämästä tulvakarttapalvelusta. Maa- ja metsätalous ja luonnonsuojelu Kaavamuutoksen aiheuttamat vaikutukset maa- ja metsätalouteen sekä luonnonsuojeluun samanlaiset kuin voimassaolevan asemakaavan eli ei vaikutuksia. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Ympäristössä ei esiinny toimintaan vaikuttavia häiriötekijöitä. Koskipuhdontiehen rajoittuen on kaavaan esitetty istutettavaksi puurivistö ja Koskipuhdontien ajoneuvoliikenteen nopeusrajoitus on 40 km/h ja liikenneturvallisuusselvityksessä on esitys nopeuden muuttamisesta keskustassa 30 km/h. Nykyajan rakentamismääräyksien mukaan rakennusta toteutettaessa tulee huomioiduksi, etteivät katuliikenteen äänet kantaudu sisätiloihin. 5.5 Nimistö Alueen nimistö säilyy ennallaan.

30 5.6 Kaavatalous Yleistä Suunnittelualue on keskeisellä paikalla kaupunkirakenteessa ja parantaa maankäytön toiminnallisuutta Rakentamiskustannukset Paikoitusalue viereisen pesäpallokentän - ja painisalin toimijoita varten toteutetaan kaupungin kuntatekniikan toimesta ja kaupungin kustannuksella. Alue on muutoin liitettävissä olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Vuonna 2012 laaditussa Ylivieskan liikenneturvallisuussuunnitelmassa (Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) on todettuna, että Koskipuhdontien ja Jousitien liittymän länsipuolelle tulee toteutettavaksi suojatiesaareke liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja se on kirjattuna toimenpideohjelmaan numerolla 49. Suunnitelma on valmistunut lokakuussa Asemakaavan muutoksen toteutus Kaavamuutoksen mahdollistaa ikäihmisten asumispalveluiden sijoittamisen olevaan kaupunkirakenteeseen. Toimija voi lähipalvelujen korttelialueen tontilla olla joko yksityinen tai julkinen. Toteuttaminen on mahdollista aloittaa asemakaavamuutoksen vahvistumisen jälkeen, koska alue sijoittuu valmiin kunnallistekniikan piiriin. Ylivieskan kaupunki /Tekninen palvelukeskus, Ratakatu 1, YLIVIESKA / kaupunginarkkitehti Risto Suikkari, p / kaavasuunnittelija Riitta Konu-Vierimaa, p / kaavoitusinsinööri Eriia Laru, p etunimi.sukunimi@ylivieska.fi Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa LIITTEET