ILOA AUTTAMISESTA. Toimintakertomus Nuorten turvatalot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILOA AUTTAMISESTA. Toimintakertomus 2014. Nuorten turvatalot"

Transkriptio

1 ILOA AUTTAMISESTA Toimintakertomus 2014 Nuorten turvatalot Suomen Punainen Risti

2 2

3 Punainen Risti ylläpitää Suomessa viittä Nuorten turvataloa. Turvatalot sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Turussa. Ne tarjoavat matalan kynnyksen apua ja tukea nuorille ja heidän perheilleen elämän erilaisissa pulmatilanteissa. Turvatalotoiminnan tarkoituksena on vastata nopeasti ja joustavasti nuorten ja perheiden tarpeisiin. Tavoitteena on ennaltaehkäisevällä työskentelyllä tukea nuoria ja heidän perheitään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja estää näin nuorten syrjäytymistä. Turvataloon voi hakeutua ilman lähetettä tai ajanvarausta, silloin kuin nuori tai joku hänen perheestään tuntee tarvitsevansa ulkopuolista apua. Mikään pulma ei ole liian pieni. Oma halu ja tarve elämän solmukohtien avaamiseen riittävät. Asiakkuus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja avun saa välittömästi ilman jonotusta. Nuorelle ja hänen perheelleen palvelut ovat maksuttomia. Turvatalojen työskentelyä ohjaavat Punaisen Ristin seitsemän periaatetta: inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yleismaailmallisuus, ykseys. Palvelut Kriisityö: kriisivastaanotto ja -majoitus Turvataloissa tarjotaan nopeaa, matalan kynnyksen apua nuorille ja perheille kriisi- ja pulmatilanteissa. Tarvittaessa nuorta ja perhettä ohjataan tarpeenmukaisten muiden palvelujen pariin. Turvataloilla on myös mahdollista yöpyä tilapäisesti. Kriisimajoituspaikkoja on yhteensä 31 kpl (Helsingissä 7, Espoossa 6, Vantaalla 7, Tampereella 6 ja Turussa 5). Perhehuonetoiminta Perhehuonetoiminta on turvatalolla tehtävää avotyötä. Perhehuonetoiminnan keskustelupalvelut on tarkoitettu nuorelle, vanhemmille ja muille perheenjäsenille. Itsenäistymisen tuki Palvelu on tarkoitettu nuorille jotka tarvitsevat perheen ulkopuolista tukea itsenäistymisessään. Yksilöllisesti räätälöity itsenäistymisen tuki on tiivistä ja tavoitteellista. Perhe- ja verkostotyö on oleellinen osa tuen sisältöä. Palvelun tavoitteena on, että nuori kykenee asumaan itsenäisesti peruspalvelujen varassa. Ystävätoiminta Ystävätoimintaa toteutetaan turvataloilla pääsääntöisesti ryhmätoimintana. Toiminnan tarkoituksena on tarjota nuorille ikäkaudenmukaisia sosiaalisia kontakteja, lisätä nuorten hyvinvointia ja ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Turvataloilta nuori voi saada myös henkilökohtaisen ystävän, tukihenkilön tai kummin. Viikkopäivystys ja valmiustoiminta internetissä Toiminnan tarkoituksena on kohdata ja auttaa nuoria verkossa. Turvatalojen vapaaehtoiset päivystävät kaksi kertaa viikossa ja jokaisen kuukauden viimeisenä perjantaina Kriisikeskus Tukinetissä (tukinet.net). Päivystyksen tarkoituksena oli paitsi tarjota ohjattu, turvallinen ja luotettava keskustelufoorumi nuorille, myös ylläpitää turvatalojen valmiutta jalkautua internetiin nuoria koskettavan valtakunnallisen kriisin sattuessa. 3

4 Puhelinneuvonta Turvatalot antavat apuaan myös puhelimitse niin nuorille, vanhemmille kuin yhteistyökumppaneillekin. Turvatalon työntekijän tavoittaa puhelimitse arkisin vuorokauden ympäri ja viikonloppuisin Turvatalokohtaiset erityispalvelut Näpistyskeskusteluja (Turku, Vantaa) järjestetään silloin, kun alle 15-vuotias nuori jää ensimmäistä kertaa näpistyksestä kiinni. Näpistyskeskustelut järjestetään yhdessä nuoren huoltajien kanssa. Varhaisella ja nopealla puuttumisella ensimmäiseen näpistelyyn pyritään ehkäisemään näpistyskierteen ja muiden ongelmien syntyminen. Lisäksi pyritään selvittämään perheen muun avun tarve. Läheisneuvonpito (Turku) on yhteisöllinen menetelmä, jolla etsitään ratkaisuja lastensuojelun asiakkaan ongelmiin. Neuvonpidossa lapsen tai nuoren perhe ja läheiset sekä viranomaiset kokoontuvat keskustelemaan ja suunnittelemaan, kuinka lapsen hyvä hoito ja kasvu turvataan. Tavoitteena on saada aikaan konkreettinen suunnitelma lapsen ja hänen perheensä auttamiseksi. Läheisneuvonpidon avulla tehdään perheenjäsenten ja perheen läheisten voimavarat näkyviksi. Työskentelyn painopiste on tulevaisuudessa ja ratkaisujen etsimisessä, ei niinkään ongelmien syiden etsinnässä. Turussa Nuorten turvatalo koordinoi kaupungin rahoittamaa läheisneuvonpitoa. Ilmiöt ja havainnot 2014 Perheen sisäisen vuorovaikutuksen pulmat Aikaisempien vuosien tapaan nuoret ja perheet etsivät turvataloilta ulkopuolista tukea perheen sisäisiin vuorovaikutuksen pulmiin. Nuoren hakeutuessa turvatalolle keskusteluyhteys vanhempien kanssa saattoi olla hyvin heikko tai sitä ei ollut ollenkaan. Kiire ja kohtaamattomuus olivat kärjistäneet perhe-elämää pahimmillaan jopa väkivaltaisiin ylilyönteihin. Vuorovaikutuksen pulmiin haettiin apua erityisesti turvatalon tarjoamasta perhetyöstä. Monesti nuoren toiveena oli yhteinen aika vanhempien kanssa. Vanhemmuuden tukeminen Vanhemmat olivat usein aloitteentekijöinä asiakkuuden aloituksessa ja vanhemmuuteen liittyvät keskustelut ovatkin lisääntyneet tapaamisissa turvataloilla. Vanhemmat kokivat tarvitsevansa vahvaa tukea kasvatustehtävässään. Erityisesti rajojen asettaminen nuorelle ja niistä kiinnipitäminen oli aihe, joka toistui tapaamisissa usein. Vanhemmissa herättivät huolta mm. nuoren poissaolot koulusta, sosiaalisen median rooli nuoren elämässä, nuoren kaveripiirin muuttuminen sekä kannabiksen käytön yleistyminen. Vanhempien omaa jaksamista verottivat muun muassa kiire työelämässä, taloudelliset huolet ja työttömyyden pelko. Keskusteluissa eroperheiden vanhempien kanssa nousi usein esiin myös vaikeudet sopia keskenään nuoreen liittyvistä asioista ilman, että eroon liittyvät kipeät asiat hankaloittivat keskustelua. Vanhempien uusi seurustelusuhde oli usein nuorille vaikeaa hyväksyä. Uusperheet hakivatkin tukea perhe-elämän toimivuuteen ja näissä perheissä näkyi aivan erityisesti vanhemmuuteen liittyvä tuen tarve. Perhetyölle ja erityisesti vanhempien yksilö- ja paritapaamisille oli kysyntää. Palveluohjauksen ja avun koordinoinnin tarve Turvatalolle tulleiden yhteydenottojen ja asiakkaana olevien nuorten ja heidän vanhempiensa palvelunohjaus oli edelleen yksi tärkeimmistä tehtävistä. Nuoria hakeutui turvatalolle jäätyään palveluiden ulkopuolelle oman vähäisen elämänhallintansa, jaksamattomuutensa ja tietämättö- 4

5 myytensä vuoksi. Nuoret ja heidän vanhempansa tarvitsivat neuvoja yhteiskunnan tarjoamien palveluiden ja tukien löytämisessä. Palvelunohjausta tehtiin myös puhelimitse. Monella nuorella ja perheellä oli myös useita aikaisempia hoito- tai tukikontakteja, joihin sitoutuminen saattoi olla vaikeaa. Pulmana saattoi myös olla hoitotahojen tietämättömyys toisistaan ja yhteisen tavoitteen puute. Näissä tilanteissa turvatalon roolina oli koota verkostot yhteiseen tapaamiseen ja varmistaa, että työskentelyllä oli yhteinen suunta ja nuori tuli parhaalla mahdollisella tavalla autetuksi. Nuorten kannabiskokeilut Toimintakertomusvuonna näkyi kannabiskokeilujen lisääntyminen nuorten keskuudessa Helsingissä ja Tampereella. Asenteet niin kokeiluja kuin käyttöäkin kohtaan olivat entistä myönteisempiä. Kokeilut yleistyivät entistä nuorempien, alle 15-vuotiaiden, kohdalla ja käyttö säännöllistyi erityisesti täysi-ikäisten nuorten keskuudessa. Tampereella havaittiin myös, että nuorten oli myös aiempaa vaikeampaa sitoutua päihteettömyyteen asuessaan turvatalolla. Mielenterveyspulmat Viime vuosina näkynyt psykiatrisessa hoitosuhteessa olevien nuorten hakeutuminen turvatalon asiakkaaksi jatkui erityisesti Helsingissä ja Tampereella, mutta myös Turussa. Nämä nuoret olivat jo jonkin hoidon piirissä, mutta se ei tarjonnut heille riittävästi apua. Turvatalon palveluja tarvittiin lisätueksi muun hoidon rinnalle. Turvatalolta annettiin apua myös nuoren koko perheelle, joka tuki perheen jaksamista nuoren sairauden aikana. Helsingissä tulosyynä oli myös psykiatrisen hoitosuhteen päättyminen ja sen aiheuttama kriisi nuoren elämässä. Nuorten mielenterveyspulmat näyttivät vaikuttavan muun muassa opiskeluiden keskeytymiseen, joka puolestaan lisäsi nuoren näköalattomuutta tulevaisuuttaan kohtaan. Nuorilla oli myös puutteita arjen taidoissa, he passivoituivat ja heidän ongelmansa kasaantuivat helposti. Vahvempaa tukea koulunkäyntiin Turvatalotyöskentelyn yhtenä lähtökohtana on taata nuoren koulunkäynnin onnistuminen. Kaikissa turvatalossa työskenneltiin yksilöllisin menetelmin nuorten koulunkäynnin mahdollistamiseksi yhteistyössä koulun ja vanhempien kanssa. Tuki saattoi olla mm. läksyissä avustamista, palveluohjausta oppimisvaikeuksiin liittyen, tukea ammatinvalinnassa ja vuorokausirytmin palauttamista normaaliksi. Erityisesti Tampereen turvatalon muutaman nuoren kohdalla tarve vahvaan tukeen koulunkäynnin tukemiseksi nousi esiin. Yhdessä vanhempien ja koulun kanssa suunniteltiin toimintamalli joka toimi hyvin. Kahden tai kolmen yön turvataloyövytyksillä viikossa nuoret saivat voimia ja motivaatiota herätä aamulla kouluun. Samalla he saivat rakennetta elämäänsä ja näin myös koulunkäynti mahdollistui. 5

6 Toiminta ja tilastot Nuorten määrä, sukupuolijakauma ja asiakkuuden kesto Yksittäisiä nuoria turvatalojen peruspalveluissa (kriisimajoitus, perhehuonetoiminta ja itsenäistymisen tuki) oli 609 (vuonna 2013 nuoria oli 526). Näpistyspuhuttelutoiminta tavoitti 84 (100) nuorta, läheisneuvonpitoa käytiin 18 (20) perheessä joissa oli yhteensä 25 (31) lasta ja nuorta, ryhmätoiminnoissa nuoria oli mukana 85 (96) Tampereen kaupunkileiriläiset mukaan lukien. Internetissä Tukinet -keskusteluissa oli 1016 (1044) osallistujaa. Nimimerkkien perusteella keskusteluihin osallistui 169 eri nuorta. Nuorten turvataloissa tavoitettiin kertomusvuonna siis yhteensä 972 nuorta. Tyttöjen osuus (63 %) oli jälleen suurempi kuin poikien. Sukupuolijakauma eri turvataloissa oli hyvin samanlainen: n. 2/3 tyttöjä ja 1/3 poikia. Helsingissä poikien osuus oli suurin (41 %). Kriisimajoituksessa asiakkuus kesti keskimäärin 12 vuorokautta (13 vrk) ja perhehuoneessa asiakkuus kesti n. 2 kk (2,5 kk). Itsenäistymisen tukea annettiin 68 (52) nuorelle ja tuki kesti keskimäärin 7 kk (10 kk). Taulukko 1: Nuorten ja kriisimajoitusvuorokausien määrä Eri nuorten määrä peruspalveluissa Kriisimajoitusvuorokaudet Kriisimajoituksen kesto vrk Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Yhteensä Ka. 12 vrk Neuvottelut Nuoren perheen, lähiyhteisön ja verkoston sitouttaminen työskentelyyn on keskeinen turvatalojen työskentelymenetelmä. Turvatalojen palvelutavoite on tarjota perheelle mahdollisuus perhetapaamiseen 48 tunnin sisällä asiakkaaksi hakeutumisesta. Kertomusvuonna tämä tavoite saavutettiin. Useimmiten perheelle pystyttiin tarjoamaan tapaamista 24 tunnin sisällä asiakkaaksi hakeutumisesta. Yhdenkään nuoren tai perheen ei tarvinnut jonottaa palveluihin. Perhe- ja verkostoneuvotteluja käytiin kertomusvuonna 2179 kertaa. Taulukko 2: Neuvottelut 2015 Neuvottelut/turvatalo Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Yhteensä Yksilöneuvottelut Perheneuvottelu Verkostoneuvottelu Yhteensä Oheisessa taulukossa yksilöneuvotteluihin ei ole laskettu nuoren kriisimajoituksessa tapahtuvaa työskentelyä ja käytäviä keskusteluja. Turun lukuja nostavat siellä käytävät näpistyskeskustelut ja läheisneuvonpidon tapaamiset. 6

7 Tulosyyt Nuoren hakeutuessa turvatalolle tulosyyn selvittämisessä pyrittiin erityiseen tarkkuuteen tulohaastattelussa. Kuitenkin eniten painoarvoa annettiin nuoren omalle arviolle tulonsa syystä ja avun tarpeestaan. Vuosittain n. puolet nuorista kertoo tulosyykseen hankalan tilanteen ja ristiriidat kotona. Kertomusvuonna näin teki 50 % nuorista ( %). Mielenterveyden pulmat olivat tulosyynä toiseksi suurin ryhmä. Nuorista 17 % ilmoitti sen tulosyykseen (vuonna %). Tulosyynä olivat yleensä nuoren omat mielenterveyden pulmat. Vain 2 % tulijoista ilmoitti tulonsa syyksi muun perheenjäsenen mielenterveyden pulmat. Erityisen paljon mielenterveyden pulmien vuoksi turvatalolle hakeutui nuoria Tampereella 36 % ja Helsingissä 21 %. Tämä selittyy erityisesti Tampereella terveystoimen vahvalla roolilla asiakasohjauksessa. Asunnottomuus tulosyynä oli merkittävä erityisesti Helsingissä (16 %) ja Vantaalla (14 %). Syitä nuorten asunnottomuuteen oli useita. Täysi-ikäinen nuori oli saattanut lähteä kotoa riitojen seurauksena täysin suunnittelematta tai hänet oli ns. heitetty ulos kotoa. Jonkin aikaa kavereiden luona asuttuaan nuori hakeutui turvatalolle. Nuoren asuminen ensiasunnossa oli myös saattanut päättyä häätöön vähäisten arkielämän taitojen vuoksi. Kohtaan muut syyt kirjattiin mm. koulukiusaaminen, nuoren seksuaalisen identiteetin pohdinnat ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Taulukko 3: Tulosyyt 2014 Kuka ohjasi turvatalolle? Sosiaalitoimen ohjaamana turvataloon saapuneiden nuorten osuus kaikista tulijoista säilyi samana kuin edellisenä vuonna (40 %). Koulun (opettajat, koulukuraattorit, terveydenhoitajat) ohjaamien nuorten määrä kasvoi ollen 16 % (12 %). Erityisen paljon koulun ohjaamana saapui nuoria turvataloon Espoossa (26 %) ja Vantaalla (24 %). Näissä turvataloissa nuorten ikäjakauma oli myös tasainen. Näyttäisi siltä, että koulun kautta tavoitetaan erityisesti nuorempia ikäluokkia. 7

8 Taulukko 4: Turvataloon ohjaava taho Minne nuori lähti turvatalolta? Kriisimajoituksesta kotiin tai muun lähiyhteisön luo palasi 73 % (71 %) nuorista. Omaan tai tukiasuntoon muutti 9 % (10 %) nuorista ja saman verran sijoitettiin laitokseen. Taulukko 5: Minne nuori lähti turvatalolta 8

9 Itsenäistymisen tuki Itsenäistymisen tukitoimintaa toteutettiin kolmella paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella ja Espoossa. Palvelun piirissä oli 74 nuorta joista Espoossa oli 18 nuorta, Helsingissä 26, Tampereella 24 ja Vantaalla 6. Kertomusvuonna tukiprosessien lähtötilanteissa korostuivat nuorten elämänhallinnassa pitkään jatkuneet vaikeudet, näköalattomuus tulevaisuuden suhteen, ristiriidat perheessä, turvallisten aikuiskontaktien vähyys, mielenterveysongelmat, taloudelliset vaikeudet, asunnottomuus, yksinäisyys sekä elämän tavoitteiden hahmottamattomuus. Myös vanhempien päihdeongelmat näyttäytyivät vahvempana kuin aikaisempina vuosina. Työskentelyssä käytettiin työmenetelminä yksilö-, perhe- ja verkostotyötä sekä toiminnallisuutta. Tuki räätälöitiin aina yksilökohtaisesti, kunkin nuoren tarpeita vastaavaksi. Keskeistä tuessa olivat viikoittaiset yksilötapaamiset, rinnalla kulkeva työote, viranomaisverkoston kokoaminen ja toiminnan koordinointi sekä nuorten osallistaminen. Työntekijöiden lisäksi Itsenäistymisen tuessa toimi vaihteleva määrä vapaaehtoistyöntekijöitä toimien tukihenkilöinä sekä ohjaten erilaisia toiminnallisia ryhmiä. Osa itsenäistyvistä nuorista yöpyi säännöllisesti turvatalolla tuen aikana. Tavoitteina olivat mm. turvallisten aikuiskontaktien lisääminen nuoren elämässä ja tuen tiivistäminen. Tukiprosesseissa kiinnitettiin erityistä huomiota nuorten perustarpeisiin sekä arjen rakenteiden muodostumiseen ja elämänhallintaan. Espoossa Itsenäistymisen tukitoiminta käynnistettiin kertomusvuoden alussa yhden työntekijän voimin. Jo ensimmäisenä toimintavuonna havaittiin, että toiminnalle on tarvetta. Mukaan toimintaan olisi ollut tulossa enemmän nuoria kun siihen voitiin ottaa. Havaittiin, että Espoossa oli joukko nuoria, jotka syystä tai toisesta ovat lähteneet kotoa täysiikäistymisen kynnyksellä ilman minkäänlaista suunnitelmaa. Nuoret majoittuivat yleensä kavereiden luona ja majoitus saattoi vaihtua joka yö. Nämä nuoret olivat vakavan syrjäytymisuhan alla. Heidän oli vaikea hoitaa asioitaan johtuen sekä asunnottomuudesta että vähäisistä elämänhallintataidoista. Nuorten epävakaa tilanne myös altisti heidät erilaisille hyväksikäyttäjille. Usein kontakti perheeseen oli myös katkennut. Tilanteen vuoksi toiminnalle haettiin lisäresursseja RAY:ltä vuodelle 2015, mutta niitä ei saatu. Viikkopäivystys ja valmius Internetissä Turvatalot tarjosivat myös valtakunnallista keskustelu- ja kriisiapua Tukinet-portaalissa toimivan nuorten chatin kautta. Toiminta on myös osa Suomen Punaisen Ristin valmiutta. Nuoria koskevan valtakunnallisen tapahtuman tai onnettomuuden sattuessa turvatalot voivat vapaaehtoisvoimin nopeasti jalkautua Internetiin. Yhtään tällaista kriisichattiä ei ollut tarpeen järjestää kertomusvuoden aikana. Chatissä päivystettiin kaksi kertaa viikossa vaihtuvin teemoin. Ne vaihtelivat koulukiusaamisesta ja muista ihmissuhdepulmista muun muassa aikuiseksi kasvamiseen, ystävyyteen, seurusteluun ja pelkoihin. Tiistaisin ja torstaisin päivystys järjestettiin klo ja lisäksi jokaisen kuun viimeisenä perjantaina päivystettiin klo Lisäksi järjestettiin chattejä esimerkiksi ystävänpäivänä ja joulupäivänä. Nuoret osallistuivat keskusteluun nimimerkillä. Päivystyksestä vastasivat tehtävään koulutetut vapaaehtoiset työntekijöiden tuella. Chattejä järjestettiin vuoden aikana 99 kertaa ja niissä oli 1016 osallistujaa. Eri nuoria mukana keskusteluissa oli 169. Näpistyskeskustelut Turussa ja Vantaalla Vuoden aikana näpistyskeskusteluja käytiin turvataloissa Turussa ja Vantaalla. Näissä keskusteluissa tavattiin sosiaali- ja terveystoimen valtuuttamina alle 15-vuotiaat myymälänäpistyksestä ensi kertaa kiinni jääneet nuoret. Varhaisella ja nopealla puuttumisella pyrittiin ehkäisemään näpistyskierteen syntyminen ja kartoittamaan perheen muu avun tarve. Nuoren huoltajat olivat aina mukana tapaamisissa. Turussa keskustelut jatkuivat läpi koko vuoden, mutta turvatalolla Vantaalla vuonna 2012 alkanut näpistyskeskustelutoiminta päättyi kesäkuussa Syynä tähän oli kunnan omien viranomaisten, lähinnä poliisin, oman toiminnan kehittäminen, joten tapahtunutta näpistystä oli kai- 9

10 kissa perheissä jo käsitelty siinä vaiheessa kun kutsu turvatalolle tavoitti perheen. Tästä johtuen kaikki perheet eivät enää halunneet saapua keskusteluun. Vantaalla keskusteluihin kutsuttiin 62 perhettä, joista paikalle tuli 26. Turussa keskusteluissa kävivät melkein kaikki kutsutut perheet (95 %), yhteensä 58 perhettä. Näpistyskeskustelun yhteydessä selviteltiin myös nuoren ja hänen perheensä elämän kokonaistilannetta. Puhuttiin lapsen tai nuoren koulunkäynnistä, harrastuksista ja kavereista, perheen vuorovaikutuksesta, vanhempien jaksamisesta, toimeentulosta, asumisesta jne. Tarvittaessa perheelle ja nuorelle annettiin uusia keskusteluaikoja turvatalolle tai ohjattiin muiden palvelujen piiriin. Näpistyskeskustelujen myötä tavoitettiin turvatalojen nuorimmat asiakkaat, joten toiminta oli hyvin ennaltaehkäisevää. Taulukko 6: Näpistyskeskusteluihin osallistuneet lapset ja nuoret Turussa Pojat Tytöt Yht Alle 10 v v. 14 v. Läheisneuvonpidon koordinointi Turussa Läheisneuvonpidon asiakkuuksia oli kertomusvuonna 18 kpl ja läheisneuvonpito- ja seurantakokouksia järjestettiin 20 kpl. Tämän lisäksi järjestettiin toimeksianto- ja verkostotapaamisia. Kotikäyntejä perheisiin tehtiin yhteensä 40 kpl. Toimintaan osallistuneet perheet olivat sekä lastensuojelun avo- että sijaishuollon asiakkaita. Perheissä oli lapsia yhteensä 25, joista 12 poikaa ja 13 tyttöä. Kokemukset neuvonpidoista olivat positiivisia ja niistä koettiin saaneen merkittävää hyötyä. Kaikissa kokouksissa luotiin selkeät suunnitelmat perheen tukemiseksi ja sosiaalityöntekijät saivat perheiltä tärkeää informaatiota työnsä pohjaksi. Lastensuojelun työntekijät olivat tyytyväisiä siihen, että asiakasperheiden tilanteisiin ehdittiin perehtyä kunnolla ja ongelmien lisäksi keskityttiin myös perheiden voimavaroihin. Perheet kokivat tulleensa kuulluiksi ja saaneensa osakseen arvostusta. He ovat myös kokeneet läheisten keskinäisen vuorovaikutuksen parantuneen ja ristiriitojen vähentyneen. Ystävätoiminta ja Yhteisvastuu nuoresta -hanke Vuonna 2011 alkaneen Yhteisvastuu nuoresta -hankkeen tavoitteena oli vähentää nuorten yksinäisyyttä. Hankkeessa toimivat yhteistyössä Suomen Punaisen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliito, Suomen Mielenterveysseura ja Evankelisluterilaisten seurakuntien nuoriso- ja rippikoulutyö. Pilottipaikkakuntia olivat Helsinki, Turku, Oulu ja Kuopio. Hankkeen rahoittajana toimi Yhteisvastuukeräys Punaisessa Ristissä hanketta koordinoitiin turvatalojen kautta. Hanke päättyi vuoden 2014 lopussa. 10

11 Punaisen Ristin oman osahankkeen tavoitteena oli erityisesti kehittää vapaaehtoistoimintaan perustuvia toimintamalleja nuorten yksinäisyyden ehkäisyyn ja siten tarjota nuorille ikäkauden mukaisia ystävyyssuhteita. Hankkeen perustoimintoihin kuului kahdenvälisen ja ryhmämuotoisen Nuori nuorelle -ystävätoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen. Vuoden 2014 aikana kehitettiin hankepilottien kokemusten pohjalta malli ja opas Nuori nuorelle -ystävätoimintaan. Marraskuussa 2014 järjestettiin hankkeen loppuseminaari. Seminaarissa julkaistiin valtakunnallisen hankeryhmän kokoamat vaikuttamistyön teesit nuorten yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Teeseissä painotettiin lasten parissa työskentelevien osaamista, vanhempien asemaa ja vapaaajan harrastusten merkitystä nuorten yksinäisyyden ehkäisemisessä. Nuorten turvatalot toteuttivat nuorten ystävätoimintaa vuonna 2014 pilottipaikkakunnilla Helsingissä ja Turussa, mutta myös pilottipaikkakuntien ulkopuolisina toimijoina Espoossa ja Tampereella. Turvataloissa kehitettiin hankkeen aikana nuorten ystävätoimintaa etenkin nuorten ryhmätoimintana. Turvatalojen toteuttama kahdenvälinen ystävätoiminta oli pienimuotoista tukihenkilötoimintaa, jossa kokenut turvatalojen vapaaehtoinen on tukenut ja tavannut esimerkiksi itsenäistymisvaiheessa olevaa nuorta. Turvataloilla ryhmiä käynnistettäessä havaittiin, että niihin osallistuvilla nuorilla oli aikaisemmin ollut hyvin vähän harrastuksia. Nuoret olivat myös kokeneet yksin harrastusten pariin lähtemisen vaikeaksi. Ryhmätoimintojen kautta nuoret saivat luonnollisia, ikäkaudenmukaisia sosiaalisia kontakteja. Osa ryhmistä oli kaikille nuorille avoimia, osa tietyille nuorille suunnattuja suljettuja ryhmiä. Esimerkkejä turvatalojen ryhmistä ovat musiikki-, kuvataide-, talli- ja yhteiseen ruuanlaittoon keskittyvä Syömään! -ryhmä Nuorten turvatalossa Tampereella. Espoossa Nuorten turvatalo on toteuttanut maahanmuuttajapojille toimintaryhmän yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Yhteensä turvatalojen ystävätoimintaan osallistui kertomusvuoden aikana 85 nuorta. Eri ryhmiä oli 14 ja ne kokoontuivat yhteensä 171 kertaa. Kaupunkileiri vakiinnutettiin osaksi turvatalon ryhmätoimintoja Tampereella. Se on tarkoitettu vuotiaille nuorille ja siinä yhdistyvät niin vertaistuki kuin ystävätoimintakin. Kertomusvuonna ryhmässä mukana oli neljä poikaa. Edellisen kaupunkileirin tapaan pojat tulivat kerran kuukaudessa, yhteensä 10 kertaa, turvatalolle viettämään aikaa ohjatuissa olosuhteissa. Nuorten turvatalot tukivat lisäksi valtakunnallista Punaisen Ristin nuorten ystävätoiminnan kehitystä tarjoamalla kriisipäivystystä sekä koulutusta osastojen ystävätoiminnan vapaaehtoisille. Osastoissa ja piireissä kehitettiin ja toteutettiin sekä kahdenvälistä että ryhmämuotoista Nuori nuorelle -toimintaa. Kahdenvälisessä ystävätoiminnassa ystävää kaipaava nuori saa itselleen nuoren, koulutetun ystävän. Nuoret ja vapaaehtoiset ovat vuotiaita. Oulun piirin ja Oulun osaston Lähekkönää messiin? -hanke oli pääsääntöisesti kahdenvälistä ystävätoimintaa. Lisäksi vapaaehtoisille järjestettiin säännöllisesti suunnittelu-, vertais- ja virkistystapaamisia. Savo-Karjalan piirin ja Kuopion osaston Kaveriksi! -hankkeessa toteutettiin kahdenvälistä ja ryhmämuotoista Nuori nuorelle -toimintaa. Lisäksi vapaaehtoisille ystäville järjestettiin säännöllisesti vertaistukeen ja virkistykseen tähtäävää vapaaehtoisteniltaa. Ruotsinkielistä nuorten ystävätoimintaa toteutettiin Turussa Turunmaan piirin ja Paraisten osaston Kompisgruppen -ryhmätoiminnassa. Ryhmäystävätoiminta on suunnattu yläkouluikäisille nuorille, jotka ovat yksinäisiä tai muuten tuen tarpeessa olevia. Yhteensä Punaisen Ristin pilottiosastojen ja -piirien ystävätoimintaan osallistui vuoden 2014 aikana 37 yksinäisyyttä kokevaa nuorta. Ryhmiä oli yhteensä 4 kappaletta. Vapaaehtoisia Nuori nuorelle -ystävätoiminnassa oli 36. Vuonna 2014 Nuori nuorelle -ystävätoiminta oli alkanut tai käynnistymässä hankepilottien lisäksi Pohjois-Helsingin, Joensuun, Turun, Kuusankoski-Kouvolan ja Härmälä-Herttoniemen osastoihin sekä Satakunnan, Helsingin ja Uudenmaan sekä Lapin piireihin. Näissä osastoissa tavoitettiin vuonna 2014 lisäksi noin 89 yksinäistä nuorta ja 63 koulutettua vapaaehtoista. Osalle toimijoista myönnettiin Yhteisvastuu nuoresta -hankkeesta pieniä käynnistämis- ja kehittämistukia. 11

12 Kouluyhteistyö Tiivistä kouluyhteistyötä tehtiin ja kehitettiin edelleen kaikissa turvataloissa. Mannerheimin lastensuojeluliiton tukioppilaat vierailivat turvataloissa. Vierailujen tarkoituksen oli perehdyttää tukioppilaat toimintaan siten, että he pystyvät ohjaamaan apua tarvitsevia nuoria turvataloihin. Muitakin koululais- ja opiskelijaryhmiä otettiin vastaan, mm. sosionimi- ja lähihoitajaopiskelijoita. Turvataloista jalkauduttiin myös kouluihin erilaisiin tapahtumiin ja vanhempainiltoihin. Erilaisia koulutoimen yhteistyökumppaneita tavattiin ahkerasti, mm. hallinnollista ja opetushenkilökuntaa, koulukuraattoreita ja terveydenhoitajia. Kouluihin lähetettiin myös esittely- ja aamunavausmateriaalia. Espoossa kehitettiin yhdessä Ruusutorpan koulun ja Leppävaaran lastensuojelun kanssa varhaisen puuttumisen malli, jonka myötä asiakkaita ohjautui turvatalon palveluiden piiriin. Mallin tarkoituksena on nimensä mukaisesti tavoittaa nuoret silloin kun pulmat ovat vielä pieniä. Vantaalla yhteistyö Ammattikorkeakoulu Laurean kanssa jatkui. Yhteensä 18 sosionomiopiskelijaa suoritti turvatalolla opintokokonaisuuden Lapsen ja perheen hyvinvoinnin vahvistaminen. Opiskelu muodostui turvatalon järjestämästä perhetyönkoulutuksesta ja vapaaehtoistyöskentelystä turvatalolla. Vapaaehtoiset ja henkilökunta Kertomusvuoden aikana turvataloilla työskenteli 254 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Heidän päätehtävänään oli toimia työntekijän työparina turvatalon kriisimajoituksessa iltaisin ja öisin. Moni vapaaehtoinen työskenteli tämän lisäksi muissakin turvatalon vapaaehtoistehtävissä. He päivystivät Tukinetissä, vetivät nuorten ryhmiä ja toimivat ystävinä tai tukihenkilöinä nuorille. Osa vapaaehtoisista oli käytettävissä tarvittaessa nuorten tukiopettajina. Vapaaehtoiset osallistuivat myös turvatalotoiminnasta tiedottamiseen henkilökunnan rinnalla ja osallistuivat esim. kouluvierailuihin tai messutapahtumiin. Suurin osa vapaaehtoisista oli tehnyt vapaaehtoistyötä turvatalolla jo pitkään ja oli sitoutunut tehtäviinsä. Mukana oli kuitenkin myös vapaaehtoisia, joiden oli oman elämäntilanteensa vuoksi hankalaa sitoutua säännöllisiin työvuoroihin. He olivat kuitenkin pyydettäessä käytettävissä lyhyelläkin varotusajalla. Vapaaehtoisia koulutettiin niin yhteisillä kuin turvatalokohtaisillakin kursseilla. Heille tarjottiin mm. ensiapu- ja henkisen tuen kurssit, ja heille järjestettiin tapaamisia ja työnohjausta. Vapaaehtoiset osallistuivat myös suurella joukolla Punaisen Ristin yleiskokoukseen kesäkuussa Turussa. Turvatalossa Vantaalla käynnistettiin vapaaehtoisten perhetyönkoulutus, jonka jälkeen vapaaehtoiset pätevöityvät käymään tavoitteellisia asiakasprosessia tukevian keskusteluja nuoren kanssa. Koulutukseen osallistui 15 vapaaehtoista. Koulutus jatkuu vuoden 2015 puolella. Uusia vapaaehtoisia saatiin erityisesti vuoden lopussa kun Nelonen lähetti Vain elämää Goes Punainen Risti -televisiolähetyksen. Lähetyksessä esiteltiin turvatalojen toimintaa ja vapaaehtoistyötä. Myös Facebook-markkinoinnin kautta saatiin uusia vapaaehtoisia. Palkatun henkilökunnan määrä oli 37 henkilötyövuotta. Henkilökunnan vuonna 2013 alkanut perhe- ja verkostotyön dialoginen koulutus päättyi kertomusvuoden aikana. Kurssilla koulutettiin yhteensä 16 työntekijää. 12

13 Sosiaalinen tilinpäätös Nuorten turvatalojen sosiaalinen tilinpäätös valmistui ja julkaistiin kertomusvuonna. Sen tarkoituksena oli koota tietoja turvatalojen palveluiden laadusta ja toiminnan vaikuttavuudesta nuorilta, vanhemmilta ja yhteistyökumppaneilta. Selvitimme myös mitä vapaaehtoistyö merkitsee ja mitä sen antaa vapaaehtoisjoukollemme sekä miten vaikuttavaksi palkattu henkilökunta työnsä kokee. Saamamme tulokset olivat hyviä. Sekä nuoret, vanhemmat että yhteistyökumppanit kertoivat toimintamme tehokkuudesta. Nopea ja joustava apu oli ollut avainasemassa nuorten ja perheiden elämäntilanteiden positiivisissa muutoksissa. Saatujen tulosten mukaan sekä nuorten että perheiden elämäntilanteet paranivat selvästi. Melkein kaikki arvioivat, että kotona oli tapahtunut postitiivistä kehitystä. Nuorista 82 % kertoi tästä muutoksesta parempaan ja vanhemmista 93 %. Nuoret ja vanhemmat arvioivat myös tulleensa hyvin kuulluksi tapaamisissa turvatalolla. He myös kokivat, että niissä oli käsitelty oikeita ja tärkeitä asioita. Nuorista 95 % suosittelisi turvatalopalvelua muille ja vanhemmista näin tekisivät kaikki haastatellut vanhemmat. Yhteistyökumppaneista 80 % oli sitä mieltä, että nuorten syrjäytymistä on pystytty turvatalotyöskentelyllä ehkäisemään ja että turvatalo on vastaajalle tärkeä yhteistyökumppani. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että turvatalojen palveluja tarvitaan ja 80 % vastaajista oli sitä mieltä, että ne tuotetaan luotettavasti ja ammattitaidolla. Vapaaehtoiset kertoivat voivansa vaikuttaa nuorten hyvinvointiin (88 %) ja saavansa näin sisältöä elämäänsä (96 %). He kokevat myös, että turvatalotyöllä on yhteiskunnallista merkitystä (91 %). Kaikki palkatut työntekijät olivat sitä mieltä, että turvataloissa tehtävällä työllä on vaikutusta nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Apua on kyetty antamaan välittömästi ja asiakkaita on kohdeltu kunnioittavasti. Työyhteisöissä koettiin olleen myös työtoveria arvostava ilmapiiri, jossa Punaisen Ristin periaatteet toteutuivat. Sosiaalinen tilinpäätös on saatavana erillisenä painotuotteena ja myös sähköisenä versiona. Tiedotus Elokuussa 2014 Punaisen Ristin viestinnässä aloitti testamenttilahjoituksen turvin turvataloihin keskittynyt puolipäivänen tiedottaja. Tämä mahdollisti turvatalojen viestinnän kehittämisen ja suunnittelun, johon sisältyi näkyvyys järjestön sisällä ja sosiaalisessa mediassa, turvatalojen viestinnän koordinoiminen ja aineistotuotanto. Jokaisella turvatalopaikkakunnalla osallistuttiin aktiivisesti erilaisiin nuorisotapahtumiin yhteistyössä kunnan nuorisotoimen tai eri koulujen kanssa. Turvatalot Vantaalla ja Turussa täyttivät 20 vuotta ja juhlien yhteydessä saatiin paljon julkisuutta. Lisäksi Vantaan turvatalo sai kaupungin Hyvis -palkinnon, jonka perusteluissa mainittiin seuraavaa: Turvatalon lämminhenkinen ja erittäin osaava väki auttaa nuoria ja heidän perheitään elämän vaikeissa tilanteissa. Palvelussa yhdistyvät vapaaehtoisten ja ammattilaisten saumaton yhteistyö. Turvatalolle on helppo tulla. Ratkaisukeskeinen työote perustuu aitoon kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Apua saa välittömästi ja se räätälöidään asiakkaan tilanteen ja tarpeiden mukaan. Turvatalot saivat valtakunnallista näkyvyyttä Vain elämää goes Punainen Risti -televisiolähetyksellä, jossa esiteltiin Punaisen Ristin kotimaan toimintaa. Lähetyksessä Anna Abreu tutustui Nuorten turvataloon Vantaalla ja hyppäsi illaksi turvatalon vapaaehtoisen saappaisiin. 13

14 Yleinen huoli suomalaisnuorten hyvinvoinnista näkyy selvästi kiinnostuksena Nuorten turvatalojen toimintaan. Turvatalot ovat olleet toimintavuoden aikana useaan otteeseen esillä omissa paikallismedioissaan. Yhteistyökumppanit ja tukijat Nuorten turvataloilla työskenneltiin kiinteässä yhteistyössä muiden nuorta ja perhettä auttavan ja tukevan paikallisen verkoston kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat kunnan sosiaali- ja terveystoimi sekä koulutoimi. Erityisen paljon yhteistyötä tehtiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja kriisipäivystyksen kanssa. Näiden palveluiden kautta ohjautui asiakkaita turvataloille ja yhteistyötä tehtiin liittyen yksittäisten nuorten auttamiseen, mutta myös toiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös nuorten psykososiaalisia palveluita tuottavien eri organisaatioiden kanssa yhteisten asiakkaiden auttamiseksi. Nuorisotoimen kanssa tehtävä yhteistyö keskittyi pääasiassa tiedottamiseen liittyviin kysymyksiin, mutta erityisnuorisotyö toimi myös yhteistyökumppanina nuorten asiakasprosesseissa. Nuoren ensiasumiseen liittyvää yhteistyötä tehtiin mm. Nuorisoasuntoliiton kanssa ja Espoon Asuntojen kanssa. Jokaisella turvatalolla oli omat keskeiset paikalliset kolmannen sektorin yhteistyökumppaninsa. Turussa tehtiin kiinteään yhteistyötä Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestö ry:n kanssa mm. Murkkuneuvola -hankkeessa. Vantaalla kolmannen sektorin toimijat muodostavat yhdessä kaupungin toimijoiden kanssa alueellisia, säännöllisesti kokoontuvia yhteistyöryhmiä joissa turvatalo toimi aktiivisesti. Tampereella osallistuttiin Setlementti Naapurin VÄLITÄ -hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn. Helsingissä kehitettiin yhdessä Punaisen Ristin Helsingin-Uudenmaan piirin kanssa nuorten ystävätoimintaa. Työn tukena ja tärkeänä tiedottamisen kanavana toimivat Tampereella ja Turussa kokoontuvat nk. turvatalon yhteistyöryhmät. Ryhmän tapaamiseen osallistuvat laajasti kaikki paikalliset sekä kunnalliset että kolmannen sektorin toimijat ja tapaamisissa välitetään tietoa sekä turvatalon toiminnasta että nuorten sen hetkisistä elinoloista ko. kaupungissa. Aktiivisen verkostoitumisen tärkeänä tavoitteena oli lisätä ammattilaisten tietoutta turvatalojen palveluista ja siten mahdollistaa nuoren mahdollisimman sujuva ja varhainen saapuminen turvatalon palvelujen piiriin. Yhteistyöverkostojen edustajat olivat myös aktiivisesti mukana nuorten ja perheiden tukemisessa osallistumalla työskentelyyn erilaisissa tapaamisissa ja neuvotteluissa. Turvatalojen toimintaa tukivat taloudellisesti Raha-automaattiyhdistys ja turvatalojen kotikunnat. Monivuotiset tukijat Accenture ja Canon tukivat toimintaa edelleen. Turvatalot saivat myös lahjoituksia muilta yhteisöiltä, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Lukuisat yritykset myös lahjoittivat joululahjarahansa Nuorten turvataloille Suomen Punaisen Ristin keskustoimiston varainhankintayksikön lähettämien yrityskirjeiden innostamina. 14

15 Yhteenveto Vuoden 2014 aikana Nuorten turvatalot onnistuivat tavoittamaan entistä suuremman joukon avun tarpeessa olevia nuoria ja heidän perheitään ja palvelemaan heitä aiempaa monipuolisemmin. Turvatalojen tarjoaman ennaltaehkäisevän avun tehokkuudesta kertoo se, että 82 % asiakkaista palasi turvatalolta kotiin, omaan tai tukiasuntoon tai suunnitellusti lähiyhteisönsä luo. Myös asiakkaiden palautteet puhuivat lähes yksimielisesti onnistuneen turvatalotyön puolesta: yli 95 % kaikista turvatalojen haastattelemista asiakkaista suosittelisivat palvelua muillekin. Vanhemmat löysivät vuoden aikana erityisen hyvin Nuorten turvatalojen tarjoaman keskusteluavun ja toimivat usein aloitteentekijöinä asiakassuhteessa. Perhe- ja verkostoneuvotteluiden avulla turvatalot pystyivät tarjoamaan vuoden aikana yhä vahvempaa tukea vanhemmille heidän kasvatustehtävässään. Sen lisäksi, että Nuorten turvatalot kykenivät tarjoamaan asiakkailleen ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen apua, palvelivat turvatalot muun muassa itsenäistymisen tuen kautta tehokkaasti myös nuoria, jotka kamppailivat pitkään jatkuneiden vaikeuksien kanssa. Yleinen kiinnostus Nuorten turvatalojen työtä kohtaan kasvoi vuoden aikana tuntuvasti. Osittain ilmiön selittää Vain elämää goes Punainen Risti -televisiolähetyksen aiheuttama valtakunnallinen huomio, jonka seurauksena turvatalot saivat lisää vapaaehtoisia ja yhteydenottoja muilta toiminnasta kiinnostuneilta tahoiltaa. Nuorten turvatalojen tunnettuus myös kasvoi selvästi vuoden aikana, mikä näkyi muun muassa edellisvuotta suurempana määränä vapaaehtoisia. Turvatalot onnistuivat jalkautumaan erityisen hyvin kouluihin, joista ohjattiin turvatalon ennaltaehkäiseviin palveluihin ennätysmäärä nuoria. Turvatalot solmivat lisäksi vuoden aikana paljon uusia yhteistyöverkostoja, joiden ansiosta turvatalotyö jatkunee vastaisuudessakin entistä tehokkaampana. Johtokunnan kokoonpano Johtokunnan kolmivuotinen toimintakausi päättyi kesäkuun yleiskokoukseen ja syksyllä valittiin uusi johtokunta seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Toimintansa päättänyt johtokunta: Pirkko-Liisa Ollila, puheenjohtaja, SPR:n varapuheenjohtaja Aino Rubini, varapuheenjohtaja, SPR:n hallituksen edustaja Sisko Lounatvuori, perhepalvelujohtaja, Helsingin kaupunki Lena Bremer, erityisasiantuntija, Suomen Mielenterveysseura Saido Mohamed, erikoissairaanhoitaja, asiantuntija, Ihmisoikeusliitto Kristiina Kumpula, pääsihteeri, SPR Johanna Andersson, sihteeri, nuoriso- ja järjestötoiminnan suunnittelija, SPR Uusi johtokunta: Otto Kari, puheenjohtaja, SPR:n varapuheenjohtaja Kristiina Kumpula, varapuheenjohtaja, pääsihteeri, SPR Eija Karine, SPR:n hallituksen jäsen Eija Warma, asianajaja, turvatalon vapaaehtoinen Sirpa Kuronen, palvelujohtaja, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Leena Suurpää, tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusverkosto Pauli Heikkinen, toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen Piiri, SPR Uusi johtokunta kokoontui kerran syksyn aikana. Esittelijänä toimi turvatalotoiminnan johtaja Erja Anttila. 15

16 16

ILOA AUTTAMISESTA. Toimintakertomus 2014. Nuorten turvatalot

ILOA AUTTAMISESTA. Toimintakertomus 2014. Nuorten turvatalot ILOA AUTTAMISESTA Toimintakertomus 2014 Nuorten turvatalot Suomen Punainen Risti 13.2.2015 1 2 Punainen Risti ylläpitää Suomessa viittä Nuorten turvataloa. Turvatalot sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

ILOA AUTTAMISESTA. Toimintakertomus 2015. Nuorten turvatalot

ILOA AUTTAMISESTA. Toimintakertomus 2015. Nuorten turvatalot ILOA AUTTAMISESTA Toimintakertomus 2015 Nuorten turvatalot Suomen Punainen Risti 3.2.2016 1 Sisältö Palvelut... 3 Turvatalokohtaiset erityispalvelut... 4 Ilmiöt ja havainnot 2015... 4 Toiminta ja tilastot...

Lisätiedot

Turvataloilla tehtävä työ perustuu ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyössä toteuttamaan työhön. Turvatalojen palvelut ovat:

Turvataloilla tehtävä työ perustuu ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyössä toteuttamaan työhön. Turvatalojen palvelut ovat: SUOMEN PUNAINEN RISTI Nuorten turvatalot T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 3 1. JOHDANTO Punainen Risti ylläpitää Suomessa viittä Nuorten turvataloa. Turvatalot sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ Tuula Antola, Kaipaus Finland Oy Tuula Colliander, Suomen Punainen Risti ry 17.9.2009 PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ PK-YRITYS & JÄRJESTÖ MIKSI MITÄ MITEN Kaipauksen kumppaneita! Logonet B2C!

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi Kouluhenkilökunta Nuoren ja perheen tukena koulussa toimivat opettajien lisäksi myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi), joiden puoleen voit kääntyä arjen pulmatilanteissa.

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Tukiperhetoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri ry. on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TUKIHENKILÖ- TOIMINTA JA LASTENSUOJELU VANTAAN MALLI

EHKÄISEVÄ TUKIHENKILÖ- TOIMINTA JA LASTENSUOJELU VANTAAN MALLI EHKÄISEVÄ TUKIHENKILÖ- TOIMINTA JA LASTENSUOJELU VANTAAN MALLI HISTORIAA - Syksyyn 2008 tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa Vantaalla järjesti vapaaehtoisten tukiyksikkö Yksikössä rekrytoitiin ja koulutettiin

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti KAMU -yhteistyö Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit Toiminta - alue Toiminta- alueeseen kuuluu Savo Karjalan piirin alueella 51 paikallista osastoa Kaakkois Suomen piirin alueella 22 osastoa Yhteensä

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Sosiaalinen tilinpäätös

Sosiaalinen tilinpäätös Sosiaalinen tilinpäätös Johdanto 3 9 Nuorten turvatalot nuorten ja perheiden tukena 3 Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminta 7 Sosiaalinen tilinpäätös mallin esittely 9 Nuorten turvatalojen sosiaalisen

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot