ILOA AUTTAMISESTA. Toimintakertomus Nuorten turvatalot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILOA AUTTAMISESTA. Toimintakertomus 2014. Nuorten turvatalot"

Transkriptio

1 ILOA AUTTAMISESTA Toimintakertomus 2014 Nuorten turvatalot Suomen Punainen Risti

2 2

3 Punainen Risti ylläpitää Suomessa viittä Nuorten turvataloa. Turvatalot sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Turussa. Ne tarjoavat matalan kynnyksen apua ja tukea nuorille ja heidän perheilleen elämän erilaisissa pulmatilanteissa. Turvatalotoiminnan tarkoituksena on vastata nopeasti ja joustavasti nuorten ja perheiden tarpeisiin. Tavoitteena on ennaltaehkäisevällä työskentelyllä tukea nuoria ja heidän perheitään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja estää näin nuorten syrjäytymistä. Turvataloon voi hakeutua ilman lähetettä tai ajanvarausta, silloin kuin nuori tai joku hänen perheestään tuntee tarvitsevansa ulkopuolista apua. Mikään pulma ei ole liian pieni. Oma halu ja tarve elämän solmukohtien avaamiseen riittävät. Asiakkuus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja avun saa välittömästi ilman jonotusta. Nuorelle ja hänen perheelleen palvelut ovat maksuttomia. Turvatalojen työskentelyä ohjaavat Punaisen Ristin seitsemän periaatetta: inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yleismaailmallisuus, ykseys. Palvelut Kriisityö: kriisivastaanotto ja -majoitus Turvataloissa tarjotaan nopeaa, matalan kynnyksen apua nuorille ja perheille kriisi- ja pulmatilanteissa. Tarvittaessa nuorta ja perhettä ohjataan tarpeenmukaisten muiden palvelujen pariin. Turvataloilla on myös mahdollista yöpyä tilapäisesti. Kriisimajoituspaikkoja on yhteensä 31 kpl (Helsingissä 7, Espoossa 6, Vantaalla 7, Tampereella 6 ja Turussa 5). Perhehuonetoiminta Perhehuonetoiminta on turvatalolla tehtävää avotyötä. Perhehuonetoiminnan keskustelupalvelut on tarkoitettu nuorelle, vanhemmille ja muille perheenjäsenille. Itsenäistymisen tuki Palvelu on tarkoitettu nuorille jotka tarvitsevat perheen ulkopuolista tukea itsenäistymisessään. Yksilöllisesti räätälöity itsenäistymisen tuki on tiivistä ja tavoitteellista. Perhe- ja verkostotyö on oleellinen osa tuen sisältöä. Palvelun tavoitteena on, että nuori kykenee asumaan itsenäisesti peruspalvelujen varassa. Ystävätoiminta Ystävätoimintaa toteutetaan turvataloilla pääsääntöisesti ryhmätoimintana. Toiminnan tarkoituksena on tarjota nuorille ikäkaudenmukaisia sosiaalisia kontakteja, lisätä nuorten hyvinvointia ja ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Turvataloilta nuori voi saada myös henkilökohtaisen ystävän, tukihenkilön tai kummin. Viikkopäivystys ja valmiustoiminta internetissä Toiminnan tarkoituksena on kohdata ja auttaa nuoria verkossa. Turvatalojen vapaaehtoiset päivystävät kaksi kertaa viikossa ja jokaisen kuukauden viimeisenä perjantaina Kriisikeskus Tukinetissä (tukinet.net). Päivystyksen tarkoituksena oli paitsi tarjota ohjattu, turvallinen ja luotettava keskustelufoorumi nuorille, myös ylläpitää turvatalojen valmiutta jalkautua internetiin nuoria koskettavan valtakunnallisen kriisin sattuessa. 3

4 Puhelinneuvonta Turvatalot antavat apuaan myös puhelimitse niin nuorille, vanhemmille kuin yhteistyökumppaneillekin. Turvatalon työntekijän tavoittaa puhelimitse arkisin vuorokauden ympäri ja viikonloppuisin Turvatalokohtaiset erityispalvelut Näpistyskeskusteluja (Turku, Vantaa) järjestetään silloin, kun alle 15-vuotias nuori jää ensimmäistä kertaa näpistyksestä kiinni. Näpistyskeskustelut järjestetään yhdessä nuoren huoltajien kanssa. Varhaisella ja nopealla puuttumisella ensimmäiseen näpistelyyn pyritään ehkäisemään näpistyskierteen ja muiden ongelmien syntyminen. Lisäksi pyritään selvittämään perheen muun avun tarve. Läheisneuvonpito (Turku) on yhteisöllinen menetelmä, jolla etsitään ratkaisuja lastensuojelun asiakkaan ongelmiin. Neuvonpidossa lapsen tai nuoren perhe ja läheiset sekä viranomaiset kokoontuvat keskustelemaan ja suunnittelemaan, kuinka lapsen hyvä hoito ja kasvu turvataan. Tavoitteena on saada aikaan konkreettinen suunnitelma lapsen ja hänen perheensä auttamiseksi. Läheisneuvonpidon avulla tehdään perheenjäsenten ja perheen läheisten voimavarat näkyviksi. Työskentelyn painopiste on tulevaisuudessa ja ratkaisujen etsimisessä, ei niinkään ongelmien syiden etsinnässä. Turussa Nuorten turvatalo koordinoi kaupungin rahoittamaa läheisneuvonpitoa. Ilmiöt ja havainnot 2014 Perheen sisäisen vuorovaikutuksen pulmat Aikaisempien vuosien tapaan nuoret ja perheet etsivät turvataloilta ulkopuolista tukea perheen sisäisiin vuorovaikutuksen pulmiin. Nuoren hakeutuessa turvatalolle keskusteluyhteys vanhempien kanssa saattoi olla hyvin heikko tai sitä ei ollut ollenkaan. Kiire ja kohtaamattomuus olivat kärjistäneet perhe-elämää pahimmillaan jopa väkivaltaisiin ylilyönteihin. Vuorovaikutuksen pulmiin haettiin apua erityisesti turvatalon tarjoamasta perhetyöstä. Monesti nuoren toiveena oli yhteinen aika vanhempien kanssa. Vanhemmuuden tukeminen Vanhemmat olivat usein aloitteentekijöinä asiakkuuden aloituksessa ja vanhemmuuteen liittyvät keskustelut ovatkin lisääntyneet tapaamisissa turvataloilla. Vanhemmat kokivat tarvitsevansa vahvaa tukea kasvatustehtävässään. Erityisesti rajojen asettaminen nuorelle ja niistä kiinnipitäminen oli aihe, joka toistui tapaamisissa usein. Vanhemmissa herättivät huolta mm. nuoren poissaolot koulusta, sosiaalisen median rooli nuoren elämässä, nuoren kaveripiirin muuttuminen sekä kannabiksen käytön yleistyminen. Vanhempien omaa jaksamista verottivat muun muassa kiire työelämässä, taloudelliset huolet ja työttömyyden pelko. Keskusteluissa eroperheiden vanhempien kanssa nousi usein esiin myös vaikeudet sopia keskenään nuoreen liittyvistä asioista ilman, että eroon liittyvät kipeät asiat hankaloittivat keskustelua. Vanhempien uusi seurustelusuhde oli usein nuorille vaikeaa hyväksyä. Uusperheet hakivatkin tukea perhe-elämän toimivuuteen ja näissä perheissä näkyi aivan erityisesti vanhemmuuteen liittyvä tuen tarve. Perhetyölle ja erityisesti vanhempien yksilö- ja paritapaamisille oli kysyntää. Palveluohjauksen ja avun koordinoinnin tarve Turvatalolle tulleiden yhteydenottojen ja asiakkaana olevien nuorten ja heidän vanhempiensa palvelunohjaus oli edelleen yksi tärkeimmistä tehtävistä. Nuoria hakeutui turvatalolle jäätyään palveluiden ulkopuolelle oman vähäisen elämänhallintansa, jaksamattomuutensa ja tietämättö- 4

5 myytensä vuoksi. Nuoret ja heidän vanhempansa tarvitsivat neuvoja yhteiskunnan tarjoamien palveluiden ja tukien löytämisessä. Palvelunohjausta tehtiin myös puhelimitse. Monella nuorella ja perheellä oli myös useita aikaisempia hoito- tai tukikontakteja, joihin sitoutuminen saattoi olla vaikeaa. Pulmana saattoi myös olla hoitotahojen tietämättömyys toisistaan ja yhteisen tavoitteen puute. Näissä tilanteissa turvatalon roolina oli koota verkostot yhteiseen tapaamiseen ja varmistaa, että työskentelyllä oli yhteinen suunta ja nuori tuli parhaalla mahdollisella tavalla autetuksi. Nuorten kannabiskokeilut Toimintakertomusvuonna näkyi kannabiskokeilujen lisääntyminen nuorten keskuudessa Helsingissä ja Tampereella. Asenteet niin kokeiluja kuin käyttöäkin kohtaan olivat entistä myönteisempiä. Kokeilut yleistyivät entistä nuorempien, alle 15-vuotiaiden, kohdalla ja käyttö säännöllistyi erityisesti täysi-ikäisten nuorten keskuudessa. Tampereella havaittiin myös, että nuorten oli myös aiempaa vaikeampaa sitoutua päihteettömyyteen asuessaan turvatalolla. Mielenterveyspulmat Viime vuosina näkynyt psykiatrisessa hoitosuhteessa olevien nuorten hakeutuminen turvatalon asiakkaaksi jatkui erityisesti Helsingissä ja Tampereella, mutta myös Turussa. Nämä nuoret olivat jo jonkin hoidon piirissä, mutta se ei tarjonnut heille riittävästi apua. Turvatalon palveluja tarvittiin lisätueksi muun hoidon rinnalle. Turvatalolta annettiin apua myös nuoren koko perheelle, joka tuki perheen jaksamista nuoren sairauden aikana. Helsingissä tulosyynä oli myös psykiatrisen hoitosuhteen päättyminen ja sen aiheuttama kriisi nuoren elämässä. Nuorten mielenterveyspulmat näyttivät vaikuttavan muun muassa opiskeluiden keskeytymiseen, joka puolestaan lisäsi nuoren näköalattomuutta tulevaisuuttaan kohtaan. Nuorilla oli myös puutteita arjen taidoissa, he passivoituivat ja heidän ongelmansa kasaantuivat helposti. Vahvempaa tukea koulunkäyntiin Turvatalotyöskentelyn yhtenä lähtökohtana on taata nuoren koulunkäynnin onnistuminen. Kaikissa turvatalossa työskenneltiin yksilöllisin menetelmin nuorten koulunkäynnin mahdollistamiseksi yhteistyössä koulun ja vanhempien kanssa. Tuki saattoi olla mm. läksyissä avustamista, palveluohjausta oppimisvaikeuksiin liittyen, tukea ammatinvalinnassa ja vuorokausirytmin palauttamista normaaliksi. Erityisesti Tampereen turvatalon muutaman nuoren kohdalla tarve vahvaan tukeen koulunkäynnin tukemiseksi nousi esiin. Yhdessä vanhempien ja koulun kanssa suunniteltiin toimintamalli joka toimi hyvin. Kahden tai kolmen yön turvataloyövytyksillä viikossa nuoret saivat voimia ja motivaatiota herätä aamulla kouluun. Samalla he saivat rakennetta elämäänsä ja näin myös koulunkäynti mahdollistui. 5

6 Toiminta ja tilastot Nuorten määrä, sukupuolijakauma ja asiakkuuden kesto Yksittäisiä nuoria turvatalojen peruspalveluissa (kriisimajoitus, perhehuonetoiminta ja itsenäistymisen tuki) oli 609 (vuonna 2013 nuoria oli 526). Näpistyspuhuttelutoiminta tavoitti 84 (100) nuorta, läheisneuvonpitoa käytiin 18 (20) perheessä joissa oli yhteensä 25 (31) lasta ja nuorta, ryhmätoiminnoissa nuoria oli mukana 85 (96) Tampereen kaupunkileiriläiset mukaan lukien. Internetissä Tukinet -keskusteluissa oli 1016 (1044) osallistujaa. Nimimerkkien perusteella keskusteluihin osallistui 169 eri nuorta. Nuorten turvataloissa tavoitettiin kertomusvuonna siis yhteensä 972 nuorta. Tyttöjen osuus (63 %) oli jälleen suurempi kuin poikien. Sukupuolijakauma eri turvataloissa oli hyvin samanlainen: n. 2/3 tyttöjä ja 1/3 poikia. Helsingissä poikien osuus oli suurin (41 %). Kriisimajoituksessa asiakkuus kesti keskimäärin 12 vuorokautta (13 vrk) ja perhehuoneessa asiakkuus kesti n. 2 kk (2,5 kk). Itsenäistymisen tukea annettiin 68 (52) nuorelle ja tuki kesti keskimäärin 7 kk (10 kk). Taulukko 1: Nuorten ja kriisimajoitusvuorokausien määrä Eri nuorten määrä peruspalveluissa Kriisimajoitusvuorokaudet Kriisimajoituksen kesto vrk Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Yhteensä Ka. 12 vrk Neuvottelut Nuoren perheen, lähiyhteisön ja verkoston sitouttaminen työskentelyyn on keskeinen turvatalojen työskentelymenetelmä. Turvatalojen palvelutavoite on tarjota perheelle mahdollisuus perhetapaamiseen 48 tunnin sisällä asiakkaaksi hakeutumisesta. Kertomusvuonna tämä tavoite saavutettiin. Useimmiten perheelle pystyttiin tarjoamaan tapaamista 24 tunnin sisällä asiakkaaksi hakeutumisesta. Yhdenkään nuoren tai perheen ei tarvinnut jonottaa palveluihin. Perhe- ja verkostoneuvotteluja käytiin kertomusvuonna 2179 kertaa. Taulukko 2: Neuvottelut 2015 Neuvottelut/turvatalo Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Yhteensä Yksilöneuvottelut Perheneuvottelu Verkostoneuvottelu Yhteensä Oheisessa taulukossa yksilöneuvotteluihin ei ole laskettu nuoren kriisimajoituksessa tapahtuvaa työskentelyä ja käytäviä keskusteluja. Turun lukuja nostavat siellä käytävät näpistyskeskustelut ja läheisneuvonpidon tapaamiset. 6

7 Tulosyyt Nuoren hakeutuessa turvatalolle tulosyyn selvittämisessä pyrittiin erityiseen tarkkuuteen tulohaastattelussa. Kuitenkin eniten painoarvoa annettiin nuoren omalle arviolle tulonsa syystä ja avun tarpeestaan. Vuosittain n. puolet nuorista kertoo tulosyykseen hankalan tilanteen ja ristiriidat kotona. Kertomusvuonna näin teki 50 % nuorista ( %). Mielenterveyden pulmat olivat tulosyynä toiseksi suurin ryhmä. Nuorista 17 % ilmoitti sen tulosyykseen (vuonna %). Tulosyynä olivat yleensä nuoren omat mielenterveyden pulmat. Vain 2 % tulijoista ilmoitti tulonsa syyksi muun perheenjäsenen mielenterveyden pulmat. Erityisen paljon mielenterveyden pulmien vuoksi turvatalolle hakeutui nuoria Tampereella 36 % ja Helsingissä 21 %. Tämä selittyy erityisesti Tampereella terveystoimen vahvalla roolilla asiakasohjauksessa. Asunnottomuus tulosyynä oli merkittävä erityisesti Helsingissä (16 %) ja Vantaalla (14 %). Syitä nuorten asunnottomuuteen oli useita. Täysi-ikäinen nuori oli saattanut lähteä kotoa riitojen seurauksena täysin suunnittelematta tai hänet oli ns. heitetty ulos kotoa. Jonkin aikaa kavereiden luona asuttuaan nuori hakeutui turvatalolle. Nuoren asuminen ensiasunnossa oli myös saattanut päättyä häätöön vähäisten arkielämän taitojen vuoksi. Kohtaan muut syyt kirjattiin mm. koulukiusaaminen, nuoren seksuaalisen identiteetin pohdinnat ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Taulukko 3: Tulosyyt 2014 Kuka ohjasi turvatalolle? Sosiaalitoimen ohjaamana turvataloon saapuneiden nuorten osuus kaikista tulijoista säilyi samana kuin edellisenä vuonna (40 %). Koulun (opettajat, koulukuraattorit, terveydenhoitajat) ohjaamien nuorten määrä kasvoi ollen 16 % (12 %). Erityisen paljon koulun ohjaamana saapui nuoria turvataloon Espoossa (26 %) ja Vantaalla (24 %). Näissä turvataloissa nuorten ikäjakauma oli myös tasainen. Näyttäisi siltä, että koulun kautta tavoitetaan erityisesti nuorempia ikäluokkia. 7

8 Taulukko 4: Turvataloon ohjaava taho Minne nuori lähti turvatalolta? Kriisimajoituksesta kotiin tai muun lähiyhteisön luo palasi 73 % (71 %) nuorista. Omaan tai tukiasuntoon muutti 9 % (10 %) nuorista ja saman verran sijoitettiin laitokseen. Taulukko 5: Minne nuori lähti turvatalolta 8

9 Itsenäistymisen tuki Itsenäistymisen tukitoimintaa toteutettiin kolmella paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella ja Espoossa. Palvelun piirissä oli 74 nuorta joista Espoossa oli 18 nuorta, Helsingissä 26, Tampereella 24 ja Vantaalla 6. Kertomusvuonna tukiprosessien lähtötilanteissa korostuivat nuorten elämänhallinnassa pitkään jatkuneet vaikeudet, näköalattomuus tulevaisuuden suhteen, ristiriidat perheessä, turvallisten aikuiskontaktien vähyys, mielenterveysongelmat, taloudelliset vaikeudet, asunnottomuus, yksinäisyys sekä elämän tavoitteiden hahmottamattomuus. Myös vanhempien päihdeongelmat näyttäytyivät vahvempana kuin aikaisempina vuosina. Työskentelyssä käytettiin työmenetelminä yksilö-, perhe- ja verkostotyötä sekä toiminnallisuutta. Tuki räätälöitiin aina yksilökohtaisesti, kunkin nuoren tarpeita vastaavaksi. Keskeistä tuessa olivat viikoittaiset yksilötapaamiset, rinnalla kulkeva työote, viranomaisverkoston kokoaminen ja toiminnan koordinointi sekä nuorten osallistaminen. Työntekijöiden lisäksi Itsenäistymisen tuessa toimi vaihteleva määrä vapaaehtoistyöntekijöitä toimien tukihenkilöinä sekä ohjaten erilaisia toiminnallisia ryhmiä. Osa itsenäistyvistä nuorista yöpyi säännöllisesti turvatalolla tuen aikana. Tavoitteina olivat mm. turvallisten aikuiskontaktien lisääminen nuoren elämässä ja tuen tiivistäminen. Tukiprosesseissa kiinnitettiin erityistä huomiota nuorten perustarpeisiin sekä arjen rakenteiden muodostumiseen ja elämänhallintaan. Espoossa Itsenäistymisen tukitoiminta käynnistettiin kertomusvuoden alussa yhden työntekijän voimin. Jo ensimmäisenä toimintavuonna havaittiin, että toiminnalle on tarvetta. Mukaan toimintaan olisi ollut tulossa enemmän nuoria kun siihen voitiin ottaa. Havaittiin, että Espoossa oli joukko nuoria, jotka syystä tai toisesta ovat lähteneet kotoa täysiikäistymisen kynnyksellä ilman minkäänlaista suunnitelmaa. Nuoret majoittuivat yleensä kavereiden luona ja majoitus saattoi vaihtua joka yö. Nämä nuoret olivat vakavan syrjäytymisuhan alla. Heidän oli vaikea hoitaa asioitaan johtuen sekä asunnottomuudesta että vähäisistä elämänhallintataidoista. Nuorten epävakaa tilanne myös altisti heidät erilaisille hyväksikäyttäjille. Usein kontakti perheeseen oli myös katkennut. Tilanteen vuoksi toiminnalle haettiin lisäresursseja RAY:ltä vuodelle 2015, mutta niitä ei saatu. Viikkopäivystys ja valmius Internetissä Turvatalot tarjosivat myös valtakunnallista keskustelu- ja kriisiapua Tukinet-portaalissa toimivan nuorten chatin kautta. Toiminta on myös osa Suomen Punaisen Ristin valmiutta. Nuoria koskevan valtakunnallisen tapahtuman tai onnettomuuden sattuessa turvatalot voivat vapaaehtoisvoimin nopeasti jalkautua Internetiin. Yhtään tällaista kriisichattiä ei ollut tarpeen järjestää kertomusvuoden aikana. Chatissä päivystettiin kaksi kertaa viikossa vaihtuvin teemoin. Ne vaihtelivat koulukiusaamisesta ja muista ihmissuhdepulmista muun muassa aikuiseksi kasvamiseen, ystävyyteen, seurusteluun ja pelkoihin. Tiistaisin ja torstaisin päivystys järjestettiin klo ja lisäksi jokaisen kuun viimeisenä perjantaina päivystettiin klo Lisäksi järjestettiin chattejä esimerkiksi ystävänpäivänä ja joulupäivänä. Nuoret osallistuivat keskusteluun nimimerkillä. Päivystyksestä vastasivat tehtävään koulutetut vapaaehtoiset työntekijöiden tuella. Chattejä järjestettiin vuoden aikana 99 kertaa ja niissä oli 1016 osallistujaa. Eri nuoria mukana keskusteluissa oli 169. Näpistyskeskustelut Turussa ja Vantaalla Vuoden aikana näpistyskeskusteluja käytiin turvataloissa Turussa ja Vantaalla. Näissä keskusteluissa tavattiin sosiaali- ja terveystoimen valtuuttamina alle 15-vuotiaat myymälänäpistyksestä ensi kertaa kiinni jääneet nuoret. Varhaisella ja nopealla puuttumisella pyrittiin ehkäisemään näpistyskierteen syntyminen ja kartoittamaan perheen muu avun tarve. Nuoren huoltajat olivat aina mukana tapaamisissa. Turussa keskustelut jatkuivat läpi koko vuoden, mutta turvatalolla Vantaalla vuonna 2012 alkanut näpistyskeskustelutoiminta päättyi kesäkuussa Syynä tähän oli kunnan omien viranomaisten, lähinnä poliisin, oman toiminnan kehittäminen, joten tapahtunutta näpistystä oli kai- 9

10 kissa perheissä jo käsitelty siinä vaiheessa kun kutsu turvatalolle tavoitti perheen. Tästä johtuen kaikki perheet eivät enää halunneet saapua keskusteluun. Vantaalla keskusteluihin kutsuttiin 62 perhettä, joista paikalle tuli 26. Turussa keskusteluissa kävivät melkein kaikki kutsutut perheet (95 %), yhteensä 58 perhettä. Näpistyskeskustelun yhteydessä selviteltiin myös nuoren ja hänen perheensä elämän kokonaistilannetta. Puhuttiin lapsen tai nuoren koulunkäynnistä, harrastuksista ja kavereista, perheen vuorovaikutuksesta, vanhempien jaksamisesta, toimeentulosta, asumisesta jne. Tarvittaessa perheelle ja nuorelle annettiin uusia keskusteluaikoja turvatalolle tai ohjattiin muiden palvelujen piiriin. Näpistyskeskustelujen myötä tavoitettiin turvatalojen nuorimmat asiakkaat, joten toiminta oli hyvin ennaltaehkäisevää. Taulukko 6: Näpistyskeskusteluihin osallistuneet lapset ja nuoret Turussa Pojat Tytöt Yht Alle 10 v v. 14 v. Läheisneuvonpidon koordinointi Turussa Läheisneuvonpidon asiakkuuksia oli kertomusvuonna 18 kpl ja läheisneuvonpito- ja seurantakokouksia järjestettiin 20 kpl. Tämän lisäksi järjestettiin toimeksianto- ja verkostotapaamisia. Kotikäyntejä perheisiin tehtiin yhteensä 40 kpl. Toimintaan osallistuneet perheet olivat sekä lastensuojelun avo- että sijaishuollon asiakkaita. Perheissä oli lapsia yhteensä 25, joista 12 poikaa ja 13 tyttöä. Kokemukset neuvonpidoista olivat positiivisia ja niistä koettiin saaneen merkittävää hyötyä. Kaikissa kokouksissa luotiin selkeät suunnitelmat perheen tukemiseksi ja sosiaalityöntekijät saivat perheiltä tärkeää informaatiota työnsä pohjaksi. Lastensuojelun työntekijät olivat tyytyväisiä siihen, että asiakasperheiden tilanteisiin ehdittiin perehtyä kunnolla ja ongelmien lisäksi keskityttiin myös perheiden voimavaroihin. Perheet kokivat tulleensa kuulluiksi ja saaneensa osakseen arvostusta. He ovat myös kokeneet läheisten keskinäisen vuorovaikutuksen parantuneen ja ristiriitojen vähentyneen. Ystävätoiminta ja Yhteisvastuu nuoresta -hanke Vuonna 2011 alkaneen Yhteisvastuu nuoresta -hankkeen tavoitteena oli vähentää nuorten yksinäisyyttä. Hankkeessa toimivat yhteistyössä Suomen Punaisen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliito, Suomen Mielenterveysseura ja Evankelisluterilaisten seurakuntien nuoriso- ja rippikoulutyö. Pilottipaikkakuntia olivat Helsinki, Turku, Oulu ja Kuopio. Hankkeen rahoittajana toimi Yhteisvastuukeräys Punaisessa Ristissä hanketta koordinoitiin turvatalojen kautta. Hanke päättyi vuoden 2014 lopussa. 10

11 Punaisen Ristin oman osahankkeen tavoitteena oli erityisesti kehittää vapaaehtoistoimintaan perustuvia toimintamalleja nuorten yksinäisyyden ehkäisyyn ja siten tarjota nuorille ikäkauden mukaisia ystävyyssuhteita. Hankkeen perustoimintoihin kuului kahdenvälisen ja ryhmämuotoisen Nuori nuorelle -ystävätoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen. Vuoden 2014 aikana kehitettiin hankepilottien kokemusten pohjalta malli ja opas Nuori nuorelle -ystävätoimintaan. Marraskuussa 2014 järjestettiin hankkeen loppuseminaari. Seminaarissa julkaistiin valtakunnallisen hankeryhmän kokoamat vaikuttamistyön teesit nuorten yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Teeseissä painotettiin lasten parissa työskentelevien osaamista, vanhempien asemaa ja vapaaajan harrastusten merkitystä nuorten yksinäisyyden ehkäisemisessä. Nuorten turvatalot toteuttivat nuorten ystävätoimintaa vuonna 2014 pilottipaikkakunnilla Helsingissä ja Turussa, mutta myös pilottipaikkakuntien ulkopuolisina toimijoina Espoossa ja Tampereella. Turvataloissa kehitettiin hankkeen aikana nuorten ystävätoimintaa etenkin nuorten ryhmätoimintana. Turvatalojen toteuttama kahdenvälinen ystävätoiminta oli pienimuotoista tukihenkilötoimintaa, jossa kokenut turvatalojen vapaaehtoinen on tukenut ja tavannut esimerkiksi itsenäistymisvaiheessa olevaa nuorta. Turvataloilla ryhmiä käynnistettäessä havaittiin, että niihin osallistuvilla nuorilla oli aikaisemmin ollut hyvin vähän harrastuksia. Nuoret olivat myös kokeneet yksin harrastusten pariin lähtemisen vaikeaksi. Ryhmätoimintojen kautta nuoret saivat luonnollisia, ikäkaudenmukaisia sosiaalisia kontakteja. Osa ryhmistä oli kaikille nuorille avoimia, osa tietyille nuorille suunnattuja suljettuja ryhmiä. Esimerkkejä turvatalojen ryhmistä ovat musiikki-, kuvataide-, talli- ja yhteiseen ruuanlaittoon keskittyvä Syömään! -ryhmä Nuorten turvatalossa Tampereella. Espoossa Nuorten turvatalo on toteuttanut maahanmuuttajapojille toimintaryhmän yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Yhteensä turvatalojen ystävätoimintaan osallistui kertomusvuoden aikana 85 nuorta. Eri ryhmiä oli 14 ja ne kokoontuivat yhteensä 171 kertaa. Kaupunkileiri vakiinnutettiin osaksi turvatalon ryhmätoimintoja Tampereella. Se on tarkoitettu vuotiaille nuorille ja siinä yhdistyvät niin vertaistuki kuin ystävätoimintakin. Kertomusvuonna ryhmässä mukana oli neljä poikaa. Edellisen kaupunkileirin tapaan pojat tulivat kerran kuukaudessa, yhteensä 10 kertaa, turvatalolle viettämään aikaa ohjatuissa olosuhteissa. Nuorten turvatalot tukivat lisäksi valtakunnallista Punaisen Ristin nuorten ystävätoiminnan kehitystä tarjoamalla kriisipäivystystä sekä koulutusta osastojen ystävätoiminnan vapaaehtoisille. Osastoissa ja piireissä kehitettiin ja toteutettiin sekä kahdenvälistä että ryhmämuotoista Nuori nuorelle -toimintaa. Kahdenvälisessä ystävätoiminnassa ystävää kaipaava nuori saa itselleen nuoren, koulutetun ystävän. Nuoret ja vapaaehtoiset ovat vuotiaita. Oulun piirin ja Oulun osaston Lähekkönää messiin? -hanke oli pääsääntöisesti kahdenvälistä ystävätoimintaa. Lisäksi vapaaehtoisille järjestettiin säännöllisesti suunnittelu-, vertais- ja virkistystapaamisia. Savo-Karjalan piirin ja Kuopion osaston Kaveriksi! -hankkeessa toteutettiin kahdenvälistä ja ryhmämuotoista Nuori nuorelle -toimintaa. Lisäksi vapaaehtoisille ystäville järjestettiin säännöllisesti vertaistukeen ja virkistykseen tähtäävää vapaaehtoisteniltaa. Ruotsinkielistä nuorten ystävätoimintaa toteutettiin Turussa Turunmaan piirin ja Paraisten osaston Kompisgruppen -ryhmätoiminnassa. Ryhmäystävätoiminta on suunnattu yläkouluikäisille nuorille, jotka ovat yksinäisiä tai muuten tuen tarpeessa olevia. Yhteensä Punaisen Ristin pilottiosastojen ja -piirien ystävätoimintaan osallistui vuoden 2014 aikana 37 yksinäisyyttä kokevaa nuorta. Ryhmiä oli yhteensä 4 kappaletta. Vapaaehtoisia Nuori nuorelle -ystävätoiminnassa oli 36. Vuonna 2014 Nuori nuorelle -ystävätoiminta oli alkanut tai käynnistymässä hankepilottien lisäksi Pohjois-Helsingin, Joensuun, Turun, Kuusankoski-Kouvolan ja Härmälä-Herttoniemen osastoihin sekä Satakunnan, Helsingin ja Uudenmaan sekä Lapin piireihin. Näissä osastoissa tavoitettiin vuonna 2014 lisäksi noin 89 yksinäistä nuorta ja 63 koulutettua vapaaehtoista. Osalle toimijoista myönnettiin Yhteisvastuu nuoresta -hankkeesta pieniä käynnistämis- ja kehittämistukia. 11

12 Kouluyhteistyö Tiivistä kouluyhteistyötä tehtiin ja kehitettiin edelleen kaikissa turvataloissa. Mannerheimin lastensuojeluliiton tukioppilaat vierailivat turvataloissa. Vierailujen tarkoituksen oli perehdyttää tukioppilaat toimintaan siten, että he pystyvät ohjaamaan apua tarvitsevia nuoria turvataloihin. Muitakin koululais- ja opiskelijaryhmiä otettiin vastaan, mm. sosionimi- ja lähihoitajaopiskelijoita. Turvataloista jalkauduttiin myös kouluihin erilaisiin tapahtumiin ja vanhempainiltoihin. Erilaisia koulutoimen yhteistyökumppaneita tavattiin ahkerasti, mm. hallinnollista ja opetushenkilökuntaa, koulukuraattoreita ja terveydenhoitajia. Kouluihin lähetettiin myös esittely- ja aamunavausmateriaalia. Espoossa kehitettiin yhdessä Ruusutorpan koulun ja Leppävaaran lastensuojelun kanssa varhaisen puuttumisen malli, jonka myötä asiakkaita ohjautui turvatalon palveluiden piiriin. Mallin tarkoituksena on nimensä mukaisesti tavoittaa nuoret silloin kun pulmat ovat vielä pieniä. Vantaalla yhteistyö Ammattikorkeakoulu Laurean kanssa jatkui. Yhteensä 18 sosionomiopiskelijaa suoritti turvatalolla opintokokonaisuuden Lapsen ja perheen hyvinvoinnin vahvistaminen. Opiskelu muodostui turvatalon järjestämästä perhetyönkoulutuksesta ja vapaaehtoistyöskentelystä turvatalolla. Vapaaehtoiset ja henkilökunta Kertomusvuoden aikana turvataloilla työskenteli 254 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Heidän päätehtävänään oli toimia työntekijän työparina turvatalon kriisimajoituksessa iltaisin ja öisin. Moni vapaaehtoinen työskenteli tämän lisäksi muissakin turvatalon vapaaehtoistehtävissä. He päivystivät Tukinetissä, vetivät nuorten ryhmiä ja toimivat ystävinä tai tukihenkilöinä nuorille. Osa vapaaehtoisista oli käytettävissä tarvittaessa nuorten tukiopettajina. Vapaaehtoiset osallistuivat myös turvatalotoiminnasta tiedottamiseen henkilökunnan rinnalla ja osallistuivat esim. kouluvierailuihin tai messutapahtumiin. Suurin osa vapaaehtoisista oli tehnyt vapaaehtoistyötä turvatalolla jo pitkään ja oli sitoutunut tehtäviinsä. Mukana oli kuitenkin myös vapaaehtoisia, joiden oli oman elämäntilanteensa vuoksi hankalaa sitoutua säännöllisiin työvuoroihin. He olivat kuitenkin pyydettäessä käytettävissä lyhyelläkin varotusajalla. Vapaaehtoisia koulutettiin niin yhteisillä kuin turvatalokohtaisillakin kursseilla. Heille tarjottiin mm. ensiapu- ja henkisen tuen kurssit, ja heille järjestettiin tapaamisia ja työnohjausta. Vapaaehtoiset osallistuivat myös suurella joukolla Punaisen Ristin yleiskokoukseen kesäkuussa Turussa. Turvatalossa Vantaalla käynnistettiin vapaaehtoisten perhetyönkoulutus, jonka jälkeen vapaaehtoiset pätevöityvät käymään tavoitteellisia asiakasprosessia tukevian keskusteluja nuoren kanssa. Koulutukseen osallistui 15 vapaaehtoista. Koulutus jatkuu vuoden 2015 puolella. Uusia vapaaehtoisia saatiin erityisesti vuoden lopussa kun Nelonen lähetti Vain elämää Goes Punainen Risti -televisiolähetyksen. Lähetyksessä esiteltiin turvatalojen toimintaa ja vapaaehtoistyötä. Myös Facebook-markkinoinnin kautta saatiin uusia vapaaehtoisia. Palkatun henkilökunnan määrä oli 37 henkilötyövuotta. Henkilökunnan vuonna 2013 alkanut perhe- ja verkostotyön dialoginen koulutus päättyi kertomusvuoden aikana. Kurssilla koulutettiin yhteensä 16 työntekijää. 12

13 Sosiaalinen tilinpäätös Nuorten turvatalojen sosiaalinen tilinpäätös valmistui ja julkaistiin kertomusvuonna. Sen tarkoituksena oli koota tietoja turvatalojen palveluiden laadusta ja toiminnan vaikuttavuudesta nuorilta, vanhemmilta ja yhteistyökumppaneilta. Selvitimme myös mitä vapaaehtoistyö merkitsee ja mitä sen antaa vapaaehtoisjoukollemme sekä miten vaikuttavaksi palkattu henkilökunta työnsä kokee. Saamamme tulokset olivat hyviä. Sekä nuoret, vanhemmat että yhteistyökumppanit kertoivat toimintamme tehokkuudesta. Nopea ja joustava apu oli ollut avainasemassa nuorten ja perheiden elämäntilanteiden positiivisissa muutoksissa. Saatujen tulosten mukaan sekä nuorten että perheiden elämäntilanteet paranivat selvästi. Melkein kaikki arvioivat, että kotona oli tapahtunut postitiivistä kehitystä. Nuorista 82 % kertoi tästä muutoksesta parempaan ja vanhemmista 93 %. Nuoret ja vanhemmat arvioivat myös tulleensa hyvin kuulluksi tapaamisissa turvatalolla. He myös kokivat, että niissä oli käsitelty oikeita ja tärkeitä asioita. Nuorista 95 % suosittelisi turvatalopalvelua muille ja vanhemmista näin tekisivät kaikki haastatellut vanhemmat. Yhteistyökumppaneista 80 % oli sitä mieltä, että nuorten syrjäytymistä on pystytty turvatalotyöskentelyllä ehkäisemään ja että turvatalo on vastaajalle tärkeä yhteistyökumppani. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että turvatalojen palveluja tarvitaan ja 80 % vastaajista oli sitä mieltä, että ne tuotetaan luotettavasti ja ammattitaidolla. Vapaaehtoiset kertoivat voivansa vaikuttaa nuorten hyvinvointiin (88 %) ja saavansa näin sisältöä elämäänsä (96 %). He kokevat myös, että turvatalotyöllä on yhteiskunnallista merkitystä (91 %). Kaikki palkatut työntekijät olivat sitä mieltä, että turvataloissa tehtävällä työllä on vaikutusta nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Apua on kyetty antamaan välittömästi ja asiakkaita on kohdeltu kunnioittavasti. Työyhteisöissä koettiin olleen myös työtoveria arvostava ilmapiiri, jossa Punaisen Ristin periaatteet toteutuivat. Sosiaalinen tilinpäätös on saatavana erillisenä painotuotteena ja myös sähköisenä versiona. Tiedotus Elokuussa 2014 Punaisen Ristin viestinnässä aloitti testamenttilahjoituksen turvin turvataloihin keskittynyt puolipäivänen tiedottaja. Tämä mahdollisti turvatalojen viestinnän kehittämisen ja suunnittelun, johon sisältyi näkyvyys järjestön sisällä ja sosiaalisessa mediassa, turvatalojen viestinnän koordinoiminen ja aineistotuotanto. Jokaisella turvatalopaikkakunnalla osallistuttiin aktiivisesti erilaisiin nuorisotapahtumiin yhteistyössä kunnan nuorisotoimen tai eri koulujen kanssa. Turvatalot Vantaalla ja Turussa täyttivät 20 vuotta ja juhlien yhteydessä saatiin paljon julkisuutta. Lisäksi Vantaan turvatalo sai kaupungin Hyvis -palkinnon, jonka perusteluissa mainittiin seuraavaa: Turvatalon lämminhenkinen ja erittäin osaava väki auttaa nuoria ja heidän perheitään elämän vaikeissa tilanteissa. Palvelussa yhdistyvät vapaaehtoisten ja ammattilaisten saumaton yhteistyö. Turvatalolle on helppo tulla. Ratkaisukeskeinen työote perustuu aitoon kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Apua saa välittömästi ja se räätälöidään asiakkaan tilanteen ja tarpeiden mukaan. Turvatalot saivat valtakunnallista näkyvyyttä Vain elämää goes Punainen Risti -televisiolähetyksellä, jossa esiteltiin Punaisen Ristin kotimaan toimintaa. Lähetyksessä Anna Abreu tutustui Nuorten turvataloon Vantaalla ja hyppäsi illaksi turvatalon vapaaehtoisen saappaisiin. 13

14 Yleinen huoli suomalaisnuorten hyvinvoinnista näkyy selvästi kiinnostuksena Nuorten turvatalojen toimintaan. Turvatalot ovat olleet toimintavuoden aikana useaan otteeseen esillä omissa paikallismedioissaan. Yhteistyökumppanit ja tukijat Nuorten turvataloilla työskenneltiin kiinteässä yhteistyössä muiden nuorta ja perhettä auttavan ja tukevan paikallisen verkoston kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat kunnan sosiaali- ja terveystoimi sekä koulutoimi. Erityisen paljon yhteistyötä tehtiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja kriisipäivystyksen kanssa. Näiden palveluiden kautta ohjautui asiakkaita turvataloille ja yhteistyötä tehtiin liittyen yksittäisten nuorten auttamiseen, mutta myös toiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös nuorten psykososiaalisia palveluita tuottavien eri organisaatioiden kanssa yhteisten asiakkaiden auttamiseksi. Nuorisotoimen kanssa tehtävä yhteistyö keskittyi pääasiassa tiedottamiseen liittyviin kysymyksiin, mutta erityisnuorisotyö toimi myös yhteistyökumppanina nuorten asiakasprosesseissa. Nuoren ensiasumiseen liittyvää yhteistyötä tehtiin mm. Nuorisoasuntoliiton kanssa ja Espoon Asuntojen kanssa. Jokaisella turvatalolla oli omat keskeiset paikalliset kolmannen sektorin yhteistyökumppaninsa. Turussa tehtiin kiinteään yhteistyötä Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestö ry:n kanssa mm. Murkkuneuvola -hankkeessa. Vantaalla kolmannen sektorin toimijat muodostavat yhdessä kaupungin toimijoiden kanssa alueellisia, säännöllisesti kokoontuvia yhteistyöryhmiä joissa turvatalo toimi aktiivisesti. Tampereella osallistuttiin Setlementti Naapurin VÄLITÄ -hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn. Helsingissä kehitettiin yhdessä Punaisen Ristin Helsingin-Uudenmaan piirin kanssa nuorten ystävätoimintaa. Työn tukena ja tärkeänä tiedottamisen kanavana toimivat Tampereella ja Turussa kokoontuvat nk. turvatalon yhteistyöryhmät. Ryhmän tapaamiseen osallistuvat laajasti kaikki paikalliset sekä kunnalliset että kolmannen sektorin toimijat ja tapaamisissa välitetään tietoa sekä turvatalon toiminnasta että nuorten sen hetkisistä elinoloista ko. kaupungissa. Aktiivisen verkostoitumisen tärkeänä tavoitteena oli lisätä ammattilaisten tietoutta turvatalojen palveluista ja siten mahdollistaa nuoren mahdollisimman sujuva ja varhainen saapuminen turvatalon palvelujen piiriin. Yhteistyöverkostojen edustajat olivat myös aktiivisesti mukana nuorten ja perheiden tukemisessa osallistumalla työskentelyyn erilaisissa tapaamisissa ja neuvotteluissa. Turvatalojen toimintaa tukivat taloudellisesti Raha-automaattiyhdistys ja turvatalojen kotikunnat. Monivuotiset tukijat Accenture ja Canon tukivat toimintaa edelleen. Turvatalot saivat myös lahjoituksia muilta yhteisöiltä, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Lukuisat yritykset myös lahjoittivat joululahjarahansa Nuorten turvataloille Suomen Punaisen Ristin keskustoimiston varainhankintayksikön lähettämien yrityskirjeiden innostamina. 14

15 Yhteenveto Vuoden 2014 aikana Nuorten turvatalot onnistuivat tavoittamaan entistä suuremman joukon avun tarpeessa olevia nuoria ja heidän perheitään ja palvelemaan heitä aiempaa monipuolisemmin. Turvatalojen tarjoaman ennaltaehkäisevän avun tehokkuudesta kertoo se, että 82 % asiakkaista palasi turvatalolta kotiin, omaan tai tukiasuntoon tai suunnitellusti lähiyhteisönsä luo. Myös asiakkaiden palautteet puhuivat lähes yksimielisesti onnistuneen turvatalotyön puolesta: yli 95 % kaikista turvatalojen haastattelemista asiakkaista suosittelisivat palvelua muillekin. Vanhemmat löysivät vuoden aikana erityisen hyvin Nuorten turvatalojen tarjoaman keskusteluavun ja toimivat usein aloitteentekijöinä asiakassuhteessa. Perhe- ja verkostoneuvotteluiden avulla turvatalot pystyivät tarjoamaan vuoden aikana yhä vahvempaa tukea vanhemmille heidän kasvatustehtävässään. Sen lisäksi, että Nuorten turvatalot kykenivät tarjoamaan asiakkailleen ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen apua, palvelivat turvatalot muun muassa itsenäistymisen tuen kautta tehokkaasti myös nuoria, jotka kamppailivat pitkään jatkuneiden vaikeuksien kanssa. Yleinen kiinnostus Nuorten turvatalojen työtä kohtaan kasvoi vuoden aikana tuntuvasti. Osittain ilmiön selittää Vain elämää goes Punainen Risti -televisiolähetyksen aiheuttama valtakunnallinen huomio, jonka seurauksena turvatalot saivat lisää vapaaehtoisia ja yhteydenottoja muilta toiminnasta kiinnostuneilta tahoiltaa. Nuorten turvatalojen tunnettuus myös kasvoi selvästi vuoden aikana, mikä näkyi muun muassa edellisvuotta suurempana määränä vapaaehtoisia. Turvatalot onnistuivat jalkautumaan erityisen hyvin kouluihin, joista ohjattiin turvatalon ennaltaehkäiseviin palveluihin ennätysmäärä nuoria. Turvatalot solmivat lisäksi vuoden aikana paljon uusia yhteistyöverkostoja, joiden ansiosta turvatalotyö jatkunee vastaisuudessakin entistä tehokkaampana. Johtokunnan kokoonpano Johtokunnan kolmivuotinen toimintakausi päättyi kesäkuun yleiskokoukseen ja syksyllä valittiin uusi johtokunta seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Toimintansa päättänyt johtokunta: Pirkko-Liisa Ollila, puheenjohtaja, SPR:n varapuheenjohtaja Aino Rubini, varapuheenjohtaja, SPR:n hallituksen edustaja Sisko Lounatvuori, perhepalvelujohtaja, Helsingin kaupunki Lena Bremer, erityisasiantuntija, Suomen Mielenterveysseura Saido Mohamed, erikoissairaanhoitaja, asiantuntija, Ihmisoikeusliitto Kristiina Kumpula, pääsihteeri, SPR Johanna Andersson, sihteeri, nuoriso- ja järjestötoiminnan suunnittelija, SPR Uusi johtokunta: Otto Kari, puheenjohtaja, SPR:n varapuheenjohtaja Kristiina Kumpula, varapuheenjohtaja, pääsihteeri, SPR Eija Karine, SPR:n hallituksen jäsen Eija Warma, asianajaja, turvatalon vapaaehtoinen Sirpa Kuronen, palvelujohtaja, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Leena Suurpää, tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusverkosto Pauli Heikkinen, toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen Piiri, SPR Uusi johtokunta kokoontui kerran syksyn aikana. Esittelijänä toimi turvatalotoiminnan johtaja Erja Anttila. 15

16 16

ILOA AUTTAMISESTA. Toimintakertomus 2015. Nuorten turvatalot

ILOA AUTTAMISESTA. Toimintakertomus 2015. Nuorten turvatalot ILOA AUTTAMISESTA Toimintakertomus 2015 Nuorten turvatalot Suomen Punainen Risti 3.2.2016 1 Sisältö Palvelut... 3 Turvatalokohtaiset erityispalvelut... 4 Ilmiöt ja havainnot 2015... 4 Toiminta ja tilastot...

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

SUOMEN PUNAINEN RISTI Nuorten turvatalot T O I M I N T A K E R T O M U S 2010 JOHDANTO

SUOMEN PUNAINEN RISTI Nuorten turvatalot T O I M I N T A K E R T O M U S 2010 JOHDANTO SUOMEN PUNAINEN RISTI Nuorten turvatalot T O I M I N T A K E R T O M U S 2010 JOHDANTO Punainen Risti ylläpitää Suomessa viittä Nuorten turvataloa. Turvatalot sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 24.11.2016 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 2.2.2017 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu Punaisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Mitä on palokuntanuorisotoiminta?

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus

Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus www.vslapset.fi Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus Eija Heimo, kehittämispäällikkö Palveluohjaus hanke 2004-2008 Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry Lastensuojelun ajankohtaispäivä

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot