ILOA AUTTAMISESTA. Toimintakertomus Nuorten turvatalot

Transkriptio

1 ILOA AUTTAMISESTA Toimintakertomus 2016 Nuorten turvatalot 1

2 Punainen Risti ylläpitää Suomessa viittä Nuorten turvataloa. Turvatalot sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Turussa. Ne tarjoavat matalan kynnyksen apua ja tukea nuorille ja heidän perheilleen elämän erilaisissa pulmatilanteissa. Turvatalotoiminnan tarkoituksena on vastata nopeasti ja joustavasti nuorten ja perheiden tarpeisiin. Tavoitteena on ennaltaehkäisevällä työskentelyllä tukea nuoria ja heidän perheitään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja estää näin nuorten syrjäytymistä. Turvataloon voi hakeutua ilman lähetettä tai ajanvarausta silloin, kun nuori tai joku hänen perheestään tuntee tarvitsevansa ulkopuolista apua. Mikään pulma ei ole liian pieni. Oma halu ja tarve elämän solmukohtien avaamiseen riittävät. Asiakkuus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja avun saa välittömästi ilman jonotusta. Nuorelle ja hänen perheelleen palvelut ovat maksuttomia. Turvatalojen työskentelyä ohjaavat Punaisen Ristin seitsemän periaatetta: inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yleismaailmallisuus, ykseys. Ilmiöt ja havainnot vuonna 2016 Suomalaiset nuoret voivat monella mittarilla katsottuna hyvin. Nuorten yhteiskunnallinen tietotaito on kansainvälisesti katsottuna huippuluokkaa, mutta osaaminen ei käänny automaattisesti vahvaksi osallisuuden tunteeksi tai aktiiviseksi kansalaistoiminnaksi. Nuorten kiinnostus järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa kohtaan ei näytä tilastojen mukaan vähenemisen merkkejä, ei liioin kiinnostus politiikkaan. Erityisesti kiinnostus kohdistuu omaehtoiseen toimintaan ja konkreettisten asioiden puolesta toimiseen. Omaehtoisen kansalais- ja nuorisotoiminnan tukeminen on nostettu esille vuoden 2017 alussa voimaan tulleen nuorisolain keskeisiksi tavoitteiksi. Sosiaalinen liikkuvuus on itsenäisen Suomen kasvukertomuksen keskeisimpiä saavutuksia: oikeudenmukaisuuden ja sukupolvien välisen reiluuden ehto. Hyvinvointi on koko yhteiskunnan tasolla merkinnyt sitä, että nuoret ovat pystyneet liikkumaan sosiaalisesta asemasta toiseen. Sosiaalinen liikkuvuus on nykyisen nuoren ikäpolven kohdalla vähentynyt. Perhetaustalla ja asuinympäristöllä on suhteellisen paljon vaikutusta siihen, millaista elämää nuorten on mahdollista elää aikuisina. Hyvinvointiongelmat ovat vahvasti ylisukupolvisia, eivätkä hyvinvointipalvelut onnistu kuromaan eri taustoista tulevien nuorten hyvinvointieroja umpeen. Lisäksi tutkimukset osoittavat nuoren ikäpolven eriytyvän Suomessa kovaa vauhtia. Eriarvoisuus monilla mittareilla mitattuna kasautuu tietyille nuorille ja heidän perheilleen. Kyse on paitsi taloudellisista olosuhteista, myös sosiaalisista suhteista ja yhteiskunnallisen osallisuuden edellytyksistä. Esimerkiksi taloudellinen eriarvoisuus näkyy tutkimusten mukaan nuorten toimeentulo-ongelmien ja etuuksien tarpeiden lisäksi myös heidän arkipäivän sosiaalisissa suhteissaan, tekemisen ja oppimisen mahdollisuuksissa sekä siinä, kuinka nuoret kokevat oman ihmisarvonsa. Hyvin toimeentulevat tapaavat ystäviään useammin, kokevat vähemmän yksinäisyyttä ja voivat harrastaa enemmän ja monipuolisemmin kuin vähävaraisemmat tai muutoin syrjään jääneet nuoret. Nuorten turvatalojen tärkeänä tehtävänä on paitsi tukea kokonaisvaltaisesti nuorten, heidän perheidensä ja lähiyhteisöjensä elämänhallintaa myös vahvistaa nuorten yh- 2

3 teenkuuluvuuden tunnetta, joka on Nuorisobarometrin mukaan laskussa. Tämä näkyy erityisesti suhtautumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan sekä luottamuksessa kanssaihmisiin. Tästä näkökulmasta katsottuna Nuorten turvatalojen osallisuutta ja yhdenvertaisuutta koskevien tavoitteiden toteutumiseen on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota. Nuoret näkevät oman tulevaisuutensa suhteellisen valoisana, joskin luottamus oman ikäluokan taloudellisen tilan parantumiseen on pudonnut rajusti. Niin ikään luottamus Suomen tulevaisuuteen on heikentynyt selvästi. Vielä harvempi, vain neljännes nuorista, näkee maailman tulevaisuuden optimistisesti. Tulevaisuuden kannalta erityisen toivottavina tekijöinä nuoret mainitsevat Nuorisobarometrissa seuraavia tekijöitä: hyvinvointivaltio säilyy, kaikkia ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti, Suomi on turvallinen paikka elää ja ympäristön tila paranee. Nuoret nostavat esille myös kunnioituksen moninaisuutta kohtaan. Vuonna 2016 Nuorten turvatalojen toimintoihin osallistuneiden nuorten tuen tarpeet ovat olleet yhä monimutkaisempia liittyen erityisesti perheiden erilaisiin ristiriitoihin. Perheiden jännitteet ja voimavarojen puute ovat näkyneet yhä vahvemmin turvatalotyössä. Tämän ohella vuonna 2016 nousivat erityisesti esille nuorten yksinäisyyden ja irrallisuuden kokemukset, koulunkäynnin ongelmat, itsenäistymisen haasteet, kulttuurien väliset vuorovaikutusongelmat ja palveluiden ulkopuolelle jääminen. Kaikki viisi turvataloa sijaitsevat muuttovoittoisissa kunnissa, joissa asuu kasvava määrä maahanmuuttajataustaisia nuoria ja perheitä. He ovat yhä merkittävämpi kohderyhmä turvataloille. Turvataloilla ei tilastoida nuorten taustoja (äidinkieli, kansalaisuus, syntymämaa), mikä estää seurantatiedon keräämisen maahanmuuttajataustaisilta nuorilta. Taustatietojen päivittämistä on jatkossa arvioitava, jotta turvataloilla voidaan analysoida erilaisista taustoista tulevien nuorten tarpeiden ja tukimuotojen vastaavuutta. Muista turvataloja koskettavista nuorten elämän trendeistä mainittakoon itsenäistymisvaiheessa olevien aikuistuvien nuorten hyvinvointiongelmat, jotka liittyvät mm. köyhyyteen, asunnottomuuteen ja luottamuksellisten ihmissuhteiden puutteeseen. Nuorten arjen digitalisoituminen näkyy turvataloilla yhtäältä uudenlaisina nuorten kohtaamisen mahdollisuuksina, toisaalta nuorten päivärytmiongelmina ja muina arjen hallinnan haasteina. Turvatalojen toiminnan sisältöön ovat vaikuttaneet edellä kuvattujen ilmiöiden lisäksi muutokset lainsäädännössä (mm. sosiaalihuoltolaki, nuorisolaki) sekä nuorten ja perheiden kanssa tehtävässä moniammatillisen työn koordinaatiossa. Turvatalojen on pystyttävä vastaamaan nuorten ja perheiden tarpeisiin muiden toimijoiden kanssa ilman katkoksia tai turhia päällekkäisyyksiä. Tämän takia turvataloilta vaaditaan entistä enemmän monialaista ammattitaitoa, verkostotyötä sekä vapaaehtoisuuden ja nuorten osallisuuden vahvistamista. Nuorten turvatalotoiminnan tavoitteet ja toimintamuodot Nuorten turvatalojen perustehtävänä on vahvistaa nuorten elämänhallintaa ja toimintakykyä sekä ehkäistä syrjäytymistä varhaisen tuen avulla. Turvatalojen kolmivuotinen toimintasuunnitelma ( ) on muodostanut pohjan toiminnalle vuonna Keskeiset sisällölliset tavoitteet ovat kolmivuotiskaudella olleet matalan kynnyksen nopea apu, varhainen ennaltaehkäisevä työ, nuorten yksinäisyyden torjuminen, vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja talouden tasapaino. Nuorten ja perheiden tarpeisiin vastattiin seuraavin matalan kynnyksen räätälöidyin toiminnoin. Kaikille taloille yhteiset toiminnat olivat seuraavat: 3

4 1. Kriisivastaanotto ja -majoitus 2. Perheille suunnatut, avotyönä toteutetut keskustelupalvelut, eli ns. perhehuonetoiminta 3. Nuorten itsenäistymisen tuki (Espoossa erillinen hanke) 4. Ystävätoiminta, jota toteutettiin pääasiassa ryhmä-, tukihenkilö- ja kummitoimintana 5. Valtakunnallinen viikkopäivystys ja valmiustoiminta Internetissä (Tukinet.net) 6. Puhelinneuvonta. Lisäksi turvatalot kehittivät paikallisia toimintamuotoja, joilla pyrittiin ennakoimaan ja vastaamaan myös uudenlaisiin tuen tarpeisiin: 7. Näpistyspuhuttelutoiminta Turussa 8. Läheisneuvonpidon koordinointi, vuodesta 2016 myös akuuttineuvonpito (kuluista vastasi kokonaan Turun kaupunki) 9. Päivärytmin palautus (Vantaa) ja unikoulu (Espoo) 10. Koulunkäynnin tuki (Tampere) 11. Ryhmätoiminta, mm. kaupunkileiri, taide- ja matkaryhmät (Tampere) Sekä uudenlaisina jalkautuvan verkostoyhteistyön muotoina: 12. Pop up -turvatalotoiminta (Vantaa) 13. Iltakioskitoiminta Itä-Helsingissä (Helsinki) Toiminta ja tilastot Nuorten määrä, sukupuolijakauma ja asiakkuuden kesto Yksittäisiä nuoria turvatalojen peruspalveluissa (kriisimajoitus, perhehuonetoiminta ja itsenäistymisen tuki) oli verrattain sama määrä kuin edellisenä vuonna (734, v ). Lisäksi nuoria tavoitettiin läheisneuvonpidon (23, v ), näpistelypuhuttelutoiminnan (88, v ), ryhmätoiminnan (46, v ) avulla. Internetissä Tukinet -keskusteluissa oli 816 (v ) osallistujaa. Nimimerkkien perusteella keskusteluihin osallistui 124 (v ) eri nuorta. Asiakasrekisteritietojen mukaan nuorten turvataloissa työskenneltiin kertomusvuonna siis yhteensä 1015 (v ) nuoren kanssa. Vuonna 2016 toimintaan osallistuneita alettiin tilastoida myös muiden kuin edellä mainittujen toimintamuotojen osalta. Näistä mainittakoon vakiintuneet toimintamuodot, kuten pop up -toiminta ja muun jalkautuvan työn kautta kohdatut nuoret. Tällaisen turvatalojen ulkopuolella toteutetun kansalaistoiminnan määrät perustuvat arvioihin, kun taas turvatalojen kriisimajoitus ja muut varsinaiset asiakkuudet rekisteröidään Asko-tietokantaan. Turvatalotoimintaan osallistuvien nuorten määrästä tarvitaan mahdollisimman kattavaa tietoa, jotta työn vaikuttavuutta ja moninaisuutta voidaan seurata. Turvatalotoimintaan osallistuneiden nuorten määrä on kasvanut selvästi viime vuosien aikana, ja nuoret osallistuvat yhä useammin turvatalojen tarjoamiin eri toimintamuotoihin. Tyttöjen suhteellinen osuus (61 %) turvatalojen tavoittamista nuorista pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Tämä antaa aiheen arvioida turvatalojen tarjoamien palvelu- ja toimintamuotojen sekä viestinnän toimivuutta etenkin poikien tavoittamisessa. Kriisimajoituksessa asiakkuus kesti keskimäärin 11 vuorokautta (v ) ja perhehuoneessa edellisen vuoden tapaan noin 2,5 kk. Itsenäistymisen tukea annettiin 88 (68) nuorelle, ja tuki kesti edellisen vuoden tapaan keskimäärin 10 kk. 4

5 Neuvottelut Nuoren perheen ja lähiyhteisön osallisuus työskentelyssä on keskeinen turvatalojen laadun ja tuloksellisuuden ehto. Turvatalojen palvelutavoite on tarjota perheelle mahdollisuus perhetapaamiseen 48 tunnin sisällä asiakkaaksi hakeutumisesta. Kertomusvuonna tämä tavoite saavutettiin. Useimmiten perheelle pystyttiin tarjoamaan tapaamista 24 tunnin sisällä asiakkaaksi hakeutumisesta. Yhdenkään nuoren tai perheen ei tarvinnut jonottaa palveluihin. Yksilö-, perhe- ja verkostoneuvotteluja käytiin kertomusvuonna 2417 kertaa (v ). Tulosyyt Vuonna 2016 nuoret hakeutuivat turvataloille edellisten vuosien tapaan perhejännitteiden vuoksi. Perheiden ristiriidat oli kaikkien talojen yleisin nuorten tulosyy (47%), ja trendi näyttää olevan kasvussa (45% v. 2015). Muiden tulosyiden kohdalla näkyy paikkakuntakohtaisia eroja. Esimerkkinä mainittakoon nuorten asunnottomuusongelmat, jotka korostuivat aiempaa enemmän erityisesti Vantaalla (8% 2015, 10% 2016) ja Turussa (10% 2015, 11% 2016). Tulosyistä kohta "muu syy" kasvoi, mikä kertoo mm. nuorten tuen tarpeen monimuotoisuudesta: usein apua haetaan ilman, että tarkkaa ongelmaa tai tuen tarvetta osataan nimetä. Tämä luo selvän tarpeen paitsi asiakasrekisterin päivittämiselle, myös nuorten kuuntelemiselle tuen tarpeiden tunnistamiseksi ja asianmukaisen tuen tarjoamiseksi. Muihin syihin sisältyy muun muassa koulukiusaaminen ja yksinäisyyteen liittyvät ongelmat ja huolet. Itsenäistyvien nuorten tuen tarve näkyi vahvasti turvatalotoiminnassa myös vuonna Sama trendi tulee esille valtakunnallisissa tutkimuksissa, joiden mukaan monet hyvinvoinnin sosio-ekonomiset mittarit kääntyvät laskuun täysi-ikäistyvien nuorten aikuisten kohdalla. Lisäksi nuoret muuttavat lapsuudenkodistaan aiempaa varhemmin, vaikka näköpiirissä ei välttämättä ole vakiintunutta arkielämää. Itsenäistymisen tukitoimintaa toteutettiin vakiintuneena työmuotona kolmella paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella ja Espoossa, ja Vantaalla aloitettiin valmistelut paikallisen ITU-hankkeen käynnistämiseksi. Tuen piirissä oli vuonna nuorta, joista Espoossa oli 43 (v ), Helsingissä 22 (v ) ja Tampereella 32 (v ). Keskeistä itsenäistyvän nuoren tukemisessa on nuoren toimintakyvyn ja hänen sosiaalisten verkostojensa vahvistaminen perhe- ja verkostotyön sekä vapaaehtoistoiminnan keinoin. Espoossa itsenäistyvien nuorten tukitoimintaa toteutettiin kolmivuotisen projektirahoituksen turvin (kolmikantarahoitus). Ensimmäisen vuoden palaute oli myönteistä. Nuoret kokivat saaneensa pitkäjänteistä tukea itsenäistymiseen, mukaan lukien perhetyö ja tukikummit, jotka tukevat nuoria pitkäkestoisesti itsenäistymisen eri vaiheissa. Helsingissä itsenäistyvien nuorten tukemisen yhtenä toimintamuotona oli vuonna 2016 käynnistetty Iltakioski-palvelu, jota toteutettiin Nuorisosäätiön kanssa. Iltakioski on tukipaikka, jossa turvatalon työntekijä ja vapaaehtoinen ottavat nuoria vastaan heidän omalla asuinalueellaan kerran viikossa Nuorisosäätiön tiloissa Vuosaaressa. Vuonna 2016 käynnistettiin nuorten yökodin suunnittelu pääkaupunkiseudulle, jossa niin ikään painopiste on itsenäistyvien nuorten tukemisessa. Suunnittelu perustui Valtioneuvoston kirjattuun periaatepäätökseen, joka sisältää laaja-alaisen toimenpideohjelman asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn. Vasteajat 5

6 Jotta nuorta voidaan tukea kokonaisvaltaisesti, turvataloilla tehdään yhteistyötä hänen perheensä tai muun nuoren kannalta tärkeän kasvuyhteisön kanssa. Yli puolet avuntarpeessa oleva nuori sai tukea (sis. majoitus) välittömästi (50,5%) ja miltei kaikki (87%) alle kahden vuorokauden kuluessa yhteydenotosta. Kriisimajoitusvuorokaudet lisääntyivät edellisvuodesta (4381/ 4113). Kuka ohjasi turvatalolle? Sosiaalitoimen ohjaamana turvataloon saapui 45 % (v %) nuorista. Koulun (opettajat, koulukuraattorit, terveydenhoitajat) ohjaamien nuorten määrä nousi hieman ollen 17 % (v %). Erityisen paljon koulun ohjaamia nuoria tuli turvatalolle Espoossa (27 %). Tämä selittyy tiiviillä yhteistyöllä espoolaisten koulujen kanssa. Espoossa myös tavoitettiin sekä kriisi- että perhetyössä eniten nuorimpia ikäluokkia. Nuoret ohjautuivat turvataloille etupäässä viranomaisten lähettäminä: vain 11 % nuorista tuli turvataloille huoltajien tai muiden sukulaisten ohjaamina. Kavereiden osuus oli tätä pienempi, 5 %. Minne nuori lähti turvatalolta? Kriisimajoituksesta kotiin tai muun lähiyhteisön luo palasi 68 % (v %) nuorista. Omaan tai tukiasuntoon muutti 8 % (v %) nuorista. 80 % nuorista palasi siis onnistuneesti normaaliin elämään. Laitokseen sijoitettiin väliaikaisesti tai pysyvämmin 11 % (v %) nuorista. Tulokset ja vaikutukset Turvatalotoimintaa, erityisesti asetettujen tavoitteiden toteutumista, on arvioitu vuoden 2016 aikana monella ulottuvuudella. Työntekijöiltä on kerätty tietoa neljällä tavalla: 1) säännölliset työyhteisöpalaverit 2) vuotuiset kehityskeskustelut 3) SPR:n henkilöstökyselyt 4) sosiaalisten vaikutusten kyselyaineisto Turvatalotoiminnan vahvuudet: Työntekijöiden kokonaisarvio turvatalotoiminnasta on kiitettävä arvioiduilla kriteereillä (tuloksellisuus, laatu, ammattitaito). Työntekijät kokevat Punaisen Ristin arvojen tukevan vahvasti heidän käytännön työtään. He myös kokevat työnsä hyvin merkitykselliseksi. Työntekijöiden arvion mukaan turvatalojen moniammatilliseen osaamiseen sekä verkostotyöhön ja vapaaehtoisten osallisuuteen pohjautuva toimintamalli luo toimivat puitteet laadukkaalle ja tulokselliselle työlle. Asiakasohjautuvuus on aiempaa monipuolisempaa (mm. kouluyhteistyö vahvistunut). Turvatalot myös onnistuvat tukemaan nuoria ja perheitä kriittisissä elämäntilanteissa ennaltaehkäisevästi siten, että suurin osa nuorista voi palata turvataloilta omaan asuntoon, vanhempien kotiin, tukiasuntoon tai sovitusti lähiyhteisön luo (76 %). Turvatalot onnistuvat varhaisen puuttumisen tavoitteessaan nuorten elämänkulun eri nivelvaiheissa. Yhä tarpeellisempana toimintana on nuorten itsenäistymisen tukeminen. Työntekijät nostivat esille seuraavat kehittämisehdotukset: Ennakoiva, kokeileva, kehittävä työote entistä vahvemmaksi osaksi turvatalojen työkulttuuria. Jatkuva täydennyskoulutus ammattitaidon päivittämiseksi ja työssä 6

7 jaksamiseksi. Panostaminen uusiin toimintaympäristöihin, joissa nuoria voidaan tavoittaa ja tukea, esim. verkkotyö. Toiminnan avoimuuden, saavutettavuuden ja näkyvyyden jatkuva arviointi & nopeat korjausliikkeet työn priorisoinnissa. Vapaaehtoistoiminnan monipuolistaminen. Viestinnän vahvistaminen läpileikkaavasti turvatalotoiminnassa. Dialogisen toimintakulttuurin vahvistaminen turvatalojen välillä, SPR:n sisällä ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Vapaaehtoisilta on kerätty tietoa niin ikään neljällä tavalla: 1) perehdytyksen yhteydessä 2) säännölliset palautekeskustelut 3) vuosittainen palautekeskustelu 4) vapaaehtoiskysely Turvatalotoiminnan vahvuudet: Vapaaehtoiset arvostavat järjestön periaatteita ja monipuolisia toimintamahdollisuuksia. Turvataloympäristö tarjoaa heille toimivan, helpon ja mielekkään tavan auttaa nuoria. Vuorovaikutus nuorten kanssa antaa ajankohtaista tietoa nuorten elämästä ja tuo elämään paljon merkittävää sisältöä (78%). Erityistä arvoa annetaan työntekijöiden kanssa tehtävälle saumattomalle tiimityölle, joka on koko turvatalotoiminnan perusta. Vapaaehtoisille järjestettyihin koulutuksiin ja muihin yhteisöllisyyttä vahvistaviin toimiin ollaan tyytyväisiä. Vapaaehtoiset kokevat tekevänsä turvataloilla merkityksellistä auttamistyötä (77%) ja olevansa tärkeä ja arvostettu osa turvatalojen työtä (97%). Tyytyväisyydestä ja sitoutuneisuudesta kertoo se, että kyselyyn vastanneista miltei puolet ovat työskennelleet vapaaehtoisina turvataloilla yli kolme vuotta, joista noin kolmannes yli kuusi vuotta. Vapaaehtoisten työtuntimäärä oli kokonaisarvion mukaan Vapaaehtoiset nostivat esille seuraavat kehittämisehdotukset: Viestintä ja verkostoituminen: turvatalot ansaitsevat olla näkyvämpiä ja tunnetumpia (nuoret, päättäjät, sidosryhmät, media). Vapaaehtoistoiminnan jatkuva kehittäminen yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Toimintamuotojen päivittäminen nuorten tarpeisiin vastaamiseksi. Nuorten näkökulmien ja palautteen jatkuva kuunteleminen ja huomioiminen toiminnan kehittämisessä. Toiminnan monikielisyys, jotta tavoitetaan sekä tuen piiriin että vapaaehtoisiksi ne nuoret ja perheet, jotka eivät osaa suomea. Nuorilta ja huoltajilta on kerätty tietoa asiakasrekisterin kautta sekä sosiaalisten vaikutusten arviointia koskevalla aineistonkeruulla (asiakkuuden alkaessa ja päättyessä). Palautetta rohkaistaan antamaan myös arkisissa kohtaamisissa. Turvatalotoiminnan vahvuudet: Yksi keskeisiä turvatalotoiminnan laadun ulottuvuuksia on nuorten ja heidän huoltajiensa osallisuus. Tässä on onnistuttu sosiaalisten vaikutusten mittareiden perusteella kiitettävästi, ja turvatalojen väliset erot ovat häviävän pieniä. 99% huoltajista ja 95% nuorista kokee tulleensa kuulluiksi turvatalolla. Toiminnan tuloksellisuuden keskeinen kriteeri on se, miten turvatalotoiminta kykenee vastaamaan nuorten ja perheiden tarpeisiin. Huoltajista ja nuorista 91% kokee palvelun vastaavan heidän tarpeisiinsa. Hyödylliseksi asiakkuuden turvatalolla kokee 98% huoltajista ja 89% nuorista. Nuoret ja huoltajat kokivat saaneensa oikea-aikaista tukea, millä he arvioivat olevan pitkäkestoisia vaikutuksia. Toiminta koettiin joustavaksi ja ihmisläheiseksi. Nuoret nostivat esille seuraavat kehittämisehdotukset: Tukea elämänkulun eri vaiheissa: "Kontaktit myöhemmälle elämään, ei 7

8 pelkästään täysi-ikäisyyteen asti." Viestintäkanavien ja -muotojen monipuolinen hyödyntäminen ja nuorilähtöisyys: "Olisi ehkä hyvä jos turvatalon toiminnan toisi vielä lähemmäksi nuoria, jotta heidän olisi helpompi hakea apua (tiedotus esim somen kautta enemmän)." Joustavuutta aukioloaikoihin päivisin ja viikonloppuisin: "Järjestää tekemistä viikonlopulle nuorten kanssa, ja tietysti jokainen voi valita itse jos haluaa osallistua." Yhteistyökumppanit olivat yksi sosiaalisten vaikutusten analyysin kohderyhmä, jonka kautta saatiin palautetta erityisesti verkostoyhteistyöstä. Kyselyn vastanneiden ryhmä koostui sosiaalitoimen (60 %), opetustoimen (14 %), nuorisotoimen (11 %), terveystoimen (4 %) ja järjestöjen (7 %) edustajista. Muita vastaajia oli 4 %. Turvatalotoiminnan vahvuudet: Yhteistyökumppaneiden palautteen kokonaisarvion mukaan turvatalojen toiminta vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin (ennaltaehkäisevä, matalan kynnyksen toimija). Tärkeä tekijä yhteistyön näkökulmasta on turvatalojen henkilöstön monialainen ammattitaito. Arvostusta annettiin myös inhimilliselle, helposti lähestyttävälle työotteelle, johon yhdistyy ammattilaisten ohella vapaaehtoisten vahva panos. Yhteistyökumppaneista 90 % arvioi turvatalot luotettavaksi yhteistyökumppaniksi. Erityisen merkittävänä pidettiin turvatalojen joustavuutta (89 %) ja kykyä ottaa asiakkaita nopeasti vastaan, myös virka-ajan ulkopuolella. Turvatalot nähtiin kaupungin työtä tukevana ammattitahona erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä, mikä auttaa katkaisemaan syrjäytymiseen johtavia kierteitä ja ehkäisemään laitossijoituksia. Nuorten ja perheiden kanssa tehtävä työ turvataloilla arvioitiin konkreettiseksi ja helposti lähestyttäväksi. Yhteistyökumppanit nostivat esille seuraavat kehittämisehdotukset: Alaikäisten ohella itsenäistyvien nuorten tuki (ikärajan nosto täysi-ikäisiin). Viestinnän ja näkyvyyden vahvistaminen, jotta arvokas yhteistyökumppani tunnetaan. Entistä aktiivisempi rooli paikallisissa yhteistyöverkostoissa ja työryhmissä (ml. tutustumiskäynnit turvataloille). Lisää resursseja, jotta voidaan tarjota apua kaikille tukea tarvitseville nuorille ja perheille. Vapaaehtoiset ja henkilökunta Aktiivisten vapaaehtoisten määrä nuorten turvataloilla jatkoi kasvuaan myös vuonna Kertomusvuoden aikana turvataloilla työskenteli yhteensä 288 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten työnkuva ja työympäristöt ovat monipuoliset: kriisipäivystys, tukikummi- ja ystävätoiminta, verkkotyö (Tukinetin Nuorten chat), verkostotyö, jalkautuva työ (mm. kauppakeskukset, nuorisotilat), viestintä, vertaistuki ja -koulutus. Vapaaehtoiset ovat jakautuneet varsin tasaisesti viidelle turvatalolle, eli joka talolla vapaaehtoisten osuus toiminnasta on merkittävä. Vaihtelua talojen välillä on vapaaehtoisten työnkuvassa, esim. Espoossa kehitetty tukikummimalli, Tampereella vapaaehtoistoimin koordinoitu, taideperustainen nuorten ryhmätoiminnan malli, Vantaalla ja Helsingissä jalkautuva verkostotyön malli ammattilaisten ja vapaaehtoisten vuoropuheluna. Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö myönsi kertomusvuodelle apurahan turvatalojen vapaaehtoistoiminnan kehittämistä varten. Apurahan turvin vapaaehtoisia koulutettiin niin yhteisillä kuin turvatalokohtaisillakin kursseilla. 8

9 Palkatun henkilökunnan määrä oli 39,5 (htv). Vuoden 2016 aikana jatkettiin henkilökunnalle suunnattua perhe- ja verkostotyön dialogista koulutusta. Turvataloilla työskenteli vuoden 2016 aikana 20 harjoittelijaa eri oppilaitoksista. Lisäksi Vantaalla yksi henkilö suoritti yhdyskuntapalvelua. Viestintä Vuonna 2016 Nuorten turvatalon viestintää on suunnitellut ja toteuttanut puolipäiväinen tiedottaja. Turvatalon viestinnän tavoitteena oli turvatalotoiminnan näkyvyyden lisääminen eri medioiden kautta (erityisesti sosiaalinen media) sekä verkostoyhteistyön resurssein. Keskeisenä viestinnällisenä resurssina toimii sosiaalisten vaikutusten analyysia varten kerätty aineisto, josta voidaan nostaa esille nuorten, huoltajien, työtekijöiden, vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaneiden turvatalotyölle antamia arvoja sekä laadun ja tuloksellisuuden määreitä. Sova-arvioinnissa viestintä nousi yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi turvatalojen näkyvyyden ja saavutettavuuden lisääntymiseksi. Nuorten turvataloissa kiinnitettiin kuluneena vuonna kolmivuotisen toimintasuunnitelman mukaisesti erityistä huomiota kouluyhteistyöhön, mikä vahvisti kommunikaatiota paikallisten koulujen kanssa (vanhempainillat, vierailut, seminaarit ja tilaisuudet). Nuorten turvatalojen toiminta näkyi mediassa monella tavoin, mistä mainittakoon erityisesti vuoden lopussa toteutettu, turvataloja tukenut Raskasta Joulua -kiertue ja sen saama laaja mediahuomio. Yhteiskunnalliseen näkyvyyteen on kuitenkin kiinnitettävä arvioiden mukaan jatkossa erityistä huomiota. Viestintä merkitsee myös jalkautumista paikallisyhteisöihin ja aktiivista työskentelyä niissä ympäristöissä, joissa nuoret viettävät aikaansa. Tällaisia ympäristöjä ovat mm. kauppakeskukset ja erilaiset harrastusympäristöt. Nuorten turvatalo Vantaalla järjesti kerran viikossa Matkakeskus Dixissä ja Vantaa infon tiloissa pop-up -turvatalon, jossa nuoret ja heidän vanhempansa voivat tavata työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Iltakioski Helsingin Vuosaaressa pyrki tarjoamaan itähelsinkiläisille nuorille matalan kynnyksen tilan, josta nuoret voivat hakea tukea mm. asumisongelmiinsa. Tampereella tutustuttiin nuorten kanssa lähiympäristön toimintoihin mm. kaupunkileiri- ja matkaryhmän avulla ja laajennettiin näin nuorten toimintakenttiä. Yhteistyökumppanit ja tukijat Nuorten turvataloilla työskenneltiin kiinteässä yhteistyössä muiden nuoria ja perheitä tukevien paikallisten verkostojen kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat kunnan sosiaali-, terveys- ja koulutoimi. Erityisen paljon yhteistyötä tehtiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja kriisipäivystyksen kanssa. Näiden yhteistyökumppanien kautta ohjautui suuri määrä nuoria turvataloille. Yhteistyötä tehtiin liittyen yksittäisten nuorten auttamiseen sekä toiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyötä tehtiin myös nuorisotoimen ja paikallisella tasolla nuorten parissa toimivien järjestöjen kanssa. Alla lista niistä tahoista, joiden kanssa turvataloilla tehtiin yhteistyötä vuoden 2016 aikana (mm. palveluohjaus, asiantuntijatyö, osaamisen vaihto, vaikuttamistyö). Sosiaalitoimi/ lastensuojelu/ sosiaalipäivystys 9

10 Terveystoimi/ nuorisopsykiatria Nuorisotoimi/ nuorisotilat ja etsivä nuorisotyö Peruskoulut/ ammatilliset oppilaitokset/ lukiot Kuntien maahanmuuttoyksiköt Poliisi Rikosseuraamuslaitos Ohjaamot Ensi- ja turvakodit Setlementit Seta A-klinikkasäätiö/ nuorisoasemat MLL Suomen Mielenterveysseura ry Nuorisoasuntoliitto Aseman Lapset ry Vamos Icehearts Nuorten Exit Etappi ry Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perheverkko Linkki-toiminta Kumppanuushanke (kumppanuusavustusta saavien hyvinvointia ja terveyttä edistävien järjestöjen ja kaupungin yhteistyöfoorumi) Turvatalojen rahoituspohjaa kasvatti säätiöavustus sekä lahjoitukset yhteisöiltä ja yksityishenkilöiltä. Yritysyhteistyön suhteellinen osuus kokonaisbudjetista ei kasvanut raportointivuosina. Yhteenveto Nuorten kompleksiset elämäntilanteet ja tuen tarpeet edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä yli sektori- ja ammattirajojen. Vuonna 2016 panostettiin pitkäjänteiseen verkostoyhteistyöhön, jossa erityisen hyviä tuloksia saavutettiin sosiaalitoimen (mm. lastensuojelu, sosiaalipäivystys, aikuissosiaalityö) kanssa tehtävässä yhteistyössä. Lisäksi kouluyhteistyö vahvistui ja sai uusia muotoja (mm. systemaattiset kouluvierailut ja tapaamiset turvataloilla), mikä toi turvataloille uusia nuoria ja vahvisti turvatalojen ennaltaehkäisevää roolia. Turvataloilla tunnistettiin yhä selkeämmin tarve tehdä jalkautuvaa työtä, jota toteutettiin mm. verkkotyön ja popup-toiminnan menetelmin sekä erilaisissa asiantuntijaverkostoissa, jotka käsittelivät niin akuutteja kysymyksiä (mm. väkivaltatilanteet) kuin valmiutta ja yhteisiä kehittämisen teemoja. Vuonna 2016 turvataloille rekrytointiin uusia työntekijöitä ja yhden turvatalon johtaja vaihtui. Lisäksi Punaisen Ristin turvatalotoiminnalle rekrytoitiin uusi johtaja. Korkeasti koulutetut, moniammatilliset osaajat ovat vaativan turvatalotoiminnan laadun ja tuloksellisuuden edellytys. Ammattimaista henkilökuntaa täydentää sitoutunut vapaaehtoisten joukko, jonka määrä kasvoi raportointivuosina. Turvatalojen ammattimaisuuteen kuuluu sukupolvien välisen dialogin arvostus: harjoittelijoita, opiskelijoita ja siviilipalvelusmiehiä rekrytointiin aktiivisesti taloille sekä kriisityöntekijöiksi että opinnäytetyöntekijöiksi. Nuorten muuttuviin tarpeisiin kyettiin vastaamaan toimintoja uudistamalla (mm. itsenäistymisen tuki, pop up -toiminta, iltakioski, akuuttineuvonpito). Tietoa 10

11 kerättiin laaja-alaisesti mm. sosiaalisten vaikutusten raportointiaineistolla koko vuoden 2016 ajan, mikä loi mahdollisuudet työn yhteisölliseen arviointiin ja kehittämiseen. Nuorten turvatalojen tukena toimi puolipäiväinen tiedottaja, jonka avulla saatiin viestinnän uudistuksia käyntiin. Strateginen työ jäi kuitenkin osin kesken, minkä vuoksi kunnianhimoiset tavoitteet viestinnän monipuolistamiseksi eivät kaikilta osin täyttyneet (mm. sosiaalisen median kattava hyödyntäminen). Verkkotyön laaja-alaiset uudistukset saatiin käyntiin, joskin konkreettiset toteutukset jäivät pääasiassa raportointijakson jälkeiselle ajalle. Johtokunnan kokoonpano Otto Kari, puheenjohtaja, SPR:n varapuheenjohtaja Kristiina Kumpula, varapuheenjohtaja, pääsihteeri, SPR Eija Karine, SPR:n hallituksen jäsen Eija Warma, asianajaja, turvatalon vapaaehtoinen Sirpa Kuronen, palvelujohtaja, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Leena Suurpää, tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusverkosto Pauli Heikkinen, toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen Piiri, SPR Johtokunta kokoontui neljä kertaa. Esittelijänä toimi turvatalotoiminnan johtaja Erja Anttila. 11